ID-COOLING on tänään julkaissut uuden IS-47K-prosessoricoolerin kilpailemaan erittäin matalaprofiilisten prosessoricoolerien joukossa. Nimensä mukaisesti vain 47 mm korkean rakenteensa myötä cooleri mahtuu jopa aiemmin io-techin tuoreessa ITX-koteloartikkelissa toimituksen valinnan saaneeseen Dan Cases A4-SFX -koteloon.

Coolerin rakenne koostuu alumiinirivastosta, kuparipohjasta ja peräti kuudesta kuparisesta lämpöputkesta. Melko poikkeuksellisena ratkaisuna aktiivijäähdytyksestä huolehtiva alumiinirivaston alle sijoitettu ohut 92 mm:n PWM-tuuletin (600 – 2500 RPM, 14 – 33 dBA) on asetettu puhaltamaan ilmaa ylös, poispäin emolevyltä, minkä valmistaja lupaa tarjoavan jäähdytystä paremmin myös emolevyn komponenteille. Jäähdytystehoa valmistaja lupaa coolerille jopa 130 watin TDP:hen saakka.

Matalasta profiilistaan ja suhteellisen leveän mallisesta alumiinirivastostaan huolimatta ID-COOLING lupaa IS-47K:lle 100 prosenttisen RAM-yhteensopivuuden kaikkien ITX-emolevyjen kanssa.

Tekniset tiedot:

• Ulkomitat: 120 x 110 x 47 mm (P x L x K)
• Materiaalit: alumiinirivasto, kuparipohja ja -lämpöputket
• Lämpöputket: 6 kpl
• 92 x 92 x 15 mm PWM-tuuletin (600 – 2500 RPM, max 44,3 CFM, 14 – 33 dBA)
• Yhteensopivuus: Intel LGA 1200 / 115x & AMD AM4

ID-COOLING IS-47K:n suositushinta on 39,99 € ja sen toimitukset alkavat kesäkuun 2020 loppupuolella, mutta saatavuudesta Suomessa ei ole vielä toistaiseksi tietoa.

Lähteet: ID-COOLING, TechPowerUp

Nettiin ilmestyi viikonlopun aikana ChipHell-foorumeiden kautta kuvia, joissa väitetään esiintyvän NVIDIAn tuleva GeForce RTX 3080 -näytönohjain. Toistaiseksi kuvien aitoutta on mahdotonta todistaa, mutta toisaalta ilmiselviä väärennökseen viittaavia seikkoja kuvista ei ole löytynyt.

Kuvan perusteella näytönohjainta on helppo kutsua vähintäänkin eksoottiseksi. Sen piirilevy on verrattain lyhyt ja sen päädystä löytyy V-mallinen lovi. Piirilevy tulee olemaan pakattu varsin tiiviiksi, sillä PCI Express -liitintä mittatikkuna käyttämällä selviää että jo valmiiksi tiukkaan pakatulla RTX 2070 -piirilevyllä on käytössään enemmän tilaa. Virtaliittimiä kuvassa ei näy, joten ne lienevät piilotettu kortin päätyyn ja johdotettu sieltä itse näytönohjaimeen, kuten viime sukupolvessa joidenkin mallien kohdalla tehtiin.

Jäähdytysratkaisu ei jää eksoottisuudessaan jälkeen piirilevystä. Näytönohjaimesta löytyy yksi tuuletin läheltä näytönohjaimen etupään I/O-liittimiä ja toinen poikkeuksellisesti näytönohjaimen selkäpuolella. Selkäpuolen tuuletin on asetettu samaan tasoon muun takapuolen suojelevyn kanssa, minkä vuoksi piirilevy on jouduttu leikkaamaan V:n muotoon. Takapään tuuletin puhaltaa normaaliin asentoon asennettuna kuumaa ilmaa suoraan rivaston läpi kohti kotelon alaosaa. Etupään tuulettimen ilmasta osa ohjautuu I/O-liitinten vierestä ulos ja loput ohjataan näytönohjaimen keskivaiheilla olevien viistojen jäähdytysripojen ohjauksella kohti emolevyä ja sivupaneelia.

Lähde: ChipHell, HXL @ Twitter

Liikenne- ja viestintäministeriö on tiedottanut 5G-verkkojen ns. mmWave-taajuusalueiden huutokauppaamisesta operaattoreille. Huutokauppa päättyi tänään 8. kesäkuuta ja kolme 800 MHz:n laajuista taajuusaluetta jaettiin huutokauppaan osallistuneiden Elisan, Telian ja DNA:n välillä. Kaikki kolme operaattoria maksoivat taajuuskaistastaan seitsemän miljoonaa euroa ja ne suoritetaan valtiolle viitenä vuosittaisena tasaeränä. Suomessa käyttöön otetaan taajuusalue 25,1-27,5 GHz, joka osuu 5G-taajuuskaista n258:n (24,25-27,5 GHz) sisään. Sama mmWave-kaista tulee yleisesti käyttöön myös muualla Euroopassa. Suomen uusien taajuusalueiden toimiluvat ovat voimassa 13 vuotta heinäkuun alusta lähtien (vuoden 2033 loppuun asti). Taajuudet ovat käytössä Manner-Suomen alueella, ei siis Ahvenanmaalla.

Telia voitti huutokaupassa 25,9-26,7 GHz taajuudet kattavan kaistan. Yritys kertoo tiedotteessaan uusien taajuuksien mahdollistavan huippunopeat gigabittien nopeuksiin nousevat 5G-yhteydet kuluttajille ja yrityksille. ”Taajuusalueella voidaan tarjota lyhyttä viivettä edellyttäviä kriittisiä yhteyksiä esimerkiksi älyliikenteeseen ja teollisuusympäristöihin, kuten satamiin ja voimalaitos- ja tehdasalueille. Taajuudet tuovat kapasiteettia suuriin yleisötapahtumiin ja ne tarjoavat potentiaalisen vaihtoehdon nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen kaupunki- ja taajama-alueilla” Telian tiedotteessa kerrotaan.

DNA voitti puolestaan taajuusalueet 26,7–27,5 GHz kattavan kaistan. DNA kertoo tiedotteessaan, että 26 gigahertsin taajuusalue mahdollistaa entistä suurempien datamäärien siirron sekä pienemmät viiveet. Toisaalta tiedotteessa myös mainitaan se tosiasia, että korkeamman taajuuden signaalin kantama ja kyky läpäistä esteitä on heikompi, joka pitää huomioida käyttösovelluksissa. ”Tämän vuoksi 26 gigahertsin taajuusalue sopii erityisen hyvin esimerkiksi suurten yhteysnopeuksien tarjoamiseen tiiviisti kansoitetuilla alueilla, kuten kaupunkien keskustoissa, liikenteen solmukohdissa ja yleisötapahtumissa. Myös useiden liiketoimintojen odotetaan tulevaisuudessa hyödyntävän kyseisen taajuusalueen 5G-tekniikkaa” tiedotteessa todetaan.

Elisan voittama taajuuskaista on 25,1-25,9 GHz. Yritys ei ole toistaiseksi julkaissut tiedotetta asiasta. Elisan edustaja arvioi io-techille hiljattain, että mmWave-verkot tulevat Suomessa kuluttajien saataville ensi vuoden aikana.

Nykyiset Suomessa käytössä olevat 5G-yhteydet käyttävät 3,5 GHz:n taajuusaluetta, jotka huutokaupattiin operaattoreille vuonna 2018. Nyt huutokaupattavat mmWave-taajuusalueet mahdollistavat entistä korkeammat siirtonopeudet ja lyhyemmät viiveet, mutta ovat vastaavasti kantamaltaan rajoitetumpia. Lähes missään tällä hetkellä Suomessa myynnissä olevassa 5G-laitteissa ei ole tukea mmWave-taajuuksille, eikä varsinkaan Suomessa käytettävälle n258-kaistalle. Niiden tukeminen vaatii laitevalmistajalta erillisten mmWave-antennien asentamisen laitteeseen, joka kasvattaa osaltaan valmistuskustannuksia sekä lisää tilantarvetta. Tällä hetkellä 5G mmWave-taajuuskaistoja on maailmassa kaikkiaan neljä – n257, n258, n260 ja n261. Ne asettuvat taajuusalueelle 24,25 – 40 GHz.

Lähteet. LVM, Telia, DNA

Saimme lopulta viikko virallisen myyntiintulon jälkeen käsiimme Intelin 10. sukupolven Core-malliston suorituskykyisimmän 10-ytimisen Core i9-10900K -prosessorin käsiimme ja testiimme.

Tutustumme artikkelissa prosessorin ominaisuuksiin ja vertaamme sitä ensisijaisesti AMD:n 12-ytimiseen Ryzen 9 3900X:ään. Mukana testeissä on myös Intelin edellisen sukupolven 8-ytiminen Core i9-9900K, 6-ytiminen Core i5-10600KF, joka vastaa käytännssä Core i7-8700K:ta sekä neliytiminen Core i7-7700K. AMD:n leiristä mukana on lisäksi tulokset 16-ytimisellä Ryzen 9 3950X:llä.

• Intel, Core i9-10900K -tuotesivu
• Hinta.fi, Haku: Core i9-10900K

Koska Intel mainostaa Core i9-10900K:ta maailman suorituskykyisimmäksi peliprosessoriksi, ajoimme suorituskykytestit GeForce RTX 2080 Ti:llä minimoidaksemme näytönohjaimen pullonkaulana ja lisäsimme testipatteristoon lukijoiden pyynnöstä muutaman benchmarkin Full HD -resoluutiolla ja alhaisemmilla kuvanlaatuasetuksilla: CS:GO, The Witcher 3, GTA V, Total War: Warhammer ja Assassins Creed Odyssey.

Mukana on tuttuun tapaan myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.

Lue artikkeli: Testissä Intel Core i9-10900K (Comet Lake-S)

Kaupallinen yhteistyö Huawein kanssa

Tutustumme videolla Huawein 1049 euron hintaisen P40 Pro -puhelimen kameraominaisuuksiin sekä Appgallery-sovelluskauppaan ja muihin vaihtoehtoihin sovellusten hankkimiseksi.

P40 Pron kamerat sijaitsevat takakuoren vasemmassa ylänurkassa melko suurikokoiseen kamerakehykseen asemoituna. Pää-, tele ja ultralaajakulmakamerat sijaitsevat rivissä ja ToF-syvyystietokamera sivussa erillään. Kamerakehykseen on sijoitettu myös kaksisävyinen LED-salama sekä mikrofonin pieni aukko.

Kameran tekniset tiedot:

• 50 megapikselin laajakulmakamera, 1/1,28″ RYYB -sensori, 1,22 um pikselikoko, f1.9, OIS, Octa PD -tarkennus
• 12 megapikselin telekamera, 125 mm kinovastaava polttoväli, 24 asteen kuvakulma, f3.4, OIS, PDAF-tarkennus
• 40 megapikselin ultralaajakulmakamera, 1/1,54” sensori, 3:2 kuvasuhde, 18 mm kinovastaava polttoväli, f1.8, PDAF
• 3D ToF -syvyystietokamera
• Videotallennus: 4K 30&60 FPS, 1080p 960 FPS hidastuskuvaus, 720p 7680 FPS superhidastuskuvaus

P40-mallisto on ensimmäinen Suomessa laajasti myyntiin tullut Android-puhelinperhe, josta ei löydy Googlen palveluita, vaan ne on korvattu Huawein omalla HMS- eli Huawei Mobile Service -palveluilla. Ensisijainen paikka sovellusten hankkimiseen on Huawein oma AppGallery-sovelluskauppa, jonka käyttämiseen tarvitaan edellä mainittu Huawei ID -tunnus.

Vanhasta puhelimesta sovellusten siirtäminen onnistuu Phone Clone -ominaisuuden avulla, mitä puhelin tarjoaa käyttöönoton yhteydessä. Muita vaihtoehtoja sovellusten hankkimiseen ovat App Search, More Apps ja Petal Search sekä 3. osapuolen sovelluskaupat. Käymme videolla yksityiskohtaisesti läpi eri vaihtoehdot ja niiden toimintalogiikan.

• Huawei, P40 Pro -tuotesivut

Jos pidit videosta, käy tykkäämässä, tilaa io-techin YouTube-kanava, anna kommenteissa palautetta ja kehitämme videokonseptia lisää, kiitos!

Katso video Youtubessa

European Hardware Association tai suomeksi Euroopan laitteistoyhdistys koostuu yhdeksästä eurooppalaisesta suuresta riippumattomasta teknologiauutis- ja arvostelusivustosta, jotka tavoittavat yhteensä yli 22 miljoonaa tekniikasta kiinnostunutta käyttäjää. EHA valitsee ja palkitsee parhaat kuluneen vuoden aikana julkaistut tekniikkatuotteet sekä toteuttaa kattavan lukijatutkimuksen eurooppalaisten suhtautumisesta ja kulutustottumuksista tekniikkaan liittyen.

io-tech korvaa yhdistyksessä ruotsalaisen Sweclockersin Pohjoismaiden edustajana.

The announcement that voting is about to commence also gives us the chance to let you know about an update to our membership. By mutual consent, io-tech will be joining the EHA as SweClockers steps back to focus on their local market. We’re pleased to welcome Sampsa Kurri and his colleagues to the European Hardware Association and it will be interesting to see how his team of experts vote this year.

Tämän vuoden tekniikkatutkimus on jo käynnissä ja siinä selvitetään eri maiden kulutustottumuksia tekniikkaan liittyen. Kyselyyn osallistujien kesken arvotaan 1500 euron hintainen kannettava tietokone, jonka voittaja saa vapaasti valita.

Kyselyyn osallistuminen kestää alle 5 minuuttia ja voit vapaasti valita, mihin kysymyksiin vastaat. Kiitos!

• Osallistu: io-techin tekniikkatutkimus kesäkuu 2020

Lukijakyselyn lisäksi EHA järjestää 25. kesäkuuta European Hardware Awards -palkintotapahtuman, jossa yli 100 toimittajaa ympäri Eurooppaa ovat äänestäneet, mitkä ovat kuluneen vuoden aikana julkaistuista tekniikkatuotteista markkinoiden parhaita. Tapahtuma ja voittajat julkaistaan tänä vuonna poikkeuksellisesti netissä.

Tuotteita äänestetään yhteensä 42 kategoriassa, joissa edustajien toimitukset päättävät itsenäisesti, mitkä tuotteet ovat parhaita tuotteita Euroopassa, jonka jälkeen äänet lasketaan yhteen. Lista finalisteista löytyy uutisen ensimmäisestä kommentista.

Linkki: EHA

Markkinatutkimusyhtiö Counterpointin julkaiseman raportin mukaan ensimmäisen vuosineljänneksen älypuhelinmarkkinat kutistuivat Euroopassa keskimäärin 7 %. Edeltäneeseen neljännekseen (Q4 2019) pudotusta tuli peräti 23 %. COVID-19-pandemian vaikutukset näkyivät enemmän Länsi-Euroopassa (-9 %) kuin Itä-Euroopassa (-5 %). Italiassa pudotus oli suurin, peräti 21 %.

Valmistajista Samsung oli ensimmäisen neljänneksen markkinaykkönen 29 %:n markkinasiivulla. Perässä tulivat Apple 22 %:n osuudella sekä Huawei 16 % osuudella. Samsungin vahvuudeksi kerrotaan kattava tuotevalikoima kaikissa hintapisteissä. Lisäksi se ei ole juurikaan kärsinyt toimitusvaikeuksista tai Kiinan kaupparajotteista. Huawei sukelsi kärkikolmikosta selvästi eniten, peräti 43 % vuoden takaiseen nähden. Huawein tilanteesta hyötyi eniten Xiaomi, jonka markkinaosuus kasvoi 145 % vuoden takaiseen nähden. Euroopan markkinoiden viitonen oli Oppo kolmen prosentin markkinaosuudella.

Suomen markkinoiden tiedoista uutisoi puolestaan SuomiMobiili, joka oli hankkinut tarkempia markkinakohtaisia tietoja Counterpointilta. SuomiMobiilin saamien tietojen mukaan Suomen markkinoiden ykkönen oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä Samsung 33 % markkinaosuudella. Toisena tuli Apple 27 % osuudella ja kolmantena Huawei 21 % osuudella. Pienempiä osuuksia haalivat OnePlus (9 %) ja HMD Global (3 %). Muut valmistajat keräsivät yhteensä 6 % siivun markkinoista.

Counterpoint kertoi SuomiMobiilille Huawein markkinaosuuden laskeneen Suomessa jokaisella neljänneksellä Yhdysvaltojen viime vuonna asettamien kaupparajoitusten jälkeen, joka ei sinällään tule yllätyksenä, sillä Huawei ei ole voinut käyttää uusissa malleissaan Googlen palveluita.

Lähteet: SuomiMobiili, Counterpoint

Kuvat: Counterpoint

Nokia-puhelimia nykyään tuottavan HMD Globalin tekemien tappioiden raportoidaan kasvaneen viime vuonna. Tiedot on julkaistu Suomen suurimpien yritysten tunnuslukuja käsittelevän Talouselämä 500 -tutkimuksen yhteydessä. HMD:n julkaisemien tietojen mukaan yrityksen liikevaihto oli vuonna 2019 1,7 miljardia euroa ja nettotulos 295 miljoonaa euroa pakkasella. Liikevaihto putosi toissavuodesta noin 30 % ja tappio kasvoi noin 57 %.

HMD Globalin mukaan liikevaihdon supistumiseen on syynä toiminnan rajaaminen pois ei-kannattavilta markkina-alueilta sekä tehdyt kilpailukyvyn parantamiseen pyrkivät investoinnit. Viime vuosi oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin HMD Global käytti uutta useamman ODM-valmistajan strategiaa, eli se valmistutti puhelimiaan useammalla eri sopimusvalmistajalla pelkän FIH:n sijaan.

Pientä valoa tunnelin päähän tuo osaomistaja FIH:n alkuvuoden tulosraportti, jossa mainittiin HMD Globalin viimeisen vuosineljänneksen olleen voitollinen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa siitä, millä keinoin tulokseen on päädytty. HMD Global on pyrkinyt erottautumaan älypuhelinmarkkinoilla erityisesti ohjelmistopäivityksillä ja onkin saanut tunnustusta asiasta. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole tuottanut haluttua tulosta markkinaosuuksien suhteen.

Lähde: HS, Talouselämä, sähköpostitiedote

Intel on saanut uudet Comet Lake-S -prosessorinsa vihdoin myyntiin, mutta huippumalli Core i9-10900K:n saatavuus on edelleen olematonta. Casekingillä työskentelevä huippuylikellottaja Roman ’der8auer’ Hartung on saanut kuitenkin käsiinsä erän i9-10900K-prosessoreita ja ajanut niillä mielenkiintoisia testejä.

Hartungin testin ehdottomasti mielenkiintoisinta antia on eri prosessoriyksilöiden vertailu. Testissä käytettiin yhteensä 30 eri yksilöä, jotka ovat kaikki samaa prosessorierää. Prosessorit testattiin Asuksen Maximus XII Apex -emolevyllä ylikellotettuna 5,1 GHz:n kellotaajuudelle 1,25 voltin käyttöjännitteellä Cinebench R20 -testissä.

Hartungin testitulosten mukaan saman erän prosessoreissa oli merkittäviä eroja keskenään. Suurin osa prosessoreista pyöri yllä mainituin asetuksin noin 80 – 85 asteen välimaastossa, kun viileimpien lämpötila oli vain 79 astetta ja kuumimman peräti 92 astetta. Moni voisi kuvitella myös tehonkulutuksen kulkevan käsi kädessä lämpötilan kanssa, mutta vähiten kuluttanut prosessori toimi 84 asteessa ja eniten kuluttanut 87 asteessa. Prosessoreiden tehonkulutus pyöri keskimäärin 250 – 260 watin tuntumassa matalimman jäädessä 232 wattiin ja korkeimman noustessa 278 wattiin asti. Pienimmän kulutuksen prosessori oli tämän suhteen kuitenkin selvä poikkeus, sillä seuraavaksi vähiten kuluttava latoi tauluun peräti 10 wattia korkeamman 242 wattia. Tehonkulutuslukemat ovat pelkän prosessorin kulutuksia.

Videon pääaihe oli kuitenkin Core i9-10900K:n tehonkulutuksen skaalautuminen lämpötilan mukaan. Esimerkiksi 5,3 GHz:n kellotaajuudella 1,35 voltin käyttöjännitteellä yksi prosessoriyksilö kulutti Cinebench R20 -testissä 325 wattia tehoa, kun kuumin ydin lämpeni 100 asteeseen asti. Nestemäisellä typellä jäähdyttämällä kulutus saatiin tippumaan aina 253 wattiin asti, kun prosessoriytimet toimivat -30 asteen lämpötilassa.

Hartung testasi myös kellottuvuuden eroa samalla periaatteella 1,35 voltin jännitteella. Ydinten maksimilämmön yltäessä 100 asteeseen, meni Cinebench läpi vielä yllä käytetyllä 5,3 GHz:n kellotaajuudella. Maksimikellotaajuus, millä Cinebench saatiin ajettua läpi, nousi lämpötilaa laskemalla verrattain tasaiseseti aina 6 GHz:iin asti, kun testiajoilla tiputettiin prosessoreiden maksimilämpötilaa nestemäisen typen avulla aina 10 astetta kerrallaan. -20 ja -30 asteen maksimilämpötiloissa prosessori saatiin venymään lopulta 6050 MHz:n kellotaajuudelle asti. Lämpötilan vaikutus tehonkulutukseen näkyy erityisen hyvin näissä testeissä: Ydinten lämpötilan ollessa -30 astetta 6050 MHz:n kellotaajuudella prosessori kulutti 290 wattia, kun 100 asteen ydinlämmöillä kulutus oli 325 wattia 5300 MHz:n kellotaajuudella.

io-techin viikon tekniikkakatsaus-podcast esitetään tänään perjantaina 5. kesäkuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina. Tekniikkakatsaus lähetetään suorana YouTubessa. Äänessä ovat tuttuun tapaan Juha Kokkonen ja Sampsa Kurri.

Käymme viikottaisissa tekniikkakatsauksissa läpi ajankohtaiset IT-alan uutiset ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti YouTuben keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon tekniikkakatsaus on jälkikäteen katsottavissa tai kuunneltavissa:

• Youtube
• Apple Podcasts
• Spotify