Razer teki alun perin nimensä hiirivalmistajana, mutta on sittemmin laajentanut repertuaariaan näppäimistöistä puhelimiin, kannettaviin ja moneen muuhun. Nyt yhtiön tuotekirjo laajenee entisestään näyttörintamalle.

Razer Raptor on 27-tuumainen, 2560×1440-resoluution IPS-paneeliin perustuva, 144 hertsin virkistystaajuuteen kykenevä pelinäyttö. Yhtiön mukaan FreeSync-teknologiaa tukeva näyttö kykenee maksimissaan 420 nitin kirkkauteen ja 95 prosenttiin DCI-P3-väriavaruudesta. Vasteajan kerrotaan olevan Motion Blur Reduction -teknologian myötä 1 millisekunti, Overdrive-asetuksella 4 ms ja tyypillisesti 7 ms.

Liitinpuolelta löytyy HDMI- ja DisplayPort-liitinten lisäksi DisplayPort 1.4 -tuella ja virtalähteenä toimiva USB Type-C -liitin sekä kaksi USB 3.0 Type A -liitäntää. Näytön leveän jalan takapuolelle on piilotettu kanavat, joiden pitäisi helpottaa kaapeleiden hallintaa selvästi. Lisäksi jalka mahdollistaa näytön ”kaatamisen” 90 astetta taaksepäin, jolloin kaikkkiin I/O-portteihin pääsee käsiksi helpolla.

Razer kehuu näytön olevan käytännössä reunaton, sillä sen sivu- ja yläreunat ovat vain 2,3 mm paksut. Muutoin näytön muotokieli on hyvin pelkistetty, joskin näytön jalka on poikkeuksellisen leveää mallia. Nykystandardien mukaisesti näytön jalustasta löytyy myös pakollinen RGB-valaistus, joka on yhtiölle luonnollisesti Razer Chroma -yhteensopiva. Jalan leveyttä on hyödynnetty myös tavallisesta poikkeavalla korkeussäädöllä, sillä itse näytön takaosassa on kaksi uraa, joihin jalka on yhteydessä ja joita pitkin näyttöä voi liikuttaa ylös ja alas.

Razer Raptor saapuu myyntiin tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana myöhemmin tänä vuonna Yhdysvalloissa ja Kanadassa 699,99 dollarin verottomaan suositushintaan. Muun maailman saatavuudesta ei ole toistaiseksi tiedotettu.

Lähde: Razer

HMD Global on ilmoittanut tänään tuovansa joulukuussa globaalisti julkistamansa Nokia 8.1- ja Nokia 5.1 Plus -älypuhelimet Suomessa myyntiin ensi viikon maanantaina (14. tammikuuta). Molemmat puhelimet kuuluvat Googlen Android One -ohjelmaan ja ovat myös Android Enterprise Recommended-hyväksyttyjä.

Ylempään keskihintaluokkaan sijoittuva Nokia 8.1 on HMD Globalin mukaan seuraaja vajaa vuosi sitten julkaistulle Nokia 7 Plus -mallille. Laitteen rakenne on kehyksen osalta alumiinia, mutta taka- ja etukuori ovat lasia. Nokia 8.1:n Full HD -näyttö on kooltaan 6,18 tuumaa ja tukee HDR10-standardia. Järjestelmäpiiriksi on valittu tuore kahdeksanytiminen Snapdragon 710 -järjestelmäpiiri, joka sisältää kaksi suorituskykyistä Kryo 360 Gold -prosessoriydintä sekä Adreno 616 GPU:n. Tallennustilaa on Suomessa myytävässä mallissa 64 Gt ja RAM-muistia neljä gigatavua. Takaa löytyy teknisesti melko edistynyt 12 megapikselin kamera optisella kuvanvakaimella, mutta optinen zoomaus ei kuulu varustukseen.

Nokia 8.1 tekniset tiedot:

• Ulkomitat: 154,8 x 75,76 x 7,97 mm
• Paino: 178 grammaa
• 6,18” PureDisplay FullHD+-resoluution LCD-näyttö, HDR10, 18,7:9-kuvasuhde
• Qualcomm Snapdragon 710 -järjestelmäpiiri
• 4 Gt LPDDR4X RAM-muistia
• 64 Gt eMMC 5.1 -tallennustilaa, microSD-korttipaikka (max. 400 Gt)
• LTE-yhteydet (Cat.6, 2CA), WiFi 802.11 a/b/g/n/ac, BT 5.0, GPS, Glonass, NFC
• 3,5 mm:n kuulokeliitäntä
• Kaksoistakakamera (Zeiss):
  • 12 megapikselin pääsensori, 1,4 µm pikselikoko, Dual Pixel PDAF, f1.8, OIS, 4K 30 FPS videokuvaus
  • 13 megapikselin syvyyssensori
• Etukamera: 20 megapikseliä, f2.0
• Sormenjälkilukija (takakansi)
• 3500 mAh:n akku, USB Type-C (USB 2.0), 18 watin pikalataus
• Android 9 Pie (Android One)

Nokia 5.1 Plus sijoittuu puolestaan Suomessa alemmankeskihintaluokan kynnykselle puolisen vuotta sitten julkaistun 5.1-mallin yläpuolelle. Muovirunkoisessa ja lasikuorisessa 5.1 Plussassa on 5,86-tuumainen näyttö 19:9-kuvasuhteella ja HD-tason resoluutiolla. Järjestelmäpiirinä on hintaluokassaan varsin suorituskykyinen 12 nanometrin prosessilla varustettu MediaTek Helio P60, joka sisältää mm. neljä suorituskykyistä Cortex-A73-prosessoriydintä. Laitteen takana on 13 + 5 megapikselin kaksoiskamera ja sisältä löytyy 3060 mAh akku, jota ladataan USB Type-C -liitännän kautta.

Nokia 5.1 Plus tekniset tiedot

• Ulkomitat: 149,5 x 72 x 8,1 mm
• Paino: 160 grammaa
• 5,86″ näyttö, 19:9-kuvasuhde, 720 x 1520 pikseliä
• MediaTek Helio P60 -järjestelmäpiiri (4 x A73 1.8GHz + 4 x A53 1.8GHz, ARM Mali-G72 MP3)
• 3 Gt RAM-muistia
• 32 Gt eMMC-tallennustilaa, MicroSD-korttipaikka (max. 400 Gt)
• LTE-yhteydet (Cat 4)
• Wi-Fi 802.11 b/g/n/a/ac, Bluetooth 4.2, GPS
• 3,5 mm ääniliitäntä
• 13 + 5 megapikselin takakamera, f2.0, PDAF, LED-salama
• 8 megapikselin etukamera, f2.2 aukkosuhde, kiinteä tarkennus
• 3060 mAh akku, USB Type-C 2.0
• Android 8.1 Oreo (Android One)

Hinnoittelu on suomalaisten kuluttajien kannalta positiivisesti globaaleja suositushintoja edullisempaa. Nokia 8.1:n suositeltu vähittäismyyntihinta on 399 euroa ja Nokia 5.1:n 199 euroa. Nokia 8.1:stä tulee saataville sininen/hopea- ja teräs/kupari-väriyhdistelmät. Nokia 5.1 Plus tulee puolestaan saataville sinisenä ja mustana. Lisäksi yritys kertoi laskevansa Nokia 7.1 -mallin suositushintaa 329 euroon.

Sekä Nokia 8.1 että Nokia 5.1 Plus ovat parhaillaan io-techin testattavina.

NVIDIA julkaisi tänään GeForce RTX 2060:n lisäksi myös RTX 20 -sarjan näytönohjaimet kannettaviin tietokoneisiin. Tuttuun tapaan näytönohjaimista tulee saataville perus- ja Max-Q-versiot ja valinta niiden välillä jää kannettavan valmistajan harteille.

GeForce RTX 20 -sarjan kannettaviin suunnatut versiot perustuvat samoihin siruihin, kuin työpöytäversiotkin. GeForce RTX 2080:ssa on 2944, RTX 2070:ssa 2304 ja RTX 2060:ssa 1920 CUDA-ydintä. Erot työpöytä- ja mobiilimallien välillä jäävätkin siten kellotaajuuksien varaan. Voit lukea mallien tarkemmat tiedot uutisen taulukoista. Max-Q-malleissa käytetään matalammalle kellotettuja versioita grafiikkapiireistä, mikä laskee samalla niiden TDP-arvoja.

Ominaisuuksiltaan näytönohjaimet vastaavat täysin työpöytäversioita. Näytönohjainten säteenseurantasuorituskyky riippuu paitsi grafiikkapiiristä, myös sen kellotaajuudesta. NVIDIAn mukaan GeForce RTX 2080:n kannettaviin suunnattu versio on kuitenkin nopeampi, kuin GTX 1080:n työpöytäversio.

NVIDIAn mukaan GeForce RTX 20 -sarjan grafiikkapiireillä varustetut kannettavat tulevat saataville 29. tammikuuta ja niiden hintataso on luonnollisesti vaihteleva.

Lähde: NVIDIA GeForce RTX 20 -series

AMD on julkaissut uudet toisen sukupolven Ryzen-APU-piirit kannettaviin tietokoneisiin. Picasso-koodinimellä aiemmin tunnetut APU-piirit saapuvat markkinoille ensimmäisinä Ryzen 3000 -sarjan edustajina.

Picasso-koodinimelliset 2. sukupolven Ryzen-APU-piirit perustuvat Zen+-arkkitehtuurin prosessoriytimiin ja Vega-arkkitehtuurin grafiikkaohjaimeen. Ne valmistetaan GlobalFoundriesin 12 nanometrin valmistusprosessilla.

Aiemmista mobiilimalleista tuttuun tapaan APU-piireissä on maksimissaan 4 ydintä, jotka voivat SMT-teknologian avulla suorittaa samanaikaisesti kahdeksaa säiettä, sekä 10 Compute Unit -yksikön Vega-grafiikkaohjain. U-sarjan prosessorit ovat tuttuun tapaan vähävirtaisiin kannettaviin tarkoitettuja, kun H-sarjalaiset 35 watin TDP:llä on tähdätty pelikannettavien puolelle. Lisäksi pakan pohjimmaiseksi julkaistiin samaan arkkitehtuuriin perustuva Athlon 300U -APU-piiri. Voit lukea mallien tarkemmat tiedot yllä olevasta taulukosta.

Toisen sukupolven Ryzen-APU-mobiilipiirien merkittävimmiksi ominaisuuksiksi listataan akkukesto, tuki koneen herätykselle äänikommennoilla, tuki 4K Streaming -palveluille, pelikyky, parhaimmillaan 10 tunnin akkukesto videoita katsellessa sekä moderni lepotila, jonka avulla kannettavan kerrotaan heräävään käyttöön yhtä helposti kuin puhelimen.

AMD:n mukaan sen uusi Ryzen 5 3500U peittoaa Core i5-8250U:n PCMark 10:n Web Test -osiossa 14 prosentilla, Adobe Photoshopissa 27 %:lla ja on yhtä nopea Microsoft Office -skriptitestissä. Ryzen 7 3700U:n kerrotaan puolestaan peittoavan Core i7-8565U:n selkeällä erolla Rocket League-, DOTA 2- ja Fortnite-peleissä 1280×720-resoluutiolla. Pelaajia ilahduttanee myös tieto siitä, että tästä neljänneksestä lähtien kaikki Radeon Software -ajurijulkaisut tulevat tukemaan kaikkia Ryzen-kannettavia.

Uuden Ryzen 3000 -sarjan lisäksi AMD julkaisi kaksi uutta A-sarjan APU-piiriä. Vanhaan tuttuun Excavator-arkkitehtuuriin perustuvat piirit on suunnattu Chromebook-markkinoille ja niiden kerrotaan tarjoavan merkittävästi Intelin samoille markkinoille suunnattuja Atom-pohjaisia Pentium- ja Celeron-prosessoreita parempaa suorituskykyä. APU-piireissä on käytössä yksi Excavator-moduuli ja kolmen Compute Unit -yksikön grafiikkaohjain (GCN 1.2 / 3. sukupolven GCN).

Lähde: AMD

NVIDIAn toimitusjohtajan Jensen Huangin keynote-esitys CES 2019 -messujen alla on saatu nyt päätökseen. Keynoten yhteydessä julkaistiin odotetusti muun muassa uusi Turing-arkkitehtuuriin perustuva GeForce RTX 2060 -näytönohjain.

GeForce RTX 2060 -näytönohjain perustuu tämän hetkisten tietojen mukaan samaan TU106-grafiikkapiiriin kuin RTX 2070, mutta karsitumpana versiona. NVIDIA ei julkaissut näytönohjaimen tarkkoja teknisiä ominaisuuksia, mutta kertoi sen kykenevän 52 TFLOPSiin tensorilaskuissa säteenseurantasuorituskyvyn ollessa 5 gigarays/s. Näytönohjaimessa on 6 gigatavua GDDR6-muistia.

NVIDIAn omien testien mukaan GeForce RTX 2060 peittoaa suorituskyvyssä GeForce GTX 1070 Ti -näytönohjaimen. Sen luvataan saavuttavan Battlefield V:ssä säteenseurantaefektit Medium-asetuksella yli 60 FPS:n suorituskyvyn DLSS-reunojenpehmennyksellä, kun käytössä on nimellinen 1440p-resoluutio. DLSS-teknologian myötä todellinen renderöitävä resoluutio on 1440p:tä matalampi ja se skaalataan täyteen resoluutioon hyödyntäen tekoälyyn perustuvaa reunojenpehmennystä, joka pyrkii luomaan natiiviresoluutiota vastaavan kuvan.

GeForce RTX 2060 saapuu myyntiin 15. tammikuuta 349 dollarin verottomaan suositushintaan. Suomessa näytönohjainten hintojen pitäisi asettua 379 euron tuntumaan, tai hieman korkeammalle. NVIDIA on listannut Founders Edition -mallinsa 385 euron hintaan omassa verkkokaupassaan.

Samalla NVIDIA ilmoitti päivittäneensä näytönohjaintensa pelibundlen. Jatkossa GeForce RTX 2060- tai RTX 2070 -näytönohjaimen ostava voi valita Battlefield V:n ja Anthemin väliltä toisen, kun RTX 2080:n ja RTX 2080 Ti:n ostajat saavat kaupantekijäisiksi molemmat pelit.

Päivitys klo 11:00:

NVIDIA on julkaissut GeForce RTX 2060:n tuotesivut.

RTX 2060:ssa on käytössä 1920 CUDA-ydintä ja sen perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat 1365 ja 1680 MHz. Yhtiö ei ole varmistanut esimerkiksi ROPsien määrää, mutta oletettavasti niitä on 192-bittiseksi leikatun muistiväylän myötä 48. Näytönohjaimen TDP-arvo on 160 wattia.

Lähde: NVIDIA, GeForce RTX 2060 -tuotesivut

NVIDIA on ilmoittanut CES 2019 -messujen alla pitämässään keynotessa merkittävän päivityksen näyttötukeensa. Pitkän odotuksen jälkeen yhtiö on avaamassa tuen VESA Adaptive-sync -teknologialle.

NVIDIAn toimitusjohtaja Jensen Huang ilmoitti yllättäen keynote-esityksessään yhtiön alkavan tukea Adaptive-sync-näyttöjä. Käyttäjät ovat jo pitkään valitelleet yhtiön päätöstä tukea vain omaan G-Sync-teknologiaan perustuvia vaihtelevaa virkistystaajuutta tukevia näyttöjä, koska vastaavat Adaptive-sync-näytöt ovat usein merkittävästi edullisempia. Hintaero johtuu paitsi NVIDIAn pyytämästä lisenssimaksusta, myös erillisestä G-sync-piiristä näytön sisällä, kun Adaptive-sync-näytöt pärjäävät perinteisellä skaalaimella. Lisäksi yhtiön kannettaviin tarkoitettu versio G-Syncistä perustuu tämän hetkisten tietojen perusteella todellisuudessa Adaptive-synciin jo valmiiksi.

Täysin yksioikoisesta tuesta ei ole kuitenkaan kyse. Huang kertoi yhtiön antavan testaamilleen ja riittävän hyviksi toteamilleen Adaptive-sync-näytöille G-Sync Compatible -leiman. Tähän mennessä leiman ovat saaneet yhteensä kaksitoista eri näyttöä: Acerin XFA240, XG270HU, XV273K, XZ321Q, Agonin AG241QG4, AOC:n G2590FX, Asuksen MG278Q, XG248, VG258Q, XG258, VG278Q ja BenQ:n XL2740. NVIDIA kertoo blogissaan antavansa käyttäjille mahdollisuuden ottaa tuki käyttöön myös hyväksymättömillä näytöillä manuaalisesti, mutta tällöin kokemuksen laatu ei välttämättä kohtaa yhtiön vaatimaa tasoa.

Adaptive-sync-teknologiaa tukevat ajurit julkaistaan 15. tammikuuta. VESA:n Adaptive-sync-teknologiaa tukevia näyttöjä markkinoidaan usein AMD FreeSync -näyttöinä.

Päivitys klo 11:25:

NVIDIA jakaa jatkossa G-Syncin kolmeen kategoriaan. Entinen G-Sync HDR tunnetaan jatkossa nimellä G-Sync Ultimate, G-Sync on ja pysyy G-Syncinä ja Adaptive-sync-näytöt voivat saada nyt kylkeensä G-Sync Compatible -leiman.

Lähde: NVIDIA

io-techin vuoden 2019 ensimmäinen viikon tekniikkakatsaus -podcast esitetään tänään perjantaina 4. tammikuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina Twitchissä ja Youtubessa. Äänessä ovat tuttuun tapaan io-techin perustajakaksikko Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.

Tekniikkakatsauksessa käymme läpi ajankohtaiset IT-alan asiat ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti Twitchin keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon tekniikkakatsaus on jälkikäteen katsottavissa:

• Youtube
• Twitch (VOD)

AMD julkaisi viime vuonna toisen sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit, jotka on varustettu parhaimmillaan 32 ytimellä, jotka kykenevät SMT-teknologian avulla suorittamaan samanaikaisesti 64 säiettä. Etenkään 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX ei kuitenkaan selvinnyt kaikista suorituskykytesteistä odotusten mukaisesti.

Ryzen Threadripper -prosessoreiden suorituskykyongelmia on ratkottu jo monella taholla. AMD on julkaissut oman Dynamic Local Mode -ominaisuutensa, joka parantaa suorituskykyä useissa tilanteissa ja NVIDIA korjasi ajureistaan löytyneen ongelman, joka puolitti suorituskyvyn 32-ytimisillä, 64 säiettä suorittavilla prosessoreilla. Osa ongelmista on kuitenkin edelleen ratkomatta ja LevelOneTechs uskoo selvittäneensä mm. Bitsumin ja AnandTechin avustuksella mistä on kyse, eikä se ole monien syyttämä muistiohjainten puute kahdella sirulla, mikä varmistettiin ajamalla testejä Threadripperin lisäksi 32-ytimisellä Epyc-prosessorilla.

LevelOneTechs käsittelee Windowsin ytimestä tämän hetken tietojen perusteella löytyvää ongelmaa sekä blogissaan että YouTube-videolla. Esimerkiksi Indigo-testiohjelmassa TR2990WX:n suorituskyky on Windowsilla vain puolet tai alle Linux-versiosta, eikä Linux-version ajo Windowsin alla auta tilanteeseen, koska Windows Subsystem for Linux suorittaa kaiken edelleen Windowsin kernelillä, ei Linuxin. NUMA-tilassa myös Epycin suorituskyky on Windowsilla heikko, mutta UMA-tilassa suorituskyky vastaa Linuxia.

Prosessorin rasitusaste on kuitenkin kummallakin alustalla identtinen 100 % riippumatta suorituskyvystä, joten Windowsilla prosessori hukkaa johonkin merkittävän osan suoritusajastaan. Tarkempien tutkimusten jälkeen syylliseksi paljastui Windows, joka merkitsee Indigon säikeet ideal_cpu-tagilla käynnistyksen yhteydessä. Jos käytössä on maksimissaan kaksi NUMA-noodia, kaikki toimii kuten pitää ja ideal_cpu-tagi syntyy edelleen, mutta säikeet löytävät kotinsa kummankin NUMA-noodin sisältä.

Kun NUMA-noodeja on yli kaksi, rupeaa Windows noudattamaan ideal_cpu-tageja ja säikeet pyritään saamaan vain yhden NUMA-noodin sisälle, jolloin Windows käyttää puolet prosessoriajasta siirrelläkseen säikeitä ytimiltä toisille. Yksi ratkaisu bugiin on ottaa ensimmäinen prosessoriydin pois ohjelman käytöstä, kun ohjelma on jo päällä, jonka jälkeen Windows jättää ilmeisesti jälleen ideal_cpu-tagit huomiotta. Ohjelman käytöstä poistetun ytimen voi ilmeisesti myös ottaa takaisin käyttöön ilman, että suorituskyky putoaa uudelleen, mutta sama kikka on toistettava joka kerta, kun ohjelmaa käytetään.

Bitsum on näiden löydösten myötä päivittänyt CorePrio-ohjelmaansa NUMA Dissociater -ominaisuudella, joka pyrkii automaattisesti tunnistamaan edellä kuvatun ongelman ja korjaamaan sen, ilmeisesti käyttäen juuri yllä kuvattua metodia. Indigon lisäksi vastaavaa ongelmaa esiintyy myös muilla sovelluksilla ja esimerkiksi 7zipin suorituskyky nousee CorePrion korjauksen avulla peräti 70 % noin 41 000 MIPS:sistä noin 70 000 MIPS:iin.

Mikäli LevelOneTechsin johtopäätökset ovat oikeita, voidaan toivoa Microsoftin päivittävän kerneliään tarpeellisilla muutoksilla ongelman ratkaisemiseksi lähitulevaisuudessa.

Lähde: LevelOneTechs, Bitsum CorePrio

Battlefield V on ensimmäinen Microsoftin uutta DirectX Raytracing- eli DXR-rajapintaa tukeva peli. Yhteistyössä NVIDIAn kanssa toteutettu säteenseurantatuki tuo peliin realistisia heijastuksia ja vaatii käytännössä GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimen toimiakseen. Testasimme pelin säteenseurantaefektejä hiljattain myös io-techissä.

Vaikka virallisesti peli vaatii GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimen säteenseurantaansa, toimii ominaisuus todellisuudessa myös Volta-arkkitehtuurin Titan V:llä. Pelin säteenseurantatoteutusta kehitettiin alun perin nimenomaan Titan V -näytönohjaimilla, ennen kuin Turing-arkkitehtuurin piirit tulivat saataville, joten sinänsä toimivuus ei ole ihme, mutta varmistusta asialle on saatu odottaa aina vuoden vaihteeseen asti. Myös Microsoft listaa Volta-arkkitehtuurin näytönohjaimet DXR:ää tukeviksi.

Voltassa ei ole kuitenkaan ole säteenseurannan kiihdytykseen erikoistunutta rautaa kuten Turing-grafiikkapiireissä, joten mistä on kyse? NVIDIA ei ole antanut asialle tarkkaa selitystä, mutta oletettavasti sen toiminta perustuu ainakin jollain tasolla DXR-rajapinnan Fallback Layeriin, jolla mikä tahansa Shader Model 6.3:a tukeva näytönohjain voi suorittaa säteenseurannan ohjelmapohjaisesti shader-ytimillään, olettaen että ajurit tukevat sitä. Volta sisältää lisäksi tensoriytimiä, joita voidaan hyödyntää säteenseurannan yhteydessä kuvan häiriöiden poistossa, mutta tällä hetkellä ei ole tietoa, hyödynnetäänkö niitä esimerkiksi BFV:n tapauksessa. Sekä AMD että NVIDIA tukevat ohjelmistopohjaista säteenseurantaa myös omien Radeon-Rays- ja OptiX-rajapintojensa kautta, eikä Turing-arkkitehtuurin RT-ytimetkään kiihdytä kaikkia säteenseurantaan liittyvistä tehtävistä.

3DCenterin foorumeilla nimimerkki TobiWahnKenobi on ajanut Battlefield V -testejä omalla Titan V -näytönohjaimellaan ja osoittanut, ettei Turing-arkkitehtuurin RT-ytimet ole välttämättä vaatimus pelattavaan suorituskykyyn säteenseurantaefekteillä. 1440p-resoluutiolla Rotterdam-kartassa ylikellotettu Titan V venyi 67 FPS:n keskimääräiseen suorituskykyyn Medium-säteenseurannalla ja 56 FPS:ään High-säteenseurannalla. Täysin hyödyttömistä yksiköistäkään ei voida kuitenkaan puhuha, sillä saman käyttäjän ylikellotettu Titan RTX pystyi samoissa testeissä 97 ja 81 FPS:n tuloksiin.

Lähde: 3DCenter

Useita näyttöihin liittyviä standardeja hallinnoiva VESA julkaisi DisplayHDR-standardin vuoden 2017 lopulla. DisplayHDR-standardin on tarkoitus helpottaa kuluttajien ostopäätöksiä kategorisoimalla näyttöjen HDR-tuen taso selkeään tasoon jokaisen valmistajan omien hehkustusten sijaan.

DisplayHDR-standardia kritisoitiin sen soveltumattomuudesta esimerkiksi OLED-näyttöjen luokitteluun, koska niiden ominaisuudet poikkeavat monelta osin merkittävästi LCD-näytöistä. Nyt VESA on korjannut tilanteen julkaisemalla DisplayHDR-standardiin uusia tasoja: OLED-näytöille tarkoitetut DisplayHDR 400 True Black ja DisplayHDR 500 True Black, sekä LCD-näytöille tarkoitetun DisplayHDR 500:n.

DisplayHDR 400 True Black ja 500 True Black sallivat maksimissaan 0,0005 cd/m² mustan tason. OLED-näytöillä mustan pitäisi olla aina mustaa, mutta standardi ottaa huomioon myös muut samankaltaiset teknologiat, joissa näin ei välttämättä ole. Valkoisen kirkkauden on puolestaan yllettävä joko 400 tai 500 kandelaan neliömetriä kohden yksityiskohdissa ja koko ruudulla 250 tai 300 kandelaan.

Värien prosessoinnin on oltava 10-bittistä, näkyvän väriavaruuden 8-bittinen ja vasteajan mustasta valkoiseen maksimissaan 2 ruutua. Näytön väriavaruuden on oltava vähintään 99 % ITU-R BT.709 -standardista ja 90 % DCI-P3 -standardista.

DisplayHDR 500 vastaa vaatimuksiltaan muutoin DisplayHDR 600- ja 1000 -standardeja, mutta se vaatii kirkkaudeksi vain 500 cd/m² ja koko ruudun pitkäaikaiseksi kirkkaudeksi 320 cd/m². Muutosten kerrotaan liittyvän kannettaviin ja niiden tehonkulutuksen asettamiin rajoituksiin, joiden vuoksi DisplayHDR 600:n saavuttaminen on huomattavasti haastavampaa, kuin erillisillä näytöillä.

Lähde: DisplayHDR