Microsoft julkisti edellispäivänä uuden DirectX Raytracing -rajapinnan. Raytracing eli säteenseuranta on muutoinkin parrasvaloissa tällä viikolla, sillä useat yhtiöt ovat esittäneet paitsi tukensa DXR-rajapinnalle, myös omia ratkaisujaan sekä käytännön demoja säteenseurannan tiimoilta.

AMD liittyy Microsoftin ja NVIDIAn seuraan GPUOpen-aloitteeseensa kuuluvalla säteenseurantaratkaisulla. AMD tukee myös Microsoftin DXR-rajapintaa, mutta yhtiön ensisijaiset ratkaisut säteenseurantaan peleissä ovat avoimet Radeon ProRender ja Radeon Rays.

Radeon Rays on tarkoitettu hyödynnettäväksi suoraan pelimoottorissa matalan tason koodaajien toimesta ja sitä ajetaan oletuksena asynkronisesti varsinaisen renderöintiprosessin rinnalla. Avoimeen lähdekoodin perustuvalle Radeon Rays:lle on saatavilla OpenCL-back endin lisäksi myös C++- ja Vulkan-back endit. Uutena ominaisuutena Radeon Rays tukee nyt myös Unity Lightmapper -työkalua.

Radeon ProRender on puolestaan korkeammalla tasolla käytettävä työkalu, jonka tuore uudistus on tuki reaaliaikaiselle säteenseurannalle yhteistyössä rasteroinnin kanssa. Radeon Raysin tavoin ProRender on avointa lähdekoodia ja OpenCL- ja C++-back endien lisäksi se tukee nyt myös Vulkan-back endiä.

Valitettavasti AMD ei ole kertonut vielä juurikaan yksityiskohtia omista säteenseurantateknologioistaan. Yhtiö on ollut myös hiljaa DirectX Raytracing -tuen suhteen, poislukien se tieto että rajapintaa tukeva ajuri on tulossa. Sekä Radeon Rays että Radeon ProRender toimivat kaikilla OpenCL 1.2 -yhteensopivilla alustoilla.

Lähde: AMD

CTS Labs kohahdutti yleisöä viime viikolla julkaisemalla 13 AMD:n Ryzen- ja Epyc-alustoja koskevaa haavoittuvuutta antamatta yhtiölle mahdollisuuden tutustua materiaaliin vain vuorokauden ajan. Myös muut julkaisun hämäriltä vaikuttaneet yksityiskohdat saivat lukuisat alan ammattilaiset varpailleen. Nyt AMD on saanut tutustuttua haavoittuvuuksiin ja niiden mahdollisiin korjaustapoihin.

CTS Labsin mukaan AMD:n Ryzen- ja Epyc-alustat kärsivät yhteensä 13 haavoittuvuudesta, jotka voidaan jakaa neljään kategoriaan: Masterkey, Ryzenfall, Fallout ja Chimera. Yhteistä kaikille haavoittuvuuksille on se, että ne vaativat vähintään järjestelmänvalvojan oikeudet. Lisäksi Masterkey-haavoittuvuus vaatii BIOSin korvaamisen vihamielisellä BIOS-versiolla. Masterkey-haavoittuvuuksien avulla toteutetut hyökkäykset jättävät tietokoneen pysyvästi haavoittuvaan tilaan, mutta kolmen muun kategorian hyökkäykset toimivat vain siihen asti, että tietokone käynnistetään uudelleen.

Tapaus sai laajaa huomiota ja niin tietoturva-ammattilaiset kuin muut alan isot nimet kritisoivat voimakkaasti paitsi CTS Labsin tapaa julkaista tieto haavoittuvuuksista, myös niiden vakavuuden liioittelusta. Voit tutustua useisiin ammattilaisten kommentteihin aiemman aihetta koskeneen uutisen kommenttiketjussa. Haavoittuvuuksia ei myöskään pidetä erityisen vakavina, etenkin koska ne vaativat järjestelmänvalvojatason oikeudet – vastaavan tason haavoittuvuuksia löytyy verrattain usein, eikä niiden julkistuksista tai korjauksista pidetä suurta meteliä. Chimera-haavoittuvuuden kohdalla tilanne on myös mielenkiintoinen sinänsä. CTS Labs nosti Chimeran kohdalla esiin vain AMD:n Promontory-piirisarjan, joka sisältää samoja ohjaimia kuin ASMedian erilliset ohjainpiirit, siitä huolimatta että markkinoilta oli pitkään vaikeaa löytää emolevyä, jossa ei olisi CTS Labsin mukaan haavoittuvaa ASMedian piiriä. ASMedian ohjainpiirit esimerkiksi USB 3.1 Gen 2:n toteuttamiseen ovat edelleen suosittuja lukuisilla emolevyillä.

Oman mausteensa tapaukseen tuo myös se, että CTS Labsin omilla verkkosivuilla ei ole SSL-salausta, mikä vaikuttaa tietoturvan ammattilaisten verkkosivuille hyvin erikoiselta. Verkkosivuilta löytyviä tekstejä on myös kopioitu julkisista dokumenteista, eivätkä ne ole yhtiön omaa käsialaa. Kysymysmerkkejä ilmaan jäi myös siitä, miten yhtiö voi samanaikaisesti väittää omaavansa alalta 16 vuoden kokemuksen, kun se selittää haavoittuvuuksien alalla hyväksytyistä julkaisusäännöistä poikkeavan julkaisutavan johtuvan ensikertalaisuudesta.

Suurta närää tapauksessa aiheutti myös Viceroy Research, jonka epäillään olevan tavalla tai toisella kytköksissä CTS Labsiin. Yhtiöiden virallisen kannan mukaan mitään yhteistyötä ei ole ja Viceroy Researchille ei lähetetty asiaa koskevaa materiaalia ennakkoon. Jokainen voi kuitenkin itse päätellä, voiko väite pitää paikkaansa, kun Viceroy Research julkaisi asiaa koskevan 25-sivuisen dokumentin lähteestä riippuen noin 30 minuuttia – 2 tuntia haavoittuvuuksien julkaisun jälkeen. Yhtiön dokumentin mukaan AMD:n osakkeiden arvon pitäisi olla nolla dollaria ja yhtiön ainoa vaihtoehto olisi Chapter 11 -menettely eli konkurssi.

AMD julkaisi oman tiedotteensa koskien haavoittuvuuksia aiemmin tänään. Yhtiön mukaan yksikään haavoittuvuuksista ei liity Zen-prosessoriarkkitehtuuriin, vaan vain sen ARM-pohjaiseen Secure Processor -yksikköön ja Promontory-piirisarjaan. AMD:n mukaan haavoittuvuudet CTS Labsin toimeksiannosta todentaneen Trail of Bitsin artikkeli asiasta on hyvä tiivistelmä tilanteesta.

AMD:n mukaan haavoittuvuudet ovat aitoja, mutta kuten ylläkin todettu, ne vaativat ensin hyökkääjältä pääsyn järjestelmään jotain muuta kautta. Yhtiö aikoo julkaista kaikkiin kuvailtuihin haavoittuvuuksiin BIOS-päivityksen. Chimeran osalta päivitys saattaa viedä muita pidempään, sillä AMD joutuu tekemään tarvittavien päivitysten kanssa yhteistyötä piirisarjan suunnitelleen ASMedian kanssa. Viime aikaisten Meltdown- ja Spectre-kohujen jäljiltä AMD myös kommentoi, ettei haavoittuvuuksien päivittämisen pitäisi vaikuttaa suorituskykyyn millään tasolla.

Lähde: AMD

NVIDIA on julkaissut uudet ajurit näytönohjaimilleen. GeForce 391.24 -ajurit ovat saatavilla Windows 7-, 8(.1)- ja 10 -käyttöjärjestelmille ja ne tukevat GeForce 400 -sarjaa ja sitä uudempia yhtiön näytönohjaimia.

GeForce 391.24 -ajureiden merkittävimmät uudistukset ovat Game Ready -leima Sea of Thieves -pelille sekä NVIDIA Freestylen kaksi uutta filtteriä: Old Film ja Tilt-Shift. Ajurit korjaavat lisäksi edellisten ajureiden ongelmia, kuten NVIDIA Freestylen toimimattomuus tuetuissa peleissä sekä kokoonpanon nykiminen videon käynnistyksen yhteydessä suositulla Media Player Classic Home Cinema -mediasoittimella.

Ajureista löytyy tuttuun tapaan myös tiedossa olevia ongelmia, kuten NVIDIA Titan V:n ongelmat G-Sync-näyttöjen kanssa muistikellotaajuuksia muutettaessa. Voit tutustua tunnettuihin bugeihin sekä täyteen muutoslogiin ajureiden julkaisutiedotteessa (PDF).

Lataa NVIDIAn ajurit täältä

AMD on julkaissut uudet ajurit näytönohjaimilleen. Radeon Software Adrenalin Edition 18.3.3 -ajurit ovat saatavilla Windows 7- ja 10 -käyttöjärjestelmille ja ne tukevat kaikkia yhtiön GCN-arkkitehtuureihin perustuvia näytönohjaimia.

Radeon Software 18.3.3 -ajureiden merkittävimmät uudistukset ovat virallinen tuki Khronoksen matalan tason Vulkan 1.1 -rajapinnalle sekä A Way Out- ja Sea of Thieves -peleille. Ajurit korjaavat lisäksi edellisten ajureiden ongelmia, kuten Forza Motorsport 7 -pelin ajoittaiset nykimiset.

Tuttuun tapaan ajureista löytyy myös tiedossa olevia ongelmia, kuten satunnaiset kaatumiset kahdentoista grafiikkapiirin laskentakokoonpanoissa, eli käytännössä järeissä kryptovaluutan louhintakokoonpanoissa. Voit tutustua tunnettuihin bugeihin sekä täyteen muutoslogiin ajureiden julkaisutiedotteessa.

Lataa AMD:n ajurit täältä

HTC on lanseerannut tänään uuden Desire 12 -älypuhelimen pohjoismaisille markkinoille. Valmistajan mukaan uutuus tarjoaa enemmän vähemmällä ja sen keskeisimpiä ominaisuuksia ovat U-sarjasta tuttu muotoilu, näyttö ja HTC Sense -käyttöliittymä.

Laitteen IPS-näyttö käyttää nykyaikaista 18:9-kuvasuhdetta, joka on yleistymässä myös edullisemmassa hintaluokassa. Näytön tarkkuus on kuitenkin vaatimaton 720 x 1440 pikseliä. Laitteen sisällä on MediaTekin neliytiminen MT6739-järjestelmäpiiri, kolme gigatavua RAM-muistia ja 32 Gt tallennustilaa. Varsin kummallisena ratkaisuna HTC on jättänyt nykypäivän puhelimien vakiovarustukseen kuuluvan sormenjälkitunnistimen kokonaan pois Desire 12:sta.

HTC Desire 12 tekniset tiedot:

• Ulkomitat: 148,5 x 70,8 x 8,2 mm
• Paino: 137 grammaa
• 5,5″ IPS-näyttö, 18:9-kuvasuhde, 720 x 1440 pikseliä
• MediaTek MT6739 -järjestelmäpiiri (4 x 1,5 GHz Cortex-A53, IMG PowerVR GE8100 GPU)
• 3 Gt RAM-muistia
• 32 Gt tallennustilaa, muistikorttipaikka (max. 2 Tt)
• Cat.4 LTE-yhteydet (150/50 Mbit/s), Dual SIM (Dual standby)
• Wi-Fi 802.11 b/g/n 2,4 & 5 GHz, Bluetooth 4.2, GPS, NFC, 3,5 mm ääni
• 13 megapikselin takakamera, f2.2, PDAF, HDR-tila, LED-salama, 1080p-videokuvaus
• 5 megapikselin etukamera, f2.4, 720p videokuvaus
• 2730 mAh akku, Micro-USB 2.0, 5 W lataus
• Android & HTC Sense

HTC Desire 12 tulee Suomessa myyntiin huhtikuussa 209 euron suositushintaan. Jälleenmyyjillä värivaihtoehtona on Cool Black ja HTC:n omasta verkkokaupasta löytyy myös violetti ja kullanvärinen vaihtoehto.

HTC esitteli tänään myös Desire 12+ -mallin, jossa on mm. suurempi kuusituumainen näyttö, kaksoistakakamera sekä Snapdragon 450 -järjestelmäpiiri. Kyseinen malli ei ole kuitenkaan tällä tietoa tulossa Suomen markkinoille, vaikka se löytyykin yrityksen kotisivuilta.

Lähde: HTC

Luotettavista tietovuodoistaan tunnettu Roland Quandt on julkaissut WinFuture-sivustollaan uusia tietoa ja kuvia Huawein tulevaan P20 Pro -lippulaivapuhelimeen liittyen. Ehkäpä mielenkiintoisimmat yksityiskohdat liittyvät kolmoiskamerassa käytettyyn tekniikkaan.

Kuten jo aikaisempien vuotojen pohjalta on ollut tiedossa, P20 Prosta löytyy kolme takakameraa. WinFuture-sivuston tietojen mukaan pääkamera on tarkkuudeltaan huimat 40 megapikseliä, eli samaa luokkaa Nokian taannoisten Pureview 808- ja Lumia 1020 -mallien kanssa. Sen parina kerrotaan olevan Leican kanssa kehitetty 27 mm:n kinovastaavalla polttovälillä varustettu objektiivi, jonka aukkosuhde on f1.6.

Toinen kameroista on pyhitetty zoomausta varten ja sen tarkkuudeksi kerrotaan maltilliset kahdeksan megapikseliä. Zoom-kameran objektiivin kinovastaavaksi polttoväliksi kerrotaan 80 mm (f2.4 aukkosuhde), eli se tarjoaa noin kolminkertaisen optisen zoomauksen. Lisäksi laitteen kerrotaan tarjoavan viisinkertaisen hybridizoomauksen, joka on tekniikkana tuttu yrityksen aiemmista huippumalleista. Kolmas kamera on tietojen mukaan mustavalkoinen ja tarkkuudeltaan 20 megapikseliä. Kolmoiskameran parina kerrotaan lisäksi olevan infrapuna-RGB-sensori sekä lasertarkennus.

XDA-Developersin tietojen mukaan P20 Pro tukee myös Samsungin ja Sonyn huippumalleista tuttua 960 FPS hidastuskuvausta 720p-tarkkuudella. Etukameran kerrotaan olevan tarkkuudeltaan 24 megapikseliä ja käyttävän Light Fusion -tekniikkaa, jonka toiminnasta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.

Näyttö on P20 Prossa 6,1-tuumainen ja OLED-tekniikkaa: kuvasuhteeksi kerrotaan 19:9 ja resoluutioksi 1080 x 2240 pikseliä. Sisältä löytyy Kirin 970 -järjestelmäpiiri, joka nähtiin ensimmäistä kertaa viime syksynä Mate 10 -malleissa. Euroopassa myyntiin tulevassa P20 Pro -mallissa kerrotaan olevan kuusi gigatavua RAM-muistia sekä 128 Gt tallennustilaa. 4000 mAh akun kerrotaan tukevan 22,5 watin SuperCharge-pikalatausta. Kuulokeliitäntä on valitettavasti jätetty pois, joten perinteiset kuulokkeet on kytkettävä adapterilla USB Type-C -liitäntään, joka muuten tukee USB 3.1 -siirtonopeuksia sekä DisplayPort-kuvaulostuloa. Käyttöjärjestelmänä toimii Android 8.1 Oreo EMUI 8.1 -käyttöliittymällä.

Huawei julkistaa uudet P20-mallinsa ensi viikon tiistaina (27. maaliskuuta) Pariisissa. Io-tech matkaa paikan päälle seuraamaan tilaisuutta ja julkaisee ensituntumat laitteista tuoreeltaan. Viimeisimpien tietojen mukaan P20 Lite tulee maksamaan Euroopassa 369 euroa, perusmalli 679 euroa ja Pro-malli 899 euroa.

Lähteet: WinFuture (1)(2)

Kuvat: Roland Quandt & WinFuture

Microsoft esitteli tänään uuden DirectX Raytracing -rajapinnan. DXR toimii nykyisillä näytönohjaimilla, mutta grafiikkapiireihin on mahdollista rakentaa myös ns. rautakiihdytys sen toiminnoille. Sekä AMD että NVIDIA ovat jo ilmoittaneet tukevansa Microsoftin uutta rajapintaa ja pyrkimystä tuoda säteenseuranta osaksi yhä useampaa sovellusta.

Kuten jo todettua, DirectX Raytracing toimii nykyisilläkin näytönohjaimilla. Sen rautakiihdytys on sen sijaan mielenkiintoisempi kysymys, johon ei toistaiseksi ole selvää vastausta. AMD on ilmoittanut yksinkertaisesti tukevansa rajapintaa ja tuovansa sille ajurin lähiaikoina. Selvyys siihen, tukeeko AMD:n näytönohjaimet DXR:n ominaisuuksien kiihdyttämistä ns. raudalla vai vain samalla tasolla kuin kaikki DirectX 12 -näytönohjaimet, saadaan aikaisintaan kyseisten ajureiden myötä.

AMD:n mukaan se on tehnyt Microsoftin kanssa tiivistä yhteistyötä uuden rajapinnan parissa ja tulee puhumaan DXR:n hyödyntämisestä peleissä tällä viikolla pidettävillä GDC-messuilla.

NVIDIA on sen sijaan ilmoittanut, että yhtiön Volta-arkkitehtuuri – eli käytännössä Titan V -näytönohjain – tukee ainakin osittaista DXR:n rautakiihdytystä. AnandTechin mukaan Volta sisältää joitain nimenomaan säteenseurannan kiihdyttämiseen tarkoitettuja ominaisuuksia, joista NVIDIA ei ole kertonut aiemmin. Yllä oleva video on kotimaisen Remedyn käsialaa ja se hyödyntää nimenomaan DXR-rajapintaa NVIDIAn näytönonohjaimella. Remedy hyödyntää DXR:ää Northlight-pelimoottorissaan.

NVIDIAn mukaan se on tehnyt Microsoftin kanssa yhteistyötä varmistaakseen, että yhtiön uutta DXR-rajapintaa hyödyntävät sovellukset tukisivat täysin sen omaa NVIDIA RTX -teknologiaa. NVIDIA ei tehnyt selväksi, vaatiiko sen Volta-arkkitehtuurin ominaisuuksien hyödyntäminen nimenomaan RTX:n käytön, vai voidaanko niitä hyödyntää myös suoraan DXR-rajapinnalla. Lisäksi NVIDIA kertoi lisäävänsä GameWorks-työkaluihin säteenseurannan kohinaa vähentävän työkalun.

NVIDIAn Voltaa vanhemmat arkkitehtuurit tukevat DXR:n fallback-kerrosta, jossa DXR toteutetaan perinteisinä laskentatyyppisinä tehtävinä. Yhtiö on julkaissut myös mielenkiintoisen blogin, jossa se käsittelee rasteroinnin ja säteenseurannan eroja.

Microsoft on tänään julkistanut odottamatta uuden osan DirectX 12 -rajapintaperheeseen: DirectX Raytracingin. DirectX Raytracing on nimensä mukaisesti säteenseurantaan perustuva rajapinta.

Säteenseuranta mahdollistaa teoriassa täysin fotorealistisen grafiikan, mutta kyllin monen säteen ja niiden kimmokkeiden mallintaminen reaaliajassa on erittäin raskas tehtävä. Vähentämällä mallinnettujen säteiden määrää tai niiden kimmokkeiden laskemista prosessia voidaan keventää kuvanlaadun kustannuksella.

Nykyiset pelit ja ohjelmat renderöidään pääasiassa rasterointitekniikalla. Yksinkertaistettuna rasterointitekniikalla peli renderöidään kolmiulotteisena sisäisesti, jonka jälkeen se sovitetaan kaksiulotteiselle pinnalle. Menetelmä on tehokas, mutta esimerkiksi luonnollisen valaistuksen luominen on tällöin erittäin haastavaa.

Uusimpana trendinä säteenseurantaa on ruvettu yhdistämään osaksi perinteistä rasterointiratkaisua esimerkiksi valaistuksen simulointia varten, mikä mahdollistaa parhaimmillaan erittäin laadukkaan valaistuksen, mutta toisaalta mikä on samanaikaisesti erittäin raskas tehtävä.

Microsoftin DirectX Raytracing -rajapinnan eli DXR:n tarkoitus on helpottaa säteenseurannan käyttöönottoa tehokkaasti. Se ei korvaa esimerkiksi Direct3D-rajapintaa, vaan toimii sen apuna. Microsoft kohtelee DXR:ää laskentatyyppisenä (Compute) tehtävänä, jota voidaan suorittaa sekä DirectX 12:n grafiikka- että laskentamoottorilla (DirectX 12 jakaa näytönohjaimen resurssit grafiikka-, laskenta- ja kopiointimoottoreiksi, esimerkiksi asynkroninen laskenta hyödyntää grafikka- ja laskentamoottoreita samanaikaisesti).

Microsoftin mukaan ratkaisuun kohdella säteenseurantaa laskentatyyppisenä tehtävänä on kaksi syytä, joista tärkeämpi on yksinkertaisesti se, että säteenseuranta on luonteeltaan samankaltainen laskentatyyppisten tehtävien kanssa. Toinen syy on puolestaan se, että DXR:n laskeminen laskentatyyppiseksi tehtäväksi sopii Microsoftin visioon, jossa tulevaisuudessa varjostinlaskut korvaavat suurimman osan tiettyyn tehtävään erikoistuneista yksiköistä grafiikkapiirin sisällä.

Microsoftin DirectX Raytracing -kelkkaan on ilmoittautuneet mukaan jo ainakin Electronic Arts Frostbite- ja Seed-studioineen, Epic Games Unreal Engine -pelimoottorillaan, Futuremark 3DMark-testiohjelmillaan sekä Unity Technologies Unity-pelimoottorillaan. Lisäksi näytönohjainvalmistajat AMD ja NVIDIA ovat jo ilmoittaneet tukevansa tulevaa rajapintaa.

DirectX Raytracingin hyödyntäminen ei vaadi tietokoneen tai näytönohjaimen päivittämistä, vaan kehittäjät voivat aloittaa sen hyödyntämisen välittömästi saatuaan käsiinsä sitä tukevat työkalut. Rajapintaan sisältyy ns. fallback-kerros, joka varmistaa, että rajapinta tulee toimimaan sellaisenaan millä tahansa DirectX 12 -rajapintaa tukevalla näytönohjaimella. DXR:lle on kuitenkin mahdollista tuoda myös niin sanottu rautakiihdytetty tuki, joka jää näytönohjainvalmistajien harteille.

Lähde: Microsoft

Apple on ollut kiinnostunut microLED-näyttöteknologiasta jo pitkään. Yhtiö osti microLED-teknologiaa kehittäneen LuxVuen vuonna 2014 ja on sittemmin tutkinut teknologiaa Taiwanissa sijaitsevassa tutkimuslaitoksessaan. Jos Bloombergin lähteisiin on uskominen, on kehitystyö siirretty sittemmin Yhdysvaltoihin ja kokenut merkittäviä edistysaskelia.

Bloomberg on saanut vihiä nimettöminä pysyviltä Applen työntekijöiltä yhtiön paitsi kehittävän, myös tuottavan microLED-näyttöjä salaisena pidetyssä tuotantolaitoksessa Kaliforniassa. Vuotajien mukaan Apple on panostanut teknologian kehitykseen merkittäviä summia sen jälkeen, kun se lähes luopui koko projektista vuosi sitten. T159-koodinimellä tunnettavan projektin johdossa kerrotaan olevan Lynn Youngsin, joka oli mukana kehittämässä muun muassa alkuperäisen iPhonen kosketusnäyttöä.

Bloombergin haastattelemien vuotajien mukaan Apple on tehnyt viime aikoina merkittäviä edistysaskelia paitsi itse teknologian kehityksessä, myös itse näyttöjen tuotantoteknologiassa. Ensimmäisten täysin toimivien näyttöjen kerrotaan valmistuneen viime vuoden lopulla ja olevan suunniteltuja tuleviin Apple Watch -älykelloihin.

Matka on kuitenkin vielä pitkä ja esimerkiksi microLED-näyttöjen massatuotanto tulee vaatimaan uusia laitteita. Applen odotetaankin lopulta valmistuttavan näytöt kolmannen osapuolen tehtailla, mikäli teknologia pääsee ikinä tuotantovaiheeseen asti. Vuotajien mukaan Applen mahdollisesti itse suunnittelemia näyttöjä ei tulla näkemään kuluttajalaitteissa vielä ainakaan pariin vuoteen. Prototyyppinäytön nähneen tahon mukaan näytöt ovat selvästi OLED-näyttöjä kirkkaampia, mutta vaikka itse näyttö on toimiva sitä ei ole vielä integroitu kertaakaan osaksi Apple Watch -runkoa.

Bloombergin haastatteleman DisplayMate Technologiesin Ray Soneiran mukaan itse kehitetty microLED-näyttö olisi yhtiölle oikea kultakaivos. Allekirjoittanut ei voi kuitenkaan yhtyä täysin Soneiran näkemykseen, sillä hänen mukaansa kuka tahansa voi ostaa LCD- tai OLED-näytön, kun Apple voisi omistaa microLEDit. Todellisuudessa microLED-näyttöjä kehitetään myös monen muun yhtiön toimesta ja esimerkiksi Samsung uskoo voivansa tuoda ”The Wall” -lempinimellä kutsutun 146-tuumaisen microLED-television myyntiin vielä tämän vuoden aikana.

Lähde: Bloomberg

Samsung aloitti uusien Galaxy S9 -malliensa myynnin perjantaina (16. maaliskuuta) ja tarjoilemme tuoreeltaan testiartikkelin uutuuksia koskien. 899 euron hintainen Galaxy S9 ja 999 euron hintainen Galaxy S9+ ovat varustettu Super AMOLED -näytöllä, uudella Exynos 9810 -järjestelmäpiirillä, vaihdettavalla aukkosuhteella varustetulla kameralla sekä Dolby Atmos -yhteensopivilla stereokaiuttimilla. Plus-malli eroaa sisarestaan suuremman näytön, akun ja RAM-muistimäärän sekä kaksoistakakameran osalta.

Galaxy S9:n testijakso on päättynyt, mutta Galaxy S9+ saapui toimitukseen vasta tällä viikolla, joten sen testijakso on vasta käynnissä, joten plus-malliin liittyviä yksityiskohtia päivitetään artikkeliin lähipäivien aikana ja niistä ilmoitetaan erikseen artikkelin kommenttiketjussa.

Lue artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S9 ja S9+