NVIDIA ilmoitti tuovansa VESA Adaptive-sync -tuen näytönohjaimilleen

NVIDIA on pitkän odotuksen jälkeen ilmoittanut tukevansa jatkossa myös AMD FreeSync -nimellä tunnettua VESA Adaptive-sync -teknologiaa. Tuki tulee koskemaan NVIDIAn testaamia ja erikseen hyväksymiä Adaptive-sync-näyttöjä.

NVIDIA on ilmoittanut CES 2019 -messujen alla pitämässään keynotessa merkittävän päivityksen näyttötukeensa. Pitkän odotuksen jälkeen yhtiö on avaamassa tuen VESA Adaptive-sync -teknologialle.

NVIDIAn toimitusjohtaja Jensen Huang ilmoitti yllättäen keynote-esityksessään yhtiön alkavan tukea Adaptive-sync-näyttöjä. Käyttäjät ovat jo pitkään valitelleet yhtiön päätöstä tukea vain omaan G-Sync-teknologiaan perustuvia vaihtelevaa virkistystaajuutta tukevia näyttöjä, koska vastaavat Adaptive-sync-näytöt ovat usein merkittävästi edullisempia. Hintaero johtuu paitsi NVIDIAn pyytämästä lisenssimaksusta, myös erillisestä G-sync-piiristä näytön sisällä, kun Adaptive-sync-näytöt pärjäävät perinteisellä skaalaimella. Lisäksi yhtiön kannettaviin tarkoitettu versio G-Syncistä perustuu tämän hetkisten tietojen perusteella todellisuudessa Adaptive-synciin jo valmiiksi.

Täysin yksioikoisesta tuesta ei ole kuitenkaan kyse. Huang kertoi yhtiön antavan testaamilleen ja riittävän hyviksi toteamilleen Adaptive-sync-näytöille G-Sync Compatible -leiman. Tähän mennessä leiman ovat saaneet yhteensä kaksitoista eri näyttöä: Acerin XFA240, XG270HU, XV273K, XZ321Q, Agonin AG241QG4, AOC:n G2590FX, Asuksen MG278Q, XG248, VG258Q, XG258, VG278Q ja BenQ:n XL2740. NVIDIA kertoo blogissaan antavansa käyttäjille mahdollisuuden ottaa tuki käyttöön myös hyväksymättömillä näytöillä manuaalisesti, mutta tällöin kokemuksen laatu ei välttämättä kohtaa yhtiön vaatimaa tasoa.

Adaptive-sync-teknologiaa tukevat ajurit julkaistaan 15. tammikuuta. VESA:n Adaptive-sync-teknologiaa tukevia näyttöjä markkinoidaan usein AMD FreeSync -näyttöinä.

Päivitys klo 11:25:

NVIDIA jakaa jatkossa G-Syncin kolmeen kategoriaan. Entinen G-Sync HDR tunnetaan jatkossa nimellä G-Sync Ultimate, G-Sync on ja pysyy G-Syncinä ja Adaptive-sync-näytöt voivat saada nyt kylkeensä G-Sync Compatible -leiman.

Lähde: NVIDIA

LIVE: io-techin viikon tekniikkakatsaus podcast (1/2019)

io-techin suorana lähetettävässä videopodcastissa keskustellaan viikon kiinnostavimmista tietotekniikka- ja mobiilimaailman tapahtumista.

io-techin vuoden 2019 ensimmäinen viikon tekniikkakatsaus -podcast esitetään tänään perjantaina 4. tammikuuta noin klo 15:00 alkaen suorana live-streamina Twitchissä ja Youtubessa. Äänessä ovat tuttuun tapaan io-techin perustajakaksikko Sampsa Kurri ja Juha Kokkonen.

Tekniikkakatsauksessa käymme läpi ajankohtaiset IT-alan asiat ja uutuustuotteet kuluneen viikon ajalta, kerromme mitä päivityksiä io-techissä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa sekä valotamme artikkelien tekemisen ja io-techin pyörittämiseen liittyviä taustatarinoita. Katsojat voivat osallistua lähetykseen interaktiivisesti Twitchin keskusteluikkunan välityksellä.

io-techin viikon tekniikkakatsaus on jälkikäteen katsottavissa:

LevelOneTechs ja Bitsum uskovat korjanneensa Threadripper 2990WX:n suorituskykyongelmat

Bitsumin ja AnandTechin yhteistyöllä LevelOneTechs uskoo Threadripper 2990WX:n jäljellä olevien suorituskykyongelmien syyllisen olevan Windowsin kernelissä ja sen NUMA-tuessa.

AMD julkaisi viime vuonna toisen sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit, jotka on varustettu parhaimmillaan 32 ytimellä, jotka kykenevät SMT-teknologian avulla suorittamaan samanaikaisesti 64 säiettä. Etenkään 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX ei kuitenkaan selvinnyt kaikista suorituskykytesteistä odotusten mukaisesti.

Ryzen Threadripper -prosessoreiden suorituskykyongelmia on ratkottu jo monella taholla. AMD on julkaissut oman Dynamic Local Mode -ominaisuutensa, joka parantaa suorituskykyä useissa tilanteissa ja NVIDIA korjasi ajureistaan löytyneen ongelman, joka puolitti suorituskyvyn 32-ytimisillä, 64 säiettä suorittavilla prosessoreilla. Osa ongelmista on kuitenkin edelleen ratkomatta ja LevelOneTechs uskoo selvittäneensä mm. Bitsumin ja AnandTechin avustuksella mistä on kyse, eikä se ole monien syyttämä muistiohjainten puute kahdella sirulla, mikä varmistettiin ajamalla testejä Threadripperin lisäksi 32-ytimisellä Epyc-prosessorilla.

LevelOneTechs käsittelee Windowsin ytimestä tämän hetken tietojen perusteella löytyvää ongelmaa sekä blogissaan että YouTube-videolla. Esimerkiksi Indigo-testiohjelmassa TR2990WX:n suorituskyky on Windowsilla vain puolet tai alle Linux-versiosta, eikä Linux-version ajo Windowsin alla auta tilanteeseen, koska Windows Subsystem for Linux suorittaa kaiken edelleen Windowsin kernelillä, ei Linuxin. NUMA-tilassa myös Epycin suorituskyky on Windowsilla heikko, mutta UMA-tilassa suorituskyky vastaa Linuxia.

Prosessorin rasitusaste on kuitenkin kummallakin alustalla identtinen 100 % riippumatta suorituskyvystä, joten Windowsilla prosessori hukkaa johonkin merkittävän osan suoritusajastaan. Tarkempien tutkimusten jälkeen syylliseksi paljastui Windows, joka merkitsee Indigon säikeet ideal_cpu-tagilla käynnistyksen yhteydessä. Jos käytössä on maksimissaan kaksi NUMA-noodia, kaikki toimii kuten pitää ja ideal_cpu-tagi syntyy edelleen, mutta säikeet löytävät kotinsa kummankin NUMA-noodin sisältä.

Kun NUMA-noodeja on yli kaksi, rupeaa Windows noudattamaan ideal_cpu-tageja ja säikeet pyritään saamaan vain yhden NUMA-noodin sisälle, jolloin Windows käyttää puolet prosessoriajasta siirrelläkseen säikeitä ytimiltä toisille. Yksi ratkaisu bugiin on ottaa ensimmäinen prosessoriydin pois ohjelman käytöstä, kun ohjelma on jo päällä, jonka jälkeen Windows jättää ilmeisesti jälleen ideal_cpu-tagit huomiotta. Ohjelman käytöstä poistetun ytimen voi ilmeisesti myös ottaa takaisin käyttöön ilman, että suorituskyky putoaa uudelleen, mutta sama kikka on toistettava joka kerta, kun ohjelmaa käytetään.

Bitsum on näiden löydösten myötä päivittänyt CorePrio-ohjelmaansa NUMA Dissociater -ominaisuudella, joka pyrkii automaattisesti tunnistamaan edellä kuvatun ongelman ja korjaamaan sen, ilmeisesti käyttäen juuri yllä kuvattua metodia. Indigon lisäksi vastaavaa ongelmaa esiintyy myös muilla sovelluksilla ja esimerkiksi 7zipin suorituskyky nousee CorePrion korjauksen avulla peräti 70 % noin 41 000 MIPS:sistä noin 70 000 MIPS:iin.

Mikäli LevelOneTechsin johtopäätökset ovat oikeita, voidaan toivoa Microsoftin päivittävän kerneliään tarpeellisilla muutoksilla ongelman ratkaisemiseksi lähitulevaisuudessa.

Lähde: LevelOneTechs, Bitsum CorePrio

Battlefield V:n säteenseurantakiihdytys toimii myös Titan V -näytönohjaimella ilman RT-ytimiä

NVIDIAn Titan V osoittaa, ettei Turing-arkkitehtuurin RT-ytimet ole vaatimus pelattavaan suorituskykyyn säteenseurantaefekteillä, vaikka niistä selvää etua onkin.

Battlefield V on ensimmäinen Microsoftin uutta DirectX Raytracing- eli DXR-rajapintaa tukeva peli. Yhteistyössä NVIDIAn kanssa toteutettu säteenseurantatuki tuo peliin realistisia heijastuksia ja vaatii käytännössä GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimen toimiakseen. Testasimme pelin säteenseurantaefektejä hiljattain myös io-techissä.

Vaikka virallisesti peli vaatii GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimen säteenseurantaansa, toimii ominaisuus todellisuudessa myös Volta-arkkitehtuurin Titan V:llä. Pelin säteenseurantatoteutusta kehitettiin alun perin nimenomaan Titan V -näytönohjaimilla, ennen kuin Turing-arkkitehtuurin piirit tulivat saataville, joten sinänsä toimivuus ei ole ihme, mutta varmistusta asialle on saatu odottaa aina vuoden vaihteeseen asti. Myös Microsoft listaa Volta-arkkitehtuurin näytönohjaimet DXR:ää tukeviksi.

Voltassa ei ole kuitenkaan ole säteenseurannan kiihdytykseen erikoistunutta rautaa kuten Turing-grafiikkapiireissä, joten mistä on kyse? NVIDIA ei ole antanut asialle tarkkaa selitystä, mutta oletettavasti sen toiminta perustuu ainakin jollain tasolla DXR-rajapinnan Fallback Layeriin, jolla mikä tahansa Shader Model 6.3:a tukeva näytönohjain voi suorittaa säteenseurannan ohjelmapohjaisesti shader-ytimillään, olettaen että ajurit tukevat sitä. Volta sisältää lisäksi tensoriytimiä, joita voidaan hyödyntää säteenseurannan yhteydessä kuvan häiriöiden poistossa, mutta tällä hetkellä ei ole tietoa, hyödynnetäänkö niitä esimerkiksi BFV:n tapauksessa. Sekä AMD että NVIDIA tukevat ohjelmistopohjaista säteenseurantaa myös omien Radeon-Rays- ja OptiX-rajapintojensa kautta, eikä Turing-arkkitehtuurin RT-ytimetkään kiihdytä kaikkia säteenseurantaan liittyvistä tehtävistä.

3DCenterin foorumeilla nimimerkki TobiWahnKenobi on ajanut Battlefield V -testejä omalla Titan V -näytönohjaimellaan ja osoittanut, ettei Turing-arkkitehtuurin RT-ytimet ole välttämättä vaatimus pelattavaan suorituskykyyn säteenseurantaefekteillä. 1440p-resoluutiolla Rotterdam-kartassa ylikellotettu Titan V venyi 67 FPS:n keskimääräiseen suorituskykyyn Medium-säteenseurannalla ja 56 FPS:ään High-säteenseurannalla. Täysin hyödyttömistä yksiköistäkään ei voida kuitenkaan puhuha, sillä saman käyttäjän ylikellotettu Titan RTX pystyi samoissa testeissä 97 ja 81 FPS:n tuloksiin.

Lähde: 3DCenter

VESA päivitti DisplayHDR-standardia OLED-näyttöjen DisplayHDR True Black -tasoilla

DisplayHDR:n uudet True Black -tasot ottavat huomioon OLED- ja LCD-näyttöjen erot muun muassa kirkkausvaatimusten osalta.

Useita näyttöihin liittyviä standardeja hallinnoiva VESA julkaisi DisplayHDR-standardin vuoden 2017 lopulla. DisplayHDR-standardin on tarkoitus helpottaa kuluttajien ostopäätöksiä kategorisoimalla näyttöjen HDR-tuen taso selkeään tasoon jokaisen valmistajan omien hehkustusten sijaan.

DisplayHDR-standardia kritisoitiin sen soveltumattomuudesta esimerkiksi OLED-näyttöjen luokitteluun, koska niiden ominaisuudet poikkeavat monelta osin merkittävästi LCD-näytöistä. Nyt VESA on korjannut tilanteen julkaisemalla DisplayHDR-standardiin uusia tasoja: OLED-näytöille tarkoitetut DisplayHDR 400 True Black ja DisplayHDR 500 True Black, sekä LCD-näytöille tarkoitetun DisplayHDR 500:n.

DisplayHDR 400 True Black ja 500 True Black sallivat maksimissaan 0,0005 cd/m2 mustan tason. OLED-näytöillä mustan pitäisi olla aina mustaa, mutta standardi ottaa huomioon myös muut samankaltaiset teknologiat, joissa näin ei välttämättä ole. Valkoisen kirkkauden on puolestaan yllettävä joko 400 tai 500 kandelaan neliömetriä kohden yksityiskohdissa ja koko ruudulla 250 tai 300 kandelaan.

Värien prosessoinnin on oltava 10-bittistä, näkyvän väriavaruuden 8-bittinen ja vasteajan mustasta valkoiseen maksimissaan 2 ruutua. Näytön väriavaruuden on oltava vähintään 99 % ITU-R BT.709 -standardista ja 90 % DCI-P3 -standardista.

DisplayHDR 500 vastaa vaatimuksiltaan muutoin DisplayHDR 600- ja 1000 -standardeja, mutta se vaatii kirkkaudeksi vain 500 cd/m2 ja koko ruudun pitkäaikaiseksi kirkkaudeksi 320 cd/m2. Muutosten kerrotaan liittyvän kannettaviin ja niiden tehonkulutuksen asettamiin rajoituksiin, joiden vuoksi DisplayHDR 600:n saavuttaminen on huomattavasti haastavampaa, kuin erillisillä näytöillä.

Lähde: DisplayHDR

MSI:n julkaisematon GeForce RTX 2080 Ti Lightning -lippulaivamalli ylikellottajien käsissä

MSI:n RTX 2080 Ti Lightning -lippulaivamallin julkaisun on povattu tapahtuvan CES-messujen yhteydessä, mutta ylikellottajien käsistä se on päätynyt jo nyt kunnollisiin kuvavuotoihin.

Vaikka NVIDIA julkaisi uudet Turing-näytönohjaimensa viime vuoden loppukesästä, odotetaan markkinoille edelleen joidenkin valmistajien omia lippulaivamalleja. Yksi näistä on MSI:n tuleva Lightning-malli, jonka esittelyn uskotaan tapahtuvan CES-messuilla.

Ylikellottajat Littleboy ja Gunslinger ovat saaneet kumpikin käsiinsä omat MSI GeForce RTX 2080 Ti Lightning -näytönohjaimensa ja ottaneet niistä kuvat. Kuvien mukaan tuttuun tapaan erittäin leveä piirilevy on suurilta osin tyhjää täynnä, mutta virransyötön kohdalla koko piirilevyn leveys on tehokkaassa käytössä.

MSI:n GeForce RTX 2080 Ti Lightning on varustettu yhteensä 19-vaiheisella virransyötöllä, joka on jaettu 6- ja 13-vaiheisiin osiin. 13-vaiheinen, todennäköisesti yksin grafiikkapiirin virransyötöstä vastuussa oleva osuus on peitetty suurikokoisella, koko piirilevyn peräpään peittävällä, lämpöputkella terästetyllä jäähdytyssiilillä. Lisävirrantarpeen tyydyttävät peräti kolme 8-pinnistä PCI Express -lisävirtaliitintä.

Kumpikin ylikellottajista ehti jo lähettää ensimmäiset testituloksensa HWBottiin, mutta valitettavasti ne on poistettu jo linjoilta, eikä testien tarkkoja tietoja ole siten saatavilla. URL-osoitteen perusteella Gunslingerin kokoonpano on taipunut tähän mennessä 16 845 3DMarkkiin Time Spy -testissä, millä ei hätyytellä vielä kärkisijoja HWBotin listoilla.

Vaikka testitulokset uupuvatkin, saatiin pelkkien näytönohjainten kuvien lisäksi samaan syssyyn ensimmäiset ylikellotustulokset MSI:n lippulaivamallilla. Tulokset ennen niiden piilotusta löytäneen VideoCardzin mukaan HWBotin listojen perusteella ainakin kaksi RTX 2080 Ti Lightning -mallia on saatu kuvatodisteiden kera ylikellotettua 2450 MHz:iin tai yli. Piilotettujen tulosten tueksi sivusto julkaisi yhden GPU-Z-kuvankaappauksen, jossa grafiikkapiirin todellinen kellotaajuus on 2475 MHz.

Lähde: VideoCardz

Uusi artikkeli: Testissä Honor 8X

io-tech testasi keskihintaisen Honor 8X -älypuhelimen.

io-techin vuoden ensimmäinen artikkeli jatkaa mobiililaitelinjalla, sillä testissämme piipahti Honorin loppuvuodesta kauppoihin tullut keskihintainen 8X-malli. 299 euron hintainen puhelin on varustettu suurella 6,5-tuumaisella IPS-näytöllä, tuoreella Kirin 710 -järjestelmäpiirillä, 64 tai 128 Gt:n tallennustilalla sekä 3750 mAh akulla. Tutustumme artikkelissa laitteeseen hieman tavanomaista lyhyemmän runsaan viikon testijakson pohjalta.

Lue artikkeli: Testissä Honor 8X

Hongkongilaismyyjän hinnat kertovat GDDR6-muistien olevan jopa 70 % kalliimpia kuin GDDR5-muistit

Kaikkien GDDR6-näytönohjainten käyttämät 14 Gbps:n muistit maksavat gigatavun siruina reilut 70 % enemmän kuin suosituin 8 Gbps:n GDDR5.

Muistien hinnat ovat vihdoin kääntyneet pitkän odotuksen jälkeen laskuun. Varsinaisten muistipiirien hinnat ovat kuitenkin useille kysymysmerkki, yleensä kuluttajille näkyy vain lopputuotteen hinta, mihin kuuluu monia muita tekijöitä.

Saksalainen 3DCenter on kaivanut foorumikäyttäjänsä avulla esiin honkongilaisen Components-Martin muistipiirien hintoja GDDR5- ja GDDR6-muistien osalta. Hintakatsaus antaa hyvän kuvan paitsi itse näytönohjainten muistien hintatasosta, myös esimerkin siitä, miten paljon kalliimpaa uusi teknologia voi olla.

3DCenterin vertailussa vastakkain on kuusi eri nopeuksista 8 gigabitin eli yhden gigatavun muistipiiriä: kolme GDDR5-muistia ja kolme GDDR6-muistia. Kaikki muistipiirit on valmistanut Micron. Components-Martin hintojen mukaan muistien nopeus ei ole suoraan sidonnainen hintaan ja etenkin vanhemman GDDR5:n kohdalla hintaerot ovat eri nopeuksien välillä pieniä.

Hitain 6 Gbps:n GDDR5-muistipiiri on hinnoiteltu 6,752 Yhdysvaltain dollariin, 7 Gbps:n piiri 6,519 dollariin ja nopein 8 Gbps:n 6,864 dollariin. GDDR6-muistien hinnoissa on enemmän hajontaa ja ne ovat selvästi GDDR5-muisteja korkeammat. Hitain 12 Gbps:n GDDR6-muistipiiri on hinnoiteltu 10,79 dollariin, 13 Gbps:n 9,253 dollariin ja nopein 14 Gbps:n 11,69 dollariin. Lopullinen hinta riippuu ostettujen muistipiirien määrästä ja referenssihinnat ovat 2000 piirin erissä ostettuna, pois lukien 8 Gbps:n GDDR5:n hinta, joka on 1000 piirin erissä ostettaessa.

Suurin osa näytönohjaimista käyttää nykyään 8 Gbps:n GDDR5-muistipiirejä ja vastaavasti kaikki GDDR6-näytönohjaimet käyttävät 14 Gbps:n muistipiirejä. Components-Martin hinnoittelun mukaan GDDR6-näytönohjainten muistit maksavat siis yli 70 % enemmän per gigatavu, kuin GDDR5-näytönohjaimissa. Suuret näytönohjainvalmistajat ostavat luonnollisesti kerralla suurempia määriä muisteja suoraan niiden valmistajilta, jolloin hinta on paitsi välikäsien puutteen, myös tilausmäärien vuoksi selvästi edullisemmat. Prosentuaalinen hintaero saattaa kuitenkin olla samaa luokkaa myös suurissa tilauksissa.

Lähde: 3DCenter, Components-Mart

Video: Rakensimme Asuksen kanssa huippusuorituskykyisen esports-tietokoneen

Kasasimme Core i9-9900K -prosessorin ja GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimen ympärille todella suorituskykyisen esports-henkisen tietokoneen yhteistyössä Asuksen kanssa.

Video on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Asuksen kanssa.

Intel julkaisi syksyllä uudet 9. sukupolven Core-prosessorit ja mainostaa kahdeksanytimistä ja Hyper-Threading-ominaisuudella 16 säiettä tukevaa Core i9-9900K -lippulaivamallia markkinoiden parhaaksi peliprosessoriksi. NVIDIA puolestaan esitteli uuteen Turing-arkkitehtuuriin pohjautuvat GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimet ja suorituskykyisin malli on 2080 Ti.

Suunnittelimme ja kasasimme näiden osien ympärille yhteystyössä Asuksen kanssa mahdollisimman suorituskykyisen pelitietokoneen ja setupin.

Asuksen pelaajille ja ylikellottajille suunnattu ROG-tuoteperhe kattaa lähes kaikki tietokoneen kasaamiseen tarvittavat tuotekategoriat. Tämän syksyn uutuustuotteita ovat muun muassa Ryuijin 360 all-in-one-nestejäähdytys prosessorille ja 1200-wattinen OLED-näytöllä ja RGB-valaistuksella varustettu Thor-virtalähde.

Tähän kokoonpanoon valittiin Asukselta parhaimmat osat ja lopputuloksena syntyi 5328 euron hintainen setuppi:

  • Intel Core i9-9900K prosessori 550e
  • Asus ROG Maximus XI Extreme emolevy 520e
  • 16 Gt G.Skill Trident Z RGB DDR4-3200 muistit 250e
  • Asus ROG Strix GeForce RTX 2080 Ti näytönohjain 1490e
  • Samsung 970 PRO 512 M.2 SSD 185e
  • Asus ROG Ryujin 360 AIO-jäähdytys 260e
  • Asus ROG Thor 1200W virtalähde 350e
  • Asus ROG Aura Terminal RGB-valaistus 85e
  • NZXT H700 PUBG Limited Edition kotelo 300e
  • Asus ROG PG348 näyttö 930e
  • Asus ROG Strix Flare näppäimistö 130e
  • Asus ROG Gladius II Origin hiiri 60e
  • Asus ROG Strix Edge hiirimatto 20e
  • Asus ROG Delta headset 198e

Videolla käydään läpi kokoonpanossa käytetyt osat ja kasausprosessi on kuvattu vaihe vaiheelta. Projektissa leikattiin muun muassa NZXT:n koteloon ikkuna virtalähteelle, säädettiin RGB-valaistus, ylikellotettiin prosessori 4,9 GHz:iin, muistit DDR4-4000-nopeudella ja lopuksi näytönohjain tappiin asti. Ajoimme myös suorituskykymittaukset muutamalla testiohjelmalla vakiona ja ylikellotettuna.

Jos pidit videosta, käy tykkäämässä videota, tilaa io-techin YouTube-kanava, anna kommenteissa palautetta ja kehitämme videokonseptia lisää, kiitos!

Katso video Youtubessa

Suomalaisoperaattorit avasivat 5G-verkkonsa kaupalliseen käyttöön – kuluttajaliittymät vuorossa myöhemmin

Vuoden vaihtumisen myötä operaattorien 5G-verkot avautuivat virallisesti kaupalliseen käyttöön.

Suomen suurimmat teleoperaattorit DNA, Elisa ja Telia ovat avanneet omat 5G-verkkonsa kaupalliseen käyttöön, kun kun valtioneuvoston myöntämät verkkotoimiluvat astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Kaikilla kolmella operaattorilla tilanne on toistaiseksi sama – 5G-verkkoa hyödynnetään alkuvaiheessa lähinnä palvelujen kehittämisessä sekä yrityasiakkaiden kanssa. Kuluttajille 5G-verkko avautuu kunhan päätelaitteet tulevat saataville myöhemmin tämän vuoden aikana.

Operaattoreista DNA on avannut 5G-verkkonsa toistaiseksi vain Helsingissä ja lisäksi Vantaalla on käynnissä pientalojen kiinteän 5G-yhteyden (Fixed Wireless Access) käyttöpilotti. DNA aikoo laajentaa verkkoaan kuluttajapäätelaitteiden yleistyessä markkinoilla. DNA haluaa valmistaa, että verkon käyttökokemus täyttää kaikki ennakko-odotukset, ennen kuin se avataan kuluttajille. Täten yritys odottaa laadukkaiden päätelaitteiden saapumista markkinoille ennen kuin tuo 5G-liittymiä ja palveluja kuluttajien saataville.

Elisalla on puolestaan 5G-verkkoja avattuna Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä Jyväskylässä ja ne kaikki ovat nyt hyödynnettävissä kaupallisiin tarkoituksiin. Alkuvaiheessa 5G-verkon kaupallinen käyttö keskittyy yritys- ja tutkimuskäyttöön. Kuluvan vuoden aikana Elisa jatkaa 5G-verkkonsa rakentamista uusiin kaupunkeihin. Elisan mobiiliteknologiajohtaja Eetu Prieurin mukaan 5G-verkkoa pääsee kokeilemaan heti, kun 5G-päätelaitteet saapuvat markkinoille kuluvan vuoden aikana.

Telian 5G-verkko on toteutettu yhdessä Nokian kanssa Telian mukaan 5G-verkon rakentaminen ja käyttöönotto jatkuu alkuvuodesta erityisesti yritysasiakkaiden kanssa suunniteltavien 5G-hankkeiden muodossa. Kilpailijoidensa tapaan Telia lupaa verkon avautuvan kuluttajille 5G-päätelaitteiden myynnin käynnistyessä. Telian 5G-verkkoja löytyy tällä hetkellä pääkaupunkiseudulta mm. Töölöstä, Messukeskuksesta, Vallilasta ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta ja Oulusta Oritkari-Nuottasaaren teollisuusalueelta. Telialle on käynnissä 5G:tä hyödyntäviä pilottihankkeita mm. Finavian, Postin, Deleten ja RD Velhon kanssa.

Lähteet: DNA, Elisa, Telia

Kuva: DNA