Lukijatesti: Sailfish X & Sony Xperia X

Jolla kertoi Sonyn kanssa muodostetusta yhteistyöstä ensimmäisen kerran MWC 2017-tapahtuman yhteydessä helmikuun lopulla. Yhteistyön myötä Jolla tarjoaisi Xperia-laitteille virallisen Sailfish OS -tuen Sonyn Open Devices -ohjelman avulla ja projektin tarkoituksena olisi tuoda Sailfish OS -rauta-alusta helpommin sekä yhteisön että lisenssiasiakkaiden saataville. Ensimmäiseksi tuetuksi laitteeksi ilmoitettiin vuonna 2016 julkaistu Xperia X ja lisää tuettuja laitteita olisi tulossa mahdollisesti myöhemmin. Jolla ei paljastanut tarkempia suunnitelmia vielä tässä vaiheessa mutta Xperia X:n Sailfish OS -käyttöjärjestelmän julkaisutavoitteeksi asetettiin vuoden toinen neljännes.

Uutisia Xperia-laitteiden Sailfish OS -tuesta jouduttiin lopulta odottamaan heinäkuulle saakka. Sailfish OS -käyttöjärjestelmän kerrottiin tulevan myöhemmin saataville maksullisena päivityspakettina Xperia X single SIM -mallille (F5121). Käyttäjät hankkisivat puhelimen erikseen ja asentaisivat päivityspaketin itse bootloaderin eli käynnistyslataajan avaamisen jälkeen. Tässä vaiheessa kävi selväksi, että päivityspaketti olisi tarkoitettu lähinnä kehittäjille sekä innokkaimmille yhteisön jäsenille, sillä käynnistyslataajan avaaminen käytännössä epää laitteen takuun.

Lopulta Sailfish X:ksi nimetty päivityspaketti tuli saataville 49,90 euron hintaan 11. lokakuuta. Jollan mukaan Sailfish X tarjoaa parhaimman Sailfish OS elämyksen tähän mennessä Xperia X:n teknisten ominaisuuksien ansiosta. Aiemmat Sailfish OS -laitteet ovat rakentuneet keskinkertaisen raudan ympärille, toimitusongelmista kärsinyttä Turing Phonea lukuun ottamatta, minkä vuoksi on erityisen mielenkiintoista tutustua Jollan ja Sonyn yhteistyön hedelmään.

Tässä artikkelissa tutustutaan Sailfish X:n sisältöön ja toimivuuteen Xperia X -puhelimella.

Sony Xperia X

Xperia X on vuoden 2016 alussa julkaistu ylemmän keskiluokan älypuhelin, jonka valitsemista ensimmäiseksi Sailfish OS for Sony Xperia™ -laitteeksi voidaan pitää hieman ristiriitaisena päätöksenä. Puhelin on edistyksellisin Sailfish OS -laite tähän mennessä, mutta toisaalta markkinoilta jo pikkuhiljaa poistumassa oleva tuote. Jollan mukaan Xperia X pysyy useimpien jälleenmyyjien valikoimissa ensi vuoden kevääseen saakka ja artikkelia kirjoittaessa sen hintataso on noin 300 euron tietämillä. Suhteellisen edullisen hinnan voidaan katsoa alentavan Sailfish X:n asentamisen kynnystä verrattuna esimerkiksi noin 200 euroa kalliimpaan Xperia X Performance -lippulaivamalliin, mutta moni saattaa jäädä kaipaamaan lippulaivamallista löytyvää IP68-suojausta ja uudemmalla 14 nm FinFET-prosessilla valmistettua Snapdragon 820 -järjestelmäpiiriä. Xperia X:n Snapdragon 650 -järjestelmäpiiri tarjoaa hintatasoon nähden verrattain hyvää suorituskykyä, mutta on valmistettu nykymittapuulla vanhalla 28 nm HPm-prosessilla.

Tekniset ominaisuudet:

• Ulkomitat: 142,7 x 69,4 x 7,9 mm
• Paino: 152 g
• 5,0’’ IPS LCD -näyttö (Full HD)
• Qualcomm Snapdragon 650 -järjestelmäpiiri (4 x 1,4 GHz Cortex-A53 ja 2 x 1,8 GHz Cortex-A72, Adreno 510 GPU)
• 3 Gt LPDDR3 RAM (933 MHz)
• 32 Gt -tallennustilaa (vapaana noin 18 Gt (Sailfish X))
• micro-SD-muistikorttipaikka (max. 32 Gt (Sailfish X))
• LTE Cat.6 (300/50 Mbit/s)
• 11 a/b/g/n/ac 2.4 + 5GHz, Bluetooth 4.2, NFC
• GPS, Glonass
• 2620 mAh Li-ion-akku

Ulkoisesti Xperia X on tavallaan looginen jatkumo aiempiin Jolla puhelimiin nähden, sillä se on muotoiltu hieman kulmikkaasti, mikä muistuttaa jonkin verran Jolla-puhelimien designia. Lisäksi näytön ja ulkomittojen kuvasuhde on heikohko 69,8%. Materiaaleissa ja tuntumassa sen sijaan on havaittavissa merkittävä parannus. Puhelimen takakuori on valmistettu mattapintaisesta alumiinista ja reunoja kiertävä muovilista on pyöristetty miellyttävästi. Siinä missä Jolla-puhelimen The Other Half natisi väännellessä, Xperia X tuntuu tukevalta ja hyvin viimeistelyltä.

Puhelimen etupuoli on erikseen mallinumeroltaan määrittelemättömän Corning Gorilla Glass -suojalasin peitossa, minkä ylä- ja alapäätyyn on työstetty eteenpäin suunnattujen stereokaiuttimien aukot. Ylempään kaiutinaukkoon on sijoitettu etukaiuttimen ohella puhelinkuuloke sekä ilmoitusvalo ja sen alapuolta koristaa Sony -logo. Kaiuttimen eri puolille on sijoitettu 13 megapikselin etukamera ja läheisyysanturi. Etukameran vasemmalle puolelle on istutettu hieman erikoisesti NFC-yhteyden kontaktialue. Laitteen yläpäätyyn on sijoitettu 3,5 mm kuulokeliitäntä ja mikrofoni. Alapäädyssä on vanhanmallinen micro-USB-liitäntä ja toinen mikrofoneista. Puhelimen vasemmalta kyljeltä löytyy korttikelkka, jossa on paikat micro-SD-muistikortille ja nano-SIM-kortille.

Xperia X:n kaikki fyysiset painikkeet ovat sijoitettu puhelimen oikeaan kylkeen. Laitteen keskivaiheilla on pieneen kuoppaan asetettu suurikokoinen virtanäppäin, joka on varustettu sormenjälkitunnistimella. Toteutus on onnistunut, sillä peukalo asettuu luonnollisesti painikkeen päälle. Samaa ei voi sanoa virtapainikkeen alapuolelle sijoitetuista äänenvoimakkuuspainikkeista. Käytettävyyden kannalta painikkeet ovat sijoitettu hieman liian alas. Kyljen alaosassa on älypuhelimissa harvinaisuudeksi muuttunut kaksivaiheinen kamerapainike, joka asettuu luontevasti etusormen alle vaaka-asennossa kuvatessa. Sailfish X:ää ajatellen puhelimessa ei ole lainkaan fyysisiä navigointipainikkeita, jotka jäisivät turhanpanteiksi Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä.

Sailfish X:n sisältö ja asentaminen

Ensimmäisen Jolla puhelimen tapaan Sailfish X tuodaan markkinoille hieman keskeneräisenä. Jolla ilmoitti jo etukäteen, että jotkin ominaisuudet, kuten bluetooth, FM-radio ja sormenjälkitunnistus, eivät välttämättä ole käytettävissä ensimmäisissä versioissa. Puuttuvat ominaisuudet pyritään korjaamaan langattomasti saapuvien Over The Air (OTA) -päivitysten myötä. Sailfish X:n hintaan sisältyy vuoden mittainen päivitys- ja tukipalvelu mutta päivityksiä on tarkoitus jatkaa niin kauan kuin mahdollista. Jolla kuitenkin huomauttaa, että jotkin uudet ominaisuudet saattavat vaatia erillisen lisämaksun ensimmäisen vuoden jälkeen. Merkittävä osa Sailfish X:n hinnasta muodostuu lisensointimaksuista, joiden myötä Sailfish X tukee Android-sovelluksia, Microsoft Exchangea ja ennakoivaa tekstinsyöttöä. Lisensointia vaativat ominaisuudet ovat sidottu Jolla-tiliin ja ne asennetaan laitteeseen erikseen Jolla Kaupasta.

Open Devices -ohjelmasta johtuen Sailfish X ei pidä sisällään Sonyn erikoistekniikoita, kuten BionZ-kuvankäsittelyä ja X-Reality-kuvanparannustekniikkaa. Kyseiset ominaisuudet ovat suojattu Digital Rights Management (DRM) -avaimilla, jotka menetetään käynnistyslataajan avaamisen yhteydessä. Suljettujen tekniikoiden sijasta Sailfish X:ssä käytetään vapaasti käytettävissä olevia vaihtoehtoja.

Sailfish X:n asennus tapahtuu Windowsin komentokehotteen tai Linuxin terminaalin kautta fastboot-komennoilla. Varsinainen asennusprojekti sujuu verrattain helposti Jollan tekemien ohjeiden mukaan, mikäli on aiempaa kokemusta Android Debug Bridgen (ADB) käyttämisestä. Aluksi käytettävissä oli vain Windows vaihtoehto mutta yhteisön toiveisiin vastaten Jolla julkaisi ohjeet myös Linuxille pari viikkoa Sailfish X:n lanseerauksen jälkeen. Kokemattomille käyttäjille Windows voi olla tutumpi ympäristö mutta monelle yhteisön jäsenelle Linux on mieluisampi vaihtoehto. Jolla pyrkii laajentamaan asennusmahdollisuuksia koskemaan myös macOS -käyttöjärjestelmää tulevaisuudessa.

Bootloaderin aukaisemiseksi käyttäjän tulee päivittää puhelin uusimpaan Android versioon ja tunnistautua Sonyn kehittäjäsivustolla. Sivustolla pyydetään puhelimen IMEI-koodia, jota vastaan lähetetään puhelinkohtainen bootloaderin aukaisukoodi. Ennen kuin aukaisukoodi voidaan syöttää puhelimeen, täytyy tietokoneelle asentaa tarvittavat fastboot- ja ADB-ajurit työkaluineen ja kytkeä puhelimesta OEM-lukitus pois päältä salatuista kehittäjäasetuksista. Toimenpiteiden jälkeen puhelin käynnistetään fastboot-tilaan tietyllä näppäinyhdistelmällä, ja bootloader avataan syöttämällä aukaisukoodi tietokoneen komentokehotteessa fastboot-komennoilla.

Tämän jälkeen voidaan suorittaa varsinainen Sailfish X -ohjelmiston asennus käynnistämällä puhelin uudelleen fastboot-tilaan. Tässä vaiheessa käynnistetään Jollan tekemä asennusohjelma järjestelmänvalvojana ja seurataan komentokehotteen ohjeita. Ohjeet ovat hyvin yksinkertaisia ja käytännössä käyttäjän tulee vain hyväksyä asennus. Kun ohjelma ilmoittaa asennuksen päättyneen, puhelin voidaan irrottaa tietokoneesta ja käynnistää normaalisti virtapainikkeesta. Puhelin käynnistyy automaattisesti Sailfish OS -käyttöjärjestelmään.

Testiä varten puhelimeen asennettiin Sailfish X:n ensimmäinen 2.1.3.5 Kymijoki -versio, joka on määritelty beeta -vaiheen jälkeiseksi kolmanneksi julkaisuehdokkaaksi (RC3). Käytännössä ohjelmiston odotetaan toimivan tässä vaiheessa ilman suurempia ongelmia mutta odottamattomien bugien ilmetessä lopullista julkaisua voidaan vielä lykätä uudella julkaisuehdokkaalla. Merkittäviä puutteita 2.1.3.5 RC3 -versiossa ovat bluetoothin vajavainen toimivuus, FM-radion, internet-yhteyden jakamisen ja kaksoispainalluksella näytön herättämisen puuttuminen, videon tallentamisen ja toistamisen ongelmat sekä useiden sensoreiden (mm. sormenjälkitunnistin, barometri ja askelmittari) toimimattomuus.

Sailfish OS -käyttöjärjestelmä

Sailfish OS on toteutettu muista mobiilikäyttöjärjestelmistä poiketen elepohjaisen navigointijärjestelmän ympärille ja ensimmäisellä käyttökerralla puhelin opastaa käyttäjän eleiden saloihin. Tärkein eleistä on reunapyyhkäisy, joka suoritetaan pyyhkäisemällä reunojen ulkopuolelta näytön keskustaa kohti. Reunapyyhkäisyllä on eri toimintoja laitteen eri suunnista, minkä lisäksi toiminnot vaihtelevat hieman käyttötilanteista ja käyttäjän asetuksista riippuen. Oikealta ja vasemmalta pyyhkäiseminen vie käyttäjän alkunäyttöön ja alareunasta sipaisemalla siirrytään sovellusvalikkoon. Ylhäältä pyyhkäisy tuo pääsääntöisesti esiin ylävalikon mutta pyyhkäisy voidaan lisäksi asettaa sulkemaan esillä oleva sovellus.

Toinen eleistä on tavallinen pyyhkäisy näytön keskeltä reunoja kohti, minkä toiminta vaihtelee sovelluksesta toiseen. Kamerasovelluksessa oikealle pyyhkäisemällä siirrytään kuvausnäkymästä kuvagalleriaan mutta yleensä oikealle pyyhkäisy toimii paluutoimintona sovelluksen sisällä. Pyyhkäisyeleiden lisäksi käyttöjärjestelmässä on vetotoimintoja, joilla avataan erilaisia toimintavalikkoja ruutua alaspäin vierittämällä. Vetovalikkojen sisältö vaihtelee sovelluksien välillä ja niiden olemassa olosta kertoo näytön yläreunaan muodostuva kaistale. Esimerkiksi lukitusnäytön vetovalikkoon voi asettaa oikopolut kolmeen suosikkisovellukseen. Vetovalikkojen omaksuminen vaatii hieman totuttelua mutta alkujärkytyksen jälkeen ne tuntuvat varsin loogisilta.

Eleiden tarkoituksena on mahdollisimman helppo siirtyminen sovelluksesta toiseen ja tätä ajatusta tukee myös käyttöjärjestelmän moniajo-ominaisuudet. Moniajo perustuu alkunäyttöön kerääntyviin kansiin, joiden avulla avoinna olevia sovelluksia voidaan hallita jo ennen sovellukseen siirtymistä. Kannet muodostuvat alkunäyttöön, kun sovelluksesta poistutaan jollakin reunaeleellä ja ne järjestäytyvät alkunäyttöön alkuperäisessä käynnistysjärjestyksessä. Kantta klikkaamalla käyttäjä voi siirtyä takaisin kyseiseen sovellukseen mutta kannen alareunassa on myös sovelluskohtaisia pikatoimintoja. Esimerkiksi viestit -sovelluksen pikatoiminto siirtyy suoraan uuden viestin kirjoittamiseen ja selaimen pikatoiminto avaa uuden välilehden.

Merkittävin moniajoa parantava ominaisuus on kansien dynaamisuus. Kannet päivittyvät alkunäytössä sen mukaan, kun sovelluksessa tapahtuu muutoksia. Käyttäjä voi siis yhdellä vilkaisulla tarkastaa avoinna olevien sovelluksien tilan joko siirtymällä alkunäyttöön tai liu’uttamalla alkunäytön esiin osittaisella reunapyyhkäisyllä sovelluksesta kuitenkaan poistumatta. Jälkimmäinen vaihtoehto on erityisen kätevä videota katsellessa, sillä videon toistamista ei tarvitse välillä katkaista. Lisäksi selain tukee videoiden toistamista suoraan alkunäytön kannessa kolmansien osapuolten videosoittimien ohella. Tämä mahdollistaa videoiden toistamisen taustalla jonkin toisen sovelluksen ollessa aktiivisena. Käyttöjärjestelmän vakiosoitin ei kuitenkaan jostain syystä tue kyseistä ominaisuutta.

Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä on neljä perusnäkymää, joista ensimmäisenä vastaan tulee lukitusnäyttö. Lukitusnäyttö on samankaltainen muiden käyttöjärjestelmien kanssa, sillä näytön ylempään puoliskoon on sijoitettu kello ja päivämäärä sekä aivan yläosaan tilapakki. Lukitusnäytölle tulee ilmoitukset saapuneista viesteistä ja puheluista mutta näkymän säätömahdollisuudet rajoittuvat vetovalikon oikopolkuihin ja kameran nopeaan avaamisen näytön alareunasta. Lukitusnäyttöä vaakatasossa pyyhkäisemällä siirrytään toiseen perusnäkymään eli alkunäyttöön tai avoinna olevaan sovellukseen.

Kolmas käyttöjärjestelmän perusnäkymistä on tapahtumat, josta löytyvät kaikki ilmoitukset kalenterimerkinnöistä viesteihin ja latauksista asennuksiin. Lisäksi näkymän vetovalikkoon voi asettaa erilaisia oikopolkuja ja pikatoimintoja, joiden avulla voidaan esimerkiksi kytkeä taskulamppu päälle. Tapahtumat ja alkunäyttö muodostavat yhdessä pienen karusellin, missä vaakatasossa näyttöä vierittäessä kyseiset näkymät vuorottelevat. Asetuksista on myös mahdollista asettaa vasen reunapyyhkäisy siirtymään suoraan tapahtumiin.

Neljäs perusnäkymistä on sovellusvalikko, joka on toteutettu ulkoasultaan poikkeavasti muihin käyttöjärjestelmän osiin verrattuna. Siinä missä muut perusnäkymät ja natiivisovellukset ovat toteutettu osittain läpinäkyvien pintojen ympärille, on sovellusvalikon tausta täysin musta eikä puhelimen taustakuva ole näkyvissä taustalla. Sovelluskuvakkeet sen sijaan ovat värikkäitä ja pääsääntöisesti pelkistetyn pisaran tai lehden muotoisia. Valikon kuvakkeita voi järjestellä uudelleen tai muodostaa niistä kansioita pitämällä kuvaketta hetken aikaa pohjassa. Pitkään painaminen luo kuvakkeen alapuolelle myös painikkeen, jolla sovelluksen voi poistaa puhelimesta.

Käyttöjärjestelmän yksi erikoisuuksista on ylävalikon tunnelmat, joiden avulla voi luoda erilaisia profiileja ja muokata käyttöjärjestelmää kuvien, värien ja äänien myötä itsensä näköiseksi. Tunnelmia on oletuksena 14 kappaletta ja niitä voi muodostaa myös itse. Muokattavissa ovat tunnelman taustakuva ja väri, joka vaikuttaa teksteihin ja käyttöjärjestelmän hehkumaiseen tehoste-efektiin. Lisäksi valittavissa on erilaisia ääniä tietyille ilmoituksille (soittoääni, viesti, keskustelu, sähköposti, kalenteri ja kello) sekä niiden äänenvoimakkuus.​

Sovellukset

Sailfish OS -käyttöjärjestelmän suurimpana heikkoutena voidaan pitää sovellustarjontaa. Vaikka Sailfish OS tukee myös Android-sovelluksia, ei sovelluksien saatavuus ole suurimpien kilpailijoiden tasolla. Perussovellukset löytyvät Jolla Kaupasta ja käyttöjärjestelmä ehdottaa niiden lataamista ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. Tunnetuimmille sosiaalisen median palveluille (mm. Facebook, Twitter ja Instagram) on omat epäviralliset natiivisovellukset mutta esimerkiksi WhatsApp on käytettävissä vain Android-sovelluksena. Tiettyjen Android-sovelluksien metsästämiseksi käyttäjän on nähtävä hieman vaivaa etsimällä niitä useammasta lähteestä.

Android-tuki on ladattavissa Jolla Kaupasta ja se perustuu toistaiseksi Android KitKat versioon. Puhelimeen asennettavien Android-sovelluksien täytyy siis olla tuettuna KitKat 4.4 versiosta lähtien, jotta ne toimivat Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä. Ennen kuin Android-sovelluksia voi asentaa puhelimeen apk-tiedostoina, täytyy Jolla Kaupasta ensin asentaa yksi Android-sovellus. Tällä hetkellä ainoat Android-sovellukset Jolla Kaupassa ovat HERE WeGo navigointisovellus ja Aptoide -sovelluskauppa, jossa on noin 760 000 Android-sovellusta. Aptoiden asentamisen jälkeen käyttäjä voi asentaa Android-sovelluksia suoraan Aptoidesta tai manuaalisesti apk-asennustiedostoina. Apk-tiedostoina käyttäjä voi asentaa puhelimeen myös vaihtoehtoisia sovelluskauppoja, kuten Amazon App Storen, Yandexin ja F-Droidin. Google Play Kauppa ei ole virallisesti tuettuna mutta F-Droidista on ladattavissa Yalp Store, josta voi ladata Android sovelluksia suoraan Googlen palvelimilta apk-tiedostoina.

Kokeneille käyttäjille mielenkiintoinen sovellus on yhteisön ylläpitämä Warehouse. Warehouse on eräänlainen sovelluskauppa, jossa on natiivisovelluksien ohella järjestelmämuokkauksia. Muokkaukset ovat käyttäjien tekemiä parannuksia, joilla luodaan uusia ominaisuuksia käyttöjärjestelmään tai paikataan puutteita. Muokkausten asentamisen suhteen kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä ne saattavat aiheuttaa myös ongelmia laitteen toiminnassa.

Kamera

Xperia X:n takakamera käyttää Sonyn 23 megapikselin ja 1/2,3-tuuman IMX300-kuvasensoria, jonka yhteydessä on laajakulmainen (24 mm kinovastaava polttoväli) ja f2.0-aukkosuhteella varustettu G Lens -objektiivi. Kamera on sijoitettu laitteen takaa katsottuna vasempaan yläkulmaan ja sen alapuolella on pulssi-LED-salama. Kamera on varustettu Predictive Hybrid Autofocus ja SteadyShot -ominaisuuksilla mutta Sonyn markkinointitermit kannattaa tässä vaiheessa unohtaa, sillä kyseiset ominaisuudet eivät ole käytettävissä Sailfish X:ssä. Kuvia voidaan ottaa joko 13 (4:3) tai 16 (16:9) megapikselin tarkkuudella ja videot tallentuvat 4K UHD (26 FPS) muodossa. Kuvien kokoasetukset löytyvät hankalasti laitteen asetuksista eikä itse kamerasovelluksesta.

Kamera käynnistyy Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä nopeiten lukitusnäytön alareunaan sijoitettavan pyyhkäisyeleen kautta. Kameran voi sijoittaa myös lukitusnäytön vetovalikkoon mutta tällöin käyttäjän täytyy syöttää puhelimen lukituskoodi ennen kameraan siirtymistä suojauksen ollessa käytössä. Puhelimen kamerapainike ei ainakaan toistaiseksi ole käytettävissä kameran käynnistämiseen eikä se muutenkaan toimi toivotulla tavalla. Kamerapainikkeella voi ottaa kuvia kamerasovelluksessa mutta se toimii yksivaiheisesti samalla tavalla kuin äänenvoimakkuuspainikkeet. Zoomaus tapahtuu ruutua nipistämällä ja tarkennuspisteen voi valita manuaalisesti haluamaansa kohtaan näyttöä koskettamalla.

Sailfish OS -käyttöjärjestelmän kamerasovellus uudistui alkusyksystä esitellyn 2.1.1 Jämsänjoki päivityksen myötä ja sama versio on käytössä myös Sailfish X:ssä. Suurimpana muutoksena aikaisempaan nähden valo- ja videokuvaustilojen välillä liikutaan nyt pystysuunnassa tapahtuvien eleiden avulla. Lisäksi näytön oikeaan laitaan on tuotu valkotasapainon liukukytkin ja eri kuvaustilojen vaihtopainike. Kaikkiaan kuvaustiloja on viisi kappaletta: Automaattinen, Pilvinen taivas, Auringonpaiste, Loistelamppu ja Keinovalo. Kameran laukaisupainike on tutulla paikalla näytön alaosassa ja sen vieressä etu- tai takakameraan siirtymisen kytkin. Näytön yläosassa on salamatilan ja herkkyyden ilmaisimet, joita painamalla avautuu lisävalikko. Valikosta voi säätää edellisten toimintojen lisäksi ajastimen asetuksia ja asettaa etsinkuvaan kuvausta helpottavan ruudukon.

Kameran toiminnassa on vielä paljon parantamisen varaa mutta kaikesta huolimatta Xperia X tarjoaa parhaimman kameran, mitä Sailfish OS -laitteissa on nähty. Kamera käynnistyy kohtalaisen nopeasti ja on käytettävissä kuvien ottamiseen saman tien. Kuvat tallentuvat nopeasti, joten puhelimella voidaan ottaa useita kuvia peräjälkeen hyvin nopeasti. Sarjakuvausta tai panoraamatilaa kamerassa ei kuitenkaan ole. Kuvanlaatua ei voi kehua erityisen hyväksi mutta täydellinen rimanalitus se ei myöskään ole. Kuvien tarkennus ei osu aina kohdilleen, minkä lisäksi videotallennuksessa on vielä isoja ongelmia. 4K UHD tallennuksen lisäksi videoita olisi hyvä kyetä tallentamaan myös Full HD muodossa. Tarkemmin ongelmista voi ottaa selvää Leszek Lesnerin tekemällä videolla. Alla on muutamia esimerkkikuvia automaattiasetuksilla otettuna.

Sailfish X kokemukset

Päivittäistä käyttöä ajatellen suurimmaksi ongelmaksi muodostui videoiden toistaminen. Joissain sovelluksissa videot toistuivat enemmän tai vähemmän nykivästi. Kaikkein selvimmin ongelma ilmeni selaimessa, mikä teki videoiden katsomisesta käytännössä mahdotonta. Toinen harmituksen aiheuttajista oli sormenjälkitunnistimen toimimattomuus. On turhauttavaa avata puhelimen lukitus päivittäin viisi numeroisella koodilla, kun sen voisi suorittaa sormenjäljen avulla huomattavasti nopeammin. Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä ei ole vaihtoehtoisia tapoja avata laitteen lukitusta. Puutteita kuitenkin korjataan koko ajan ja Jolla julkaisi testijakson aikana terminaalikorjauksen internet-yhteyden jakamiselle. Joidenkin ominaisuuksien korjaamiseen saattaa kuitenkin vierähtää tovi, sillä käyttöjärjestelmässä ei ole esimerkiksi rajapintaa NFC-yhteydelle.

Testatut Android-sovellukset toimivat yllättävän hyvin testijakson aikana mutta ongelmatonta niiden käyttäminen ei kuitenkaan ollut. Esimerkiksi WhatsApp -viestien vastaanottaminen reaaliajassa vaatii taustapalvelujen kytkemisen jatkuvasti aktiiviseksi asetuksista. Negatiivisena puolena kyseinen asetus näyttää käyttäjän olevan jatkuvasti paikalla WhatsAppissa, vaikka todellisuudessa näin ei olisi. Lisäksi joissain sovelluksissa, kuten Asphalt 8: Airborne -pelissä, Androidin paluupainike pomppasi välillä ärsyttävästi esille, mikä aiheutti kuvan pomppimista näytöllä. Peli kuitenkin toimi parhailla grafiikka-asetuksilla sulavasti, joskin puhelin kuumeni jonkin verran pelitapahtuman aikana.

Puhelimen akun kesto osoittautui testijaksolla melko hyväksi mutta muutamia omituisuuksia esiintyi käytön aikana. Pääsääntöisesti akkua oli jäljellä alle 30% päivän päätteeksi kohtalaisen aktiivisella käytöllä ja kevyempinä päivinä selvittiin alle 50% kulutuksella. Joissain tilanteissa akun varauslukemaan tuli selittämättömiä pudotuksia mutta puhelimella kuitenkin selvittiin päivittäin iltaan saakka. Sailfish X ei osaa vielä täysin hyödyntää prosessorin tehokkaampia Cortex-A72 -ytimiä, mikä voi vaikuttaa akun kestoon positiivisesti.

Isompien ytimien vaillinainen hyödyntäminen ei näkynyt laitteen suorituskyvyssä, sillä puhelin otti komentoja vastaan viiveettä ja toimi muutenkin sulavasti. Sovellukset eivät kuitenkaan aukea yhtä nopeasti kuin Androidissa mutta syynä ovat Sailfish OS -käyttöjärjestelmän verrattain pitkät välianimaatiot. Välianimaatiot sointuvat hyvin käyttöjärjestelmän läpinäkyviin pintoihin ja tekevät käyttökokemuksesta harmonisen. Xperia X:n 5,0’’:n Full HD näyttö tuo hyvin esiin käyttöjärjestelmän visuaalisen puolen, mitä eri tunnelmat korostavat, ja tekee alkunäytön kansien hyödyntämisestä miellyttävää.

Yhteenveto

Sailfish X yllätti testijaksolla positiivisesti mutta jätti samalla paljon toivomisen varaa. Sailfish OS -käyttöjärjestelmällä varustetun Xperia X:n toiminta oli sulavaa ja pääosin ongelmatonta mutta joidenkin ominaisuuksien toimimattomuus vaikutti käyttökokemukseen negatiivisesti. Rehellisesti sanottuna on suorastaan hölmöä maksaa lähes 50 euroa ohjelmistopaketista, jonka myötä osa laitteen avainominaisuuksista menetetään. Täytyy kuitenkin huomioida, että Sailfish X on suunnattu tee-se-itse henkisestä tekemisestä kiinnostuneille, joten keskeneräisyys voidaan jossain määrin antaa anteeksi.

Sailfish X:n hankkimista ei voi suositella vielä kehityksen tässä vaiheessa, sillä toimimattomia ominaisuuksia on yksinkertaisesti liikaa. Seuraava RC4 -päivitys on luvattu kuluvan viikon aikana ja tilannetta kannattaakin tarkastella uudelleen, kun Jolla saa korjattua suurimmat puutteet päivitysten myötä. Sitä ennen asiasta kiinnostuneet voivat tutustua Sailfish OS -käyttöjärjestelmään Xperia X -laitteella yhteisön tekemän community buildin muodossa. Yhteisöversio tarjoaa saman käyttökokemuksen kuin virallinen versio ilman lisensointia vaativia ominaisuuksia ja sitä kehitetään käsikädessä virallisen version kanssa.

Huom! Artikkelin on kirjoittanut tavallisen kuluttajan/harrastajan näkökulmasta TechBBS-foorumin käyttäjä FlyingAntero.

Otsikkokuva: Jolla