Testissä AMD:n uudet neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit.

AMD esitteli huhtikuun lopulla neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit 3. sukupolven Ryzen-mallistonsa alapäähän ja saimme uutuudet io-techin testattavaksi heti tuoreeltaan. Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvien prosessoreiden myynti alkoi 7. toukokuuta 2020, mutta suomalaisten jälleenmyyjien kautta tuotteita odotetaan saapuvaksi vasta seuraavien viikkojen aikana.

Uudet Ryzen 3 -prosessorit on hinnoiteltu Yhdysvalloissa 100 dollarin tuntumaan ja edullisempi Ryzen 3100 maksaa Suomessa noin 115 euroa ja kalliimpi Ryzen 3300X noin 139 euroa. AMD on asemoinut Ryzen 3 3100:n kilpailemaan Intelin neliytimisen Core i3-9100(F) -prosessorin kanssa ja 3300X:n kuusiytimisen Core i5-9400(F):n kanssa.

Intel esitteli viime viikolla uudet 10. sukupolven Core-prosessorit, joissa i3- ja i5-mallit on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella, joka parantaa suorituskykyä varsinkin hyötyohjelmissa selvästi. Kyseiset prosessorit ovat tulossa myyntiin kuitenkin vasta myöhemmin kesällä, joten alkuvaihessa Ryzen 3 -prosessoreiden kilpakumppanit Intelin leiristä ovat 9. sukupolven Core-prosessorit ilman Hyper-Threading-tukea.

Uusissa neliytimisissä Ryzen 3 -prosessoreissa on käytössä yksi 7 nanometrin prosessilla valmistettava CCD-siru (Core Complex Die), mutta puolet ytimistä on kytketty pois käytöstä. SMT-teknologian avulla prosessori kykenee suorittamaan samanaikaisesti kahdeksaa säiettä.

Vaikka Ryzen 3 3100 ja 3300X ovat molemmat neliytimisiä prosessoreita, niiden rakenteesta löytyy merkittävä eroavaisuus. 3300X käyttää vain yhtä CPU-kompleksia eli CCX:ää, joka käsittää kaikki neljä prosessoriydintä ja koko 16 megatavun L3-välimuistin. 3100 puolestaan käyttää kahta puolitettua CCX:ää, joista molemmissa on käytössä kaksi prosessoriydintä ja kahdeksan megatavua L3-välimuistia. 3300X:n ja yhden CCX:n etuna ovat alhaisemmat prosessoriytimien ja L3-välimuistin väliset viiveet.

Kyseisellä järjestelyllä AMD saa hyötykäyttöön sellaisetkin CCD- eli  Client Compute Die -piirit, joista toimii vain toinen CCX tai molemmat puolittain.

 

Ryzen 3 3100

115 euron hintaisen Ryzen 3 3100:n peruskellotaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 3,9 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.

Blenderissä Ryzen 3 3100 toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä 3900 MHz:n kellotaajuudella rasitettavien ytimien lukumäärästä riippumatta.

 

Ryzen 3 3300X

139 euron hintaisen Ryzen 3 3300X:n peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,3 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.

Blenderissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 3 3300X toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä noin 4265 MHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4330-4350 MHz:iin eli yli luvatun 4300 MHz:n Boost-maksimitaajuuden.

 

Testikokoonpano

Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen B450-piirisarjaan perustuvalla ROG Strix B450-F -emolevyllä ja AMD:n leiristä vertailukohtana uusille Ryzen 3 -prosessoreille oli pykälää kalliimpi kuusiytiminen Ryzen 5 3600. Käytössä oli 16  gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia 14-14-14-34-latensseilla.

Intelin leiristä mukaan ajettiin testit kuusiytimisellä Core i5-9400:llä ja alustana käytössä oli Asuksen B360-piirisarjaan perustuva ROG Strix B360-F -emolevy, joka rajoitti muistit toimimaan DDR4-2666-nopeudella.

Päivitys:

Testituloksiin ajettiin mukaan testit AMD:n edellisen sukupolven 6-ytimisillä Ryzen 5 1600- ja Ryzen 5 2600X-prosessoreilla, joiden hinnat ovat samalla tasolla uusien neliytimisten Ryzen 3 -prosessoreiden kanssa 115-150 eurossa. Lisäksi ajoimme mukaan testit Intelin vuonna 2017 julkaisemalla neliytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-7700K -prosessorilla, jonka hinta käytettynä on pyörinyt noin 150-200 eurossa.

Prosessoreita jäähdytettiin Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön Radeon RX 5700 XT, joka edustaa suorituskykyistä vaihtoehtoa 1080p- ja 1440p-pelaamiseen.

 

Hintataso Suomessa 21.5.2020

 

AM4-alusta:

  • AMD Ryzen 5 1600 AF (6/12 ydintä/säiettä)
  • AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
  • AMD Ryzen 3 3100 (4/8 ydintä/säiettä)
  • AMD Ryzen 3 3300X (4/8 ydintä/säiettä)
  • AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
  • Asus ROG Strix B450-F
  • 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
  • Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)

 

LGA 1151 -alusta:

  • Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
  • Asus ROG Strix Z270-F
  • Intel Core i5-9400 (6/6 ydintä/säiettä)
  • Asus ROG Strix B360-F
  • 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-2666 (14-14-14-34)
  • Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)

 

Muut komponentit:

  • Gigabyte Radeon RX 5700 XT
  • Seasonic Focus GX-650 (650 W)
  • Microsoft Windows 10 Pro 64-bit

 

Prosessoritestit

Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.

Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.

Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.

Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.

 

3D-testit

Näytönohjainten testimetodit

io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.

Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080- ja 2560×1440-resoluutioilla ja käytössä oli kyseisille prosessoreille tasapainoinen ja suorituskykyinen Gigabyten Radeon RX 5700 XT -näytönohjain.

 

1920×1080-testit

Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.

Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.

F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.

Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.

2560×1440-testit (vs 1080p)

 

Suorituskyky GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella

Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden suorituskykyä myös markkinoiden suorituskykyisimmällä pelinäytönohjaimella eli yli 1100 euron hintaisella GeForce RTX 2080 Ti:llä.

Full HD -resoluutiolla 3300X oli vakiona noin 5 % suorituskykyisempi kuin 3100, mutta molemmat prosessorit 4,4 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettuna ero kaventui yhteen prosenttiin.

 

Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset

Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.

Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.

Ryzen 3 3100 -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 10 wattia alhaisempi kuin 3300X:llä, jonka tehonkulutus oli noin 20-30 wattia alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.

Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla.

Ryzen 3 3300X:n rasituslämpötila oli niin Cinebenchissä kuin pelatessa seitsemän astetta korkeampi kuin 3100:lla. 3300X:n lämpötila oli puolestaan Cinebench R20 -testissä 9 astetta alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.

Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.

 

Ylikellotustestit

Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.

Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.

 

Ryzen 3 3100

Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3100:lla vakaasti 4,5 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 81 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 112 watista 133 wattiin.

 

Ryzen 3 3300X

Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3300X:llä vakaasti 4,425 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,325 volttia. Prosessorin lämpötila laski vakion 74 asteesta 72 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 125 watista 123 wattiin. Syynä alhaisempaan lämpötilaan ja tehonkulutukseen on se, että prosessorin käyttöjännite oli vakiona melko korkea noin 1,36 volttia, mutta ylikellotustesteissä manuaalisesti säädettynä pärjättiin alhaisemmalla jännitteellä.

 

Suorituskyky ylikellotettuna

Vakiona Ryzen 3 3100 toimi Cinebench R20:ssä kaikkien ytimien testissä 3900 MHz:n kellotaajuudella, joten 600 MHz:n korotus on varsin hyvä tulos ja se näkyy nT-testissä 15 % parempana tuloksessa.

Jo vakiona korkeammalla kellotaajuudella toimivan 3300X:n tulos parani ylikellotettuna 5 %.

Ryzen 3 3300X:n tulos oli prosessoreiden CPU-kompleksien eli CCX:n rakenteellisen eron ansiosta marginaalisesti yhden prosentin parempi kuin 3100:lla, vaikka se toimi 75 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella.

 

Loppuyhteenveto

AMD:n uudet neliytimiset Ryzen 3 -prosessorit tuovat Zen 2 -arkkitehtuurin suorituskyvyn entistä edullisempaan 100-150 euron hintaluokkaan ja sopivat edullista budjettipelitietokonetta rakentaville kuluttajille. Prosessoreiden pelisuorituskyky Radeon RX 5700 XT -näytönohjaimella 1080p- ja 1440p-resoluutioilla oli vastaava tai alle 5 % hitaampi kalliimpiin 6-ytimisiin Ryzen 5- ja Core i5-prosessoreihin verrattuna. Ainoa merkittävä ero nähtiin Counter Strike -testissä, kun 3300X tykitti tauluun selvästi muita paremman tuloksen.

Prosessoritesteissä Ryzen 5 3600:n kaksi lisäydintä näyttivät voimansa ja eroa syntyi 17-43 % Ryzen 3 3300X:ään ja 23-59 % 3100:aan verrattuna, joten pelaamisen ohella edes jonkinlaista tuottavaa työtä tekevien kannattaa investoida vajaan 200 euron hintaiseen Ryzen 5 3600 -malliin.

Intelin 6-ytiminen Core i5-9400 ilman Hyper-Threading-ominaisuutta sijottui suorituskyvyllään prosessoritesteissä 3100:n ja 3300X:n välimaastoon ja pelitesteissä se oli parin prosentin erolla testijoukon suorituskykyisin. Yleisesti ottaen edes Radeon RX 5700 XT:n tasoinen näytönohjain ei saa edullisten alle 200 euron hintaisten prosessoreiden välille kuin parhaimmillaan 3-4 % eron ja sitä heikommilla näytönohjaimilla erot kaventuvat entisestään.

Ylikellotustesteissä molemmat Ryzen 3 -prosessorit venyivät 4,4-4,5 GHz:n kellotaajuudelle, joka nosti varsinkin vakiona 3900 MHz:n kellotaajuudella toimivan 3100:n suorituskykyä selvästi. 3300X toimii jo valmiiksi korkeammalla kellotaajuudella, joten sen tulos parani 5 %.

Ryzen 3 3100 malli sopii vakiona alhaisempaa lämpötilaa ja tehonkulutusta arvostavalle kuluttajalle tai jos haluaa itse ylikellottaa prosessorista reservissä olevat megahertsit käyttöön. 25 euron lisähinnalla jo pakasta vedettynä korkeammalla kellotettu malli, jonka sai helposti ylikellotettua 4,4 GHz:n kellotaajuudella. Vaikka neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit ovat sisäisesti tekniseltä ratkaisultaan erilaisia niin samalla kellotaajuudella ero suorituskyvyssä oli yhden prosentin luokkaa. Joissain yksittäisissä sovelluksissa 3300X:n yhden CCX:n ratkaisu, jossa kaikki prosessoriytimet ja L3-välimuisti ovat samassa nipussa, voi osoittautua paremmaksi.

Intel-kokoonpanoa suunnittelevien kannattaa uudistetun hinnoittelun myötä suosiolla unohtaa 9. sukupolven Core i5- prosessorit ja odottaa uusia Hyper-Threading-ominaisuudella varustettuja neliytimisiä Core i3- ja 6-ytimisiä i5-malleja myyntiin myöhemmin kesällä..

This site uses XenWord.
;