io-techin testattavana Fractal Designin uunituore Meshify C -miditornikotelo.

Fractal Designin kotelovalikoiman tuorein uutuus on Meshify C, jonka yritys esitteli elokuun 9. päivä mallistonsa edullisempaan päähän. Uusi Meshify C sijoittuu hinnaltaan Define-tuoteperheen alapuolelle ja tarjoaa aggressiivisempaa muotoilua sekä kokonaan tumman värityksen. Meshify-mallistossa on lisäksi keskitytty äänenvaimennuksen sijaan enemmän hyvään ilmavirtaukseen.

Käytännössä Meshify C perustuu samaan runkoon helmikuussa io-techissä testatun Define C –mallin kanssa. Eroavaisuuksia ovat erilaisen etupaneelin ohella valkoisten yksityiskohtien puuttuminen, karkaistusta lasista tehty kylkipaneeli sekä ModuVent-peitelevyn ja äänenvaimennusmateriaalien puuttuminen.

Fractal Design tuo Meshify C:n saataville välittömästi julkaisun jälkeen ja sen suositushinta on 89,90 euroa. Hinta on 10 euroa edullisempi, kuin Define C:n lasikylkisessä versiossa.

Tutustumme tässä artikkelissa kotelon rakenteelliseen toteutukseen, yksityiskohtiin, komponenttien asennettavuuteen sekä suoritamme lämpötila- ja melumittaukset.

 


 

Pakkaus ja sen sisältö

Tuotepakkauksen ulkoasu on Fractal Designin koteloille tyypillinen. Vaikka laatikko on ruskeaa pahvia ja painatukset ovat mustavalkoisia, käy sen pinnasta hyvin selville sekä tuotteen ulkonäkö että keskeisimmät ominaisuudet. Pakkauksen päädyissä on aukot kantamisen helpottamiseksi. Pakkaus on nykypäivän miditornikotelolle yllättävän pienikokoinen ja jouduinkin tarkistamaan jo ennen laatikon avaamista, että kyseessä oli varmasti ATX-kokoinen kotelo. Laatikon sisällä kotelo on suojattu muovipussilla sekä styrox-kehikoilla.

Pakkauksen sisällä on ohjekirjasen sekä takuutiedot sisältävä muovipussi ja oheistarvikkeet löytyvät kotelon sisälle sijoitetusta pahvirasiasta. Pahvirasia sisältää omiin uudelleensuljettaviin pusseihin lajiteltuja ruuveja, emolevyn asennuskorokkeita, kuusi nippusidettä sekä mikrokuituliinan (ilmeisesti lasikyljen puhdistamiseen).

Kotelo ulkoa

Ulkoa Meshify C erottuu Fractal Designin muista koteloista välittömästi verkkopintaisen etupaneelin muodossa. Verkko ei ole tasainen, vaan siihen on muotoiltu tyylikästä kolmioteemaa noudattavaa kuviointia. Ulkonäkö on räväkämpi kuin hillityissä Define-malleissa, mutta emme silti suoranaisesti kutsuisi sitä vielä aggressiiviseksi, kuten valmistaja itse asiaa kuvailee.

Etupaneelin otsapinta on metalliverkkoa, mutta kehykset ja runko puolestaan muovia. Kotelon kattopaneeli, oikea kylki ja runko ovat mustaksi maalattua teräslevyä. Vasen kylki on puolestaan karkaistua lasia.

Kooltaan Meshify C on sisarmallinsa Define C:n tapaan nykymittapuulla varsin pienikokoinen miditornikotelo, sillä sen ulkomitat ovat vain 217 x 453 x 413 mm. Vaaka näyttää painoksi 6,7 kilogrammaa.

Kotelon perusominaisuuksiin kuuluu:

  • ATX-, micro-ATX- ja mini-ITX-yhteensopiva
  • Seitsemän laajennuskorttipaikkaa (maks. pituus 315-335 mm)
  • 2 x 2,5/3,5 tuuman levypaikkaa
  • 3 x 2,5 tuuman levypaikkaa
  • ATX-virtalähteen maksimipituus 175 mm
  • Prosessoricoolerin maksimikorkeus 172 mm
  • Seitsemän tuuletinpaikkaa (kaksi esiasennettua 120 mm tuuletinta)

Meshify C:n vasen kylkipaneeli on tummennettua karkaistua lasia ja se on kiinni kulmiin sijoitetuilla sormimuttereilla. Koska etupaneeli on pelkkää metalliverkkoa, ei kotelossa ole yhtään ulkoista asemapaikkaa. Ilmanotto ei tällä etupaneelitoteutuksella luonnollisestikaan ahdista.

Laatuvaikutelmassa ei ole valittamista, etenkään kotelon hintaluokka huomioiden. Kopistellessa emme havainneet metalliosista merkittäviä räminöitä tai sivuääniä. Etupaneelin kylkiä koputellessa saimme aikaan pieniä särähdyksiä. Lisäksi etupaneelin muovireunat eivät tarjoa muutenkaan suoranaista premium-vaikutelmaa, joka luo jopa hieman rujon kontrastin tyylikkään lasikyljen kanssa. Suljettuna kotelon rakenne ei väänny merkittävästi koteloa siirreltäessä.

Etupaneelin liitännät ja painikkeet sijaitsevat nykymuodin mukaisesti etupaneelin päällä. Vasemmalta oikealle lueteltuna tarjolla on pieni pyöreä reset-painike, mikrofoni- ja kuulokeliitännät, neliskanttinen virtapainike sekä kaksi USB 3.0 -liitäntää. Virtapainikkeen tuntuma on lyhyt ja terävä.

Etupaneelin verkko-osa on irrotettavaa mallia, sillä se on yläreunasta kiinni kahdella muovikynnellä sekä alareunasta leveämmällä kynnellä. Paneelin runko on muovia ja sisäpinnasta löytyy pölysuodattimen virkaa ajava tiheä vaahtomuovikerros. Verkko irtoaa kädellä etupaneelin pohjan kautta, kunhan pohjan pölysuodatin on ensin irrotettu pois tieltä. Maininnan arvoisena seikkana kotelon pohjaa peittävän pölysuodattimen saa vedettyä ulos etukautta.

Verkon takaa paljastuu kotelon rungon etuosa, jossa on esiasennettuna yksi 120 mm Dynamic X2 GP12 –tuuletin (1200 RPM, 19,4 dBA, 52,3 CFM, 0,88 mmH2O). Kaikkiaan etupaneeliin on mahdollista kiinnittää kolme 120 mm tai kaksi 140 mm tuuletinta. Kotelon viirumainen sininen virtavalo on sijoitettu tyylikkäästi etupaneelin oikeaan ylänurkkaan verkkopaneelin taakse.

Toisin kuin Define C –malleissa, Meshify C:n kattopaneelin ilmanvaihtoaukon päällä ei ole umpinaista peitelevyä, vaan se on suojattu magneettikiinnitteisellä pölysuodatinverkolla. Verkko istuu melko hyvin syvennykseensä ja on helposti irrotettavissa. Kotelon katossa on paikat kahdelle 120 tai 140 mm tuulettimelle.

Kotelon pohjan näkymä on identtinen Define C:n kanssa. Krominkiiltoiset korokejalat nostavat kotelon pohjan 14 mm irti tasosta. Suuri muovinen pölysuodatin irtoaa näppärästi kotelon etupaneelin suuntaan vetämällä. Pohjan takaosassa on virtalähteen ilmanottoaukot ja etuosassa puolestaan yksi 120 mm tuuletinpaikka, joka on oletuksena kiintolevykehikon peittämänä. Levykehikko on kiinni neljällä ruuvilla ja sen sijainti on mahdollista hienosäätää kotelon pituussuunnassa.

Takapaneelin suunnalta katseltuna Meshify C näyttää hyvin perinteiseltä. Define C:stä sen erottaa siitä, etteivät korttipaikkojen peitelevyt sekä tuulettimen roottori ole valkoiset. ATX-virtalähdepaikka sijaitsee kotelon pohjalla ja se on toteutettu irrotettavalla kehyksellä, sillä virtalähde syötetään sisään takapaneelin kautta. Laajennuskorttipaikkojen vieressä on suurehko ilmanvaihtoaukko. Takatuuletinpaikkaan sopii 120 mm tuuletin ja sen sijaintia on mahdollista hienosäätää pystysuunnassa.

Kotelo sisältä

Meshify C:n oikeanpuoleinen kylkipaneeli on teräspeltiä ja se on saranoitu avoimesti etureunastaan. Paneelin takareunaan on muotoiltu irrottamista helpottava kahva ja kiinnittämiseen käytetään kahta sormiruuvia, jotka pysyvät kiinni pellissä. Toisin kuin Define C –mallissa, Meshify C:n kylkipaneelin sisäpinnassa ei ole äänenvaimennusmateriaalia.

Oikean kylkipaneelin takaa paljastuu näkymä, joka on tuttu Define C:stä, koska molemmat kotelot käyttävät täysin samaa runkorakennetta. Ainoana erona Meshify C:n levykelkat ovat väriltään kiiltävän mustat. Oikean kyljen kautta hallinnoidaan kotelon levypaikkoja sekä johdotuksia.

Etuosaan on sijoitettu pystysuuntainen johtokouru, jonka kohdalla väliseinän etäisyys kylkipaneeliin on noin 35 mm. Virtalähteen vieressä johdoilla on tilaa noin 28 mm ja emolevyn takana noin 18 mm. Johtokouru on varustettu johtojen niputtamista helpottavilla tarranauhoilla.

Alaosasta löytyy koko kotelon levyinen ja pituinen tila, josta löytyy paikka ATX-virtalähteelle sekä kehikko kahdelle 2,5/3,5 tuuman levylle. Valmistaja ilmoittaa virtalähteen maksimipituudeksi 175 mm, mutta mittauksen mukaan matkaa etuosassa sijaitsevan levykehikon kylkeen on noin 220 mm.

Pohjalle kotelon etuosaan sijoitettu levykehikko sisältää kaksi pikalukitteista metallista levykelkkaa, joihin on mahdollista kiinnittää 2,5 tai 3,5 tuuman levy. Kiinnittäminen tapahtuu ruuvilla pohjan kautta. Koko levykehikko on kiinni kotelon pohjassa neljällä ruuvilla ja sitä on mahdollista siirtää lähemmäs kotelon takaosaa tai tarvittaessa irrottaa kokonaan.

Erillinen 2,5 tuuman levyjen kehikko sijaitsee suurikokoisen prosessoricoolerin asennusaukon päällä. Litteässä kehikossa on paikat kolmelle levylle ja se kiinnittyy kotelon runkoon metallikynsillä sekä sormiruuvilla. Sormiruuvi pysyy näppärästi kiinni kehikossa, vaikka kehikko on irrotettuna kotelosta.

Meshify C:n vasen kylkipaneeli on valmistettu runsaat kolme millimetriä paksusta tummennetusta karkaistusta lasista, joka on kiinni kulmiin sijoitetuilla sormiruuveilla. Kotelon rungossa on kumiset sovitteet, joiden päälle lasi on helppo asettaa. Lisäksi rungon ylä- ja alareunasta löytyy vaahtomuovinen kaistale, joka estää lasin kontaktin metallirungon kanssa. Lasin sisäpinnalla on reunoille maalattu musta kaistale, joka estää runkokehikon näkymisen lasin läpi. Lisäksi lasin pitkillä sivuilla on vaahtomuovinen pehmuste, joka asettuu kotelon runkoa vasten. Kokonaisuudessaan lasikyljen toteutus vaikuttaa varsin onnistuneelta.

Meshify C:n sisärakenne on samanlainen kuin Define C:ssä, pois lukien lasisen kylkipaneelin kiinnityspisteet. Näkymä on avara, sillä virtalähde ja levypaikat eivät ole näkyvillä tällä puolella koteloa. Runko on valmistettu 0,8 mm paksusta teräslevystä, joka on maalattu mustaksi. Reunat ovat hyvin pyöristettyjä, eikä käteen satu teräviä reunoja.

Kotelon sisämitta etupaneelista takapaneeliin on noin 355 mm ja korkeus välipohjasta kattoon 340 mm. Jäähdytyksen vakioilmavirtaus on suunniteltu tulevan sisään etupaneelin keskivaiheilta ja poistuvan takapaneelin yläosasta. Jäähdytystä voi tehostaa asentamalla kattopaneeliin lisätuulettimia.

Sisustan välipohja on malliltaan kiinteä ja sen takaosassa on ilmanvaihtoritilä, jos virtalähteen haluaa asentaa ylösalaisin. Välipohjan etureunassa on irrotettava luukku, joka on kiinni kahdella ruuvilla etupaneelin puolelta. Luukun kautta on mahdollista nostaa levykehikko ulos kotelosta sekä asentaa etuosaan jopa 130 mm paksu jäähdytinkokonaisuus tai tehostaa levykehikon jäähdytystä 120 mm tuulettimella.

Takapaneelin seitsemän lisäkorttipaikkaa ovat suojattuna rei’itetyillä peitelevyillä, jotka ovat kiinni sormiruuveilla. Lisäkorttien maksimipituus on 315 mm (335 mm jos kohdalla ei ole etutuuletinta). Takapaneeliin esiasennettu 120 mm tuuletin on samanlainen kuin etupaneelissa (Dynamic X2 GP12) ja sen sijaintia on mahdollista hienosäätää pystysuunnassa kolmisen senttiä.

Väliseinässä emolevyn yläpuoliskon takana sijaitsee suurikokoinen prosessoricoolerin asennusaukko, jonka pitäisi kokonsa puolesta olla käyttökelpoinen kaikkien emolevyjen kanssa. Prosessoricoolerin maksimikorkeudeksi ilmoitetaan 172 mm, joten minkään markkinoilta löytyvän prosessoricoolerin kanssa ei pitäisi tulla ongelmia. Emolevyn kiinnityskorokkeiden asennus on jätetty käyttäjän tehtäväksi – valmiiksi paikallaan on ainoastaan emolevyn keskimmäiseen kiinnitysreikään sijoittuva kohdistustappi.

Meshifyn kattopaneeli on suurimmaksi osaksi ilmanvaihtoaukkoa, johon on mahdollista kiinnittää kaksi 120 tai 140 mm tuuletinta. Tuuletinpaikkojen sijainti on epäkeskeinen, eli ne sijaitsevat lähempänä vasempaa kylkipaneelia parantaen jäähdyttimien yhteensopivuutta. Kattopaneelin etäisyys emolevyn yläreunasta on 30 mm. Tuulettimien sijaintia on mahdollista hienosäätää kotelon pituussuunnassa.

Meshifyn runko on etupaneelin osalta hyvin avoin ja kuten jo ulkopuolelta tarkastellessa todettiin, etupaneeliin on esiasennettuna yksi 120 mm tuuletin. Kaikkiaan paikat löytyvät kolmelle 120 mm tai kahdelle 140 mm tuulettimelle, joskin kolmannen tuulettimen asentamiseksi on irrotettava välipohjan etuosassa sijaitseva luukku. Tuulettimien sijaintia on mahdollista hienosäätää pystysuunnassa. Etupaneeliin on myös mahdollista asentaa 280 tai 360 mm jäähdytin. Kotelon väliseinään pieneen porrastukseen lähelle etuosaa on sijoitettu kaksi suurta johtoläpivientiä, jotka on suojattu kumiläpillä.

Nestejäähdytysominaisuudet

Tutustuimme Meshify C:n tarjoamiin nestejäähdytysmahdollisuuksiin sovittamalla koteloon Alphacoolin erikokoisia NexXxoS-sarjan kuparijäähdyttimiä. Samalla arvioimme myös kiinnitysmahdollisuuksia muille nestejäähdytyskomponenteille.

Koska Meshify C:n runko on täysin identtinen Define C:n kanssa, tämä kappale on kopioitu sellaisenaan aiemmin julkaisemastamme Define C -artikkelista.

Valmistajan oman ilmoituksen mukaan Meshify C on yhteensopiva seuraavien jäähdytinkokojen kanssa:

  • Eteen: 360, 280, 240, 140 ja 120 mm. Maksimileveys 144 mm
  • Kattoon: 240 ja 120 mm. Emolevyn komponenttien maksimikorkeus 40 mm.
  • Taakse: 120 mm. Maksimileveys 125 mm.

Kattoon Meshify C:hen on mahdollista asentaa maksimissaan 240 mm jäähdytin, sillä 280 mm jäähdyttimen kanssa ongelmaksi muodostuu emolevy, jonka yläreuna on vain noin 30 mm päässä kattopaneelista. 240 mm jäähdyttimen kiinnitysreikien sijainti katossa on sen verran vasemman kyljen puolelle painotettu, että jäähdytin voi limittyä emolevyn päälle, kunhan emolevyn pinnassa ei ole yli 40 mm korkeita komponentteja.

Kuvassa kattoon on asennettu 60 mm paksu 240 mm jäähdytin, jonka kyljen alle Asuksen Z97-A –esimerkkiemolevyn komponentit ja siihen asennetut vakiokorkuiset muistikammat juuri ja juuri mahtuivat. Mahdollisimman ohuen jäähdyttimen käyttö katossa on kuitenkin suositeltavaa, jos kokoonpanon mitat eivät ole erityisen tarkkaan tiedossa.

Etupaneelin kolme 120/140 mm tuuletinpaikkaa mahdollistavat suurimmillaan 360 tai 280 mm:n jäähdyttimen asentamisen. Välipohjan aukon puolesta jäähdytin-tuuletinyhdistelmä voi olla maksimissaan 130 mm paksu ja leveyssuunnassa tilaa on 144 mm. Paksujen yhdistelmien kanssa kannattaa kuitenkin huomioida, että täysikokoisen ATX-emolevyn etureuna on noin 95 mm:n päässä etupaneelin sisäpinnasta. 280 mm:n jäähdyttimen asentaminen on mahdollista ilman, että välipohjan aukkoa tarvitsee avata.

Kuvassa asennettuna on 45 mm paksu 360 mm:n jäähdytin, joka peittää alleen lähes koko etupaneelin. Sen asentamiseksi on irrotettava välipohjan luukku sekä kiintolevykehikko. Kotelon pohjaan on mahdollista kiinnittää yksi 3,5 tuuman levy, jos jäähdyttimen ja tuulettimien yhteispaksuus on maksimissaan 70 mm. Käytännössä Meshify C:n etupaneeliin pitäisi mahtua melko vaivatta joko 45 mm paksu jäähdytin molemminpuolisilla tuulettimilla tai 60 mm paksu jäähdytin toispuolisilla tuulettimilla. Paksummissa toteutuksissa emolevyn etureunan komponentit ja liitännät saattavat aiheuttaa ongelmia.

Custom-nestejäähdytyksen säiliön tai pumpun sijoittamista Meshify C:ssä ei ole sen kummemmin huomioitu, eikä niille siis löydy erillisiä kiinnityspisteitä.

Kokoonpanon asennus koteloon

Meshify C:n asennusohjeet ovat 26-sivuisessa vihkosessa, jonka opastetekstit ovat yhdeksällä eri kielellä. Joukossa ei kuitenkaan ole suomen kieltä. Opas on jaettu kokoonpanon perusasennusvaiheisiin, lisävaiheisiin sekä lisätietoihin. Mustavalkoiset kuvituskuvat ovat suurikokoisia ja selkeitä ja käsiteltävät yksityiskohdat ovat korostettuna turkoosilla värillä.

Kokoonpanon asentaminen Meshify C:hen tapahtuu käytännössä identtisesti samaa runkoa käyttävän Define C:n kanssa, joten asennusta kuvaavat hyvin samat huomiot. Testikokoonpanon asentamisessa kotelon sisälle ei törmätty mainittaviin ongelmiin. Emolevyn ja siihen liitettävien komponenttien asentaminen on varsin helppoa avoimien sisätilojen ansiosta. Johtojen kytkeminen emolevyn yläreunassa sijaitseviin liittimiin saattaa tosin olla hieman ahdasta. Ruuvimeisseliä tarvitaan melko paljon, sillä niin emolevy, virtalähde kuin levyasematkin kiinnittyvät ristikantaisilla ruuveilla. Kaksi jälkimmäistä olisi melko helppo toteuttaa myös sormiruuvein. Ruuvaushommiin käyttäjä joutuu myös emolevyn kiinnityskorokkeiden kanssa, jotka eivät siis ole valmiiksi asennettuina koteloon.

Siistien johdotusten toteuttaminen on melko helppoa, kiitos välipohjan alle piiloon jäävän kotelon alaosan sekä etuosassa pystysuunnassa kulkevan johtokourun. Johtokourun läpivientiaukot sijaitsevat varsin lähellä emolevyn reunaa, jonka seurauksena emolevyyn kytkettävät liittimet saattavat tukkia osan läpiviennistä.

Suurin johtoruuhka syntyy johtokourun alanurkan tienoolle kiintolevypaikkojen eteen.  Onkin huomionarvoista, että jos kotelon alaosa tungetaan täyteen johtoja, heikentyy kiintolevyjen jo valmiiksi heikohko jäähdytys entisestään. Johtojen mahduttamisessa oikean kylkipaneelin taa ei havaittu mainittavia ongelmia, vaikka koteloon oli asennettuna kaksi 3,5 tuuman kiintolevyä ja kolme 2,5 tuuman SSD-asemaa. Modulaarisesta virtalähteestä on siitä huolimatta tämänkin kotelon siistissä johdottamisessa apua.

Keskeiset huomiot kokoonpanon asennuksesta:

  • Emolevyn ympärillä mukavasti tilaa (yläreunan liittimen kytkeminen poislukien).
  • Emolevykorokkeet kierrettävä itse paikalleen.
  • Komponenttien kiinnityksessä käytetään melko paljon ristikantaisia ruuveja.
  • Johdottaminen melko helppoa – kiintolevykehikon edessä ruuhkaisin paikka.
  • Johtoläpiviennit melko lähellä emolevyn pitkän sivun reunaa – huomioitava mm. SATA-johtojen kytkemisessä.

 

Testikokoonpano

Tässä artikkelissa on käytössä ensimmäistä kertaa io-techin uusi kotelotestikokoonpano, jota aiomme käyttää myös tulevaisuudessa kaikkien ATX- ja micro-ATX-kokoisten koteloiden lämpötilatesteissä.

Uusi testikokoonpano pohjautuu Asus Strix Z270G Gaming –emolevyyn sekä Intelin Core i7-7700 –prosessoriin, jonka heatspreader on ”korkattu” ja väliin vaihdettu lämpötahnaa. Prosessorin lämmöntuottoa korotimme nostamalla käyttöjännitteen 1,35 volttiin ja nostamalla kellotaajuutta 4,2 GHz:iin.

Testikokoonpanomme referenssicoolerina toimii Scythe Fuma, joka tarjoaa high-end-luokan jäähdytystehoa mahdollisimman matalassa ja siten useimpien koteloiden kanssa yhteensopivassa muodossa. Samaa cooleria käytetään io-techin kaikissa kotelotesteissä, jos kotelo sen vain mahdollistaa. Prosessoricooleri on asennettu kaikissa testattavissa koteloissa liikuttamaan ilmaa vaakasuunnassa, jos muuta ei mainita. Tuulettimet pyörivät täydellä 1400 RPM kierrosnopeudella.

Scythe Fuman tekniset tiedot:

  • Ulkomitat: 137 x 149 x 130 mm (L x K x S)
  • Paino: 930 grammaa
  • Kaksi alumiinista tornirivastoa
  • 6 kpl 6 mm kuparilämpöputkia
  • 2 kpl Slip Stream 120 PWM –tuulettimia
    • Pyörimisnopeus: 300 – 1400 RPM
    • Melutaso: 13 – 28 dBA
    • Ilmavirta: 5,6 – 79 CFM

 

Näytönohjaimena testikokoonpanossa käytettiin Gigabyten GeForce GTX 980 Ti –korttia, joka on varustettu Windforce –jäähdytysratkaisulla. Kotelotestien kannalta on keskeistä, että näytönohjaimen cooleri ei puhalla lämmintä ilmaa kotelon ulkopuolelle, vaan puoliavoimena jättää ainakin osan lämmöstä kotelojäähdytyksen hoidettavaksi. Useimmat nykymarkkinoilta löytyvät näytönohjaimet käyttävät testinäytönohjaimemme kaltaista jäähdytysratkaisua. NVIDIA ilmoittaa GeForce GTX 980 Ti:n TBP-arvoksi (Typical Board Power) 250 wattia.

Verrokki- ja referenssikotelona käytämme suosittua, monipuolista ja hyväksi todettua Fractal Design Define R5 –mallia, jota tulemme käyttämään vertailukohtana myös io-techin tulevien koteloarvostelujen lämpötilamittauksissa. Define R5 on miditornikoteloksi varsin suurikokoinen ja sen muunneltava rakenne mahdollistaa monipuoliset jäähdytysratkaisut.

Define R5:n ulkomitat ovat 232 x 451 x 521mm (L x K x S) ja se painaa 10,7 kg. Kotelon vakiojäähdytys on toteutettu kahdella Fractal Design Dynamic GP14 –tuulettimella, jotka pyörivät 1000 kierrosta minuutissa ja tuottavat 18,9 dBA:n melutason sekä 68,4 CFM:n maksimi-ilmavirran. Tuulettimet ovat asennettu etu- ja takapaneeliin, jolloin ne muodostavat ilmavirtauksen vaakasuunnassa kotelon läpi. Kotelon kylki- ja kattopaneelissa on tuuletinpaikkoja, jotka ovat oletuksena peitettynä ModuVent-peitelevyillä äänenvaimennuksen parantamiseksi.

Noctuan tuulettimiin perustuvaa referenssijäähdytystä käytettäessä Define R5:een on asennettuna kolme NF-A14 PWM –tuuletinta 1200 RPM:n pyörimisnopeudella.

TechBBS:n käyttäjien kanssa käymämme vuoropuhelun pohjalta olemme päättäneet testata kotelot myös vakioidulla ”puolueettomalla” jäähdytysratkaisulla, jolla pyritään havainnollistamaan kotelon rakenneratkaisuiden vaikutusta jäähdytystehoon. Samalla yhteneväisiä tuulettimia käyttämällä saamme vertailukelpoisia tuloksia eri koteloiden välille.

Valitsimme tuulettimet Noctuan mallistosta, sillä kyseessä on tunnettu mutta ”puolueeton” valmistaja, jonka valikoimissa ei ole lainkaan koteloita. Noctuan mallistosta käyttöön valikoitui NF-S12A PWM– ja NF-A14 PWM -tuulettimet, joista ensin mainittua käytetään koteloiden 120 mm tuuletinpaikoissa ja jälkimmäistä siinä tapauksessa, jos kotelosta löytyy asennusmahdollisuus 140 mm tuulettimelle.

Asennamme jokaiseen testattavaan koteloon kolme Noctuan referenssituuletinta, jotka sijoitetaan oletusarvoisesti niin, että kaksi tuuletinta on puhaltamassa ilmaa etupaneelista sisään ja yksi poistamassa ilmaa kotelon takapaneelista. Tämä tavanomainen asettelu on mahdollista toteuttaa useimmissa markkinoilta löytyvissä koteloissa. Kotelon tuuletinpaikkoihin asennetaan suurimmat mahdolliset tuulettimet sen mukaan, miten kiinnityspisteet sen mahdollistavat.

Meshify C:n tapauksessa etupaneeliin asennettiin kaksi 140 mm NF-A14-mallia, kun taasen takapaneeliin oli asennettavissa ”vain” 120 mm:n NF-A12A-malli. Kaikkia tuulettimia ajettiin 1200 RPM:n kierrosnopeudella. NF-A14:n tapauksessa se vaati LNA-adapterin käytön kierrosnopeuden laskemiseksi 1500 RPM:n maksimilukemasta.

 

 

  • Windows 10 64-bit
  • Prime95 28.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
  • Furmark 1.18.2.0 (Burn-in mode)
  • CrystalDiskMark 5.2.1
  • Intel Extreme Tuning Utility 6.2.0.19
  • CPUID HWmonitor 1.30

 

Tuulettimien pyörimisnopeusmittaukset

Molemmat Meshify C:n mukana toimitettavat 120 mm tuulettimet ovat Fractal Designin omasta mallistosta. Yritys esitteli kyseisen Dynamic X2 GP12 –mallin viime vuoden elokuussa monipuoliseksi yleistuulettimeksi mallistonsa keskiväliin Venturi- ja Silent Series –mallistojen väliin.

Dynamic X2 GP12:n suoritusarvoiksi ilmoitetaan 19,4 dBA, 52,3 CFM ja 0,88 mmH2O 1200 RPM:n nopeudella. Tuuletin on varustettu mukavan pitkällä puolen metrin virtajohdolla, jonka päässä on perinteinen kolmepinninen virtaliitin. Fractal Design lupaa tuulettimelleen pitkän 100 000 tunnin toimintaiän.

Mittasimme Meshify C:n vakiotuulettimien pyörimisnopeusalueen 0-12 voltin jännitehaarukassa. Tuulettimet pyörivät täydellä 12 voltin jännitteellä valmistajan lupaamalla 1200 RPM kierrosnopeudella. Mittasimme Dynamic X2 GP12 –tuulettimien alhaisimmaksi toimintajännitteeksi noin 2,7 volttia.

Melutason mittasimme pelkkien tuulettimien osalta roottorin keskikohdan tasolta noin 10 cm:n päästä tuulettimen etupuolelta, jotta taustamelun vaikutusta tuloksiin saatiin minimoitua mahdollisimman tehokkaasti ja tulokset olisivat mahdollisimman hyvin vertailtavissa tulevaisuudessa testattujen tuulettimien kanssa. Täydellä 12 voltin jännittellä mittasimme 43,5 dBA lukeman, 9 V jännitteellä 38 dBA lukeman ja 5 V jännitteellä 35,1 dBA lukeman taustamelun ollessa 34 dBA.

Tuulettimien käyttöjännitettä ja kierrosnopeutta kontrolloitiin Lamptronin kuusikanavaisella FC5v3-tuuletinsäätimellä, jonka on toimittanut io-techin käyttöön saksalainen CaseKing.

 

Melumittaukset ja melun arviointi korvakuulolta

Melumittaukset suoritettiin Velleman DVM805 –desibelimittarilla kotelon edestä, vasemmalta sivulta ja takaa. Mittari oli kiinnitettynä kamerajalkaan siten, että se osoitti kohtisuoraan koteloa kohti 30 cm etäisyydellä loivasti alaviistoon kohti kotelon ulkopaneeleita kohti suunnattuna.

Mittaukset toteutettiin ilta-aikaan hiljaisessa toimistotilassa. Taustamelun tasoksi mittasimme noin 34 dBA. Mittarin kymmenyksen tarkkuudella antamat mittaustulokset pyöristettiin kuvaajassa lähimpään puoleen desibeliin, mutta tuloksia tulkitessa kannattaa huomioida, että pienin luotettava mittaustarkkuus mittarimme ja mittausympäristömme olosuhteissa lienee noin yhden desibelin luokkaa.

Kotelossa ei ollut mittausten aikana tietokonekokoonpanoa, koska mittauksen tarkoituksena on selvittää kotelon jäähdytysratkaisun tuottama melutaso ja tietokonekokoonpano olisi vain häiriöksi mittaustulosten kannalta. Kotelon tuulettimille virtaa syöttämässä käytettiin Silverstonen täyspassiivista NightJar 520W -virtalähdettä, joka toimi itsenäisesti ATX-liittimeen asennetun diagnostiikkayksikön avulla.

Kotelon rakenteen vaimentavuusmittauksia emme kokeilujen perusteella nykyisillä mittavälineillä sekä vallitsevissa mittausolosuhteissa pysty järkevästi mittaamaan, sillä mittaustulosten erot jäävät virhemarginaaliin verrattuna liian pieniksi, jotta niiden perusteella voisi tehdä hyödyllisiä päätelmiä.

Kotelon jäähdytyksestä vakiona huolehtivat kaksi Dynamic X2 GP12 –kotelotuuletinta toimivat 12 voltin käyttöjännitteellä 1200 RPM:n pyörimisnopeudella. Kotelossa ei ole tuuletinsäädintä, jolla tuulettimien nopeutta olisi mahdollista muuttaa.

Mittauksissa alhaisimmat melutasot saatiin vähemmän yllättäen kotelon lasisen kylkipaneelin puolelta, joka olikin mittaussuunnista ainoa täysin umpinainen suunta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mittaamamme lukema on aavistuksen pienempi, kuin vaimennetulla metallikylkipaneelilla varustetun Define C:n tapauksessa.

Etupaneelin suunnalta mittaustulokset olivat vähemmän yllättäen hieman korkeammat kuin Define C:ssä, sillä Meshifyn verkkoetupaneeli on käytännössä avonainen. Takapaneelin suunnalta mittasimme korkeimmat lukemat, joka oli myös täysin linjassa Define C:n vastaavien mittausten kanssa.

Yleiseltä luonteeltaan Meshify C:n tuulettimien äänenlaatu on varsin tasaisen miellyttävää hurinaa, josta on hyvin läheltä kuulosteltaessa havaittavissa tuulettimien lapojen repivää ääntä. Jännitettä laskemalla tuulettimista saa hyvinkin hiljaisia ja merkittävä ero on havaittavissa jo 9 voltin käyttöjännitteellä.

 

Lämpötilamittaukset vakiotuulettimilla

Prosessorin sekä kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilan seuraamiseen käytimme ulkoisen Meterman TMD90 –lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien sekä Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor –ohjelmien yhdistelmää. Prosessorin lämpötilaksi kirjattiin sisäisen lämpötila-anturin neljälle ytimelle ilmoittama keskiarvo. Emolevyn virransyötön jäähdytysprofiilin sekä virtalähteen poistoilman lämpötila mitattiin ulkoisella mittarilla ja kiintolevyn, SSD-levyn sekä näytönohjaimen lämpötilat puolestaan komponenttien omilla lämpöantureilla HWmonitorin avulla.

Kokoonpanon rasitus toteutettiin prosessorin osalta Prime 95 –testisovelluksen, näytönohjaimen osalta FurMark-testisovelluksen ja kiintolevyn osalta CrystalDiskMark-testisovelluksen avulla. Ympäristön lämpötila oli mittausten aikaan noin 22 astetta. Kuvaajissa lämpötilat on esitetty mitattujen lämpötilojen ja testiympäristön lämpötilan erotuksena (ΔT).

Lämpötilamittauksissa kirjasimme ainoastaan rasituslämpötilat, jolloin kotelon ilmanvaihtoa rasitetaan maksimaalisella lämpökuormalla ja siten kyvyt sekä rajat saadaan parhaiten esiin. Ensin suoritimme testit kotelon vakiojäähdytyksellä ja sen jälkeen Noctuan tuulettimilla toteutetulla referenssijäähdytyksellä, jonka tulokset on tietyissä määrin vertailukelpoinen muiden testaamiemme koteloiden kanssa.

Verrokkikotelo Define R5:n vakiojäähdytystä ajettiin integroidun tuuletinsäätimen high-asennossa, eli tuulettimien maksiminopeudella.

Prime 95 –rasituksessa prosessorin lämpötila nousi Meshify C:llä 78 asteeseen, eli 56 astetta huonelämpötilan yläpuolelle. Tulos on hyvä, etenkin kun sitä verrataan Define R5:n tuloksiin, jotka ovat selvästi pienikokoisemman Meshifyn kanssa täysin samalla viivalla.

Meshifyn mukana ei toimiteta kattopaneelin peitelevyä, joten emme päässeet luonnollisestikaan testaamaan sen vaikutusta lämpötiloihin. Sen sijaan ajoimme testit myös alhaisemmalla kuuden voltin tuuletinjännitteellä, jolloin tuulettimet pyörivät noin 700 RPM ja olivat lähellä äänetöntä. Tällöin prosessorilämpötila nousi vain kolme astetta korkeammaksi.

Kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilojen suhteen Meshify C jatkoi samaa hyvää suorittamista. Näytönohjaimen lämpötilan suhteen se pisti jopa asteen Define R5:ttä paremmaksi, eikä muillakaan osa-alueilla pärjännyt juuri suurikokoista verrokkiaan huonommin.

 

Lämpötilamittaukset referenssituulettimilla

Toisessa testivaiheessa vaihdoimme koteloon Noctuan referenssituulettimet, joita käytämme kaikissa io-techin testissä vierailevissa koteloissa. NF-A14:n suoritusarvot 1200 RPM kierrosnopeudella ovat valmistajan mukaan 68 CFM ja 19,2 dBA. NF-S12A:n arvot vastaavalla nopeudella ovat puolestaan 63,3 CFM ja 17,8 dBA.

Meshify C:hen asennettiin etupaneeliin kaksi NF-A14-mallia ja taakse yksi NF-S12A-malli. Verrokkina käytettävään Define R5:een asennettiin puolestaan kolme NF-A14-mallia, koska tuuletinpaikat sen mahdollistivat. Define R5 saa siis laajemmasta tuuletinyhteensopivuudestaan ainakin teoriassa pienen suorituskykyedun.

Kolmesta referenssituulettimesta Meshify C sai prosessorilämpötilaan apua vain yhden asteen verran vakiojäähdytykseen nähden. Verrokkikotelo Define R5:een verrattuna Meshify C löi referenssituulettimilla jopa hieman yllättäen tauluun saman prosessorilämpötilan.

Myös testikokoonpanon muiden komponenttien lämpötilat laskivat referenssituulettimilla noin 2-5 astetta komponentista riippuen. Suurikokoisempaan Define R5:een verrattuna Meshify piti grafiikkapiirin kaksi astetta viileämpänä muiden lämpötilojen ollessa hyvin samassa linjassa.

Yhteenveto

Täysin uudesta mallinimestä huolimatta Meshify C:tä on hankala ajatella täysin uutena kotelomallina. Sen sijaan se on ennemminkin muokattu variantti alkuvuodesta esitellystä Define C –mallista. Meshify C sopii käyttäjille, joilla näyttävä ulkonäkö on prioriteettilistalla äänenvaimennusominaisuuksia korkeammalla.

Monilta keskeisiltä osin Meshifyä koskevat samat huomiot, joita teimme alkuvuodesta Define C:n kohdalla. Kyseessä on kompakti ja varsin laadukkaasti toteutettu miditornikotelo alle 100 euron hintaluokkaan ja se tarjoaa kokoisekseen hyvät tilat sekä kohtalaisen muunneltavuuden. Varustelu on kohtalaisen askeettinen, vaikka mukaan onkin päässyt muutamia näppäriä yksityiskohtia.

Jäähdytyksen osalta Meshify C:tä koskevat pitkälti samat havainnot kuin Define C:tä. Kotelo tarjoaa jo kahdella 120 mm:n vakiotuulettimellaan erittäin hyvän jäähdytystehon, joka ei häpeä juuri edes suuremmille miditornikoteloille. On hieman harmillista, ettei kotelossa ole tuuletinsäädintä, mutta onneksi vakiotuulettimet ovat kohtalaisen maltilliset melutasoltaan ja jännitettä laskemalla niistä saa erittäin hiljaiset. Nestejäähdytyksen suhteen tilat ovat kohtalaiset etenkin etupaneelin suhteen.

Define C:n tapaan Meshify C on hyvä kotelo hintaluokassaan, eikä siitä löydy suuria miinuksia. Alle 100 euron hintaluokassa kilpailu on kuitenkin nykyään kovaa, joten itsestään selvä valinta Meshify C ei kuitenkaan ole. Hiljaista kokoonpanoa arvostavan kannattaa valita Define C tai kääntää katseensa muihin varteenotettaviin vaihtoehtoihin vaikkapa Phanteksilta, Be Quietilta, Corsairilta tai Cooltekiltä. Positiivista joka tapauksessa on, että Meshify C parantaa entisestään markkinoiden jo valmiiksi hyvää kotelotarjontaa.

 

Plussaa:

  • Kompaktit ulkomitat nykypäivän miditornikoteloksi
  • Tukeva rakenne
  • Tyylikkäästi toteutettu ja fiksusti kiinnitetty lasinen kylkipaneeli
  • Hyvä jäähdytysteho
  • Alhaisemmilla kierroksilla hiljaiset tuulettimet (vaatii erillisen säätimen)
  • Etukautta irrotettavat pölysuodattimet
  • Avarat sisätilat emolevyosastolla
  • Tarranauhat johtojen sitomiseen
  • Kohtalaisen hyvät mahdollisuudet johtojen siistiin vetämiseen
  • Kylkipaneelin ja 2,5”-levykehikon fiksusti toteutetut sormiruuvit
  • Jäähdytintuki varauksin
  • Selkeät asennusohjeet

Miinusta:

  • Vain kaksi USB-liitäntää etupaneelissa
  • Ei tuuletinsäädintä
  • Kokoonpanon asennukseen tarvitaan paljon ruuvimeisseliä
  • 3,5-tuuman levyjen jäähdytys varauksin
  • 2,5 tuuman levykehikon ja korttipaikkojen peitelevyjen resonanssialtis kiinnitys
  • Kaikkiin tuuletinpaikkoihin ei sovi 140 mm tuulettimet
  • Kattoon ei mahdollista asentaa 280 mm jäähdytintä
  • Yhteensopivuus erittäin pitkien virtalähteiden kanssa

 

This site uses XenWord.
;