io-tech vertaili keskenään kuuden kuluneena vuonna julkaistun ylemmän keskihintaluokan puhelimen kameroiden kuvanlaatua.

Julkaisimme io-techissä lokakuun lopulla lippulaivapuhelimien kameravertailun, jossa oli mukana osanottajat viideltä eri valmistajalta. Kaikilla ei kuitenkaan ole halua tai mahdollisuutta käyttää älypuhelimeen jopa yli tuhatta euroa ja markkinoilta löytyykin onneksi mielenkiintoisia vaihtoehtoja myös edullisemmasta hintaluokasta. Nykypäivänä noin 500 euron hintaluokka tarjoaa teknisten ominaisuuksien osalta ehkäpä parhaan vastineen rahoille, joten valitsimme tähän kameravertailuun puhelimet kuudelta eri valmistajalta kyseisestä hintapisteestä, jota voi kutsua joko ylemmäksi keskihintaluokaksi tai alemmaksi high-end-luokaksi.

Valitsimme mukaan tänä vuonna julkaistut kamerapuhelimet Suomen markkinoilla merkittävimmiltä valmistajilta ja otimme valinnassa myös huomioon aiemmissa testiarvosteluissa tehdyt huomiot kuvanlaadusta. Esimerkiksi Samsung Galaxy S10e jätettiin pois tästä vertailusta, koska se käyttää pitkälti samoja kameroita kuin lippulaivatestissä mukana ollut Galaxy Note10 ja lisäksi suositushinta on tämän vertailun rajauksen yläpuolella. Motorola One Zoom jätettiin puolestaan testiryhmän ulkopuolelle, koska totesimme sen kuvanlaadun testiartikkelissa heikohkoksi. Xiaomi Mi 9T Pro jäi puolestaan pois, koska arvioimme omien testikokemusten perusteella Mi 9:n kuvanlaadun paremmaksi.

Testijoukko koostuu seuraavista puhelimista:

Tämän vertailun osanottajajoukon suositushintojen haitari asettui noin 469 ja 679 euron välimaastoon, mutta käytännössä markkinahinnat ovat painuneet tämän artikkelin kirjoitushetkellä noin 400 – 600 euroon. Asuksen ZenFone 6:n lähtöhinta on 499 euroa ja markkinahinnat ovat pysyneet varsin hyvin suositushintojen tasolla. Loppukesästä kauppoihin tullut Honor 20 Pro on pitänyt myös hyvin arvonsa, sillä sitä myydään edelleen 499 euron suositushinnalla. Alkuvuodesta julkaistu Nokia 9 PureView on tällä hetkellä testiryhmän edullisinta kastia, sillä alkujaan 599 euron hintaista laitetta saa nyt tarjouksista jopa 399 euroon. Joukon tuorein ja kallein osallistuja on OnePlus 7T, jonka hintataso on pysytellyt toistaiseksi 609 euron suositushinnassa. Samsungin kesällä myyntiin tullut Galaxy A80 on suositushinnaltaan joukon kallein puhelin, mutta sen markkinahinta on kokenut varsin rajun inflaation noin 400–450 euron tietämille. Xiaomi Mi 9 on suositushinnaltaan (469 €) ryhmän edullisin ja nykyisellään laitetta saa parhaimmillaan jopa alle 400 euroon.

Testiryhmän puhelimien kameratoteutuksissa on melko paljon hajontaa niin takakameroiden määrän kuin polttovälienkin osalta. Nokia 9 Pureview vetää pisimmän korren kameroiden määrässä – niitä on peräti viisi kappaletta. Honorissa kameroita on neljä, Xiaomissa ja OnePlussassa kolme ja lopuissa osanottajissa kaksi kappaletta. Kahdessa puhelimessa on käytössä motorisoitu kameramekanismi.

Tässä vertailussa selvitetään puhelimien takakameroilla otettujen valokuvien kuvanlaadullisia eroja tyypillisimmissä käyttötilanteissa.

 

Testipuhelimien kameratoteutusten esittely

ZenFone 6 on toinen testiryhmän kahdesta kääntyvällä kameraratkaisulla varustetuista puhelimesta. Yhtä ja samaa kameratoteutusta voidaan siis käyttää sekä taka- että etukamerana motorisoidun mekanismin ansiosta. Ratkaisun etuina on, että etukamerana voidaan hyödyntää laadukkaampaa kameraa ja lisäksi kameramoduulien kokonaismäärää on voitu vähentää, jolloin näytön reunoja on saatu kavennettua ja näyttölovesta on voitu luopua.

ZenFonen Flip Camera avautuu joko kamerasovelluksen tai etukamerarajapinnan kautta aktivoituna. Avattuna kameramoduuli on aavistuksen etukenoon kallistuneena ja puhelimen yläosaan jää suuri syvennys, jossa moduuli pitää suljettuna majaansa. Halutessaan käyttäjä voi myös säätää kameran kulmaa manuaalisesti kahden asteen portain ja täten ottaa kuvia myös erikoisemmista asennoista sekä käyttää puhelinta itseään ”kamerajalkana”.

Kameramoduulin kuoret on valmistettu amorfisesta metalliseoksesta, joka on neljä kertaa vahvempaa, mutta 20 % kevyempää kuin teräs. Kameramoduuli on kiinnitetty molemmilta puolin metallisilla saranoilla puhelimen metallirunkoon ja sitä liikuttaa tarkoitukseen suunniteltu askelmoottori, jonka yhteydessä sijaitseva vaihteisto sisältää 13 ratasta. Kameraan kulkee kaksi millimetriä paksu kaapeli, joka sisältää 17 virtajohdinta ja 32 signaalijohdinta.

Valmistajan mukaan toteutus on suunniteltu erittäin kestäväksi ja mekanismin kehutaan kestävän yli 100 000 yksisuuntaista liikettä, joka tarkoittaa noin 28 avaus-sulkuyhdistelmää joka päivä viiden vuoden ajan. Lisäksi kameraa kerrotaan olevan testattu äärimmäisten lämpötilojen, pudotusten ja ulkopuolisen rasituksen avulla. Puhelin osaa kääntää kameran automaattisesti kiinni havaitessaan pudotusliikkeen.

Kameran tekniset tiedot:

  • 48 megapikselin laajakulmakamera (0,8 um pikselikoko, 1/2-tuumainen Sony IMX586 –sensori, Quad Bayer -suodatin), 26 mm kinovastaava laajakulmaobjektiivi, f1.79-aukkosuhde
  • 13 megapikselin superlaajakulmakamera, 11 mm kinovastaava superlaajakulmaobjektiivi (125 asteen kuvakulma), f2.4
  • Tarkennus: 2×1 OCL PDAF (on-chip micro-lenses), laser, kontrasti
  • kaksois-LED-salama
  • Videokuvaus: 4K 30 & 60 FPS, 1080p 30 & 60 FPS
  • Hidastusvideokuvaus: 720p 480 FPS, 1080p 240 FPS

ZenFone 6:n kameramoduuli pitää sisällään kaksi kameraa, joista toinen on tavallinen laajakulmainen ja toinen ultralaajakulmainen. Kameroiden väliin on sijoitettu kaksois-LED-salama ja sen yläpuolelle lasertarkennuksen lähetin ja vastaanotin.

Takaa katsottuna kameroista oikeanpuoleinen on Sonyn 48 megapikselin IMX586-sensoriin perustuva laajakulmakamera, jonka kuusilinssisen objektiivin kinovastaava polttoväli on 26 mm ja aukkosuhde f1.79. Suurikokoinen kuvasensori käyttää Quad Bayer –suodatinta, eli se on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti 12 megapikselin tilassa, jolloin kennon rakennetta voidaan hyödyntää dynamiikan ja hämäräkuvausominaisuuksien parantamisessa. Kamerassa ei ole optista kuvanvakainta, joka on harmillinen taantuma, sillä edeltäjämallista optinen vakain löytyi.

Toinen kameroista on edeltäjämallin tapaan ultralaajakulmakamera, mutta sen tarkkuutta on kasvatettu 13 megapikseliin ja objektiivin kuvakulmaa laajennettu kamerapuhelimien mittakaavalla erittäin laajaan 125 asteeseen. Objektiivi on kiinteätarkenteinen.

Honor 20 Pron takakamera sijaitsee melko suurikokoisessa pitkulaisessa kamerakehyksessä, joka on selvästi kohollaan takakuoren pinnasta. Kamerakehyksen koko johtuu ensisijaisesti optisen kuvanvakaimen ja valovoimaisen objektiivin vaatimasta lisätilasta. Kameroiden alapuolelle kamerakehykseen on sijoitettu lasertarkennuksen sensorit. Kamerakehyksen ulkopuolella sijaitsevat LED-salama sekä makrokamera.

Kameran tekniset tiedot:

  • 48 megapikselin 1/2” Quad Bayer pääsensori (Sony IMX586), 0,8 µm pikselikoko, f1.4, 28 mm kinovastaava polttoväli, OIS
  • 16 megapikselin ultralaajakulmakamera, 1/3,1” kuvasensori, f2.2, 13 mm kinovastaava polttoväli
  • 8 megapikselin telekamera, 1/4,4” kuvasensori, f2.4, 80 mm kinovastaava polttoväli, OIS
  • 2 megapikselin makrokamera, f2.4, 4 cm tarkennusetäisyys
  • PDAF-automaattitarkennus, lasertarkennus, AI-kohteentunnistus
  • LED-salama
  • Videokuvaus: 4K 30 FPS, 1080p 30&60 FPS, 720p 960 FPS

Honor 20 Prossa on neljä takakameraa edullisemman sisarmallinsa tavoin, mutta toteutus muutamilta keskeisiltä osin ratkaisevasti edistyneempi. Pääkamerassa käytetään samaa Sonyn 48 megapikselin IMX 586 –kuvasensoria, joka perustuu Quad Bayer –suodattimeen. Pääkameran parina oleva laajakulmaobjektiivi on kuitenkin neliakselisesti optisesti vakautettu ja sen aukkosuhde on ensimmäisenä kamerapuhelimena markkinoilla saatu kasvatettua todella valovoimaiseen f1.4-arvoon. F1.4 aukko päästää sensorille 50 % enemmän valoa f1.8-aukolliseen objektiiviin nähden.

Myös kehyksessä ylimpänä sijaitseva superlaajakulmakamera käyttää samaa 16 megapikselin sensoria kuin Honor 20 ja sen f2.2-aukkosuhteen objektiivi tarjoaa 117 asteen kuvakulman. Kehyksen ulkopuolelle sijoitettu kahden megapikselin makrokamera on myös tuttu sisarmallista ja se mahdollistaa tarkentamisen neljän senttimetrin päähän.

Kehyksen alin kamera on sen sijaan vaihdettu kahdeksan megapikselin sensoriin, jonka parina on kolminkertaisen optisen zoomauksen mahdollistava teleobjektiivi. Kinovastaavalta polttoväliltään 80 mm:n objektiivissa on pääkameran tapaan neliakselinen optinen kuvanvakain.

Nokia 9 Pureview:n kameratoteutus poikkeaa ehkäpä eniten muista vertailun puhelimista. Puhelimesta löytyy kokonaiset viisi takakameraa, joista kaksi on värisensoreita ja loput kolme mustavalkosensoreita. Vertailun ainoana puhelimena kamerat on saatu sulautettu täysin takalasin tasolle, ilman että takakuoreen on jouduttu tekemään minkäänlaista kohoumaa tai kehystä. Viiden kameran lisäksi takakuoren rykelmässä on ToF-sensori sekä LED-kuvausvalo.

Kameran tekniset tiedot:

  • Kaksi 12 megapikselin värisensoria 1,25 um pikselikoolla, f1.8, 1/2.9”
  • Kolme 12 megapikselin mustavalkosensoria 1,25 um pikselikoolla, f1.8, 1/2.9”
  • ToF-kamera ja lasertarkennus
  • Videokuvaus: 4K 30 FPS & 4K HDR
  • LED-salama

Kaikki puhelimen viisi kameraa ovat tarkkuudeltaan 12 megapikseliä ja ne käyttävät 1,25 um pikselikokoa. Sensorit käyttävät HMD:lle tunnetusti Zeiss:n objektiiveja, joiden aukkosuhde on tavanomainen f1.8.

Nokian viiden kameran toteutus eroaa tällä hetkellä täysin muista markkinoilla olevista kameraratkaisuista. Kamera pohjautuu kalifornialaisen Lightin tekniikkaan ja luottaa vahvasti laskennalliseen kuvan muodostamiseen. Puhelimesta löytyy erillinen Lightin kehittämä Lux Capacitor -piiri, joka toimii yhteistyössä Snapdragon 845 -piirin kanssa kuvien prosessoinnissa. HMD ei ole avannut tarkemmin, miten järjestelmäpiiri ja Lightin piiri jakavat prosessointikuormaa keskenään.

Nokia 9 Pureviewn kaikki viisi kameraa toimivat yhteistyössä ja kuvanottohetkellä kaikkia viittä kameraa käytetään kuvien ottamiseen. Kolme erillistä mustavalkosensoria tarjoavat Nokia 9 Pureviewn valonottokykyyn merkittävän lisän ja valmistaja kertoo kameran pystyvät tarjoamaan muihin kameroihin verrattuna laajimman dynaamisen alueen (12,4 askelta).

Viiden kameran mahdollistamana vahvuutena HMD lupaa Nokia 9 Pureviewn tarjoavan ennennäkemätöntä dynamiikkaa sekä viiden kameran tarjoamaa laajaa syvyysdataa, jota Nokia 9 Pureview pystyy tallentamaan koko kuva-alueelta 1200 eri tasossa aina 7 senttimetristä 40 metriin asti.

7T:n takakameran toteutus on muuttunut varsin radikaalisti edeltäjämallista ja ainakin paperilla pelkästään hyvään suuntaan. Takakameroita on nyt kolme kappaletta ja niillä kaikilla voi kalliimman Pro-mallin tapaan ottaa kuvia – puoliturhaa syvyysterävyyskameraa ei ole enää mukana riippakivenä.

Takakameran visuaalinen toteutus on muutettu täysin ja kaikki kolme kameraa sijaitsevat vaakasuuntaisessa rivissä pyöreän kamerakehyksen keskellä. Keskimmäisen kameran alle on sijoitettu kaksois-LED-salama. Kamerakyhmy on 1,6 mm takalasin pinnasta kohollaan.

Kameran tekniset tiedot:

  • 48 megapikselin 1/2” Quad Bayer pääsensori (Sony IMX586), 0,8 µm pikselikoko, f1.4, 26 mm kinovastaava polttoväli, OIS
  • 16 megapikselin ultralaajakulmakamera, f2.2, 17 mm kinovastaava polttoväli, 117 asteen kuvakulma
  • 12 megapikselin telekamera, 1,0 um pikselikoko, f2.2, 51 mm kinovastaava polttoväli
  • PDAF-automaattitarkennus, AI kuvaustilanteentunnistus
  • Kaksois-LED-salama
  • Videokuvaus: 4K 30&60 FPS, 1080p 30&60 FPS
  • Hidastuskuvaus: 1080p 240 FPS, 720p 960 FPS

OnePlus 7T:n takakamera käyttää samaa Sony IMX 586 –pääsensoria (keskellä), jota käytettiin myös OnePlus 7 –malleissa. Sama sensori on käytössä myös kaikissa muissa tämän vertailun puhelimissa Nokialaista lukuun ottamatta. Sen parina on seitsemästä linssistä koostuva f1.6-aukkosuhteen objektiivi, josta löytyy myös optinen kuvanvakain.

Vasemmanpuolimmaisena sijaitsee OnePlus 7 Pro –mallista tuttu 16 megapikselin ultralaajakulmakamera, jonka kuvakulma on 117 astetta ja aukkosuhde f2.2. Oikeanpuolimmaisena on puolestaan 12 megapikselin telekamera, jonka polttoväli on Pro-mallista poiketen vain kaksinkertainen pääkameraan nähden ja siitä puuttuu optinen kuvanvakain.

Galaxy A80:n on toinen tämän vertailun kahdesta puhelimesta, jonka etu- ja takakamera on toteutettu samalla sensorilla kääntyvän mekanismin avulla. Puhelin käyttää etu- sekä takakamerana samaa kamerakomponenttia, joka sisältää kolme eri kameraa. Kameramoduuli sijaitsee keskellä takakuoren yläosaa ja se nousee tarvittaessa motorisoidusti ylöspäin, jotta kamera saadaan pyöräytettyä 180 astetta ympäri, kun on tarve käyttää etukameraa. Kameroiden ohella samaan kehykseen on sijoitettu LED-salama.

Kameran tekniset tiedot:

  • 48 megapikselin pääsensori (Sony IMX586), 0,8 um pikselikoko, f2.0, 26 mm kinovastaava polttoväli, PDAF
  • 8 megapikselin ultralaajakulmakamera, 1/4″ sensori, 1,12 um pikselikoko, f2.2, 12 mm kinovastaava polttoväli (123 astetta), kiinteä tarkennus
  • 3D TOF -syvyystietokamera, f1.2
  • LED-salama
  • 4K 30 FPS –videokuvaus, 720p 480 FPS hidastuskuvaus

Vaikka Galaxy A80 sisältääkin kolme fyysistä kamerasensoria, on niistä vain kaksi hyödynnettävissä valokuvaukseen. Kolmas 3D ToF -sensori on tarkoitettu vain syvyysinformaation tallentamiseen.

Pääkamera käyttää Sonyn suosittua IMX 586 –sensoria, jonka nimellistarkkuus on 48 megapikseliä. Aukkosuhde on nykymittapuulla heikohko f2.0 ja Samsungin kalliimmista Galaxy S –malleista poiketen Galaxy A80:n pääkamera ei sisällä optista kuvanvakaajaa, mikä on lähtökohtaisesti heikkous moniin muihin saman hintaluokan puhelimiin verrattuna.

Toinen kuvien ottamiseen kykenevistä kameroista on kahdeksan megapikselin ultralaajakulmakamera, jonka 123 asteen kuvakulma vastaa Samsungin mukaan ihmisen näkökenttää. Ultralaajakulmakameran objektiivi on kiinteätarkenteinen ja sen aukkosuhde on luokassaan melko valovoimainen f2.2.

Mi 9:stä löytyy Xiaomin historian ensimmäinen kolmoistakakamera, joka sijaitsee takakuoren vasemmassa ylänurkassa noin 1,4 mm takalasin pinnasta kohollaan olevassa metallisessa kehyksessä. Kameran suojana on safiirilasi, jonka laatu ei kuitenkaan ainakaan ulkomaisten testien mukaan ole aivan korkein mahdollinen, vaan naarmuuntumisherkkyys on suunnilleen tavallisen suojalasin luokkaa. Hauskana pienenä yksityiskohtana ylimmän kameran ympärillä on hologramminhohtoinen koristerengas. Kahden ylimmän kameran välissä sijaitsee lasertarkennuksen sensori ja kaksois-LED-salama on sijoitettu takakuoren lasin alle kamerakyhmyn alapuolelle.

Kameran tekniset tiedot:

  • 48 megapikselin 1/2-tuumainen IMX586-sensori 0,8 um pikselikoolla, f1.75, 27 mm kinovastaava polttoväli
  • 12 megapikselin 1/3,6-tuumainen S5K3M5-sensori 1,0 um pikselikoolla, f2.2, 54 mm kinovastaava polttoväli
  • 16 megapikselin 1/3-tuumainen IMX481-sensori 1,0 um pikselikoolla, f2.2 ultralaajakulmaobjektiivi, 117 asteen kuvakulma
  • PDAF-, laser- ja kontrastitarkennus
  • kaksois-LED-salama
  • AI-kohteentunnistus
  • Videokuvaus: 4K 60 FPS, 1080p 960 FPS hidastuskuvaus

Kolmesta kamerasta ylin on 12 megapikselin ”telekamera”, keskimmäinen 48 megapikselin laajakulmakamera ja alimmainen 16 megapikselin ultralaajakulmakamera.

48 megapikselin pääkamera perustuu tuttuun Sony IMX586 –sensoriin, joka käyttää Quad Bayer –suodatinta, jossa saman värisellä suodattimella varustetut fotodiodit on järjestelty neljän ryppäisiin. Sensori on tarkoitettu ensisijaisesti 12 megapikselin kuvien ottamiseen, jolloin toteutuksesta on hyötyä mm. hämäräkuvauksen ja dynamiikan osalta. Myös täyden tarkkuuden 48 megapikselin kuvien ottaminen on mahdollista. f1.75-aukkosuhteen objektiivissa ei ole optista vakainta.

Pääkameraan nähden kaksinkertaisen polttovälin tarjoava telekamera on tarkkuudeltaan 12 megapikseliä ja sen objektiivin kinovastaava polttoväli on 54 mm. f2.2-aukkosuhde on polttoväli huomioiden keskimääräistä valovoimaisempi. 16 megapikselin ultralaajakulmakamera on varustettu 117 asteen kuvakulmalla, joka vastaa noin 13 mm:n kinovastaavaa polttoväliä. Objektiivi on automaattitarkenteinen, toisin kuin monissa kilpailijoiden ratkaisuissa.

 

Vertailun asettelu

Vertailukuvia otettaessa jäljiteltiin tyypillisintä tavallista kuvaustilannetta, eli puhelimien kameraa käytettiin automaattitilassa (tekoälytunnistus pois päältä) ja käsivaralta. Kuvia otettiin eri valaistusolosuhteissa, eri etäisyyksiltä ja eri kameroilla. Lisäksi lopussa testaamme myös kamerapuhelimissa yleistyneen erillisen yökuvaustilan toimintaa kullakin puhelimella.

Kuvista on esillä muokkaamattomat täyskokoiset versiot, jonka lisäksi niitä vertaillaan rinnatusten pikselitasolla erityisesti kuvaprosessoinnin ja yksityiskohtien taltioitumisen tarkastelemiseksi. Quad Bayer –sensorilla varustetuilla puhelimilla (muut paitsi Nokia) otimme kuvat täydellä resoluutiolla sekä neljännesresoluutiolla ja valitsimme vertailuun testaajan mielestä kokonaisuutena paremman otoksen. Käytetyistä kameroista riippuen pikselitason vertailurajaukset ovat esitettynä joko skaalattuna suuriresoluutioisimman kuvan mukaan tai vaihtoehtoisesti suorana 277 x 400 pikselin rajauksena.

Kaikkiin puhelimiin asennettiin tuoreimmat ohjelmistopäivitykset ennen lokakuun taitteessa suoritettujen testikuvausten aloittamista. Puhelimien ohjelmisto-/kamerasovellusversiot olivat testin aikana seuraavat:

  • Asus ZenFone 6: ohjelmistoversio WW_16.1220.1909.193_0, kameraversio 6.1.4.0_190808
  • Honor 20 Pro: ohjelmistoversio 9.1.0.154(C431E2R6P1), kameraversio 9.1.0.322
  • Nokia 9 Pureview: ohjelmistoversio 00WW_4_22C, kameraversio 91.9.1170.13
  • OnePlus 7T: Oxygen OS 10.0.4.HD65BA, kameraversio 3.8.70
  • Samsung Galaxy A80: One UI 1.1, kameraversio 9.0.04.38
  • Xiaomi Mi 9: MIUI Global 10.2.30 Stable, kameraversio v3.0

 

Kuvavertailu – päiväkuvaus

 

Vertailun ensimmäisen osion kuvat on otettu päiväolosuhteissa puhelimien eri kameroilla. Ensimmäisessä kuvassa on käytetty pääkameraa (laajakulma) pilvisenä syyspäivänä. Puhelimista Asuksen ja Xiaomin otokset on otettu 48 megapikselin tarkkuudella ja muut 12 megapikselin tarkkuudella. Kuvista otettu rajaus on skaalattu suurempiresoluutioisten kuvien mukaan.

Asus ZenFone 6:n kuva on ryhmän yksityiskohtaisin ja tarkin. Kuvaan taltioituu selvästi eniten pieniä yksityiskohtia kilpailijoihin nähden ja myös prosessointi näyttää pikselitasolla joukon luonnollisimmalta. Värintoisto on aavistuksen, mutta ei häiritsevästi ylikorostunutta ja valkotasapaino kallellaan kylmän suuntaan. Kuvan tumma pää jää hieman tukkoiseksi, joskaan ei niin pahasti kuin OnePlussan otoksessa.

Honor 20 Pron kuvan yleisilme on joukon valoisinta päätä, missä auttaa varmasti testiryhmän valovoimaisin objektiivi. Yksityiskohtien toistolta kuva sijoittuu joukon keskikastiin 12 megapikselin luokan parhaimmistoon, vaikka prosessointijälki onkin hieman maalausmaista. 48 megapikselin otokset eivät testiemme mukaan tarjoa juurikaan lisää yksityiskohtia Honor 20 Pron kuviin, joten on kannattavampaa pysytellä paremman dynamiikan 12 megapikselin kuvakoossa. Värit ovat melko luonnolliset, dynamiikka hyvää ja kohinaa ei näy nimeksikään.

Nokia 9 PureView’n kuva on yleisilmeeltään hyvin terävän ja ryhdikkään näköinen. Syynä tähän on korostettu terävöinti ja kontrasti, jotka eivät ole onneksi vaikuttaneet liiallisesti yksityiskohtiin. Kasvillisuuden yksityiskohtien toistamisessa Nokia 9 on joukon paremmasta päästä. Värintoisto on joukon luonnollisimmasta päästä, jopa hieman lattean puoleista. Valkotasapaino on kallistunut hieman sinertävään suuntaan.

OnePlus 7T:n kuvassa tumman pään sävyjen toisto jää tukkoiseksi ja sen myötä kuvan yleisilme hieman synkäksi. Yksityiskohtien toistossa ei myöskään ole juuri kehumista, sillä jälki on vertailukumppaneihin nähden suttuista ja pehmeää. Värintoisto on testiryhmän mittapuulla selvästi ylikorostunutta, joka saattaa miellyttää keskiverto-peruskäyttäjää, mutta ei vaativampaa kuvaajaa. Valkotasapaino on varsin hyvin kohdallaan ja dynamiikassa ei ole valittamista. OnePlussalla sensorin täyden 48 megapikselin käytöstä emme havainneet olevan juurikaan etua kokonaisuuden kannalta.

Samsung Galaxy A80:n kuva on yksityiskohdiltaan joukon suttuisin yhdessä OnePlussan kanssa. Kamera myös ylikorostaa kontrastia, mikä tuhoaa osaltaan yksityiskohtia. Dynamiikka on joukon heikommasta päästä ja vaaleimmat kohdat ovat palaneet hieman puhki. Värintoisto on ryhmän maltillisemmasta ja luonnollisemmasta päästä, mutta valkotasapaino on Nokia 9:n tavoin sinertävään kallellaan.

Xiaomi tekee Asuksen jälkeen toiseksi yksityiskohtaisinta jälkeä, kiitos 48 megapikselin resoluution. Kuvaprosessointi tuottaa kuitenkin selvästi kohisevampaa ja maalausmaisempaa jälkeä kuin Asus, joka suttaa myös osaltaan pieniä yksityiskohtia. Dynamiikka on hyvällä tasolla ja kamera pystyy nostamaan myös tummista kohdista esiin yksityiskohtia. Värintoisto on kuvassa melko luonnollista.

Samasta tilanteesta otetut vertailukelpoiset kuvat löytyvät myös aiemmasta high-end-puhelimien kameravertailusta.

Toisen vertailukuvasarjan lähikuvaustilanteessa Asus, Honor ja OnePlus tekivät parempaa jälkeä sensorin täydellä 48 megapikselin tarkkuudella, loput kolme 12 megapikselin tarkkuudella. Kuvista otettu rajaus on skaalattu suurempiresoluutioisten kuvien mukaan.

Asuksen kuva on kokonaisuutena valotukseltaan varsin luonnollinen ja väreiltään eloisa, eikä häiritsevästi ylikorostunut. Pikselitasolla tarkasteltuna kuva on myös selvästi joukon yksityiskohtaisin ja tarkin – lehtien pinnoissa on nähtävissä asioita, joita muihin kuviin ei ole taltioitunut.

Honor 20 Pro ylikorostaa kuvan kontrastia sekä värejä selvästi ja valkotasapaino on lisäksi sinertävä, jonka seurauksena lopputulos ei ole kovinkaan luonnollisen näköinen. Pikselitason yksityiskohtien taltioinnissa Honor seuraa Asuksen takana yhdessä OnePlussan kanssa.

Nokia 9:n kuva näyttää kokonaisuutena terävältä ja yksityiskohtaiselta, joka johtuu pitkälti pikselitasolla havaittavasta yliterävöinnistä sekä kontrastin korostuksesta. Yleisilme on jäänyt todellista tilannetta synkemmäksi ja värimaailma elottomaksi – myös valkotasapaino on kallellaan kylmän suuntaan. Nokian kuvassa on yksityiskohtia 12 megapikselin kuvakolmikosta eniten.

OnePlussan kuva on yleisilmeeltään joukon valoisin ja valkotasapaino on hieman lämpimään painottunut. Valoisuuden myötä eri värisävyt tulevat OnePlussan kuvassa varsin hyvin esiin. Pikselitason yksityiskohtia kuvaan on taltioitunut toiseksi eniten yhdessä Honorin kanssa.

Samsungin kuvan yleisilmettä varjostaa sinertävä yleissävy – valkotasapaino on hieman pielessä. Jos valkotasapaino olisi kohdallaan, saattaisi kuva olla väreiltään eloisan miellyttävä. Pikselitasolla tarkasteltuna Samsungin kuva on joukon pehmein yhdessä Xiaomin kanssa.

Xiaomin kuva on yleisilmeeltään muutoin varsin miellyttävä ja luonnollinen, mutta värintoisto on jäänyt aavistuksen hailakaksi etenkin kellertävien ja vihertävien sävyjen osalta. Pikselitasolla yksityiskohtien toistossa ei ole kehumista – kuva on joukon pehmein. Ero edelliseen maisemakuvaan on hämmentävä ja prosessointijälki näyttää yksityiskohtien tasolla varsin erilaiselta.

Samasta tilanteesta otetut vertailukelpoiset kuvat löytyvät myös aiemmasta high-end-puhelimien kameravertailusta.

Vertailun puhelimista vain kolme on varustettu erillisellä tele-/normaalikameralla – Honorissa zoomikerroin pääkameraan nähden on kolminkertainen, OnePlussassa ja Mi 9:ssä kaksinkertainen. Kaikki kolme muodostavat 12 megapikselin kuvia, vaikka Honorin kameran resoluutio onkin vain kahdeksan megapikseliä. Vertailukuvassa on samankokoiset pikselitason rajaukset kuvista.

Honor 20 Pron telekameran polttoväli on joukon pisin ja sillä pääsee siten lähimmäksi kohdetta. Pääkameran tapaan myös telekamera tekee värintoistoltaan ja kontrastiltaan ylikorostunutta jälkeä, joka ei ole neutraalista lopputuloksesta pitävien mieleen. Digitaalisesti rajattuun kuvaan verrattuna kuvan laatu on luonnollisesti hyvää, mutta kilpailijoiden telekameroihin nähden yksityiskohdat toistuvat pikselitasolla hieman pehmeinä, eikä kuvassa ole merkittävästi enemmän detaljeja Xiaomin ja OnePlussan kaksinkertaisen zoomin kuviin nähden.

OnePlussan kuva on väreiltään jonkin verran saturoitunut etenkin keltaisen osalta, mutta dynamiikka on kohtalaisen hyvää puhelimen telekameraksi. Pikselitasolla jälki ei ole lainkaan hassumpaa, eikä prosessoinnilla ole sotkettu liiemmin yksityiskohtia.

Xiaomin telekameran jälki on värintoistoltaan kolmikon luonnollisinta. Dynamiikka ei pärjää pääkameralle ja taivas saattaa palaa jo pilvisellä säällä puhki, kuten kuva osoittaa. Pikselitasolla prosessointijälki on varsin hyvää ja hyvin lähellä OnePlussan vastaavaa.

Samasta tilanteesta otetut vertailukelpoiset kuvat löytyvät myös aiemmasta high-end-puhelimien kameravertailusta.

Vertailupuhelimista kaikissa Nokia 9:ää lukuun ottamatta on ultralaajakulmakamera. Resoluutio vaihtelee Samsungin kahdeksan ja Honorin, OnePlussan sekä Xiaomin 16 megapikselin välillä. Asuksessa tarkkuus on 13 megapikseliä. Eriävästä resoluutiosta ja polttoväleistä johtuen oheinen vertailukuva on suora pikselitason rajaus ilman skaalausta.

Asuksen otos on värimaailmaltaan muutoin varsin luonnollinen, mutta valkotasapaino on hieman sinertävään kallellaan. Vaaleimmat kohdat ovat palaneet kuvassa hieman puhki, joten dynamiikka ei ole se erityisiä vahvuuksia. Pikselitasolla yksityiskohtien toisto ei pärjää joukon parhaimmille. Kuva ei pehmene juurikaan reunoja kohti.

Honor 20 Pron kuva on testiryhmän valoisin, mutta siitä huolimatta se ei vaikuttaisi olevan palanut mistään puhki, joten dynamiikka on luokassaan kohtalaisen hyvää. Värintoisto on kahdesta muusta kamerasta poiketen varsin luonnollista, mutta kontrasti on jäänyt hyvin hailakaksi. Pikselitasolla kuva on selvästi joukon suttuisin ja pehmein.

OnePlussan kuva on yleisilmeeltään joukon synkin ja kontrastia on annosteltu pääkameran tapaan hieman liikaa, jonka seurauksena tumma pää on jäänyt tukkoiseksi. Värintoisto on eläväistä ja yleisilme on terävä. Myös pikselitasolla jälki on testijoukon kärkeä. Kuva pysyy ultralaajakulmaiseksi poikkeuksellisen terävänä reunoille asti.

Samsungin ultralaajakulmakameran kuvakulma on testiryhmän laajin, joka vaikuttaa osaltaan myös kuvan vääristymiin ja yksityiskohtiin. Pikselitasolla tarkasteltuna yksityiskohtien taltioituminen on joukon heikoimmasta päästä johtuen alhaisesta resoluutiosta ja laajasta kuvakulmasta. Värintoisto on melko luonnollista, mutta dynamiikka ei ole kameran erityisiä vahvuuksia.

Xiaomin otos on kokonaisuutena tarkasteltuna ehkäpä joukon onnistunein – se on hyvin samankaltainen OnePlussan kanssa, mutta kontrasti ja värit toistuvat hieman luonnollisempina. Pikselitasolla Xiaomin kuva on ryhmän kärkeä yhdessä OnePlussan kanssa. Xiaomin kuva on kontrastikkaampi ja se on pystynyt taltioimaan pienien yksityiskohtien värejä hieman paremmin. Reunoilla kuva pehmenee havaittavasti.

 

Kuvavertailu – hämärä- ja yökuvaus

Hämäräolosuhteissa kameroiden sensori, objektiivi sekä prosessointi joutuvat todelliselle koetukselle ja tällöin mm. suurikokoisista pikseleistä, laadukkaasta optiikasta, optisesta kuvanvakaimesta ja hyvistä prosessointialgoritmeista on hyötyä. Testipuhelimista kaikissa paitsi Nokia 9:ssä on 48 megapikselin kamera, jonka Quad Bayer –sensori on suunniteltu käytettäväksi heikossa valossa ensisijaisesti 12 megapikselin kuvien ottamiseen. Testijoukon puhelimista ainoastaan Xiaomi teki ensimmäisessä hämäräkuvaustilanteessa parempaa jälkeä täydellä 48 megapikselin tarkkuudella, muiden kuvat ovat tarkkuudeltaan 12 megapikseliä.

Asuksen kuvan yleisilme on hieman suttuinen ja se on Nokian jälkeen joukon pimeimmästä päästä. Suljinaika on lyhyehkö 1/20 sekuntia, joka on seurausta optisen vakaimen puuttumisesta. Herkkyys on noin ISO 3000, eli joukon alempaa päätä. Yksityiskohtien tasolla Asuksen kuva on varsin suttuinen ja pehmeä, eikä pienempien kohteiden värintoisto ole erityisen hääviä.

Honorin kuva on yleisilmeeltään joukon kärkipäätä. Se on valoisa, terävä ja toistaa pienempienkin yksityiskohtien värejä varsin hyvin. Vaikka prosessointi yliterävöi kuvaa jonkin verran, on se siitä huolimatta myös pikselitasolla joukon yksityiskohtaisin. Erittäin valovoimaisesta f1.4-aukkosuhteen optisesti vakautetusta objektiivista on selvästi etua, sillä suljinaika on saatu pidettyä kaikesta huolimatta varsin lyhyenä (1/20 s).

Nokia 9:n kuva on selvästi testiryhmän pimein, sillä kameran automatiikka ei suostu päästämään suljinaikaa yli 1/30 sekunnin. Pikselitasolla on havaittavissa melko aggressiivista rakeisuutta ja yksityiskohtien värit häviävät pimeyteen, eikä niitä saa houkuteltua JPEG-kuvasta esiin edes jälkikäsittelyn keinoin. Hyvää hämäräkuvauslaatua hakevan onkin turvauduttava Nokia 9:llä manuaaliasetuksiin ja RAW-kuvaukseen.

OnePlussan suljinaika on tässä kuvaustilanteessa ryhmän pisin – 1/10 sekuntia ja herkkyys sen ansiosta alhaisin (ISO 1600). Pitkähköstä suljinajasta huolimatta kuva ei ole ryhmän valoisimpia. Terävyys ja pikselitason yksityiskohtien toisto on joukon parempaa päätä Honorin perässä. Valkotasapaino on selvästi punertavaan kallellaan.

Samsungin kuva on melko valoisa, mutta kuvaa oli hieman hankala saada taltioitua sen tärähtämättä, joka näkyy yleisenä kuvan pehmeytenä ja luonnollisesti myös pikselitason suttuisuutena. Osasyynä tähän on varmasti pitkähkö 1/10 sekunnin suljinaika sekä kuvanvakaimen puute. Samsungin nykymittapuulla heikkovalovoimainen f2.0-aukkosuhteen objektiivi ei ole muutenkaan parhaimmillaan hämärässä. Samsung myös polttaa kirkkaasti valaistuja kohteita varsin railakkaasti puhki.

Xiaomi on ryhmän ainoa puhelin, joka tuotti sensorin täydellä 48 megapikselin tarkkuudella parempaa jälkeä kuin 12 megapikselin ”Quad Pixel” –tarkkuudella. Täydellä tarkkuudella otoksista tuli valoisampia ja yksityiskohtaisempia – ainoastaan kirkkaiden valaistuskohtien dynamiikka kärsii korkeammasta resoluutiosta. Korkeasta resoluutiosta huolimatta yksityiskohtien toisto on vain joukon keskitasoa, joskin pienten yksityiskohtien värintoisto on Honorin jälkeen parhaimmistoa. Kuvan yleisilme on samantyylinen Samsungin kanssa, mutta valkotasapaino on paremmin kohdallaan ja kokonaisuus skarpimpi.

Samasta tilanteesta otetut vertailukelpoiset kuvat löytyvät myös aiemmasta high-end-puhelimien kameravertailusta.

Toisessa hämäräkuvaustilanteessa kameroiden käytös hieman muuttui, sillä puolet ryhmän osanottajista (Honor, OnePlus, Xiaomi) tuotti kokonaisuudessa parempaa jälkeä kameran täydellä 48 megapikselin tarkkuudella. Asuksen, Nokian ja Samsungin kuvat ovat tarkkuudeltaan 12 megapikseliä.

Asuksen kuvan yleisilme on hieman utuinen parhaimpiin kilpailijoihin nähden. Asian havaitsee myös pikselitasolle mentäessä, sillä jälki on yksityiskohdiltaan Samsungin jälkeen joukon suttuisinta. Dynamiikka edustaa ryhmän parempaa päätä.

Honorin kuva on tälläkin kertaa joukon valoisin ja värintoistoltaan kärkeä. Myös dynamiikka on pysynyt melko hyvänä, vaikka kuva on otettu sensorin täydellä resoluutiolla. Pienenä miinuksena kuvassa näkyy ryhmän suurin määrä kohinaa ja pikselitasolla voi havaita roskia muistuttavia prosessointiartifakteja, mutta niistä ei onneksi ole juurikaan haittaa kokonaiskuvassa.

Nokian otos on jälleen ryhmän pimein ja suljinaika on jälleen ”jumiutunut” 1/30 sekuntiin. Kuvan yksityiskohdissa näkyy erikoisia prosessointijälkiä, jotka liittynevät yliterävöintiin. Yleisilmeeltään otos on terävä ja yksityiskohtia on tallentunut valoisampiin kohtiin 12 megapikselin kuvaksi varsin mukavasti. Kuva antaa osviittaa siitä, että kamerassa on vielä potentiaalia manuaali- ja RAW-kuvausta ajatellen. Peruskäyttäjää se ei kuitenkaan lämmitä.

OnePlussan kuva on tällä kertaa yksityiskohdiltaan ryhmän ykkönen ja myös kokonaisuutena hyvän näköinen. Pikselitasolla voi havaita muita puhelimia enemmän yksityiskohtia, vaikka kasvien lehvästön prosessointi ei näytäkään aivan luonnollisimmalta mahdolliselta. Kohina pysyy hyvin hallinnassa. Värintoisto on luonnollista ja hyvää, vaikka yksityiskohdista ei irtoakaan värisävyjä aivan Honorin tasoisesti. Dynamiikka kärsii myös OnePlussassa sensorin täyden tarkkuuden käytöstä.

Samsungin kuva on Asuksen tapaan yleisilmeeltään hieman pehmeä ja lähempää tarkasteltuna jälki on ryhmän suttuisinta. Pääsyypää lienee jälleen ”pimeä” objektiivi, jonka myötä automatiikka joutuu venyttämään suljinajan 1/10 sekuntiin ilman optista vakainta. dynamiikka on ryhmän heikommasta päästä ja se polttaa kirkkaat kohteet pahasti puhki.

Xiaomin kuva ei ole lainkaan hassumpi, mutta värintoisto on hieman haaleaa. Pikselitasolla on nähtävissä keskimääräistä enemmän hienojakoista tasaista kohinaa, joka sotkee hienovaraisimmat yksityiskohdat. Kuvan osa-alueista dynamiikka kärsii sensorin täyden tarkkuuden käytöstä ja kirkkaimmat kohdat palavat huolella puhki.

Samasta tilanteesta otetut vertailukelpoiset kuvat löytyvät myös aiemmasta high-end-puhelimien kameravertailusta.

Hämäräolosuhteissa kaikilla kolmella telekameralla varustetulla puhelimella on taipumus käyttää zoomatun kuvan ottamiseen pääkameraa, josta lopullinen otos rajataan digitaalisesti. Tästä johtuen lopputulos ei ole erityisen kehuttava ja telekameraa kannattaakin käyttää heikossa valossa vain hyvästä syystä.

Honorin kuvassa rakeisuus on näkyvästi läsnä, minkä ansiosta yleisilme on saatu säilytettyä melko ryhdikkäänä. Myös yksityiskohdat taltioituvat parhaiten.

OnePlussan kuvan kohinanvaimennus on sen sijaan erittäin aggressiivista, minkä myötä lopputulos on todella maalausmaisen pehmeä.

Xiaomin otos asettuu kohinan osalta kahden kilpailijansa välimaastoon, mutta kuva on kolmikon vaalein ja värintoistoltaan haaleimman näköinen. Todellisuudessa pienempien yksityiskohtien värintoisto on kuitenkin parempaa kuin OnePlussalla ja tummemmissa kohdissa jopa parempaa kuin Honorin kuvassa.

Samasta tilanteesta otetut vertailukelpoiset kuvat löytyvät myös aiemmasta high-end-puhelimien kameravertailusta.

Yhdenkään testipuhelimen ultralaajakulmakameran aukkosuhde ei ole erityisen suuri, joten odotukset kuvanlaadun suhteen eivät olleet erityisen korkealla. Oheiset kuvat osoittavat, etteivät ultralaajakulmakamerat sovi kovinkaan hyvin hämäräkuvaukseen. Eriävästä resoluutiosta ja polttoväleistä johtuen oheinen vertailukuva on suora pikselitason rajaus ilman skaalausta.

Asuksen kuva on värintoistoltaan melko luonnollinen, mutta muutoin varsin tumma, hyvin suttuinen ja melko kohinainen. Pikselitasolla yksityiskohtien määrä on joukon heikointa.

Honorin kuvan yleisilme on varsin pehmeä ja tarkemmin kuvaa tarkastellessa kohinanvaimennus vaikuttaisi toimivan varsin erikoisesti, sillä havaittavissa on selvästi terävämpiä ja pehmeämpiä alueita kuvassa. Myös värintoisto on varsin haaleaa ja yleisilme on harmaa.

OnePlussan kuvan yleisilme on ylikorostuneen punertava. Lisäksi OnePlussan ultralaajakulmakameran automaattitarkennuksen kanssa havaittiin pahoja tarkennusongelmia testijakson aikana, eikä osassa tilanteista kuvaa ollut saatavissa lainkaan tarkaksi. Ongelma ei vaikuttaisi korjaantuneen vielä vertailun jälkeen tulleiden päivitystenkään myötä. Kaikesta huolimatta OnePlussan kuvassa yksityiskohdat ovat taltioituneet ryhmän parhaiten, joka kertoo osaltaan kuvien yleisestä tasosta.

Myös Samsungin kuva on värimaailmaltaan punertavaan kallellaan ja yleisilme on pehmeä sekä kohinainen. Yksityiskohtien toisto on joukon keskitasoa.

Xiaomin otos on ryhmän tummimmasta päästä ja ehkä sen ansiosta kokonaisuutena edes jossain määrin ryhdikkään näköinen. Pikselitasolla jäljessä ei ole suuremmin kehumista, vaikka se onkin viisikon parempaa päätä.

Testiryhmän puhelimista neljässä on tarjolla erillinen yökuvaustila, jonka saa osassa halutessaan käynnistymään automaattisesti olosuhteiden mukaan. Nokia 9:stä ominaisuus uupuu kokonaan. Kaikki viisi puhelinta taltioivat yö-kuvaustilalla otetut otokset 12 megapikselin tarkkuudella.

Asuksen kuvan yleisilme on vääristyneen punertava ja vaikka yleisilme onkin jonkin verran valoisampi kuin tavallisessa kuvassa, on värimaailma mennyt kokonaisuudessaan huonompaan suuntaan. Kokonaisuudessaan Asuksen kuva sijoittuu joukon häntäpäähän.

Huawei käytännössä aloitti nykyisen Yö-kuvaustilatrendin ja sen osaaminen tällä osa-alueella on vahvaa, kuten Honorin kuvasta voi nähdä. Honor kykenee loihtimaan hyvinkin hämärästä tilanteesta huomattavasti valoisamman lopputuloksen, johon taltioituu suorastaan uskomattoman paljon värejä ja yksityiskohtia, joita ihmissilmä ei pysty mitenkään näkemään. Pienenä miinuksena taivaassa on nähtävissä jonkin verran kohinaa, joka on paikoin hieman laikukasta (suuremmat laikut johtuvat kuitenkin höyrystä ja pilvistä).

OnePlus seuraa Honorin perässä hyvänä kakkosena, joskin selvän välimatkan päässä. Otos on varsin runsaasti todellista tilannetta valoisampi ja paljastaa varsin hyvin yksityiskohtia ja värejä. Värimaailma on melko luonnollinen, joskin taivaassa on pieni punertava sävy.

Samsung sijoittuu kuvallaan ryhmän keskijoukkoon Honorin ja OnePlussan taakse. Se on ikään kuin Asuksen kuvan tyylinen, mutta luonnollisemmilla väreillä ja paremmalla yksityiskohtien erottelulla. A80 pystyy loihtimaan kuvaan varsin hyvin lisää valoa, mutta kuva ei pärjää terävyydellään ja yksityiskohdillaan kärkikaksikolle.

Xiaomin yökuva on yleisilmeeltään melko kirkas, mutta samalla otos on yleisilmeeltään varsin pehmeä ja suttuinen. Lisäksi värimaailma on lattean puoleinen. Kuva sijoittuukin joukon perälle yhdessä Asuksen kanssa.

Samasta tilanteesta otetut vertailukelpoiset kuvat löytyvät myös aiemmasta high-end-puhelimien kameravertailusta.

 

Yhteenveto

Tämänkertaisen vertailun testijoukkoon kuului varsin mielenkiintoinen kuusikko, joiden kameratoteutuksissa oli yllättävän paljon eroja, vaikka moni laite käytti pääkamerassa samaa Sonyn kuvasensoria. Joukosta ei erottunut yhtä kaikkien osa-alueiden mestaria, vaan vahvuudet vaihtelivat hieman osa-alueittain.

Hyvässä valaistuksessa Asus ZenFone 6 on erittäin vahvasti kiinni ykkössijassa. Jälki on kokonaisuudessaan eläväisen ja melko luonnollisen näköistä ja kamera taltioi etenkin 48 megapikselin tarkkuudella todella hyvin yksityiskohtia. Yleisesti ottaen oli jopa hieman yllättävää nähdä, kuinka toisistaan poikkeavasti eri puhelimet hyödynsivät samaa Sonyn IMX 586 –kuvasensoria. Ultralaajakulmakameran osalta Asus ei kuitenkaan yllä kärkeen, vaan ykkössijan poimivat Xiaomi ja OnePlus.

Kokonaisuudessaan Honor tekee varsin vahvaa jälkeä hämäräolosuhteissa sekä peruskuvaustilassa että erillisellä yökuvaustilalla. Parhaimmillaan Honor 20 Pron yökuvaustila tekee hämmentävää jälkeä tilanteissa, joista ihmissilmä ei enää erota lainkaan värejä tai yksityiskohtia. OnePlus seuraa Honorin perässä hyvänä kakkosena.

Kaikkien puhelimien tele- ja ultralaajakulmakamerat ovat varsin heikkoja hämäräolosuhteissa. Telekamerat kytkeytyvät käytännössä pois päältä valon määrän vähentyessä ja kuvat vastaavat pitkälti tavallista digitaalisesti zoomattua otosta. Ultralaajakulmakameroiden tuottama jälki on puolestaan hämärässä pääosin synkkää ja pehmeää mössöä.

Monipuolisuuden näkövinkkelistä testikuusikon parhaimmistoon kuuluivat Honor 20 Pro, OnePlus 7T ja Xiaomi Mi 9, sillä ne tarjoavat ainoina kolme eri polttovälillä varustettua kameraa. Monipuolista kokonaisuutta etsivän valinta päätyykin lopulta siihen puhelimeen, jonka kuvanlaatu eri tilanteissa miellyttää eniten.

Joukon musta lammas oli Nokia 9 Pureview, jonka kameratoteutus poikkeaa eniten muista. Nokian kamera ei ole yhtä monipuolinen kuin muilla, eikä se sovellu etenkään hämärässä kovinkaan hyvin automaattikuvaukseen, vaan käyttäjältä olisi hyvä löytyä harrastuneisuutta manuaaliasetusten ja raakakuvauksen hyödyntämiseen. Tämän testin asettelun lähtökohdista se jäi selvästi joukon viimeiseksi.

Yhteenvetona noin 500 euron hintaluokasta löytyy varsin käyttökelpoisia ja monipuolisia kamerapuhelimia, jotka eivät eroa merkittävästi kalliimman hintaluokan puhelimista. Testikokemustemme perusteella päiväolosuhteissa pääosin pääkameraa käyttävän kannattaa harkita tästä testiryhmästä Asusta, enemmän hämäräkuvausta painottavan Honor 20 Prota ja monipuolista kokonaisuutta kaipaavan Honoria tai OnePlus 7T:tä. Lopputulos riippuu siis paljolti käyttäjän vaatimuslistan painotuksista.

 

This site uses XenWord.
;