Tietokoneen emolevyjä on koristanut ensin 20- ja sitten 24-pinninen jykevä ATX-virtaliitin jo 90-luvun puolivälistä lähtien. Tänä vuonna siihen pyritään saamaan muutos ainakin Intelin toimesta.
CustomPC-lehden varmistamien tietojen mukaan Intel aikoo julkaista tänä vuonna ATX12VO-virtalähdestandardin. Standardin mukaiset virtalähteet antavat ulos vain 12 voltin jännitteet ja siihen kuuluu 10-pinninen päävirtaliitin, jonka läpi kulkee vain 12 V- ja 12 Vsb -linjat. Jatkossa joidenkin laitteiden tarvitsemat 5 ja 3,3 voltin jännitteet muunnettaisiin sopiviksi vasta emolevyllä ja esimerkiksi SATA-virtakaapelit lähtisivät emolevyltä virtalähteen sijasta. Emolevyn EPS-lisävirtaliittimen käyttö jäisi uudistuksen myötä valinnaiseksi.
Fortronin omistama FSP:n esiteli CES 2020 -messuilla uutta ATX12VO-standardia tukevaa virtalähdettä. 10-pinnisen ATX12VO-liittimen lisäksi ne oli varustettu 8-pinnisellä EPS-liittimellä ja 6+2-pinnisillä PCI Express -lisävirtaliittimillä. KitGurun mukaan ATX12VO-standardi aiotaan suunnata ensin OEM-valmistajien käyttöön, mutta se voisi tulla myös itse koottavien kokoonpanojen markkinoille myöhemmin.
Tuo 24pinninen liitin saisi kyllä kadota. Joka kerta saa pelätä että emo halkeaa kahtia kun tuota yrittää irrottaa.
Hyvän kuuloinen uudistus. Toki tässä yhteydessä täytyisi SATA liittimet korvata ESATAp liitännöillä tai uudella virran kuljettavalla SATA standardilla.
Emot on jo nykyään aika täyteen pakattuja, ja nyt sinne pitää sitten vielä lisätä sata virtaliittimiä ja iso kasa power reguja nille + usb:lle… Jos näitä standardeja aletaan remontoimaan niin olisi kyllä voitu kuopata koko ATX kerralla.
Ei jatkoon. Epäilemättä atx24 on vanha ja ”kookas” liitin, mutta hp:n/fujitsun/dellin omiin virityksiin tutustuneena, ei ne ainakaan vakuuta. Lähinnä siis jos/kun haluaa laittaa edes yhden lisävirran vaativan näytönohjaimen jälkikäteen.
Täysin samaa mieltä. Aivan kamalia virityksiä tullut vastaan.
https://static.googleusercontent.co…le.com/fi//blog_resources/PSU_white_paper.pdf
Jee! En keksi kyllä mitään positiivista tuon 24pinnisen kanssa touhuamisesta 😀 tulee mieleen scart kaapeli.
Yksinkertaistavat powereita, mutta wanhat vermeet vaatisivat monimutkaisempia emolevyjen tai erillisiä adaptereja.
Saadaan virta dongeleita 😉
Mutta kun ylimenovaihe on mennyt ohi tilanne toki muuttuu paremmaksi.
Tulisihan tuosta piuhasotkusta vähän helpompi kun piuhojen määrä vähenisi, powereista tulisi varmaan vähän halvempia ja yksinkertaisempia toisaalta emoista kalliimpia. Eihän sata levytkään loppupeleissä ole 3.3V koskaan käyttäneet vaikka sellainen on speksattu.
Sinänsä powerivalmistajien on helppo laittaa fully modular poweriden pakettiin yksi piuha lisää. Joko 24pin tai tämä uusi. Sen kautta voisi yleistyäkkin.
Ja varmasti nähtäisiin 24pin to 10pin virityksiä. 😀
Tuo 20pin liitin (tuttavallisemmin Molex Mini-fit Jr. 39-28-1203) ei mikään huono liitin ole, sen käyttökohde tietokonepuolella vaan on vähän kyseenalainen, ko. liitin kun on speksattu max. 600 voltin jännitteille. Toki 30 vuotta sitten ei tainnut olla kauheasti parempiakaan liittimiä valmiiksi markkinoilla, mutta nykyään tuon liitännän voisi tehdä vähän kustannustehokkaammin/notkeammin jos sen ei tarvitse kestää kuin 50v jännite.
Sinänsä ihan fiksu kehityssuunta, koska nykyisellään 24 + 8-pin kaapelointi Mini-Fit Jr. -liittimin on järjettömän kömpelö tapa tuoda käyttöjännitteet emolevylle, varsinkin jossain muutaman litran ITX-koneessa.
Ylimenokausi tuo tietenkin aina omat hankaluutensa, mutta toisaalta eihän mikään estä laittamasta modulaaripoweriin niitä +3.3V ja +5V linjoja SATA-levyjä varten. Pikkupowereista ja SFF-koneista ne voi sitten tarpeen mukaan jättää kokonaan pois.
Single Rail Power Supply ATX12VO Design Guide
Sata virta näköjään toteutetaan yhdellä 4-pin tai 6-pin molex micro fit jr liittimellä emolta. Ja mahdollisuus 6-pin lisävirralle, eli voikin olla "10+6" konfiguraatiossa emon virransyöttö jos joskus tulee myös ei OEM markkinoille.
Tuo speksi onkin ihan mielenkiintoista luettavaa.
Näköjään ovatkin tosiaan päättäneet kierrättää SATA-virransyötön emolevyn kautta. Ehkä parempi näin. Puhdas 12V PSU on ainakin pitkällä tähtäimellä selkeämpi ratkaisu, yksinkertaisempi valmistaa ja hyötysuhteeltaan parempi.
Sivu 35 muuten antaa ymmärtää että SATA-speksiin kuuluu nykyään vain +12V ja +5V linjat. Missä vaiheessa +3.3V on pudotettu pois vai oliko se jo alusta lähtien valinnainen?
Jos tehdään muutosta, niin oikein hyvä suuntaus.
Nykyisin 5V ja 3V3 ovat melkoisen turhia, kun suurin osa piireistä tarvitsee jokatapauksessa 1V8, 1V2 ym jännitteitä.
Kiintolevytkin voitaisiin muuttaa s.e. niihinkin menisi vain 12V sisään ja jännitteet tehtäisiin sitten kiintolevyn kortilla, niinkuin ne tehdään nykyisinkin.
Noissa powereissa voitaisiin sitten myydä lisämoduulia, jolla saa tarvittaessa tehtyä siitä perinteiset jännitteet antavan laitteen.
USB liittimistä voitaisiin myös pikkuhiljaa luopua ja tehdä optinen liitin, jonka vakiojännitesyöttö olisi suoraan 12V ja rakenne sellainen, että se kestäisi esim MAX 10A. Ko liitintä pitäisi sitten käyttää myös näyttöjen liittämiseen, jolloin näytöt voisivat saada monasti virtansa koneesta. Ja jos kone ei kykyne antamaan (esim pieni läppäri), niin väliin power injektori. Toiminta s.e. kone osaisi ilmoittaa, jos sen kapasiteetti ei riitä enää uudelle laitteelle, eli ensin laite menisi tilaan, jjossa se kuluttaa esim max 100mA ja sitten neuvoteltaisiin tarvittava virta koneen kanssa.
Läppäreiden määrä on nykyään moninkertaisesti pöytäkoneita suurempi – silloin virta kulkee luonnollisesti nimenomaan toiseen suuntaan. Näytöstä koneeseen.
Mulle sopisi myös hyvin jos virtalähteestä tulisi 24 V jännite. Virta kuumentaisi johtoja vähemmän tai tulisi vähemmän jännitehäviöitä. Olisi helpompi johdottaa 24 V 20 A kuin 12 V 40 A. Vähemmän johtoja että joku 2080 ti toimii.
En tiedä onko 12 V sitten jotenkin helpompi muuttaa 1 V jännitteeksi prosua/näyttistä varten kuin 24 V.
Dellin joissain lankuissa on 12v only 8-pin liitin. Piti sellaiseen koneeseen vaihtaa poweri, niin ostin 24-pin -> 8-pin adapterin, jossa oli erikseen boost-hakkuripiiri, joka nosti +5 Vsb -> +12 Vsb. Hyvin on toiminut. 😀
Onhan nuo 5V 3.3V linjat aivan turhia nykyisissä 0.5KW työtilalämmittimissä.
Tuo on vähän vaikea hahmottaa.
Kun jännite nousee, niin siinä konversiossa käsittääkseni tulee enemmän ongelmia (komponenttien jännittenkesto ja lyhyiden pulssien aiheuttama kuormitus + suurempi jännite nopeiden nousu ja laskuaikojen kanssa (= enemmän häiriöitä ympäristöön)ym.) Luulisin, että systeemit on melko optimoituja 12V:n jännitteelle, kun sitä on käytetty iät ja ajat.
Lisäksi kun jännite nousee, niin esim kosteus aiheuttaa sitä pahempia ongelmia ja jännitteen veivaaminen edestakaisin Esim läppärievirtalähteet pitäisi sitten muuttaa 24V:n injektoreiksi ja akkujen jännitettä jouduttaisiin nostamaan..
Tosin jos liitin on edes semijärkevä, eli kestää 10A, niin 12V:lla saa jo 120W, se riittää jo miltei poikkeuksetta..
Tietysti voisihan se jännitekkin olla neuvottelukysymys..
————————
Se tietysti voisi olla oikein hyvä idea, että virtaväylä olisi suunnaltaan universaali, eli myös konetta voitaisiin syöttää esim näytöstä tai sen injektorista..
Itse käytän tosin enemmän pöytäkoneita, kuin läppäreitä.
Yleisesti ottaen joo, hyötysuhde korkeampi mitä pienempi jännite-ero.
Ainakaan tuskin hetkeen yleistyisi. Kaikki muistanee miten BTX:n kanssa kävi.
5V turha? Mistä kuvittelet, että sinun USB ottaa virtansa?
3.3V menee muisteille, tosin regun läpi.
Niin.. tuossa sanotaan sanotaan viimeisessä kappaleessa, että esimerkkivirtalähde on varustettu 6+2-pinnisillä PCI Express -lisävirtaliittimillä. Lukeeko kukaan näitä uutisia ennen kommentointia?
Epäilen että yleistyy, ATX on niin halpa virtalähde, johtuen suurista valmistusmääristä ja kilpailusta.
Uusi ei voi tulla markkinoille kalliilla hinnalla joten laatu ei voi olla kovin hyvä.
Onhan ennenkin ollu pakettikoneissa epästandardit virtalähteet, mutta taisi hintakilpailu pakottaa standardi osiin.
Tämä antaa AMD:lle liian suuren kilpailuedun, joten jos ei muuta keksitä kuin liitin vaihdon eduksi niin AMD kone tulee valmistajille paljon halvemmaksi.
Saisi ympätä standardiin mukaan myös modulaarisiin powereihin sen piuhan toisenkin pään. Olis aika näppärää kun kaikkien modulaaristen powereiden piuhat merkkiin ja malliin katsomatta olis yhteensopivia. Vaikka sitten joku atx modular merkintä niihin mitkä on tätä.
Lupaavan oloinen uudistus. 3,3v on muinaisjäänne cmos logiikasta, jota nykykoneista harvemmin löytää. Mutta +5v linjalla on sen verran käyttöä, että turhaa sitä siirtää emolle. Lisäämällä 2 pinniä tuosta tulisi hyvä.
Lisää standardeja muiden standardejen joukkoon. Aiheuttaa kyllä sekaannusta itse koneita kasaajien kesken kun virtalähteitä monenlaisia. Merkkimikrojen Dell ym. epästandardi virtalähteet ovat olleet normi jo pitkään, joten ehkä tässä on jotain järkeä standardoida tällaiset kevytvirtalähteet
Niin varsinkin kun riskinä on että lankkuvalmistaja toteuttaa sitten sen 12V -> 5V halvimmalla mahdollisella tavalla ja kun jossain tulee okari niin koko lankku ja mahdollisesti siihen liitettyjä komponentteja / laitteita menee mukana.
Nyky ATX powereissa (pois lukien ihan halvimmat paskat) on kohtuulliset vikavirtasuojaukset. Emolla tapahtuva oikosulku sitten vie ties mitä mukanaan.
Hyvänä esimerkkinä kaveri änki vääränlaisen muistin porukoiden Pentium D koneen lankkuun ja siinä meni sitten lankun ja muistikapulan mukana myös CPU, kovalevy ja näyttis. No eipä tarvinnu enää sen antiikkikoneen ongelmien kanssa painia. 🙂
En ole ihan varma miten se siinä onnistui, liene ylivoimalla kun 120+kg jantteri kyseessä.
12V-5V Toteutuu nykyisin todella halvalla ja simppelillä virtalähteellä, varsinkin, kun tarvittava virta jää suht pieneksi (esim USB tarve), kun 5V:sta luovutaan pikkuhiljaa kokonaan. Piireissä on ylivirta, lämpö ym suojauksia, joten se ei ole ongelma.
Lisäksi nykyisin ATX powereissa (kaikissa paremmissa) toiminta on juurikin sellainen, että se poweri on pääpowerin osalt puhdas 12V:n poweri ja siitä sitten tiputetaan 5V ja 3V3. Sitä olen ihmetellyt, että tuota 3V3:sta on yleensä kuljetettu mukana, eikä ole vain jätetty pois, noita kun kuitenkin halutaan jatkuvasti optimoida hinnan suhteen.
Se on ihan sama, missä se jännitettä laskeva powerin osa on. olipåa se PSU:n sisällä tai emolla, niin jos se rikkoutuu s.e. se antaa 12V läpi, niin silloin hajoaa laitteet.
Jopa TV:ssä on näkynyt uusissa powereita, joissa on ollut vain 12V (+taustavalon virtalähde) ja emolla tehty kaikki pienemmät jännitteet.
KAIKKI nykykoneiden logiikka on CMOS-logiikkaa.
CMOS tarkoittaa sitä, että logiikan toteutuksessa on aina kaksi vastakkain toimivaa erityyppistä transistoria, toinen ajaa signaalin maalinjaan ja toinen (vastakkaisessa tilanteessa toimiva) ajaa sen jännitelinjaan. Ennen CMOSia käytössä oli PMOS- tai TTL-typpisiä logiikkatoteutuksia, joissa transistoreilla yhdistettiin linja vain toiseen maa- ja jännitelinjoista, ja toisen ja singaalilinjan välissä oli vastus (josta vuosi läpi huomattavasti sähkö signaalin ollessa toisessa tilassa).
CMOSiin siirtyminen lisäsi logiikan kokoa, mutta paransi sen nopeutta ja pienensi sen virrankulusta merkittävästi.
3,3V löytyy myös PCIe-slotista.
PCI Express – Wikipedia
Ei siihen nyt ihan yksi ampeeri riitä, ellei USBien määrää tiputeta.
USBin maksimivirtaahan on kasvatettu vuosien mittaan.
USB hardware – Wikipedia
Ja jostain se 5V pitäisi saada asemillekin, ellei yhteensopivuutta olla romuttamassa.
(2.5" SSD:t taitavat käyttää pelkkää 5V linjaa)
Enkä näe emolevylle siunaantuvan maagisesti lisätilaa asemien virransyötölle, kun nykyisinkään siellä ei ole paljoa käyttämätöntä tilaa.
Rajoittuneempiin kiinteämmän osavalikoiman koneisiin tämä kyllä toimii ja voittaa valmistajien poropietarit viritykset.
Mutta laajassa mittakaavassa tästä tulisi nopeasti "hölmöläisten peiton jatkamista", eli powerin yksinkertaistuminen siirtyisi monimutkaistumiseen muualla, tai tulee yhteensopivuusongelmia.
Jokin erillinen mokkula asemienkin virransyöttöön varmasti maksaisi enemmän, kuin mitä poweri halpenisi.
Kieltäydyn uskomasta, ettet ymmärtänyt mitä tässä haettiin takaa, ilman viisastelua. Cmos logiikka toi mukanaan siirtymän 5 voltin logiikasta 3,3 volttiin, josta uusi jännitetaso sai nimensä (ainakin epävirallisesti).
Kun puhutaan cmos logiikasta, oletus on että puhutaan 3,3 V logiikkatasosta (erotuksena TTL:n 5 V logiikkatasosta), ellei tarkemmin määritellä.
Jos nippelitietoa vielä, niin BIOS-patteri on myös 3.3V 🙂
—
Mutta oikea ongelma on siinä, että tuolta ei saada enää täysin toimivia SATA-virtaliittimiä, jos tiputetaan 3.3V pois. Ei niitä kannata jättää emoille, tulee vaan ongelmia.
Jos 5V toteutetaan kuitenkin, niin vaihtoehto on puoliksi toimiva (3.3V ei ole kytketty) tai sitten palaamme vanhaan MOLEX-liittimeen 😀
Noissa markettimikroissa se voidaan korvata M.2-asemilla (SATA ja NVME). Näin myös todennäköisesti tekevät.
Ei tuonut.
CMOS-logiikka keksittin 1960-luvulla, ja yleistyi mikroprosessoreissa 1980-luvulla. Esimerkiksi alkuperäinen 80486 valmistettiin 1um CMOS-prosessilla, ja se toimi 5 voltin jänniteellä.
3.3 voltin jännitteeseen Intel siirty DX4n (ja viimeisten 486DX2-66sten)myötä, kun siirryttiin pienempään 800nm valmistustekniikkaan.
Tällä ei ollut mitään tekemistä sen logiikan toimintaperiaatteen kanssa, ainoastaan sen kanssa, että valmistustekniikka pieneni.
Se valmistustekniikka vaan sattui pienenmään melko samoihin aikoihin kuin siirtymä TTLstä CMOStiin tapahtui.
Ja pari vuotta mylöhemmin sitä jännitettä alettiin pienentää edelleen, pentium-MMX toimi maksimisssaan 2.8 voltin jännitteellä.
:facepalm:
Ei todellakaan ole, kun nykyisillä valmistustekniikoilla tehty CMOS-logiikka(jota maailma on täynnä) toimii n. 0.9-1.4 voltin jännitteillä, ja kärventyisi aika iloisesti, jos sille antaisi jotain 3.3 voltin jännitettä.
Google on tosiaan jo pitkään tehnyt omat virtalähteensä ja emolevynsä.
Googlelle sähkölaskulla ja konesalien jäähdytyskustannuksilla on selvästi väliä, ja tuolla saadaan säästettyä näissä
Se miksi 3.3 V liitetään CMOS:iin johtuu juurikin siitä, kuinka suosittua se oli. Tottakai Cmos-tekniikkaa voi ostaa 0,9 – 18 volttisena, mutta 3,3 V on teollisuustuotteissa todella suosittua nykyäänkin. Ai mistäkö tiedän? Työskentelen näiden romujen parissa joka päivä.
Ei todellakaan kaikkea tehdä sillä uusimmalla tekniikalla, kun ei ketään kiinnostako onko se virrankulutus 100 mA vai 300 mA. Tärkeämpää on, että tavaraa löytyy toimittajalta vielä 15 vuoden päästäkin ja että laite toimii myös intialaisessa hikipajassa, jossa sähköverkon laatu on kuraa.
Muutos on hidasta.
Teollisuuskäytössäkään tuskin mikään CMOS logiikka toimii 3,3 voltilla. Sekoitat nyt io pinnien jännitteenkestot itse CMOS logiikan jännitteeseen.
En tiedä, onko tämä hyvä asia? Powereitten hinta ei tule laskemaan, mutta emon hinta tulee nousee. :facepalm:
Niin, lopetetaan kaikki kehitys kun se on alkuun kalliimpaa, eikun…
Miksei powereiden hinta tulisi laskemaan?
Mikä kehitys tossa nyt on? Lisää reguja emolle ja hinnat ylös?
Ihme ja kumma, että täällä porukka kehuu, kun on muka niin upeaa ja mahtavaa ja uutta. Vähän niinkuin tuntuu kehuvan kaikkea uutta. Minä en ainakaan halua, että emolevyni osallistuu virran kuljettamiseen saati sen jännitteiden muokkaamisiin yhtään enempää kuin on aivan pakko. Virtalähde on erikseen olemassa sitä virran muokkaamista ja sen kanssa pelaamista varten ja se on sellaiseen käyttöön suunniteltu. Saa pysyä lestissään jatkossakin! En näe tässä mitään hyvää, näen kyllä ne halvimmat mahdolliset emolevyt halvimmilla mahdollisilla komponenteilla tekemässä sitä hommaa mitä varten ne virtalähteet on suunniteltu. Ei näin, ei todellakaan näin!
Virtalähteistä saadaan merkittävästi pienempiä, edullisempia ja parempia hyötysuhteeltaan samalla laatutasolla verrattuna nykyiseen, ainakin jos luottaa kilpailuun markkinoilla. Emojen hinnat noussee parilla eurolla.
En minä mitään asiasta tiedä, mutta tuntuu ikävältä ajatukselta, että emolevystä pitäisi joka ikisen päivityksen yhteydessä maksaa puolet virtalähteestäkin, vaikka 10 vuotta sitten ostetulla hyvällä virtiksellä pärjäisi maailman loppuun asti.
Täsmälleen samaa mieltä. Nykyisellään laadukas virtalähde on voinut kestää sen kymmenenkin vuotta ja on voinut luottaa siihen että ei vie komponentteja mukanaan. Nyt sitten pitäisi alkaa emojen kanssa miettimään että mitä laatua ne virtaosat ovat ja tietty tuo lisäisi lämpenemistä ja vikaantumista. Ja vaikka virtaliitin pienenisi niin mites sitten ne sata virtaliiittimet emolla, nehän vievät ainakin sen verran tilaa mitä tuon päävirtaliittimen kanssa säästetään. Kuulostaa juurikin siltä hölmöläisten peitonjatkamiselta. Ja sata virrat kulkee sitten kolmen liittimen kautta (päävirtaliitin-sata emolta-sata asemaan) sen sijaan että se nykyisellään menee parhaimmillaan yhdellä liittimellä ei modulaarisessa virtalähteessä. Varmaan lisää virransyötön luotettavuutta.
3,3V:n katoamista SATA-virtaliittimestä ei varmaan kovin moni levy huomaisi.
Mutta 5V on se millä 2.5" SSD:t toimivat.
Ja vuorostaan laajennuskorteissa voisi olla hiljaista jos ei slotista saisi 3,3V:tä, eli ei senkään generointia voida jättää pois emoilta.
Se 3,3V ja 5V DC-DC ei siellä powerissa paljoa tilaa vie.
Seasonicillakaan ei poweri paljoa pienenisi ilman tuulettimen pienentämistä:
Seasonic FOCUS PLUS Gold (FX) 850W PSU Review | KitGuru – Part 4
Eikä se varmasti enää paljoa maksa, kun niitä on jo 80+ Bronze powereissakin.
En varmastikaan ymmärrä kaikkea noista kustannuksista jänniteratkaisun toteuttamisesta emolevyllä vs virtalähteessä, mutta sen tiedän, että laatuvirtalähteellä jo takuukin on 10 vuotta ja todennäköinen käyttöikä sitämyöten vielä pykälää pidempi, niin tuntuisi järkevältä ajatuksen tasolla jatkaa kuten nykyäänkin, eli hoitaa virta-asiat virtalähteessä, kun emolevy vaihtuu jokaisen prossun myötä intelillä ja muutenkin käyttöikä on huomattavan rajallinen virtalähteeseen verrattuna.
Jos joku saa matikalla aikaan sen, että noiden komponenttien ymppääminen emolle on esimerkiksi alle viidesosan virtalähteeseen ymppäämisestä, niin sittenhän toi on hintatasollakin jo kuluttajaa palveleva muutos. Jos nyt mietin omaa konettani niin ei se 24 pin virtaliitin nyt niin kauheasti mua ahdista tai ole koskaan ahdistanutkaan, mutta sitten kun kaikki muut esimerkiksi levyjen virtaliittimet sinkoilee emolta niin kyllä toi alkaa johtojen hallintaan lisäahdistusta tuomaan verrattuna nykytilanteeseen.
Jaa nykyiselläänkö sitten kannattaa ostaa kuraemoja jotka kyykkää virtapuoleltaan heti jos laitat CPU:lle kuormaa koska virtalähde on kunnossa? Eiköhän sitä laatua kannata hakea ihan joka tapauksessa jos meinaa pidemmin (>1-2v) käyttää.
Enpä taida sekoittaa. Vaikka FPGAt ja muistit siirtyvät toimimaan pienemmillä jännitteillä, piirikorttien logiikkaa ja IO:ta tehdään edelleen 3,3:lla sekä 5:llä voltilla. Ja silti yritys jolle työskentelen taitaa olla markkinajohtaja omalla alallaan 😮
Yleensä normi pöytäkone emoilla on sitä tilaa ihan reippaasti Ja esim 10A:n 12V ->5V muunninkaan ei nykyisellään ole kummoinen osa.
Lievää mutkistumista olisi lähinnä siirtymävaiheessa. Luonnollisesti kaikki pitäisi muuttaa 12V:iin pikkuhiljaa. Kiintolevyistä olisi ihan hyvä alottaa..