SSD-asemat valtaavat jatkuvasti enemmän tilaa markkinoilta niiden hintojen painuessa tasaisen varmasti, vaikka ehkä hitaasti, alaspäin. Yksi tavoista saada gigatavukohtaista hintaa alas on tallentaa samaan soluun useampia bittejä ja viime vuosina markkinoille onkin julkaistu useita 4-bittiä soluun tallentavia QLC NAND -piirejä. Valitettavasti samalla kärsii asemien luotettavuus ja nopeus.
Markkinoille julkaistuista QLC-asemista selvästi suosituin lienee Intelin SSD 660p -sarjan NVMe-asemat. Nyt niille on saatu päivitystä, kun Intel julkaisi uudet SSD 665p -sarjan asemat. Merkittävin muutos asemissa on siirtyminen 64-kerroksisista 96-kerroksisiin QLC NAND -siruihin. Asemat esiteltiin jo aiemmin syksyllä, mutta niiden varsinainen julkaisu tapahtuu vasta nyt.
Intelin uudet SSD 665p -sarjan asemat tulevat aluksi saataville vain teratavun kokoluokassa, mutta kahden teratavun malli seuraa markkinoille perästä heti ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. 660p-sarjasta tuttu 512 Gt:n malli tippuu pois valikoimista. SSD-asemat käyttävät Silicon Motionin SM2263 PCIe 3.0 NVMe -ohjainpiiriä.
Intel lupaa teratavun mallille 2000 Mt/s:n perättäisluku- ja 1925 Mt/s:n perättäiskirjoitusnopeuden, kun satunnaislukunopeus on parhaimmillaan 160 000 IOPSia ja satunnaiskirjoitusnopeus 250 000 IOPSia. Kirjoituskestävyydeksi luvataan 300 teratavua. Parannusta SSD 660p -malliin nähden on tullut luku- ja kirjoitusnopeuksissa 6,7 – 13,6 % ja kestävyydessä 50 %.
Kahden teratavun mallille luvataan samat perättäisluku- ja satunnaiskirjoitusnopeudet kuin yhden teratavun mallille, mutta perättäiskirjoitusnopeus on aavistuksen korkeampi 2000 Mt/s ja satunnaislukunopeus selvästi korkeampi 250 000 IOPSia. Kirjoituskestävyydeksi luvataan 600 teratavua. Luvut ovat perättäisluku- ja kirjoitusnopeuksissa 11,1 ja satunnaisluku- ja kirjoitusnopeuksissa 13,6 % kahden teratavun SSD 660p -mallia paremmat ja kirjoituskestävyys teratavun mallin tavoin 50 % edeltäjäänsä parempi.
Suorituskykylukemissa on syytä huomioida, että Intel käyttää QLC-asemissaan ”dynaamista SLC-välimuistia”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietty osa SSD-aseman kapasiteetista varataan tallentamaan SLC-solujen tavoin vain yksi bitti per solu, jolloin se toimii selvästi nopeammin. Teratavun mallissa SLC-välimuistia on käytössä 140 Gt kun asemasta on täytetty puolet tai alle ja se laskee 12 gigatavuun kun asemasta on täytetty 75 % tai enemmän. Kahden teratavun mallissa vastaavat lukemat ovat 280 ja 24 gigatavua. Suorituskykylukemat ovat luonnollisesti ajettu parhaassa mahdollisessa tilanteessa, eli käytännössä SLC-tilassa.
Intel ei ole vielä ilmoittanut uusien SSD 665p -asemien hinnoittelua. Takuuta asemille myönnettään 5 vuotta.
Onkohan tuo dynaaminen SLC sitä varten, että saavutetaan nuo uudet kestävyyslukemat?
TLC-kilpailijoilla paremmat kestävyydet siitäkin huolimatta, ja vaikka ADATA XPG SX8200 Pro 1TB on 640TBW.
Itse ajattelin kyynisenä, että tuo dynaaminen SLC on ennen kaikkea sitä varten, että nopeustesteissä tulee hyviä lukemia. 😎
Kirjoituskestävyyslukemissa on kyllä se ongelma, että koskaan ei voi tietää, että missä määrin eri valmistajien tai jopa saman valmistajan eri tuotesukupolvien lukemat korreloivat keskenään.
Pessimisti ei pety 🙂
..mutta esim. tuo mainittu AData tai lähes kaikki TLC-asemat on muutenkin nopeampia, niin ei sillä kirjoitusnopeudella kilpailla.
SLC on sitä varten ettei tule pahasti turpaan 10v vanhoilta kiintolevyiltä kirjoitusnopeudessa.
Keston kannaltahan olisi ylivoimaisesti parasta jos solujen kirjoituskertoja tehdään mahdollisimman vähän, eli kirjoitetaan aina QLC:nä.
Silloin neljää bittiä kohden tarvitaan vain yksi kirjoitus.
Puskurin kanssa täytyy ensin kuluttaa neljää solua kirjoituksella ja sen jälkeen vielä viides kerta kun se neljä bittiä kirjoitetaan lopuksi QLC:nä.
Ei kun niin se menee että pessimisti luulee ettei huonommin voi mennä, optimisti tietää että aina voi päästä vielä huonompaan.
Olisipa kova sana, kun noissa voitaisiin valita aseman toimintatila, tyyliin QLC, MLC, SLC. Ja eri tiloissa osattaisiin hyödyntää maksimaallisesti ko tilan edut.
Ja muutenkin kun kirjotuskertoja tulisi tarpeeksi, niin asema osaisi itse tiputtaa tasoa.
"Hei, tässä Intel toolbox. Tiputin juuri kiintolevysi puoleen vanhasta koosta. Toivottavasti levyllä ei ollut mitään tärkeää."
😀
Tuohan vaatisi aina uudelleenosioinnin. 😉
Ei vaadi, siellä on ihan softa/ohjainpiiri joka hoitaa miten mitäkin solua käytetään ja se teran asema näkyy teran asemana vaikka siitä on tietty määrä SLC-cachena. Lisäksi kun hypätään SLC > MLC > TLC > QLC koko kasvaisi joka kerta, ei pienenisi.
Alkuperäisen viestin idea oli:
Siinähän ehdotettiin että sen voisi itse päättää? Kuvittelin kun tuossa automatiikkaan viittasit että puhuit yleisemmällä tasolla kuin Griffinin ehdotus
Hyviä asemia peruskäyttöön tai pelikoneisiin tallennus levyiksi.
Peleissä/peruskäytössä riittävän nopeita ja tietysti äänettömiä.
Hetkinen. Mites tää nyt näissä toimii. Jos teen 2 teran asemalle yhden teratavun osion ja jätän teratavun osioimatta niin paljonko saan käyttöön slc cachea?
a) Koko ajan 280GB slc cachea riippumatta siitä paljonko siitä teran osiosta on käytetty vai
b) Käyttäytyy kuin 1 teran asema?
Koko ajan 280GB SLC cachea.
Minusta nyt tuntuu, että nyt nipotetaan turhasta. Tuo on semmoinen toimiva m.2-asema luotettavalta valmistajalta. Ei ole markkinoiden nopein, eikä hitain. Normaalissa käytössä nuo rajat ei tule vastaan viidessä vuodessa, mikä on lähellä tämän normaalia käyttöikää. Laskin, että omalla käytöllä kestää yli 10v tuo edellinen, niin tämä olisi yli 15v reippaasti.
Lisäksi Intel tukee näitä asemiaan sen 5 vuotta vähintään, niin kyllä itse ostaisin tämän jonkun vähemmän tunnetun valmistajan TLC-aseman sijasta samalla rahalla.
En tekisi itse yhtään mitään toimenpiteitä ja säätöjä tuon SLC:n kanssa, pistäisin vaan koneeseen ja käyttäisin sitä asemaa surutta ja vailla pelkoa.
Tuohan olisi hyvä idea!
PAITSI..
Ilmoitus olisi tietysti:
Hei, levysi solujen luotettava QLC kirjoituskertamäärä on tullut täyteen.
Levysi täytyy muuttaa MLC tilaan. Tämä vaatii kuitenkin, että levyllä on oltava tyhjää puolet tai yli.
Kirjoutusnopus lasketaan nyt 1/10 osaan tietojen turvaamiseksi. Nopeus palautetaan, kun levy on muutettu mlc tilaan.
Poistatietoja xxxgt tai / varmuuskopioi levy ja käynnistä konvertointi toolboxin kautta.
———————–
Alunperin tosin siis ajattelin, jos joku haluaisi teollisuustason luotettavuutta ja maksiminopeutta, hän voisi valita koko levyn SLC tilaan. Jne. Itseä ei haittaisi, vaikka valinta olisi ko levy-yksilön osalta sitten lopullinen.
Tässä esim muutama kk sitten oli tilanne, jossa olisin noin valinnut. Joissakin sovelluksissa kun se data saattaa esim kiertää melko huimaa nopeutta jonkun levyn kautta 24/7. Laskin, että Sampan puoliteraisen MLC levyn VALMISTAJAN lupaama kesto ko koneessa on käytetty muutaman viikon testin kirjoitusmäärän perusteella n 4,7:ssä vuodessa.
Melko hidasta tuo hintakehitys. 2-terasia Samsung Pro asemia kun alkaa saada sataan euroon niin ollaan hyvässä pisteessä.
Ei ole kovin pitkää aikaa kun siittä 128Gb Ssd piti maksaa yli 100e
Kyllä 5 vuotta alkaa olemaan pitkä aika, varsinkin tietotekniikassa.
Aika monta markkinaa on polkenut melkolailla paikallaan. Yksi on kiintolevyt. Prossut oli kanssa pitkään samanlainen. Onneks AMD tuli takaisin ja laitto hommiin vauhtia. Näytönohjaimet on onneks sellainen tuotekategoria, että ei kukaan osta mitään 5% parannuksia. Nvidian ja AMD:on pakko viedä nopeutta eteenpäin muuten jengi jättää ostamatta jos tulis vaan jotain max 8% teho hyppäyksiä.
Niin tai sitten näytönohjainten kuorma nyt vaan sattuu olemaan sellainen… noh… leveä että se skaalautuu helpommin prosessitekniikan kehittyessä.