Uutisoimme eilen Intelin vuotaneista Comet Lake-H -sarjan dioista ja ominaisuuksista. Tänään yhtiö on julkistanut uudet 10. sukupolven Core H -sarjan prosessorit virallisesti.
Kuten jo eilisestä vuodosta tiedettiin, yhtiön Core H -sarjan lippulaivamalli on kerroinlukoton 8-ytiminen Core i9-10980HK, jonka kellotaajuus voi nousta uuden Thermal Velocity Boost -teknologian avulla parhaimmillaan 5,3 GHz:iin. Core i7-10850H -mallin kohdalla mainittu osittain kerroinlukottomuus on mielenkiintoinen ratkaisu, jossa kaksi kuudesta ytimestä ovat kerroinlukottomia ja loput lukittuja.
Intelin nimeämislogiikka uusissa 10. sukupolven prosessoreissa on vähintään erikoinen. Loogisen ydin/säie-konfiguraation määrittelemän jaottelun sijasta sekä Core i7-10875H että i9-10980HK -mallit ovat 8-ytimisiä ja tukevat Hyper-Threading-SMT-teknologian avulla 16 säiettä, mutta i7-10850H ja i7-10750H ovat vain 6-ytimisiä ja tukevat 12 säiettä. Core i5 -sarjassa sekä i5-10400H että i5-10300H ovat neliytimisiä ja tukevat kahdeksaa säiettä. Löydät kaikki mallien oleellisimmat tiedot yllä olevasta diasta.
HardwareLuxx-sivuston Andreas Schilling on tarkemmin, mistä Thermal Velocity Boost -teknologiassa on kyse. Core i7- ja i9 -sarjojen tukema Thermal Velocity Boost on uusi Boost-tila, mikä nostaa kellotaajuutta normaalista 5,1 GHz:n Boost-tasosta 200 megahertsillä kun prosessorin lämpötila on 65 astetta tai alle ja 100 MHz:llä jos se on 65 – 85 astetta. Thermal Velocity Boost -tilassa käytetään prosessorin PL2-tilaa, jolloin TDP-arvo on oletuksena 107 wattia ja maksimissaan 135 wattia. PL2-tila voi olla yhtäjaksoisesti käytössä Intelin määrittelemänä 56 sekuntia. Lukuja voidaan pitää varsin korkeina, kun prosessoreiden virallinen TDP-arvo on 45 wattia ja käyttökohde kannettavat tietokoneet.
Prosessoreissa käytetään aiemmista 10. sukupolven prosessoreista tuttua 400-sarjan mobiilipiirisarjaa, joka tarjoaa muun muassa tuen Intelin CNVi-väyläiselle Wi-Fi 6 -ohjaimelle sekä Thunderbolt 3 -ohjaimille.
Lähde: Intel
Tuhnu tuli.
Tämä pätee myös AMD:n prossuissa, ei siis kannata enää tuijottaa noita maksimi turbokellotaajuuksia tai tulet pettymään. Mutta onhan AMD:llä tällä hetkellä selvästi paremmat tuotteet, nyt ensikertaa myös läppäreihin.
Juu, pointti mulla lähinnä siinä että 45W TDP läppäriprossussa aivan överit mainostetut turbot.
No jo on onneton setti mikä sieltä tuli. Markkinamiesten mieleen on tuo 5.3 GHz kellotaajuus:) Sillä on hyvä myydä läppäriä…
Mutta tuskin ne siitä huolimatta huonoja on. Itselle muodostunut sellainen mielikuva, että vihdoin on saatu kilpailua läppäripuolellekkin. Asia selvinnee tulevien revikoiden myötä.
Se tulee olemaankin mielenkiintoinen vertailu että miten kellot käyttäytyy, Ryzen 4900HS ilmeisesti onnistuu pitämään kelloja yllä ihan kohtuullisia aikoja (+150s):
https://static.techspot.com/articles-info/2003/bench/2020-03-30-image-2.png
ennenkuin pudottautuu TDP:n tasolle.
i9-10980HK:lla Velocity boosti on kolmasosa tuosta, tosin ei liene realistista että sitä pystyttäisi niinkään kauaa pitämään päällä lämmöntuoton johdostakaan. Se miten siitä valutaan sitten TDP:hen asti määrännee aika paljon sitä minkälaiseen lopulliseen suorituskykyyn pidemmissä rasituksissa päästään.
Niin, no on se sentään enempi kuin AMD:n maksimikellot joita iso osa prossuista ei saavuta ollenkaan
Minusta melkein maksimikellot pidempään on parempi vaihtoehto kuin hirveät luvatut maksimikellot muutaman sekunnin ajaksi. Sillä sekuntien tehopiikillä kun ei kerkiä käytännössä tekemään juuri mitään
Mun mielestä on kiva jos jokainen nettisivun renderöinti toimii 6% nopeammin. Ei se tietty paljon ole, mutta jos se single-core javascriptin pyöräytys kestää 470ms vs. 500ms, niin onhan se ainakin teoriassa about 2 säästettyä 60Hz framea.
Long-term kellothan ovat 45W TDP:llä samat kuin edeltävässä i9-9980HK:ssa (joka minullakin tässä nyt käytössä olevassa läppärissä sattuu olemaan.)
–
Aika murskaava kyllä tuo TSMC:n 7nm prosessin etu vs. Intelin 14nm, kun AMD voi tarjota ~3GHz baseclockia Intelin 2.4GHz:ta vastaan.
Osa voi tulla tietty arkkitehtuuristakin.
Realistisesti kyseessä on millisekunneissa mitattava aika sekuntien sijaan. Työpaikan macbook idlaa 8gen prossun kanssa 57-59 asteessa pelkkä outlook ja flowdock auki. Tohon kun iskee 135W sähköä sisään niin ollaan varmaan alle 500ms kuluttua ylitetty toi 65 asteen rajapyykki. Noi mainostetut boostit on aivan älyttömän vaikeita saavuttaa missään oikeasti tehoa vaativassa käytössä.
Käytännössä turha katsoa "maksimikelloja" kun ne eivät kerro enää mitään. Arvosteluista löytyy oikeat suorituskykytulokset.
Jep. Kunnon laaja testi erilaisilla ohjelmilla.
Pitää vain saada jaåostain identtiset mallit kotelon, jäähdytyksen ja graffakortin suhteen.
Se lienee se hankalin asia näissä kannettavien testeissä, kun kannettavien jäähdytystehoissa on melkoisia eroja mallista malliin ja sekä Intelin, että amd:n prossat tykkäävät siitä viileämmästä kopsata, johon ne on astuttu pulttaamaan.
Single-core rasituksessa package power hyppää n. 21W tasolle – Frequency request nousee 5.0GHz:taan ja mäkkini pysähdyksissä olevilla tuulettimilla ja tuhannella tausta-taskilla CPU hyppää ylimmillään 4.9GHz tasolle ja sen jälkeen heiluu 4.7-4.9GHz tasolla.
Lämpö-throttlaus tai TDP raja ei tule mitenkään vastaan 1-core turbolla – Arvioisin, että hyvin binnatut i9-10980HK prossut eivät tule syömään 5.3GHz:lla yli 25W:tä, eli ne pysyvät triviaalisti lämpö- ja TDP-rajoissa. Kahdella threadillakin PKG-power jää alle 30W:n tällä 9980HK:lla.
Vasta kun threadejä spawnaa 4, nousee TDP edes lähelle 40W:tä ja päästään edes lähelle tilannetta, missä huonosti suunnitellulla jäähdytyksellä kone saattaisi ylikuumentua. Applen kone ei tietysti näin lyhyissä 10sek pyrähdyksissä edes käynnistä tuulettimia.
katso liitettä 369232
Mielenkiintoinen huomio: Mitä tiheämmäksi laitan power-gadgetin samplauksen ja näytön päivityksen, sitä alemmas turbotaajuus jää. Jos laitan näytön päivittymään 200ms välein ja mittauksen toteutumaan 100ms välein, niin käytännössä maksimiturbo putoaa n. 200MHz.
Aivan hyödytönhän tuo 10000-sarja näin sukupolvihyppynä on – ainoa "hyöty" on se, että Intel voi julkaista uudet coremäärät jne. eri hintaluokkiin. Intelhän ei yleensä laske virallisia hintojaan.
Monitorointi voi sekotella noita prossun turboja vissiin aika helpolla, eikös AMD:kin puhunut että monitorointisoftat tai osa niistä saa prossun luulemaan että siellä on rasitusta mitä ei käytännössä kuitenkaan ole?
4,8 -> 5,3 GHz nostaa tehonkulutusta n. 70%
https://images.anandtech.com/doci/13400/9700K%20OC.png
Yhden säikeen kulutus lienee noista sun tuloksista extrapoloiden siis n. 35W per säie tolla sun käyttämällä kuormalla (mikä?).
Ytimien lämmöthän sulla on tossa idlenäkin n. 60C, ja nousee välittömästi yli 65 yhdenkin säikeen kuormassa estäen olosuhteet ton tulevan 5,3GHz boostin toiminnalle. Kunnon sketsi tulossa.
Kuorma on Intelin oma load-generator.
Toisin kuin sattumanvaraisissa 9700K kellotuksissa, tässä on luvassa paljon tiukemmalle binnattuja prossuja, eikä niitä kaikista jämäisimpiä 8-coreja joita noihin 9700K:hin on tungettu. Tulevat toimimaan lähes varmasti alemmilla jännitteillä ne millisekunnit kuin se 5.3GHz sattuu pyörähtämään, kuin tuossa esimerkissäsi. Jos käytännössä single-corena tullaankin esim. Applen tuuletinprofiileilla pyörimään 5.0-5.1GHz lukemissa, niin on sekin muutaman prosentin enemmän kuin nykyiset 4.8-4.9GHz. Mistä ei tietty euroakaan kannata maksaa extraa, mutta ei sitä kannata jättää ottamattakaan jos sen ilmaiseksi saa.
Millään tavalla huonompihan tuo uusi prossu ei tule olemaan kuin tämä nykyinen huippumalli. Hintakin tulee olemaan luultavasti OEM:ille halvempi, koska Intelin on pakko huomioida kiristyvä kilpailu.
Kuvaajassa tuo pysyy tuolla maksimissa noin kymmenen sekunnin ajan? Joka toki on oikein ideaalinen kesto tuolle maksimille. Tekee kaikista lyhyistä (0.1-10 s) laskentaoperaatioista sen 8 % nopeampia (4 GHz vs. 3,7 GHz). Tämä kesto lienee melkolailla vakio riippumatta kannettavan jäähdytyksestä, ja on oikein kiva. (Toki tämä lyhytkestoinen turbo on vieläkin tärkeämpi niillä 15 W prosessoreilla, joilla se pudotus tuon 10 s jälkeen on paljon rankempi.)
Sitten sen seuraavan 150 s (tuolla kannettavalla) kellotaajuus pysyy selvästi peruskellotaaduuden yläpuolella (ja senkin jälkeen tuo kyseinen silikonilotosta voitettu testikannettava pystyy tuolla testikuormalla ylittämään luvatun minimikellotaajuutensa vielä parilla sadalla megahertsillä).
Tämäpä tämä. Se lyhin maksimikellotaajuus on se monessa sovelluksessa tärkein moodi. Yli 10 sekuntia kestävät laskennat kuitenkin ovat sitten helposti sitä "lähden samalla kahvitauolle" -luokkaa.
Aika paljon on Intelinkin puolella tultu eteenpäin esim. Intelin 7000-sarjan 45 W prosessoreista, vaikka periaatteessa pitkälti sama valmistusprosessi ja arkkitehtuuri onkin käytössä. Työkannettavan i7-7700HQ peruskellothan ovat vain 2,8 GHz (neliytimisenä). Toki se, mahdollisesti piilottovoittona, pitää yllä selvästi isompaa kellotaajuutta vielä 24+ tunnin kohdalla. (Mutta jos olisi tuollainen >5 GHz edes siksi <10 sekunniksi, niin se olisi sen 5,3/3,8 – 1 = 39,5 % nopeampi kaikissa lyhyissä simulaatioissa.
Miten niin ei tee? Jokainen keskikokoisen koodin kääntö, tyypillinen pieni BEM tai FEM, jokainen selvästi alle 10,000 kertaa 10,000 elementin (32-bittisen liukuluku-) matriisin kääntö, …
Ja, myös moni muu tieteellisen laskennan koodi, jossa on ison osan ajasta joku muu kuin laskenta pullonkaulana.
Puhumattakaan esim. kuvankäsittelystä. Jokainen käyttöliittymässä tehty operaatio nopeutuu tuonne lähelle maksimia, kun operaatioiden välissä on se hidas ihmisvuorovaikutusrajapinta… ainoastaan ne isojen määrien kuvia eräajot ovat yli 10 s kestoltaan.
Juu en minäkään usko että se huonompi on, mutta ei kyllä parempikaan siten että se mittaustuloksissa näkyisi millään järkevällä marginaalilla (alle 2% oma veikkaus).
En tuosta 9700k:n kellotustaulukosta mitään muuta katsonut kuin kellontaajuuden suhteellista vaikutusta lämmöntuottoon, luonnollisesti läppäriprossut on paremmin binnattuja, mutta tyypillisesti toi p/f käyrä on samanmuotoinen binnauksesta riippumatta (eli prosentuaalinen muutos on jotakuinkin sama eri binnien välillä ja vain lähtötilanne on eri). Tämä p/f käyrän muoto on prosessin ja arkkitehtuurin sanelema asia, ja kumpikin on säilynyt samana 9 ja 10genien välillä.