QLC- eli Quadruple Level Cell -NAND-muisteja on valmisteltu jo pidempään useammankin Flash-muistivalmistajan toimesta, mutta markkinoille niihin perustuvia SSD-asemia ei ole vielä saatu. Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että Intel tulee julkaisemaan ensimmäiset QLC-NAND-muisteja käyttävät SSD-asemat.
QLC-muistit kasvattavat yhteen soluun tallennettavien bittien määrän neljään. Muutos parantaa muistipiirien tallennuskapasiteettia, mutta heikentää suorituskykyä ja monimutkaistaa niiden toimintaa, kun tarvittavien jännitetasojen määrä kasvaa peräti kuuteentoista, kun 3 bittiä per solu tallentavat TLC-muistit pärjäsivät kahdeksalla tasolla.
Intelin 660p-sarjan SSD-asemat ovat näillä näkymin ensimmäiset markkinoille ehtivät QLC-NAND-piireihin perustuvat asemat, mutta mikäli Tom’s Hardwaren tietoihin on uskominen, on markkinoille luvassa QLC-asemia lukuisilta valmistajilta lähitulevaisuudessa. Sivuston mukaan QLC-NAND-piireihin perustuvien 512 Gt:n SSD-asemien odotetaan kustantavan noin 100 dollaria.
Taiwanilaiselta jälleenmyyjältä lähtöisin olevien lukujen mukaan 660p-sarjan SSD-asemat tulevat ainakin aluksi saataville vain M.2-formaatissa ja niiden kapasiteetit ovat 512, 1024 tai 2048 Gt. Käytetyt 3D NAND -piirit ovat 64-kerroksisia. Vaikka QLC:n suorituskyky on oletuksena heikompi kuin TLC:n, on Intel onnistunut saamaan SSD-aseman satunnaisluku- ja kirjoitusnopeudet samalle tasolle TLC-piireihin perustuvan, pykälää korkeammalle markkinoilla sijoittuvan 700p-sarjan asemien kanssa, eli parhaimmillaan 150 000 IOPSiin. Asemien sarjalukunopeus on parhaimmillaan 1800 Mt/s ja kirjoitusnopeus 1100 Mt/s.
700p-sarjan asemat tulevat ilmeisesti saataville vain suoraan emolevyille integroituina ratkaisuna, sillä niistä raportoidaan vain BGA-piirien kapasiteetit. 700p-sarja perustuu TLC-soluja käyttäviin 64-kerroksisiin 3D NAND -piireihn ja ne tulevat saataville 128, 256 ja 512 Gt:n piireinä. Sarjan suorituskyky on lähes vastaava 660p-sarjan kanssa, eli satunnaisluku- ja kirjoitusnopeudet ovat parhaimmillaan 150 000 IOPSia ja sarjaluku- ja kirjoitusnopeudet maksimissaan 1800 ja 1200 Mt/s.
Samaan syssyyn paljastui myös uusien 760p-sarjan SSD-asemien tiedot. 64-kerroksisiin TLC-NAND-piireihin perustuvien SSD-asemien kapasiteetit ovat 128 Gt – 2 Tt ja ne tulevat 660p-sarjan tavoin saataville vain M.2-formaatissa. Intel on onnistunut kasvattamaan 760p-sarjan SSD-asemien suorituskykyä merkittävästi, sillä niiden satunnaisluku- ja kirjoitusnopeudet ovat 350 000 ja 280 000 IOPSia ja sarjaluku- ja kirjoitusnopeudet 3200 ja 1600 Mt/s.
Lähde: TechPowerUp
Ohhoh. Jos nopeaa SSD:tä alkaa saada järkihintaan, niin sitähän pitää kohta hankkia lisää tilaa koneeseen. 🙂
Veikkaan kyllä että Suomessa tuon 512GB hinta tulee olemaan lähemmäs 200€. :/
Jos päältä satasen saisi taasen 500gtn lättyjä niin lähtee heti tilaukseen kyllä.
Tai jos 1TB lättyä saisi ~250-300€ niin tilaukseen. 🙂
Jep. Varmaan kysyntä räjähtää näilläkin käsiin ja hinnat pomppaa liki samoihin muiden kanssa.
Eivät nuo luku ja kirjoitusnopeudet kerro juuri mitään. Onhan esim. Samsung 960 Evon 256GB mallissa kirjoitusnopeus upto 1500 MB/s, käytännössä heti cachen loputtua (kirjoitetaan TLC:lle) mennään alle 300 MB/s.
120 € maksoi syksyllä 2016 Crucial MX300 525 Gt. Ostin silloin.
Jotenki kuulostaa todella epäluotettava ”qlc”
Niin kuulosti TLC:kin MLC:hen verrattuna.
Ja olikin.
Entäs verrattuna slc:n… 😉
No joo, riippuu käytöstä.
Maksimoidaan epäluotettavuus ja myydään sitten ihmisille paskaa, joka korruptoituu ja hävittää dataa paljon entistä useammin.
Itsellä ainakin on karvat pystyssä TLC:n 840EVO:n jäljiltä. Ei hirmuisesti ole luottamusta tähän QLC:n olkoonkin, että on Intelin tuote.
Epäilyttää, että tuossa voi olla solun virkistäminen vielä tärkeämpää kuin mitä TLC:ssä tai virheenkorjaustekniikan tarvii olla hyvällä tasolla jotta datan häviämistä ei tule.
Oiskohan ollu alle 200e mitä maksoin reilu 3v sitten Crucialin MX100 512GB:sta. Ja nyt kun oon katellu uutta konetta niin yli 500GB asemaa ei kovin edukkaasti saa ainakin jos kriteerinä olis vähintään MLC-piirit.
Intel ei juuri tuo asialle lisäarvoa, sen kuluttaja tuotteet on ollu jo pitkään kiinalaisia tuotteita Intelin brändillä.
Yleensä vielä ensin tuotteet on parempia kunnes myynti alkaa laajemmassa mitassa. Käytännössä tuossa ei ole muuta eroa nykyisiin kuin että valmistus halvempaa ja laatu huonompaa. Hinta näytti samalta tai hiukan korkeammalta kuin nykyisillä Samsungin 850 evoilla.
Itsellä on edelleen samsungin ensimmäinen 2012 TLC 840 (ei-evo) koneessa toiminnassa. Tosin asennettuna vaan pelejä eikä mitään sellaista kriittistä kamaa. Katotaan kauan kestää 🙂
Nykyään kun emolevyille saa 2-3 M.2-levyä, on helppo hankkia erilaisia tallennustyyppejä:
– Jos on paljon kirjoittelua levylle (esim. spotifyn ja firefoxin tietokantojen päivitykset muutaman sekunnin välein), niin nämä voi tallentaa RAM-levylle.
– Säännöllisten päivitysten ja työtiedostojen sijoituspaikka on laadukas SSD
– Kaikenlaiset musa-arkistot yms. hamstraus ei ole kirjoitusten suhteen niin vaativaa ja siihen riittää halpa SSD.
– Elokuvat, tv-sarjat, peliarkistot yms. sopivat hintojen puolesta yhä parhaiten pyöriville levyille.
Tietenkin osaava käyttäjä hoitaa myös RAIDit ja backupit kuntoon.
Kuulostaa aivan Applen politiikalta, et voi tarvita hyvää käytä huonoa.
Sama kun autoja pitäisi olla kaksi, toinen joka riittää kauppa reissuille ja toinen pidemmille matkoille.
Yksinkertainen ratkaisu kun se yksi on tarpeeksi hyvä niin kaikki toimii ja ympäristö kuormittuu vähemmän.
Ei ole mitään perusteltua syytä että huonolaatuista tavaraa tarvitaan.
SSD on jokatapuksessa kallis, eli musa ja elkuva-arkistointiin ehdottomasti mekaaninen levy.
Halvat SSD:t on sitäpaitsi.. No, niitä on joutunut vaihtelemaan välillä.
DOA voi tulla vaikka on keskihintainenkin levy. Itsellä on kokemusta DOA:sta ainakin Samsungilla ja OCZ:lla. Ennenaikaisiin hajoamisiin on takuut, mutta ei täyttä suojaa. On flash tekniikkana tietenkin pyöriviä levyjä kalliimpi, mutta premium-hintaa voi kompensoida aika paljon sillä, että hankkii nopeita ja hitaita SSD-levyjä. Yli 2 GB/s nopeuksiin yltävät levyt ovat tuplahintaisia SATA-väyläisiin nähden.
Ei merkki tarkoita laatua