Intelin uudet Comet Lake-S -arkkitehtuuriin perustuvat 10. sukupolven Core -työpöytäprosessorit ovat nyt myynnissä, vaikka saatavuus etenkin 10-ytimisen huippumallin osalta on vielä olematonta. Yksi tavoista, millä Intel paransi suorituskykyä oli prosessorin uudet entistä korkeammat ja pidempään päällä olevat PL2- eli Boost-tilat.
ComputerBase on julkaissut sivuillaan kaksi taulukkoa, joissa eritellään kaikkien Comet Lake-S -arkkitehtuuriin perustuvien Core-, Pentium-, Celeron ja Xeon W -prosessoreiden tarkat tehonkulutussäännöt. Mukana ovat PL1, eli niin kutsuttu TDP, PL2, eli Boost-kellotaajuuksien vaatima korkeampi tehonkulutusraja sekä Tau, eli aika, jonka PL2 voi olla kerralla aktiivisena.
Aiemmissa sukupolvissa PL2-arvo oli ComputerBasen mukaan parhaimmillaan korkeintaan 1,25-kertainen PL1-arvoon nähden ja niiden Tau oli enimmillään 28 sekuntia. Kuten uutiskuvan taulukosta näkyy, se ajatus on heitetty romukoppaan. Pienimmillään puhutaan samankaltaisista ylityksistä kuin aiemmin, mutta suurimmillaan TDP voi ylittyä jopa 3,5-kertaisesti. Lisäksi K-malleille sallitaan nyt 56 sekunnin Tau-aika. Löydät Xeon W -mallien arvot ComputerBasen artikkelista.
Lähde: ComputerBase
Näitä voi säätää BIOS:ista, ainakin Z-sarjan emolevyillä. Mutta jos ei halvassa emolevyssä ole säätöjä ja virransyöttö on peruna, niin voi tulla ongelmia.. Varsinkin kerroinlukitun i7:n ja i9:n tapauksessa, jossa on ostettu 65W:n prosessori, joka imee kuitenkin virransyötöltä yli 200W, vaikkakin hetkellisesti ..
Paljon vastaavavasti AMD:lla on TDP ylitykset?
Vähän pienemmät. Esim 105W kivet sallii 142W boostin ilman aikarajaa, niin kauan kuin virransyötön ja prosun lämmöt on hallinnassa.
PPT (package power tracking) eli käytännössä tehonkulutusraja on 35% yli TDP arvon nykyisillä Ryzeneillä.
Intelillä on nuo rajat aika kaukana ilmoitetusta TDPstä ja ne pitää huomioida myös virtalähteen suhteen konetta kasatessa, nimittäin ei ihan riitä 550W virtalähde kovan näyttiksen kanssa.
Ehkä sitten kun molemmat custom vesijäähdytetty ja kellotettu tappiinsa. 550W powerilla pärjää aika pitkälle.
Mutta mitäpä Intel oikein voisi enää tehdä 14nm## kanssa? Ylikellottaa vain lisää ja lisää ja yrittää myydä uutena.
sitten kun edes intelin 10nm prossu on ulkona,voiddaan verrata amd 7nm prossuun ja kun intelin 7nm prossu on ulkona on todellinen 1-1 testi amd vastaavaan ..ja amd prossu saa olla vaikka 5nm.
pikkasen aikaa vielä niin katsotaan mitä ihmetellään…
Aivan niin kuin olisin jostain lueskellut, että Intelin 10 nm prossu vastaa transistoritiheydeltään AMD:n 7 nm:stä. Eli turhaa noita absoluuttisia nm-lukuja on verrata. Intelillä on ollut pahoja ongelmia 10 nm -prosessin kanssa, mutta jos 7 nm tulee edes melkolailla ajoissa, niin tilanne saattaa alkaa parantua.
Ei vaadita edes ylikellotusta. Rtx 2080 ti vakiona vetelee helposti 275W (350W piikkejä) ja jos kerran nämä prossut voi vetää korkeimmillaan 250W, on 550W virtalähde ihan tapissa kun kovot/SSDt, emolevyn piirit yms ja lisälaitteet vie myös helposti 50W.
Aikaisemmin kehityksellä saatiin pienempää virrankulutusta ja/tai parempaa tehoa. Nyt joutui Intel vetämään bulldozerit.
”Mutta mitäpä Intel oikein voisi enää tehdä 14nm## kanssa? Ylikellottaa vain lisää ja lisää ja yrittää myydä uutena.”
Kokemistahan niillä tästä jo lienee muutaman vuoden ajalta.
No niitä 10nm Intel Desktop prossuja saat kyllä kuolata vielä tovin. Näyttää vähän siltä roadmapit ettei niitä koskaan tule. Se 10nm prosessi on ollut käytössä jo tovin mutta se on edelleen niin ongelmallinen ettei sillä kannata mitään pieniä mobiili piirejä isompaa valmistaa kun ne ei kellotu ja saannot on huonot.
Eli Intel tarvitsee sen 7nm prosessin kipeästi ja se ei nyt varmaan vielä ensi vuonna tule tapahtumaan.