Rajusti kasvavat tehonkulutuslukemat ovat muuttumassa arkipäiväksi, kun prosessorisukupolvi toisensa jälkeen nostaa maksimikulutuksiaan ja näytönohjaimet saivat juuri virtaliittimen, joka mahdollistaa jopa 600 watin kulutuksen. Unkarilaislähtöisten tietojen mukaan Raptor Lake tulee nokittamaan kilpailijoitaan vähintään kulutuksen osalta.
Tom’s Hardware raportoi unkarilaisen ProHardver-sivuston lähteisiin perustuvasta uutisesta, jonka mukaan Intelin tulevissa Raptor Lake -prosessoreissa on jälleen uusi ”Turbo-taso”. Tällä hetkellä prosessoreiden perustehonkulutusrajan odotetaan olevan 125-150 wattia, kun maksimi-Turboilla se voisi nousta 241 wattiin ja Enhanced Thermal Velocity Boostilla jopa hieman yli.
Vuodon mukaan Core i9 -sarjalla on kuitenkin vielä yksi turbovaihde lisää, joka voisi nostaa kulutuksen hetkellisesti jopa 350 wattiin. Sen kerrotaan riittävän parantamaan kellotaajuutta noin 15 %, mutta luonnollisesti jäähdytyksen on oltava järeä riittääkseen edes lyhyen pätkän jäähdytykseen. Ominaisuus tulee olemaan sivuston mukaan saatavilla vain uuteen Z790-piirisarjaan perustuvilla emolevyillä, eikä toistaiseksi ole varmuutta koskeeko se kaikkia ko. piirisarjalla varustettuja emolevyjä, vai vain osaa.
Lähteet: Tom’s Hardware, ProHardver
Noh, onneksi valtaosa myydyistä malleista (niin prossuissa kuin näytönohjaimissakin) tulee olemaan huomattavasti energiatehokkaampia, kuin nämä malliston top-end-kiukaat. Järkyttävää ajatella että pelkkä prossu pystyy hörppäämään enemmän tehoa (vaikkakin hetkellisesti), kuin kokonainen keskitason pelitietokone jopa oheislaitteineen.
Ei haittaa kulutus yhtään kunhan 10A sulake vaan kestää. 2.3kw jälkeen alkaa ongelmat sen suhteen.
Kohta alkaa järkevien virtalähteiden hinnat olla mielenkiintoisia jos vaikkapa nimelliseti 800W powerin pitää ruveta sietämään hetkellisesti tyyliin 1 – 2kW piikkejä.
PCI-SIG sallii näyttiksille 3x max kulutus -piikit ainakin 600W asti (eli 1800W piikit)
230v maissa ei liene ongelmia, mutta 120v maissa tule kohta rajoja vastaan? Pitää vetää uudet kaapelit/sulakkeet ”pelikonetta” varten?
Sen sijaan mietityttää miten nuo prosessorit jäähtyvät, ei ainakaan 12900KS oikein yli 300W jäähdy koska piiri pinta-ala todella pieni.
Sulake kestää jonkin aikaa enemmänkin, johdonsuojakatkaisija varsinkin. Ongelmia toki on tiedossa.
Termiset ja muut komponenttien rajat tulee enemmänkin vastaan. Piikkitehoja ei tarvitse näissä harrastelijan tai koneen kokoajan miettiä, ne ovat elektroniikkasuunnittelijoiden heiniä. Valmistaja huolehtii, että kortin virransyötössä on riittävästi mm. kapasitanssia. Se on merkityksellistä, vaikka korttia ei kuormitettaisikaan sen suurimmalla nimellisteholla. Käyttäjän vastuulle jää käyttää riittävä tehokasta virtalähdettä ja välttää kaikenlaisten virtasplittereiden käyttöä.
Konkkaviritelmä on hyödytön ja vaarallinen viritys kopan syövereissä. Tarvittaisiin vähintään superkondensaattoreita ja tässä vaiheessa mikään ei estä ostamasta sitä 1000W:n poweria. Se antaa kuitenkin enemmän jatkuvaa tehoa ja vakuutusyhtiö ehkä korvaa, jos kämppä palaa maan tasalle.
Monesta irtoaa myös 240 V vaiheiden välillä. Jos tavan tietokoneet veisivät 2 kW tai vähän yli, ei seinästä revittävä enimmäisteho olisi tässä se suurin ongelma. Jo pelkkä tuollainen poweri maksaa hunajaa, saati sitten jäähdytysjärjestelmä, joka kykenee hankkiutumaan tuollaisesta lämpökuormasta eroon. Tästä päästääkin jo seuraaviin ongelmiin, merkittävään lämpökuormaan, joka lämmittää kämppää mukavasti myös silloin, kun erillistä patteria ei tarvitsisi. Mahdollinen melu vielä tuohon päälle Ammattikäyttö on erikseen, mutta siellä ei tuollaista pistorasiaongelmaa ole, tai sitten on homma ryssitty täysin.
Mihin on kadonnut se energiatehokkuus jota tässä aiemmin mainostettiin? Joka tapauksessa noiden kanssa tulee ongelmia. Osassa USA:aa on jo nyt voimassa lakeja jotka rajoittavat tietokoneiden virrankulutusta eli "nopeimpia" (lue: tehdasylikellotettuja) pelikoneita ei pysty sinne laillisesti myymään ja tuo kaikki irti virrankulutuksesta riippumatta ei tule helpottamaan pakettikoneiden tekijöiden tuskaa.
Dell Can't Sell This Gaming PC in California Because It Uses Too Much Power
http://www.vice.com
Mitä ihmeen konkkaviritelmiä tarkoitat? Se piikkien kesto tulee sillä, että valmistaja laittaa sinne suuremman kapasitanssin omaavaa sinne. Ihan turha tehdä jatkuvaa 1500W:sta, jos parilla osamuutoksella saa noihin lyhyisiin piikkeihin sen verran 750W-malliin.
Siellä se on läppäreissä ja alemman luokan tuotteissa, nämä täysillä ajettavat turboahdetut boostailut on sitten juuri sitä että heitetään energiatehokkuus absoluuttisen suorituskyvyn tieltä mäkeen.
Mistähän kohtaa vaarallinen on konkka patteri virtalähteen sisällä, eikai tässä nyt kukaan ole itse asentamassa näyttiksen/emon johtoihin kondensaattoreita roikkumaan pitkin koppaa (itseasiassa olen aikoinani testannut kyllä kokeilu mielessä). Ei ole yhtään sen vaarallisempaa kuin järeissä (audio) päätevahvistimissakaan). Omissa DIY päätteissäkin on konkkia 88 000 mikrofaradia per stereo pääte, muistaakseni noin +-53V jännitteellä ja hyvin on toiminut toistakymmentä vuotta.
Ei huolehdi. Jos kortti vetää 1200W, se on virtalähteen ongelma.
On tuo kyllä älytöntä, varsinkin nykyisillä energian hinnoilla. En ihmettelisi ollenkaan jos EU puuttuisi jossakin kohtaa peliin ja asettaisi jotakin rajoituksia tehonkulutuksille ja hyötysuhteelle. Näinhän se on jo tehnyt lähes kaikissa muissa kuluttajakoneissa, kuten esim. pesukoneet, kylmälaitteet, televisiot jne.
Oikea tapa on hidastaa ylivirta/ylitehosuojien reagointia.
Toki jäähdytyksessä on eroa maiden välillä myös siinä, mikä on ympäristön lämpötila. Yhdellä on 19-asteinen moderni talo riittävän tehokkaalla ilmastoinnilla. Toisissa maissa päivälämpötila nousee 40-50 asteeseen (°C) ja pirtissä ilma kiertää painovoimaisesti, jos ollenkaan. Piirien jäähdytys pitää mitoittaa vastaavasti.
Mielenkiintoisia aikoja, jos huippupelaaminen onnistuu jatkossa parhaiten 220-240V maassa, johon saa kämppään 3x35A tai isommat kaapeloinnit, sähköä tuotetaan edullisesti, kuituyhteyksiä on hyvin saatavilla ja sisätilaa ilmastoidaan riittävästi. Suomessa monessa kodissa useampikin kohta noista puuttuu.
Yksi ongelmahan on, että virtalähde on eräänlainen pullonkaula, jossa kaikki teho tuotetaan yhteen läjään ja käytetään siitä. Kuorma olisi ennakoitavampi komponenttien kannalta, jos aletaan hajauttaa laskentaa eri ohjaimiksi, joilla on erilliset virransyötöt alusta asti.
Tulkitisin väärin tuon konkkavirityksen. Sain sellaisen ymmärryksen, että tavan tekki tai jonne laittaa modit tulille ja tyyliin Kizmo. Valmistaja speksaa tietysti komponentit parhaalla katsomallaan tavalla kuhunkin malli- ja laatuluokkaan. 750 watin virtalähde ei korvaa 1500 watin virtalähdettä ja eivätkä ne kilpaile keskenään millään muotoa. Laadukkaammassa virtalähteessä on tyypillisesti paremmat komponentit ja ehkä enemmän ylimitoitustakin. Kummatkin tekijät vaikuttavat myönteisesti virtalähteen suorituskykyyn, mikäli suunnittelussa ei ole puutteita.
Tavanomaista pidemmällä piikinkestolla ei ole juurikaan merkitystä tässä asiayhteydessä, koska tällainen virtalähde ei korjaa sitä tosiasiaa, että se on alimitoitettu. Jos on tarve yli 750 W:n virtalähteelle, niin silloin täytyy hankkia tehokkaampi laite tilalle, muuten tulee pelanneeksi venäläistä rulettia kuudella panoksella. Ei ole merkitystä, että sammuiko tietokone sen vuoksi, että CPU/GPU-kuorma kesti 100 ms pidempään vai oliko se muutamasta watista kiinni (vrt. esim. Igor’s LAB:n kuvaan alla). Konkkavirityslogiikalla tuohon alla olevaan kuvan kokoonpanoon voisi yrittää iskeä 300 watin viritettyä "haista paska"-virtalähdettä, joka voisi jumalattoman isoilla konkkapattereilla ehkä toimiakin. Piikkikuorma on kuitenkin hyvin epäuniversaali määre, joka jättää käyttäjän löysään hirteen. Mitäs sitten, kun taustalla pyörii eri softat tai samat softat eri tilantessa? Valmistajien ei ole järkeä tuhlata rahaa suurin kondensaattoripattereihin. Ne tuovat kaikin puolin lisää merkittävästi kustannuksia, kun järkevämpää on tehdä vain tehokkaampia virtalähteitä, jossa komponentit ovat tasapainossa keskenään. Markkinoilta löytyy ATX-virtalähteitä ainakin 2000 wattiin asti, ei niitä turhaan tehdä! Valitset vain sopivan itsellesi.
Jos tuon kuvitteellisen näytönohjaimen hetkellinen tehonkulutus on 100 %:ia suurempi, kuin sen TBP-arvo, niin joko grafiikkakortti on päästänyt jostain toimintasavut pihalle tai se on tulevaisuuden Intel® Arc, joka jatkaa siitä mihin tämän uutisaiheen Core i9:t ovat jääneet.
NVIDIA GeForce RTX 3080 Ti FE Review – Almost an RTX 3090, but with half of the memory for gamers | Page 7 | igor'sLAB
http://www.igorslab.de
Meinaatko, että kaikki AIB-valmistajat ovat systemaattisesti valmistaneet grafiikkakorttinsa VRM:n virheellisesti, AMD, Intel ja Nvidia mukaan lukien? Siinä GPU:n VRM:ssä näkyy jännitteenvaihtelu ensimmäisenä ja vasta sitten virtalähteessä. Jos VRM ei toimi oikein, niin kortin kanssa on ongelmia virtalähteestä riippumatta. Toki koko virransyöttöketju on tärkeä ja ihan halvinta virtalähdettä ei kannata ostaa. Kortin tulee toimia standardin mukaisella virtalähteellä, joka on valmistajan suositusten ja ohjeiden mukainen. Syötön jännitteenvaihtelu ja kuorman sietokyky on tässä oleellista, se on paljon muuta kuin kapasitanssi, kondensaattorin ESR-arvo tai sen nimellinen toimintajännite.
Jos korttisi vetää 1200W, niin väitän, että siinä on vakava ongelma. Jos olet hankkinut kokoonpanoon liian pienen virtalähteen, niin ongelma johtuu käyttäjästä. Varmaa on se, että käyttäjällä on taatusti ongelmia tapauksesta riippumatta. Huonolaatuinen virtalähde systeemissä on myös potentiaalinen ongelma, mutta sormi ei tässä tapauksessa osoita pelkästään käyttäjää, sillä tällaista tuotetta ei pitäisi olla edes markkinoilla.
Alla on IO-techin tube-video PC-virtalähteiden perusteista. Vaikka se onkin suunnattu aloittelijoille, niin luulen, että kertaus on tässä paikallaan itse kullekin.
Perusteet PC-virtalähteistä – mitä alkajan on hyvä tietää?
Meinaan, että sinä et ymmärrä, miten ne on suunniteltu.
Öö.. okei.. Tässä on kerrottu kondensaattorin ominaisuuksia.. mitä sitten? Lisäksi tässä on virheellistä tietoa, sinne kortille tulee DC 12V, eikä mitään hiton jännitteenvaihtelua.. Kannattaa ehkä katsoa tuo video, jota itse suosittelit..
Kannattaa ehkä lukea @Kaotik kommentti, jossa PCI SIG mukaan kortti voi vetää jopa 3x TDP:nsä – ja olla vielä standardin puitteissa. Sitten 3x 400W onkin jo 1200W, ja näin yksinkertaisella kertolaskulla ei ole vakava ongelma, vaan ihan speksin mukainen toiminta.
Kun virtalähde pistää sitten suojaukset päälle tässä kohdin, se on virheellinen:
Seasonic varoittaa Focus Plus -virtalähteiden yhteensopivuusongelmista
bbs.io-tech.fi
Tässä ei ole mitään käyttäjäongelmaa, ellei käyttäjä ole sinä, joka ei ymmärrä miten virtalähteet toimivat, Se iso kondensaattori on siellä tasaamassa niitä virtapiikkejä, ja se on se "kondensaattoriviritys", missä tässä on puhuttu. Ja jos nyt edes kondensaattoreita ymmärrät, niin saman toiminnan saa kytkemällä vastaavan kapasitanssin pienemmillä kondensaattoreilla. Ja ihan jokainen meistä huomaisi, jos näin olisi edes yritetty tehdä GPU:n virransyötössä. Ei vaan ole yritetty – se on virtalähteen tehtävä.
Tässä ollaan kyllä niin pellolla, että enpä tiedä, jaksanko kuinka montaa viestiä ihan perusteita selitellä sinulle..
Jotain on lähtökohtaisesti ymmärryksessä vialla, jos kuvittelet tuon videon vastaavan aiheeseen millään tapaa. Piikkikuorma on eri asia kuin jatkuva, ja 3000-sarjalaisen kanssa kippaileva virtalähde voi iloisesti pyörittää vaikkapa 100W:a korkeampaa jatkuvaa kuormaa – kuten käy esim vaikkapa NZXT h1 v2:n 750W:lla. Ongelmaksi tulee nopea vaihtelu kuormassa. Nuo uuden speksin 100 mikrosekunnin piikit tuskin näkyvät Igorslabin kuvaajassa lainkaan, kun luvut äkkiseltään ainakin 100W:a alakanttiin verrattuna esim. Gamers Nexuksen piikkimittauksiin. Ko. lafkalla on hyvä 30min video itse aiheesta, jos se kiinnostaa.
Kerro psu-valmistajille, että toisiopuolen konkat turhia.
Kommentti vailla mitään ymmärrystä hakkuriteholähteen suunnittelusta.
Näyttää kuitenkin siltä, että suurin osa off-topicista on vastaamista yhdelle käyttäjälle, joka on joko onnistunut trolli tai sitten oikeasti harhaluuloinen (tai sitten oikeassa – mutta jos kaikki muut on eri mieltä, niin todennäköisesti on väärässä).
Jätän omalta osaltani vastaamisen tässä ketjussa tähän. Keskustelua virtalähteiden piikkikestosta ja näytönohjainten piikeistä voisi kyllä jatkaa toisessa ketjussa. Se on mielenkiintoista ja taas ajankohtaista.
Juu ja nuo ympäripyöreät lauselmat, missä ylimääräinen kapasitanssi on haitaksi suorastaan huokuu asiantuntemusta. Ylipäänsä kannattaisi kommentoida aiheesta eikä keskustelusta itsessään.
No mikään kondensaattorien lisääminen on aivan höpöhö-huuhaata. Se tässä mulla oli pointtina.
Annan kotitehtäväksi myös laskea PCIe virtajohdon induktanssin ja resistanssin ja miettiä paljonko kuormapään jännite putoaa nopean virtapiikin vuoksi jo kaapelin impedanssin vuoksi.
Kyllä siinä virtalähteen syötössä, eli 12V kaapeleissa ja koko linjassa on jännitteenvaihtelua/jännitehäviötä, joka korttiin tulee, etenkin kuormavaihteluissa ja transienteissa. VRM vielä pahentaa sitä, jos se on huonosti suunniteltu. Ne powerin kaapelit eivät ole suprajohteita.
Ei konkat turhia ole, eikä mikään muukaan komponentti, koko kytkentä pitää suunnitella toimivaksi. Nexuksen video on kyllä hyvä, näyttää siltä, että asia ei ole aivan yksiselitteinen. Ongelmia näyttää kuitenkin olevan ja on mahdollista, että RTX40-sarja tuo niitä lisää. En tiedä kumman ongelma on virtalähdevalmistajan tai näytönohjainvalmistajan, mutta 100 µS transientit on kyllä hoidettavissa, mutta pidemmillä ajoilla ollaan pulassa. Näytönohjaimessa ongelmaa kanattaisi ensisijaisesti pienentää, koska powerin virtajohdoista tulee kuitenkin merkittävästi induktanssia lyhyille isoile transienteille ja jännitteenalenema syötössä johtaa siihen, että GPU:n VRM ottaa vielä enemmän virtaa syötöstä (mikä pahentaa tilannetta) mikäli kortti toimii vakioteholla. Tämä varmasti vaatii muutakin kuin pelkkiä konkkia, mutta ymmärrän kyllä paremmin tätä threadin yskää tässä paremmin nyt.
siihen vielä rtx 4080 kylkeen ja avot
Minulla paukkuu jo nyt 10A B-käyrän johdonsuoja, koneessa AMD 5900X ja RTX3080. Jos on sopivan mittainen saähkökatkos, niin ei kestä käynnistysvirtaa. Pienemmissä asunnoissa aika tavallisesti useamman huoneen pistorasiat yhden johdonsuojan takana. Kolme tietokonetta, telkkari, modeemit, oheislaitteet ja kymmenkunta pienlaitetta muuntajineen. Pitäisi laittaa vähän hitaampi johdonsuoja, tai testata alkaako nykyinen johdonsuoja olemaan vain vanha. Ongelma alkoi esiintyä tämän uusimmat tietokoneen myötä.
Saa nähdä kuinka kauan tällä valmistustekniikalla ladotaan transistoria toisen päälle, ennen kuin tulee TDP:t vastaan. Vai olisikohan tämä prossu -sukupolvi jo se, joka vaatii taas kiukaalle vettä ? Ainakin virtalähteen uusiminen voi olla edessä jos meinaa tällä suorittimella (ja mahdollisesti tulevilla next-gen näytönohjaimilla) ongelmitta saada softat pyörimään.
Keskinmäärin ainakin n. 150 – 200€ lisää vesijäähystä voi laskea tällaisen i9 -13xxx suorittimen hinnan päälle, elleivät ala myymään boxed vesijäähyä kylkiäisenä. Joiltain emolevyvalmistajilta tosin voi tällaisen vesijäähy -diilin saada kaupan päälle.
N. 100 € riittää vesijäähyyn. Vilkaiseppa Arcticin liquid freezer II sarjaa. 240 mm maksaa 85 €, 360 mm maksaa alle 110 € ja 420mm maksaa n. 120 €. Nämä ovat pärjänneet hyvin testeissä ja valmistaja antaa 6v takuun
joka on pärjännyt hyvin testeissä ja valmistaja antaa 6v takuu
Testissä alle 100 euron 240 mm AIO-prosessoricoolerit (Arctic, BeQuiet, Cooler Master & SilentiumPC) – io-tech.fi
http://www.io-tech.fi
Core i9 12900K processor review
http://www.guru3d.com
katso liitettä 931004
(Millisekunneista, kymmenistä millisekunneista, sekunneista vai kymmenistä sekunneista?)
Ei vielä.
Ei se minnekkään ole kadonnut. Mutta firmalla kun on mentaliteetti että kakkosviulua ei haluta soitella niin kilpailutilanne ajaa sitten siihen että tällaisia halo turhuuksia pitää työntää markkinoille jotta voidaan paukutella henkseleitä ja kehua että edelleen ollaan tunkion kuninkaita.