Maailman tällä hetkellä kolmanneksi tehokkain supertietokone LUMI sijaitsee Suomessa, eikä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen hallinnoima järjestelmä ole vielä edes täysin valmis. Valmiuden asteesta riippumatta EuroHPC-yhteisyritykseen kuuluva supertietokone on vihitty nyt virallisesti käyttöön.
LUMI perustuu maailman tehokkaimman supertietokone Frontierin tapaan pääasiassa HPE:n Cray EX235a -GPU-noodeihin. Jokaisessa 2560 GPU-noodissa on 64-ytiminen AMD:n 3. sukupolven ”Trento” Epyc-prosessori ja neljä Instinct MI250X -GPU-laskentakorttia 110 Compute Unit -yksiköllä per GPU. Yhteensä koko paketissa on siis 163 840 Trento-ydintä ja 2 252 800 Compute Unit -yksikköä. Lisäksi supertietokoneessa on 1536 CPU-noodia, joissa on kussakin kaksi 64-ytimistä 3. sukupolven ”Milan” Epyc-prosessoria. Visualisointitehtäviin käytössä on yhteensä 64 NVIDIAn A40-näytönohjainta.
LUMI-supertietokonetta tullaan hyödyntämään laaja-alaisesti eri aloilla. Euroopan komission Margrethe Vestager näkee LUMIlle käyttöä esimerkiksi rokotekehityksessä, syöpien diagnosoinnissa ja ilmastotutkimuksessa.
Myös EuroHPC-yhteisyrityksen toimitusjohtaja Anders Dam Jensen näkee supertietokoneiden tärkeyden maailmanlaajuisten haasteiden ratkonnassa ja että sen toteuttamiseen tarvitaan laajojen yhteisöjen yhteistyötä. LUMI-konsortioon kuuluvatkin Suomen lisäksi Belgia, Islanti, Norja, Puola, Ruotsi, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Viro.
CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski puolestaan lisäsi, että viidennes supertietokoneen laskentakapasiteetista on kohdennettu yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystyöhön.
Vaikka LUMI sellaisenaan toimii itsenäisesti, siihen voidaan liittää myös kvanttitietokoneita. Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan Suomessa on merkittävästi kvanttiteknologian osaamista eurooppalaistasolla mitattuna ja kvanttilaskennan yhdistäminen suurteholaskentaan luo uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystyöhön. Tähän mennessä LUMI on jo yhdistetty onnistuneesti kahteen kvanttitietokoneeseen: ruotsalaiseen Chalmers/Wallenberg Centre for Quantum Technologyn QAL 9000:een ja kotimaiseen Helmi-kvanttitietokoneeseen.
Lähde: Lehdistötiedote
Jaksaakohan tuo pyörittää Crysistä?
Se oli kai 2007, kun Google tiedotti hankkivansa vanhan tehtashallin Suomesta konesalikseen. Siitä CSC ja ministeriöt saivat idean tehdä samoin, kun Espoossa oli jo ahdasta. 2010 eduskunta vahvisti rahoituksen, ja kilpailutus päätyi entiseen paperitehtaaseen Kajaanissa, jonne rakentui CSC:n superkone 2012 alkaen. Koronan alla CSC uusi koneensa. Alkuvaiheen uutisoinnissa painotettiin jäähdytyksen säästöjä. Kajaanin keskilämpötila kun on ollut +4C luokkaa.
Eli Kajaanissa oli jo ennestään saman lajin toimintaa (tosin pienempää, "vain" TOP-100 kokoluokassa).
Kajaania markkinoitiin aiemmin myös CERN:n laajennukselle, mutta silloin taisi Norja voittaa. Heilläkin on viileää vesivoimaa.
Onko montako kulkureittiä ja miten virransyöttö ja yhteydet on varmistettu?
Kaverin puolesta kyselen…
Onhan Kajavella hyvä syy vähän nostaa kaikkia hintoja nyt, johan niitä ’joka toinen viikko’ tuleeki että on taas hintoja nostettu.
MSFS2020 +10fps
Siellä voima 😏😎 Kainuun voimaa 😁
Redundanssi joka suhteessa on ihan arkipäivää konesalien suunnittelussa. Ei siis hätää. Näitä asioita ei kuitenkaan ulospäin voi oikein selventää.
https://www.lumi-supercomputer.eu/lumis-full-system-architecture-revealed/
32 Teratavua RAM:ia taitaa riittää parille Chrome välilehdelle.
Missään ei mainita, mutta kait tämä Linuxilla pyörii? Boottaisikohan Win98 retropelejä varten jos muutaman muistikamman irrottaisi?
Tarkemmat tiedot varmaan selviäisivät jostain dokumentista, mutta kuvittelisin, että suhteellisen standardimallista serverikamaa siellä on. Eli jokaiselle node-yksikölle on oma syöttönsä, joka voi olla 230 V AC tai sitten jotain muuta. "Blade"-tyylisissä palvelimissa on usein X kpl servereitä yhdessä räkissä ja niille yhteinen sähkönsyöttö, joka voi olla vaikka 12 V tai 48 V DC. Prosessorin ja muiden osien tarvittavat jännitteet tuotetaan sitten lähempänä.
Koko järjestelmän tehonkulutukseksi ilmoitetaan Wikipediassa 8.5 MW mutta TOP500-listassa vain 2.9 MW, siinä on nyt hieman ristiriitaa.
Top500 listauksesta luultavasti puuttuu ainakin kaikki koneen vaatima infrastruktuuri eli jäähdytys, varavirtalaitteet ynnä muu kuin interconnect verkkolaitteet jne.
Taitaa tulla nyt LUMI:n toiminnan mahdollistavan infrastruktuurin suunnittelutiimistä tämä kommentti…
Herrasmieshakkerit haastatteli jotain Lumi-projektin johtajaa tms. jossa mainittiin Suse linux käyttikseksi.
Oli ihan mielenkiintoinen jakso.
Tämän mukaan TOP500 – Wikipedia Linux (HPE Cray OS)
Kyllä se 8,5MW on ihan oikein. Voi olla, että tuo 2,9MW tulee LUMI:n rakentamisesta parissa eri vaiheessa, joskaan se ei täsmää tiedossani oleviin lukemiin.
Kohteen "erityispiirteistä" johtuen apujärjestelmien tehonkulutus on varsin mitätön. Julkista tietoa on esimerkiksi se, että valtaosan lämpötehosta muodostavat suoranestejäähdytetyt laskentamodulit jäähtyvät tarvittaessa koko vuoden vapaajäähdytyksellä, ellei hukkalämpöä ajeta lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon. Vapaajäähdytyksellä datakeskusten energiatehokkuutta kuvaava PUE-luku (Power Usage Effectiveness), joka on kokonaisenergiankulutus jaettuna IT-laitteiden energiankulutuksella on aika eeppistä luokkaa. Enempää en voi avata aihepiiriä.
Ja kun katsoo mitä se on syönyt niin
[/quote]
Kajaven Suurtehosähkö 3 luokassa tehomaksu on 0,30 € / kWkk + ja siirtomaksu 0,57 snt / kWh (talkiarkipäivänä 1,25 snt/kWh). Ja onhan se mahdollista että tuollaiseen hankkeeseen on saatu vieläkin edullisempi hinta.
Datakeskuksen sijaitipaikkaa valittaessa tarkastellaan usein seuraavia asioita:
– Fyysinen turvallisuus, tässä tapauksessa aidattu ja vartioitu tehdasalue, betonikuorinen vanha tehdasrakennus ja sinne rakennetut tilat muodostavat monikuorisuojauksen (lähteet: Google Maps, CSC verkkosivut)
– Tietoliikenneyhteydet, Kajaanissa on kahden Funetin runkoverkon linjan solmukohdat, eikä HPC-laskenta ole latenssikriittistä, mikä yleensä rajoittaa datakeskusten sijoittamista Kehä III:n ulkopuolelle (lähteet: Funet verkkosivut)
– Sähkö, Renforsin rannan alueelle tulee kahdesta suunnasta Fingridin 110kV kantaverkon linjat ja kapasiteetti on UPM Kajaanin tehtaiden jäljiltä gigawattiluokkaa (lähteet: CSC verkkosivut, Fingrid verkkokartta)
– Saavutettavuus, Kajaaniin on lehtoyhteys Helsingistä (lähteet: DAT airline verkkosivut)
– Työvoiman saatavuus ja olemassa oleva ekosysteemi, CSC:llä oli ennen LUMI:a kaksi supertietokonetta toiminnassa Kajaanissa ja tarvittava osaaminen datakeskuksen pyörittämiseen (lähteet: CSC verkkosivut)
– Muut mukavuustekijät sekä infrastruktuuri, alueella on teollinen infrastruktuuri, elinkeinotoimintaa, ruokala, neuvottelutiloja, toimistoja jne. (lähteet: Renforsin rannan verkkosivut)
Datakeskusten sähköverotus on ehkä tärkein tekijä tässä. Kannattaa tutustua hiljattaiseen verouudistuksen taustaraporttiin.
Ehkä voisit tiivistää minkä tuosta koit relevantiksi tämän asian kannalta. Onko esim. datakeskusten sähkövero alhaisempi tai korkeampi Kainuussa kuin muualla suomessa ja liittyykö asia jotenkin siirtohintoihin, joita tuossa lainaamassasi viestissä kommentoin?
Käsittääkseni myös datakeskusten sähkövero on marginaalinen verrattuna sähköenergian hintaan.
Njoo siitähän on näppärä ottaa vettä vierestä koko vuoden tai jos se on ilmaan perustuva niin sekin on valtaosan vuodesta kivan viileätä. Synergiaetuna se teidän kaukolämpövoimala ei enää taida joutua kesäisin ajamaan ylijäämä lämpöä siihen viereiseen jokeen, kun varmaan kesäkauden kaukolämpötarpeet saa lämpöpumpulla tuosta LUMI:sta raavittua.
Siinä voimalalla käytiin joskus sukulaisen kanssa henkilökohtaisella esittelykierroksella kun on valkokypäräsakkia siellä, tai oli nyt on eläkkeellä. Mieleen jäi se että kattilan minimi teho on 10MW ja sillä oli ajeltava kesäkaudet, jotta suihkuihin tulee lämmintä vettä. Suurin osa siitä 10MW sitten meni hukkalämpönä jokeen kalojen iloksi.
(Käytiin siinä sitte katsomassa Wanhat vesivoimaturbiinit ja uudet kans, yms yms. Ihan kivaa kun omat hommat on näppiksen paukuttelua, niin käydä katsomassa jotain konkreettista.)
Kajaanissa on muitakin "salitoimiota", meidän twerkilläkin oli DC kapaa sieltä aikoinaan. Ihan kiva, että sinne saadaan lisää "IT juttuja", hittoako ne kaikki täällä PK seudulla pitäisi olla.
Jep. Sitähän tässä paikallinen kaukolämpöyhtiö Loiste hakee, että kesällä voisi suht. huoletta seisottaa kattilaa. Tuohon kun zoomailee, niin voipi arvella, mihin se lämpö menee, jos ei puristella kaukolämmöksi. 64°13’54.1"N 27°41’26.5"E · Kajaani En ole siis Loisteella, enkä CSC:llä töissä. En vaikuta Kajaanissa. Siellä on tosin tullut pyörittyä ja muidenkin Renforsin rannan datakeskustoimijoiden kanssa oltua tekemisissä.
Ystäväni
Vladimirvain oli kiinnostunut suojauksesta ihan henkilökohtaisista syistä. Kaverinsa ystävällismielisestä itämaasta kuulemma halusi vain ihan yleisesti tietää minkälaisia suojauksia meillä käytetään? Esim. onko miten paikallisesti hajautettu ja minkälaatuista raudoitettua betonia ja kuinka paljon? Ihan vain yleisestä mielenkiinnostaKajaanista on kartan mukaan noin 140km ystävällismielisen itämaan rajalle, onko matkalla palveluita matkailijoille?
Jos maalailet ajatus että putin pommittaisi tuon ? Ymmärtääkseni tuolla ei ajeta kriittisiä palveluita, eikä siellä ole paljoa siviileitä, ei vaarallisia kemikaaleja, ei suoranaisia labroja joten ei taida olla ystäväsi listalla kovin korkealla.
Rajan tuntumassa on teollisuutta, jos sellaista tuhoa halutaan, Siviilejä niin harvassa, että Joensuussa olisi pesäpallokatsomosta enemmän huolissaan.
Aiemmin vain 5MW (44GWh/a) kokonaistehon ylittäneet datakeskukset pääsivät teollisuuden sähköveroluokkaan II. Nyt siihen pääsevät kaikki yli 500kW vuotuisen IT-laitteiden sähkönkulutuksen ylittävät datakeskukset, mikäli datakeskuksen energiatehokkuuden tunnusluku PUE tai energian hyötykäytön tehokkuuden tunnusluku ERE täyttää lain sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1996/1260 vaatimukset.
Ymmärsin että kohde on vanhalla teollisuusalueella, joten sähkönsiirtoinfraa varmaan ollut valmiina. (paperi/sellut teollisuudessa vähän riippuu mitä tarvittu).
Ajattelin että kommentillasia ajattelit jotain haja-astusalueen verkkoyhtiötä jossa investoidaan maakaapeleita ja kun tiiraillaan jonkin kesämökin verottomia siirtohintoja.
Ja tässä johdatellen että keneltä tuo ostaa siirron, ja miten se hinnoitellaan, onko paikallinen verkkoyhtiö, Fingrid vai mistä, oletus kuitenkin että ei ihan yhtä tasapaksua kuin kesämökillä.
Renforsin rannan alueella sijaitsevalta Fingridin sähköasemalta lähtee kaksi Kajaven linjaa kaupungin 110kV renkaaseen, mutta itse alueella jakeluverkko on UPM:n.
Muistan nähneeni Youtubessa videon, jossa rakennettiin 2 TB keskusmuistin kone. Siinä saivat auki 20 000 selainruutua.
Mac Pro oli myös saatavilla 1,5 teran keskusmuistilla.