Näytönohjainvalmistajat ilmoittavat nykyään näytönohjaimien näyttömuistin nopeuden siirtonopeutena (Gbps, gigabittiä per sekunti) ja myös io-tech alkaa noudattaa jatkossa samaa käytäntöä.
Miksi sitten perinteisestä yksittäisestä kellotaajuusarvosta on siirrytty käyttämään siirtonopeutta? Uusimmissa grafiikkamuistitekniikoissa, kuten GDDR5, GDDR5X ja GDDR6, muistipiirissä on sisäisesti käytössä useita eri kellotaajuuksia.
Esimerkiksi GDDR5-muistipiirissä käytetään command clock (CK) ja write clock (WCK) kellotaajuuksia, joista esimerkiksi 7 Gbps:n siirtonopeudella toimivassa muistipiirissä CK-taajuus on 1,75 GHz ja WCK-taajuus 3,5 GHz. Muistin tehollinen kellotaajuus on 7 GHz (QDR, Quad Data Rate), jolla viitataan mahdollisuuteen siirtää tietoa neljä kertaa kellojaksossa.
Kun puhutaan muistin siirtonopeudesta, viitataan yksittäisen data- eli I/O-pinnin siirtonopeuteen gigabitteinä sekunnissa. Vaikka GDDR5-piireissä on yhteensä 170 ja ja GDDR5X-piireissä 190 liitäntäpinniä, molemmissa on sama määrä eli 32 kpl I/O-pinnejä. Muistipiirin kokonaispinnien lukumäärällä ei ole yhtälössä merkitystä.
Muistiväylän kokonaiskaistanleveys saadaan laskettua kertolaskulla: siirtonopeus per pinni * yhden muistipiirin I/O-pinnien lukumäärä * muistipiirien lukumäärä ja bitit saadaan muunnettua tavuiksi jakamalla kahdeksalla. Esimerkkinä GeForce GTX 1080 Ti ja 11 Gbps siirtonopeus GDDR5X-muisteilla:
(11 Gbps/pin * 32 pin * 11 kpl) / 8 = 484 Gt /s
Tässä muutamia esimerkkejä AMD:n ja NVIDIAn näytönohjaimien siirtonopeuksista:
- GeForce GTX 1080 Ti: 11 Gbps (GDDR5X)
- AMD Radeon RX 580: 8 Gbps (GDDR5)
- GeForce GTX 1050 Ti: 7 Gbps (GDDR5)
Kerro kommenteissa, mitä mieltä olet uudesta muistien nopeuden ilmoituskäytännöstä?
Mielenkiintoinen ja hyvä käytäntö. Esimerkkeihin olisi voinut ottaa myös yhden HBM kortin. Niissä kun suhteet on hieman eri kuin perinteisissä GDDR:ssä.
Näytönohjaimien muistikehityksestä täysin 90-luvulla tipahtaneena tiedustelee hän mitenkäs, onhan näissäkin varmaan latenssit? Ja mitenkä sen vaikutus vai onko kaikki kaistan nopeudesta kiinni?
Luulisi, että muistin nopeudella on merkitystä, ei sinällään kellotaajuudella. Jos dataa liikkuu jollakin teknologialla nopeammin kuin toisella, vaikka kellotaajuus olisikin pienempi, niin kyllä vain sillä liikkuvan datan määrällä on se oleellinen merkitys. En ole itse nää spekseistä noita kellotaajuuksia katsellut pitkään aikaan, vaan siirtonopeuksia.
Latenssien merkitys on vähäinen ellei jopa olematon, GPU:t on suunniteltu latenssien "peittämiseen"
HMB muistien laskentakaavat/laskuesimerkit kiinnostavat myös minua.
Käytäntönä hyvä. :tup:
QDR GHz tai Gbps, eikös tuo ole käytännössä sama? Mulle ok. :tup:
Laskukaava on sama, vaihdat vaan 32 io-pinnin tilalle 1024 io-pinniä.
Esim AMD Fiji (1 Gbps * 1024 io-pinniä * 4 piiriä) / 8 = 512 Gt/s tai NVIDIA P100 (1,406 Gbps * 1024 io-pinniä * 4 piiriä) / 8 = ~720 Gt/s
Kiitoksia selkeästä esimerkistä!
Mistäs noita pinnien määriä kannattaa kaivella?
Pitääkö olla juotuna pari olutta enemmän vai vähemmän että tuon tajuaa? 😀
Muistien specsheeteistä pitäisi löytyä pinnien määrät, mutta myös erilaisita diapaketeista sun muista löytyy välillä, kuten HBM:n osalta tässä Hynixin diassa
![[IMG]](http://cdn.wccftech.com/wp-content/uploads/2014/09/HBM.jpg)
En osaa sanoa, mutta ihan sama kaava se on, ainut mikä muuttui on io-pinnien määrä.
Jos valmistaja ei kerro HBM-muistien nopeutta (G)bps-muodossa niin esim HBM1 oli max 500 MHz DDR eli 1 Gbps ja HBM2 max 1000 MHz DDR eli 2 Gbps
P100:ssa 703 MHz DDR eli 1406 Mbps eli 1,406 Gbps
Ookkei, toi olikin jotenkin jo tiedossa, ainakin ykkös HBM:n osalta. :tup:
Muuten mukavan selkeä juttu, mutta nuo HBM-muistit vähän sotkevat tilannetta, kun niissä kertoimet ovat niin erilaiset. Noh, kunhan myös kokonaiskaistanleveys kerrotaan, niin asia kyllä tulee selväksi.
Tämä on myllä omasta mielestäni huomattavasti johdonmukaisempi ilmoitus tapa. Tavallisen tallaajan ei tarvise omaa mieltään nyrjäyttää, kun vertailee erimuisia käyttävien korttien tehollisia eroja 🙂
Ilmoitetaanko ylikellotukset Mhz:nä vai siirtonopeutena?
Eh tuotakun alkaa ajatella niin herkästi voi mennä solmuun, kun ylikellotuksen seurauksena voi tulla siirtovirheitä jonka virheenkorjausrutiini huomaa ja tieto joudutaan siirtämään uudelleen eli kun ylikellotetaan pitäisikö puhua käytössä olevasta siirtonopeudesta vai virheenkorjauksen jälkeen toteutuneesta siirtonopeudesta 😉
Miksei voisi vain ilmoittaa kokonaiskaistaa: bittinopeus * kaistan leveys? Sillä voisi vertailla kaikkia eri tekniikoita keskenään.
Sehän tuo on.
Ei ole, eikä voikaan olla, koska eri näytönohjaimissa on eri levyiset muistikaistat.
Paras olisi laskea valmiiksi kunkin näytönohjaimen muistin kokonaiskaista ja pohtia sen merkitystä suorituskykyyn. Yhden pinnin siirtonopeustiedolla ei oikeastaan tee vielä kauheasti mitään.
Hieno uudistus, vielä kun saisi samanlaisen prossuihin, nm kyllästyt vertailemaan kun on es 1800X, 4770K, i5,i7 , tai jotain vielä merkintään, niitä siitäpä ota selvää esim millä monta corea tai millä kellotaajudella prossu toimii 😛
Ei mahdollista kun prosessori (CPU) (tai GPU) ei vain vastaanota, varastoi ja luovutaedelleen yhtä bittiä niin kuin muistipiiri tekee vaan CPU ja GPU tekee sille bitille tilanteesta riipuen hyvin erilaisia juttuja joten sitä ei voi muuntaa yksittäiseksi nopeuden suureeksi per bitti.
Se on tuon kaavan lopputulos.
Siirtonopeus * io-pinnien määrä * muistipiirien määrä (jaettuna 8:lla että saadaan kaista tavuina sekunnissa eikä bitteinä sekunnissa)
Pelkkä kokonaiskaista kertoo ihan yhtä vähän kuin yhden pinnin siirtonopeuskin, mutta esimerkiksi ylikellotuksia laskiessa on helpompi lähteä liikkeelle kun tietää sen yhden pinnin nopeuden.
Siis kaavan tulos se kyllä on, mutta ilmoituskäytäntöhän oli ilmoittaa pelkkä yhden pinnin bittinopeus eikä kokonaiskaistaa.
Millä perusteella kokonaiskaista kertoo yhtä vähän, kuin yhden pinnin siirtonopeus?? Meinaatko, että kaistaa voi käyttää niin monella eri tavalla, ettei sen teoreettinen maksimikoko kerro totuutta?
Musta tuntuu, ettei suurimmalla osalla lukijoista ole kompetenssia tai jaksamista laskea kokonaiskaistoja jokaiselle muistityypille ja näytönohjaimelle erikseen. Sen vuoksi olisi kiva, jos tämän kaltainen tekniikkasivusto tekisi sen puolestamme ja visualisoisi vertailut nätisti. Vähemmän omaa hommaa parempi 😀
Tuota vuodet toisensa perään toitottaessa olisi ihan hyvä vähän kertoa laajemmin mitä tarkoitat. Jos ne viiveet olisi isommat, myös kaista olisi pienempi, tai sitten muistiväylän pitäisi olla leveämpi.
Juuh elikkäs siis kaistaa haettaessa lisää on viiveetkin ajettu jo ajat sitten niin alas ettei sillä ole mitään merkitystä…
Olisi hyvä jos joka uutisessa käyttäisitte johdonmukaisesti joko GBps tai Gbps muotoa. Eli joko tavuja tai bittejä.
Öö, ei, kyllä se on kiinni ihan siitä mistä milloinkin puhutaan, että kumpaa käytetään, eikä että käytettäisiin vain toista. Ja kun kerran Suomessa ollaan niin kyllä se on ihan Gt/s eikä GBps (jostain syystä tuntuu että tuo /s vain sopii paremmin kuin ps kun puhutaan tavuista, mutta bittien kaverina taas ps sopii paremmin kuin /s)
Juu tämä on hyvä käytäntö jos ilmoitetaan koko näytönohjaimien koko muistin kokonais siirtonopeus.
Mutta valitettavasti on jo enneakkotapaus siitä että GDDR5X/GDDR6 muistia käyttävässsä toteutuksessa puhuttiin yhden pinnin siirtonopeudesta tämä ei olisi suuriongelma jos siinä pyrittäisiin vertaamaan vain GDDR5X ja GDDR6 toteutuksia toisiinsa koska niissä käytety pinnimäärä on yleensä lähellä toisiaan joten vertailu ei mene hirveästi metsään mutta kun samalla tavalla aletaan verrata GDDR6 toteutusta HBM2 toteutukseen on homman täysin metsässä koska pinnikohtainen sirtonopeus on radikaalisti eri ja käytetty pinnimäärä on radikaalisti eri.
Eli ei ole mitään merkitystä mitä muistia näytönohjaimessa kun gpu suunniteltu vaikka mihin latensseihin?
Voitaisiinko selkeyden takia korvata p /-merkillä? Että olisi sitten Gt/s tai Gb/s? Ja artikkelin tilanteessa olisi sitten Gb/s/pin. Olisi siten käytössä niin monta yksikkömerkintää kun voi noissa käyttää kun pinnille ei ole omaa merkintää, mutta per=/.
Olisi siten mahdollisimman selkeä ja yhdenmukainen. Globaalimmassa mallissa pitäisi Gt olla vielä GB niinkuin joku mainitsi, mutta jääköön teidän päätettäväksenne.
Jos merkinnät näin yhtenäistettäisiin, saataisiin io taas yhdessä asiassa edelläkävijäksi. Ärsyttää kun osassa muita sivuja ei osata gigan merkkiä kirjoittaa edes isolla. Gramma ja giga kun eroavat merkittävästi toisistaan käsitteenä.
Asiasta sen enempää tietämättä, pitäisikö tuon Gbps nopeuden lisäksi ilmoittaa vielä laskennan jälkeinen lopputulos? Kumpi näistä on loppukäyttäjälle merkitsevämpi luku, vai onko kumpikaan?
Voi se olla gravitaation kiihtyvyyskin (g = 9,81 m/s²) :p Ja joilla sivuilla myös on laitteita, muistipiirejä jne joiden tila on millibittejä (mb).
@Xmli @TheMeII kanssa samaa mieltä. Sovitaan kerralla, että käytetään Gt/s ja Gb/s. Sitten jos tulee vastaan tilanne, jossa uutisen saatteena on vielä englanninkielinen tekstipätkä, kuten tuossa "Ryzen 5 6-core prossut mahdollista toteuttaa" aikoinaan oli, niin niissä tilanteisa ulkomaankielisille tarjotaan ne Bytet.
Itsestä tuntuu luontevammilta käyttää Gbps ja Gt/s ehkä lähinnä siksi että myös AMD ja NVIDIA ilmoittavat siirtonopeudet näin.
Yksinkertaistaen asian:
Johtuu ihan siitä että CPU tekee hommia joissa latenssit merkkaavat huomattavasti (heikosti rinnakkaistuvaa, sarjassa suoritettavaa koodia), kun taas GPU-hommissa (hyvin rinnakkaistuvaa, koko ajan "lennossa" satoja, jopa tuhansia säikeitä, joita niputetaan yhteen suoritettaviksi*) niillä ei ole niin paljoa merkitystä.
Vaikka GDDR5X-muistipiirien luku- ja kirjoituslatenssit ovat tuollaisia, itse GPU:lla muistihakujen latenssit kulkevat sadoissa kellojaksoissa.
* AMD:lla wavefront (64 säiettä), NVIDIAlla warp (32 säiettä). Esim AMD:lla yhdellä CU:lla voi olla maksimissaan 40 wavefronttia laskettavanaan samanaikaisesti – kun yksi wavefront odottelee muistihakuja suoritetaan jonossa seuraavaa jne jne.
Jos asiaan haluaa tutustua syvällisemmin niin vaikkapa tästä iltapuhteeksi: https://www2.eecs.berkeley.edu/Pubs/TechRpts/2016/EECS-2016-143.pdf
Tämä vaatii vanhalta pierulta uuden oppimista, mutta ehkä se on vaan hyvä juttu. :tup:
"nopeudes ilmoituskäytännöstä?"
Punnerra @Sampsa :cigar2:
Mistä lähtien kirjoitusvirheistä on tullut punnerruksia?:think:
Klikkiotsikoista tulee punnerruksia, virheet luvataan korjata sitä mukaa jos niitä löytyy 😉
Oli oikeasti kompa ja punnerrukset piti tehdä älyttömän alkoholikulutuksen takia :geek:
Kirjoitusvirhe tuli ilmoitettua vain siinä ohella :tup:
Teoreettinen maksimikaista on tosiaan vain teoreettinen, ei noita taida yksikään valmistaja käytännössä saavuttaa missään tilanteessa. Tarkoitin sillä kuitenkin lähinnä sitä että maksimikaistan ja kortin tietojen avulla voi laskea ihan samat asiat kuin yhden pinnin nopeudella ja kortin tiedoilla, ei sen enempää tai vähempää.
Eiköhän ne kokonaismuistikaistatkin ilmoiteta kun niistä on puhe, lähinnä tämän koko jutun pointti oli ettei ilmoiteta enää että muistit ovat xxx MHz vaan xxx Gbps, koska jälkimmäinen ei jätä mitään epäselväksi, kun taas esim GDDR5:n kohdalla xxx MHz on ihan yhtä oikein ilmaistu kuin xxx*2 MHz:kin, ja periaatteessa myös xxx*4 MHz.
TechPowerUp GPU Databasesta voi aina käydä lunttaamassa myöskin noita speksejä.
Tuo taas riippuu ihan siitä mistä niitä speksejä lukee. Ainakin nvidia.fi-sivuilta löytyy sikinsokin tavuja, Bytejä ja bittejä, ellei teille tule erikseen jotain virallista spec sheettiä.
No NVIDIA.fi nyt ei varmaan kovin tosissaan ole edes yritetty suomentaa 😀
Teen pari, jotta matka kohti kesäkuntoa 2017 edistyy :geek:
Ei taida pari riittää ;):rofl:
Minäkin pidän tästä tavasta.
Asiaa sivuten kun teette niitä puhelinkameratestejä tuokaa aina selvästi esiin bitin ja tavun ero (teidän tehtävänä on myös sivistää meitä lukijoita 🙂 )
Monella menee bitit ja tavut sekaisin => ostetaan kalliita muistikortteja aivan turhaan.
Tämä ei nyt suoranaisesti tähän ketjun aiheeseen liitty, mutta tarkemmin ottaen missä kohdassa puhelinkameratestejä? Kun puhutaan yleisesti tallennustilasta tai RAM-muistin määrästä, käytetään aina tavuja ja luonnollisesti se mainitaan myös oikein artikkeleissa. Siirtonopeuksista puhuttaessa käytetään sitten enemmän bittejä, joka myöskin mainitaan aina selvästi artikkelissa joko tekstimuodossa tai selkeästi tulkittavissa olevalla mittayksikön tunnuksella. Puhelinartikkeleissa käytän yleensä Mt/s ja Mbit/s yksiköitä, joissa ei juuri virhetulkinnan varaa ole. Olemme kuitenkin harrastajafokusoitunut sivusto, joten oletuksena on, että lukijat tietävät tavun ja bitin eron, kunhan ne vain on kerrottu artikkelissa oikein. En siis ehkä näe oikein järkeä mainita asiasta erikseen jokaisen artikkelin yhteydessä :geek:
Tuo toiveeni oli puolitosissaan sanottu, mutta ongelma on yllättävänkin yleinen. Näet sen, jos luet esim. verkkokauppa.com asiakasarvosteluja kameroista /muistikorteista. Ainahan sitä voi miettiä lukijakunnan laajentamista (varsinkin jos leipä perustuu lukijamääriin?). Siksi olen mm. esittänyt niitä videoeditointiin liittyviä testejäkin (huomioiden, että teidän "yhteistyökumppanit" Amd ja Nvidea "hyötyisivät" niistä ja näin ollen hyvin sopisi tänne.
En minäkään tästä mitään yleissivustoa toivo, mutta pientä "sivystystä" voi minusta kyllä täälläkin jakaa. Esim. kun kirjoitat, että että puhelin videokamera tallentaa 48Mbit/s voisi ainakin silloin tälläin mainita jotain "jolloin tallennukseen riittää 6MB/s talentava muistikortti".
Täällä käy kyllä välillä heitäkin, jotka hakevat asiallisesti kirjoitettua luottevaa tietoa. Vaikka eivät varsinaisesti harrastajia olekaan. Olette jo päässeet siihen, että teihin luotetaan, pisteet siitä.
Tämä kaikki siis positiivisessa mielentilassa kirjoitettua 🙂