Samsung on tänään esitellyt uuden Isocell HP1 -kamerasensorin, joka vie älypuhelinten megapikselimäärät täysin uusille luvuille. Uutuus tarjoaa peräti 200 megapikseliä 1/1,22-tuumaisella kennollaan, eli yksittäisellä pikselillä on kokoa vain 0,64 mikrometriä.
Isocell HP1 ei kuitenkaan tuota vain 200 megapikselin kuvia, vaan se hyödyntää aiemmistakin valmistajan kameroista tuttua pikseleitä yhdistävää teknologiaa, joskin 108 megapikselin malleista poiketen tarjolla on sekä two-by-two että four-by-four-teknologiat, eli lopullisen kuvapisteen voi muodostaa joko neljästä tai jopa 16:sta sensorin pikselistä kuvaustilanteesta riippuen.
Lopputuloksena sensori kuvaa pienimmillään 12,5 megapikselin kuvia, joissa lopullinen pikseli tuotetaan jopa 2,56 mikrometrin alueelta yhdistäen 16 pikseliä. Näin luotujen lopputulosten Samsung lupaa keräävän enemmän valoa ja tuottavan sen myötä terävämpiä ja vähemmän kohinaa sisältäviä kuvia sisätiloissa tai iltahämärässä.
Isocell HP1 tukee Samsungin Double Super PD -automaattitarkennusta, joka on tuttu myös kesällä julkaistusta JN1-sensorista. Videokuvausta uutuussensori tukee 8K-resoluutiolla 30 FPS:n nopeudella. Myös videokuvaukseen sensori hyödyntää pikseleiden yhdistystä liittäen neljä pikseliä yhdeksi, minkä myötä sensorin resoluutioksi jää edelleen 50 megapikseliä, joka riittää 8K-videon kuvaamiseen vain pienellä rajauksella ilman skaalauksen tarvetta. 4K-videota sensori kykenee puolestaan kuvaamaan 120 FPS:n nopeudella.
Samalla Samsung julkaisi myös uuden 100 megapikselin Isocell GN5 -sensorin, joka kykenee niin ikään 8K-resoluution videokuvaukseen ja myös 4K-kuvaukseen 120 FPS:n nopeudella. Isocell GN5:n erikoisuutena toimii sen Dual Pixel Pro -automaattitarkennus, joka lisää valmistajan Dual Pixel -teknologian tueksi FDTI (Front Deep Trench Isolation)-teknologian, joka vähentää fotodiodien välistä ylikuulumista (crosstalk) ja parantaa niiden valovoimaisuutta.
Samsung ei ole antanut aikataulua siitä, milloin sensoreita voitaisiin nähdä markkinoilla, mutta suunnittelukäyttöön tarkoitettujen mallien toimitukset valmistajille on jo aloitettu.
Hienoa kai tämäkin on mutta olispa puhelin valmistajia joka tekisi muutakin kuin kameroita
Ja minä kun kuvittelin aikoinaan, että 10 megapixeliä oli jo typerän tarkka lukema pokkareissa puhelimista puhumattakaan…
Mutta kun luki artikkelin ja kävi ilmi että tuota rypästä yhdistellään rankalla kädellä niin ei se enää kuulostanut ihan niin öweriltä.
Kennon koko on kuitenkin kohtuullinen.
Kaikki oma matsku (instagram.com/photoshoplifted) on kuvattu oneplus 7 pron raw-moodilla ja tuollainen uutisessa mainittu hyppäys tarkkuudessa voisi olla aika helv kiva muokstöherryksiä puuhatessa
S20 Ultrassa 108Mpix kennolla voi ottaa normimoodissa noita täyden reson kuvia, mutta pro-modessa RAW:it tallentuu 3000×4000 resolla. Eli täyttä resoa ei RAWina saa pihalle. Saisikohan tuosta 200Mpix:stä sitten rawina ulos 50Mpix? Se olisi jo aika kiva.
..joo, pitäis vähentää lainausmerkkien käyttöä.
Mutta tuo mantra pitää edelleenkin paikkansa.
300 euron euron hintaluokasta löytyy viidellä kameralla varustettuja puhelimia, joista osa tukee mainosten mukaan 64 megapikselin tarkkuutta. Kuitenkin, Samsugin kalleimmassa puhelimessa, eli 1900€ maksavassa Fold kolmosessa on vain kolme 12 megapikselin kameraa. Ja kyseinen Fold on muuten itse näkemieni kuvien perusteella tämän hetken paras kamerapuhelin. Megapikseleiden ja kameroiden lukumäärä ovat markkinointihumpuukkia, joka uppoaa tietämättömiin kuluttajiin kuin kuuma veitsi voihin. Ehkä joku aasi todella kuvittelee, että sen 300€ maksaneen puhelimen kamera on parempi kuin jossain huippu iPhonessa, koska siinä on enemmän megapikseleitä ja kameranlinssejä.
Tämänkään kennouutuuden ideana ei ole se, että puhelimilla otettaisiin tulevisuudessa 120 megapikselin kuvia. Ideana on, että algoritmit voivat yhdistellä pikseleitä älykkäästi toisiinsa, mikä parantaa kuvanlaatua. Lisäksi tarkempi kenno mahdollistaa myös paremman digitaalisen zoomin.
Mutta niinhän just kirjoitin. Ehkä mulla meni jotain ohi. Kukaan ei tainnut ilmaista että mp:n suurempi määrä tarkoittaa parempaa kameraa.
Siitähän tuo avauksen artikkeli juuri kertoo. Mulle jäi kyllä sen luettuani sellainen kuva, että siinä nimenomaan avataan tuota tekniikkaa eikä revitellä megapikselimäärällä siihen vanhaan tyyliin. Toi sun mainitsema linssien lukumäärällä taitaa sekin olla jo hiipumaan päin ja lemmikkikoiraa saa taas kuvata samalla linssillä merkkilaukkua
mutta siitä ihan samaa mieltä että kuluttajien rahojen keräämiseen löytyy kyllä aina joku vastustamaton ominaisuus. Tai siis älykäs ominaisuus 
Tämä ilmeisesti perustuu omaan kokemukseen?
Itse olen todennut ihan omalla kokemuksella, että Googlen Pixelit ja Applen iPhonet on juurikin softassa niin täysin eri levelillä, kuin Samsung tai kukaan muu ja sen vuoksi myös lopputulos on arkikäytössä loistava. Itse kamerathan Googlella ja Applella on yleensä hyvin maltilliset etenkin megapixeleiden osalta.
Nykyisten huippupuhelimien väliset erot ovat oikeasti niin pieniä, että parhaan kameran titteli taitaa olla enemmänkin makuasia, mutta ainakin näkemieni kuvien perusteella Foldin kamera mielyttää minua eniten. Toki kuvavertailut ovat aina hankalia, sillä kuvaaja voi käsisäädöilllään vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi (myös iPhonessa), ja raw-kuvaus on aivan oma juttunsa.
On totta, että Applella ja Googlella on toisenlainen lähestyistapa. Esimerkiksi Applen "Deep Fusion" voi ottaa jopa yhdeksän 12 megapikselin kuvaa yhdellä laukaisimen painalluksella, jonka jälkeen "keinoäly" yhdistää otokset yhdeksi kuvaksi. Tavallaan voidaan siis sanoa, että yhden kuvan ottamiseen käytetään 9*12 = 108 megapikselin edestä dataa, jos sillä nyt on mitään väliä. Millään Deep Fusionin kaltaisella markkinointitermillä kun ei oikeasti ole merkitystä, ainoastaan lopputulos on ratkaiseva. Samsungin lähestymistavassa on kuitenkin yksi etu: Parempi Zoom.
Kaveri hankki tuon ja ei sillä kameralla kyllä mitään paras kamerapuhelin titteliä saa. Ehkä paras taittuvanäyttöinen kamerapuhelin.
Älä luota sampan promokuviin tai heidän rahoittamien bloggaajien kuviin… Samsung caught (again) using DSLR photo to advertise smartphone camera
Itse olen harrastanut valokuvausta noin 20 vuotta, joten voin kyllä sanoa, että ei kännykkä kameroilla voi tehdä yhtään mitään säätöjä, mistä olisi oikeasti hyötyä.
Juuri tähän viittasin ja tämä on juuri sitä parhaimmillaan, mitä kännykällä saadaan aikaan. Itse otan oikeat kuvat ihan kameralla, niin rajoittavana tekijänä ei ole välineet vaan kuvaajan taidot.
Tässä esimerkiksi yksi 50 Mpiks. markkinointihumpuuki, joka pesee mennen tullen Fold 3:n 12 Mpiks.
Selitys on kyseisen pikselihirmun (Xiaomi Mi 11 Ultra) 50 Mpiks. jättikenno, jolla on kokoa peräti 1/1,12" vs. Fold 3:n 1/1,76". Neliöllisyyden takia Xiaomin kenno on fyysisesti 247 %, eli noin 2,5-kertainen pinta-alaltaan Fold 3:een nähden. Aukoissa on pieni ero Samsungin hyväksi, 1,8 vs. 2,0.
Ohessa kuvakaappaukset GSMArenan vertailusta. Puhtaampi kuva on otettu valoisassa ja kohinaisempi/pehmeämpi hämärässä. Xiaomin 50 Mpiks. kuva on skaalattu 12 megapikseliin vertailukelpoisuuden nimissä, jotta kohteet näkyvät yhtä suurena.
Hyvässä valossa Xiaomi on vähintään pykälää terävämpi, vaikka molemmat kuvat ovat 12 Mpiks.
Hämärässä Xiaomin suurempi kenno pääsee oikeuksiinsa. Tarkkuus on pykälää parempi kuin Samsungissa. Samsungin pienempi 12 Mpiks. 1/1,76"-kenno alkaa tuottaa kohinaa, joka näkyy harmaissa selvimmin.
Uutisen 200 Mpiks. kenno on kooltaan 1/1,22". Se ei ole aivan yhtä suuri kuin Xiaomissa, mutta on silti todella suuri. Nokia Pureview 808:ssa oli vastaava 1/1,2".
Joku pelkäsi 200 Mpiks. kameran täyttävän kaiken tilan. Huoli pois, eiköhän tuo oletuksena yhdistä 16 kohinaista ja suttuista pikseliä yhdeksi laadukkaaksi, jolloin tallennettavan kuvan tarkkuus on normaalihko 12,5 Mpiks. Kuva on tällöin erittäin todennäköisesti tavallista kohinattomampi, joten kuva pakkautuu tiedostokooltaan pienemmäksi per tietty laatutaso.
Oikeampi mantra kuuluu: mikään ei korvaa kuutiotuum, eikun kennotuumia. Aukko on pieni laastari, mutta tuuman kenno f/2,8 aukolla tuottaa hämärässäkin parempaa kuvaa kuin 1/2" ja f/1,4.
EI pidä.
Eli heitto sisältään virheellisen väitteen, vaikka sinänsä ei ole väärä väite.
Eli yhtä huono väite väittää että enemmän pikseleitä = parempi kuva, jälkimmäinen toki siinä mielessä oikein että kun puhelimissa on pikselit lisääntyneet niin kamerat parantuneet.
Mielyttää voi.
Mutta Minkään Foldin kamera ei ole edes ko valmistajan parhamistoa. Voi toki tuottaa sinulle miellyttäviä kuvia. Mutta valmistajalla on parempiakin kameroita,
joilla saa tallennettua enemmän yksitiskohtia, parempi "zoomi", parempi macro, parempi "pimeä" jne.
Automatiikka toki hoitaa ne säädöt, joten vähemmän tarvii säätää/taitoa, mutta siltikin on tänäpäivänäkin tilanteita missä tarvii touhuta enemmän tai vähemmän käsin.
Toki ykkösidea ja tärkeintä että ei tarvi tehdä mitään.
"kun puhelimissa on pikselit lisääntyneet niin kamerat parantuneet." – Tämä ei ole pitänyt paikkansa moneen vuoteen.
Rautalangasta vääntäen: Kuvanlaadun ja kuvan megapikselimäärän välinen korrelaatio häviää, kun tietty megapikselimäärä saavutetaan. Ihmissilmän erotuskyky ei ole rajaton, joten kuvan ja näytön pikselitiheyksien loputon kasvattaminen ei kasvata silmin nähdyn kuvan laatua loputtomiin. Tämä raja on saavutettu aikaa sitten. Toinen oleellinen pointti liittyy näyttöteknologiaan ja kuvaa esittävän näytön kokoon. Esimerkiksi 4k näytöissä on vain 8.8 megapikseliä.
Yksi kamera ottaa parempia kuvia eräissä olosuhteissa, toinen voittaa toisenlaisessa kuvaustilanteessa. On lisäksi täysin makuasia, että pitääkö enemmän luonollisista kuvista, epäluonollisen valoisista kuvista, ylivärikkäistä kuvista, vai nukkenaamoista. Eri puhelimet ottavat oletusasetuksilla eri näköisiä kuvia. On esimerkiksi yleistä, että yökuvausmoodi tekee hämärässä kuvatujen kuvien mustasta taivaasta vaalean sinisiä. Omasta mielestäni tämä on huono asia, mutta jotkut vannovat valoisimpien kuvien nimeen. Kyse on siis makuasioista. Minkä näköisistä kuvista pidät, ja mitä kuvausolosuhteita haluat painottaa valinnassasi?
"Paras"-sanan kanssa kannattaa siis olla varoivainen, mutta aiempi toteamukseni perustui omaan mielipiteeseeni, jonka olen muodostanut itse näkemieni kuvien perusteella, niissä olosuhteissa missä kyseiset kuvat oli otettu.
Nykypuhelimissa on todella helppoa tökätä kuvaa haluamastaan kohdasta, ja säätää tarkennusta sekä valoitusta oman mielensä mukaiseksi. Tätä tulee ainakin itselläni tehtyä todella paljon.
Kommentoin puhelimien kameroita, en puhelimien näyttöjä.
Ihmissilmällä tai näytöllä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka paljon kuvassa voi olla tarkkoja pikseleitä.
Sillä on minimi merkitystä miksi, mihin tarkoitukseen kuva otetaan, nuukailu lähinnä tekniikan rajoitteita, niin kuvauksen kuin tallennustilan ym. osalta.
Luova valokuvaaminen on vain yksi kamerankäyttö kohde.
Makuasin lisäksi on tarpeet.
Puhelimien hämäräkuvin kehittyminen on ollut iso juttu, tänäpäivänä voi talentaa suhthelposti sellaista mitäkuvaushetkellä silmä ei näe.
Mainitsitvärit, jopa tallentaan niitä värejä mitä silmä ei erota.
Yleensä niillä laitteilla jotka pystyvät "pimeässä" valoisiin värikuviin, pystyvät kyllä "mustiinkin" kuviin.
Samaa mieltä, edelleen se kuvaaja voi vaikuttaa paljon, vaatii toki tutustumista siihen omaan laitteeseen, käyttää aikaa sen käyttäytymisen oppimiseen. Laitteet erilaisia, ja lisä haastetta että muuttuvat päivitysten myötä.
Mutta iso juttu on se automatiikka, senkin avulla voi itse vaikuttaa
Joku kehu Samsungin Foldin kameroita, sen mallin yksi suurimmista kritiikeistä on nimenomaan se ettei siinä olle valmistajan kyvykkäimät kamerat.
Ei niissä mikään huonokamera ole, mutta kuvat häviää oikesti tarkkuudessa, "tele" pää suppeampi ja makrokin taitaa olla heikompi ja eivät taida pärjätä hämärkuvauksessakaan.
Se että asetelma kuvatmiellyttää silmää ei paljoa auta jos käytännön käytössä toinen malli pärjää paremmin.
Kameran kyky kerätä valoa yhden tietyn mittaisen valotuksen aikana on verrannollinen suhteessa tuloon (kennon "lävistäjä") ^ 2 * (aukon halkaisija) ^ 2. Muista huomioida käänteisluvut. Absoluuttisilla arvoilla ei ole väliä, joten ei ole pakko selvittää kennon todellista lävistäjää tai aukon halkaisijaa milleinä. Vertailtavien arvot pitää olla samalla tavalla lasketut. Voi myös verrata kahta mallia keskenään verrannon avulla huomioiden käänteislukujen vaikutuksen.
Esim. Jos verrataan Xiaomi 1/1,12" f/2,0 vs. Fold3 1/1,76" f/1,8:
(1,76 / 1,12) ^ 2 * (1,8 / 2,0) ^ 2 = 2,00. Xiaomi siis kerää kaksinkertaisen määrän fotoneita samassa ajassa.
Mitä enemmän kamera ehtii kerätä valoa, sitä kohinattomampi ja laadukkaampi valokuvasta tulee, kunhan vertaillaan muuten vastaavia kameroita (kennon ikä ja tyyppi/johdotukset, objektiivin laatu, kuvan prosessointi jne.).
Sanoit:
"
"kun puhelimissa on pikselit lisääntyneet niin kamerat parantuneet." – Tämä ei ole pitänyt paikkansa moneen vuoteen.
".
Olen eri mieltä. Juuri suuripikseliset mallit ovat kasvattaneet kennokoon keskiarvoa, mikä lisää kerätyn valon määrää. Toki jo vuonna 2014 julkaistiin Panasonic CM1, jossa oli tuuman kenno, mutta olipa siinäkin tavallista enemmän pikseleitä (20 Mpiks.). Uudet pikselihirmut keräävät vielä enemmän valoa, esim. aiemmin mainitsemani Xiaomi Mi 11 Ultra, koska aukko on enemmän suurempi kuin mitä kenno on pienempi vs. CM1. Tietääkseni markkinoilta ei löydy yhtäkään alle 50 Mpiks. kännykkäkameraa, jonka kenno ja objektiivi keräisivät enemmän valoa kuin tuo Xiaomi. Iso kenno ja "turhan suuri" pikselimäärä tulevat samassa paketissa, joten jos haluaa kerätä valoa puhtaisiin ja laadukkaisiin kuviin, joutuu ottamaan siihen kylkeen myös pikseleitä.
DXOMark TOP5 kamerapuhelinta:
1. Huawei P50 Pro, 144 pistettä, 50 Mpiks.
2. Xiaomi Mi 11 Ultra, 143 pistettä, 50 Mpiks.
3. Huawei Mate 40+, 139 p, 50 Mpiks.
4. Huawei Mate 40, 136 p, 50 Mpiks.
5. Asus Smartp. for SD Insiders, 133 p, 64 Mpiks. (Huom. kenno on fyysisesti pienempi kuin ylläolevien kennot)
Rankings – DXOMARK
http://www.dxomark.com
Kärjessä ei näy yhtään tavallista 12 Mpiks. puhelinta. Sijalta 10 löytyy ensimmäinen 12 Mpiks, eli Apple iPhone 12 Pro Max. Siinä on suurehko 12 Mpiks. kenno 1,7 um -pikselikoolla ja valovoimainen f/1,6 -objektiivi. Olisi aika herkkua, jos Apple laittaisi 50 Mpiks. kennon ja 1,8 tai 2,0 aukon. Apple meinaan on aina saanut suhteellisen heikosta kameraraudasta paljon irti softalla ja prossulla, niin kuinka hyvä tulisi isolla 50 Mpiks. kennolla… Veikkaan, että "Amazing!" -huutelu jatkuisi seuraavan mallin julkaisuun asti.
Vielä tuosta näyttöjen 8 Mpiks. resoluutiosta. Jos otat kuvan 12 Mpiks. kameralla, niin kuvan oikea tehollinen resoluutio ei voi olla yli 1 / SQRT(2) * 12 * 10 ^ 6 = 8,49 Mpiks, koska bayer-värifiltterin rakenne rajoittaa. Sitten jos kuvaa vielä haluaisi hieman rajata, niin tarkkuus putoaakin jo alle nykyisten UHD-monitorien. Saati sitten, jos ja kun kuvia olisi mukavaa katsella muutaman vuoden päästä suuresta 8K-telkusta.
Sanon siis kyllä kiitos suurikennoiselle 50-200 Mpiks. kännykkäkameralle, jolla voi:
1. Oletuksena ottaa hyvälaatuisia bayerin rajat skaalauksen kautta kiertäviä 12,5 Mpiks. kuvia
2. Ottaa hyvässä valossa oikein tarkkoja 50 Mpiks. maisemakuvia
3. Zoomata jonkin verran
Edit. Lisäsin laskuesimerkin.
Miljardin pikselin kenno tällä vuosikymmenellä ei näytä mitenkään mahdottomalta enää.
Samsung reveals plans to develop 576MP smartphone sensor by 2025
http://www.dpreview.com
Samsung Could Introduce 576-Megapixel Sensors to Market by 2025
wccftech.com
katso liitettä 681996
Se "täyden resoluution" 108 MP kuvahan muodostetaan algoritmilla, joten periaatteessa se ei silloin ole enää raakakuva. 12 megapikselin otoksen saa raakana suoraan sensorilta, koska 3×3 pikselin alue käyttää aina samaa värisuodinta. Muutenkin tämä raakakuvan konsepti alkaa mennä paikoin jo vähän hankalaksi näissä mobiilisensoreissa, joista kuva on suunniteltu muodostettavaksi enemmän tai vähemmän laskentaa hyödyntäen.
Näinhän se vähän on. Eli tuokaan 108Mpix kenno ei ole "oikea" 108Mpix kenno sen perinteisessä merkityksessä. Tuo 3×3 värisuodin auttaa kuitenkin monessa asiassa kun pikselit ovat noin pieniä eikä suurin osa ikinä ota niitä 108Mpix kuvia ulos. Tuolla tavalla saa kuitenkin värien kohinaa poistettua ja kirkkauseroja kuitenkin todellisen 108Mpix tarkuuden mukaan.
576Mpix olisi kyllä aika mieletön kamera. Kohta joku tulee taas kertomaan kuinka ei tarvitse moista, vaan haluaisi mieluummin sitä ja tätä. Fakta vain on että puhelimiin laitetaan isompia kennoja koska ne mahdollistavat paremmat kuvat suurimmalle osalle käyttäjistä. Ei puhelinvalmistajat tee huippupuhelimia vain muutaman hassun käyttäjän takia, vaan massoille. Massat käyttävät sitä kameraa default kuvaustiloissa eivätkä vaihda juuri mitään asetuksia ikinä. Jos näille käyttäjille saa hyviä kuvia helposti niin silloin suurin osa käyttäjistä on tyytyväisiä ja ostavat ehkä jatkossakin saman merkin puhelimia.
Kyllä minullakin on järkkäri, mutta en ole sitä pariin vuoteen enää tarvinnut. Monella muullakin on ollut järkkäri "koska niillä saa parempia kuvia", mutta niin vain alkaa puhelimet korvata järkkäreitä. Ei puhtaassa kuvanlaadussa vaan siinä että entistä vähemmän sille järkkärille on oikeasti tarvetta. Jos minun pitäisi ottaa nyt hyvässä valaistuksessa hyvä kuva isosta hääseurueesta… en kaivaisi vanhaa järkkäriäni vaan ottaisin sen 108Mpix kuvan puhelimella. Jos minun pitäisi ottaa kuva/video about mistä vain, olisi se puhelin aina saatavilla. Harvassa tilanteessa minun enää tekisi edes mieli koskea järkkäriin ja nähdä sitä vaivaa, koska puhelin tekee homman paljon helpommin. Jos olisin ammattilainen tai harrastaisin valokuvausta enemmänkin niin tietenkin se järkkäri olisi oikea työkalu.
Juuri näin ja tässä Applen ja Googlen softat on omasta mielestä omaa luokkaansa, kännykkä taskusta ja lopputulos on tarkka ja erittäin hyvä kuva lähes poikkeuksetta.
Juurikin näin, jos haluaa lähteä eläintarhaan kuvaamaan eläimiä, niin kannattaa ottaa se järkkäri mukaan vaikka 70-300 putkella varustettuna. Jos taas aikoo ikuistaa sen mökkirannan auringonlaskun niin kannattaa ottaa mukaan järkkäri, 10-20 linssi, jalusta ja kasa ND filtereitä. Jos makrokuvaus, pimeäkuvaus, bokeh-efektit, nopeiden liikkuvien kohteiden kuvaaminen, panning shotit jne. kiinnostaa, niin oikea valinta on järkkäri. Ei nämä oikein tahdo sillä kännykällä onnistua.
Tuossahan se on myös käyttötarkoitus.
1. Kameralla tulee aika sumea ja kovasti kohiseva 200mpix kuva.
2. Kuva skaalataan hyvin helpolla algoritmilla 50mpix ja se terävöityy samalla ja kohina vähenee.
3. Kuva skaalataan vielä kerran neljäsosaan (12.5mpix) ja se on niin terävä, kuin voi tuolla optiikalla / valotuksella olla ja kohinaakaan ei enää huomaa.
Nykyaikana algoritmi osaa fiksusti valita neljästä pikselistä sen parhaan (tai sitten vaikka ottaa keskiarvon, jos ei osaa). Sitten koko ajan kuvan laatu paranee, kun älykkäästi skaalataan. Tarkoituksena on käyttää noita 12.5mpix (tai ehkä 50mpix) kuvia, eikä sillä maksimiresoluutiolla ole tarkoitus tallentaa kuvia. Jokainen skaalauskerta vaikuttaa kuvaan positiivisesti ja lopputuloksena on loistava kuva.
Se on vaan, että jos tähän haluttaisiin yksi kerros lisää, niin pitäisi olla 800mpix sensori.. Mutta sitähän on povattu tälle vuosikymmenelle
Itseasiassa tässä on se pointti että suurin osa noista onnistuu puhelimella ihan hyvin.
Eläintarhassa -> voi käyttää puhelimen zoomilinssejä… saa ihan ok kuvia.
Mökkirannan auringonlasku -> kamera taikoo siitä vielä värikkäämmän tai pienellä säädöllä ihan ok kuvan.
Makrokuvaus -> osassa puhelimista maksolinssi. Ei tosin kaikissa. Silloin voi pieni lisälinssi auttaa: Blips – The thinnest portable lenses for smartphone: for macrophotography or microscopy – SmartMicroOptics
Pimeäkuvaus -> jos ei ole kyse liikkuvasta kohteesta niin puhelin käy, kunhan on jonkun sortin tuki/jalusta.
Bokeh-efektit -> no tässä tarvitaan järkkäriä, yleensä
nopeiden liikkuvien kohteiden kuvaaminen -> Huippuluurit mahdollistaa 100 kuvaa nopeudella 20fps. Eli 5sec ja voit valita mitä haluat. Toki järkkäri parempi, jos oikeasti hyvä järkkäri.
panning shotit -> onnistuu puhelimellakin jollain tapaa, mutta alkaa mennä siihen järkkärikategoriaan
Suurin osa noistakin siis onnistuu sillä mikä taskusta löytyy, silloin kun se tilanne on käsillä. Tietenkin jos lähtee johonkin tarkoituksena valokuvata niin silloin voi hyvin ottaa järkkärinkin. Hyvin monesti se tilanne missä kuvan haluaa, tulee vain yllättäen. Mitä parempi puhelimen kamera niin sitä useammin voi vain luottaa että puhelimella onnistuu ja jättää järkkäri entistä useammin kotiin odottamaan sitä oikeaa "valokuvausreissua".
Kennokoon ja kuvanlaadun välillä on epäilemättä korrelaatio, mutta et ottanut perusteluissasi huomioon muita kuvanlaatuun vaikuttaneita tekijöitä. Nykyään puhutaan yleisesti niin sanotusta laskennallisesta valokuvauksesta, jossa kuvanlaatu on yhä enemmän ja enemmän riippuvainen käytetyistä algoritmeistä ja laskentatehosta.
Tavallisen tallaajan helppo usko yksinkertaisiin väittämiin, jotka on helppo ymmärtää. Megapikselimäärä ja kennokoko ovat yksinkertaisia teknisiä termejä, joiden merkitys on suoraan järkeenkäypä. Ikävä kyllä, nykyajan kamerat eivät ole niin yksinkertaisia, että kuvanlaatua voisi arvioida tällaisten yksinkertaisten tunnuslukujen avulla.
Kyse on kokonaisuudesta. Mikään yksittäinen tekninen termi (esimerkikis kennokoko tai pikselimäärä) ei kerro riittävästi, jotta siitä voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Sanoit itsekkin, että "Xiaomi kerää kaksinkertaisen määrän fotoneita samassa ajassa". En yritä kiistää tätä väitettä, mutta oletko miettinyt montako kameranlinssiä kerää dataa, ja kuinka kauan datan kerääminen kestää? Mikä on valotusaika, kuinka hyvä optiikka laitteessa on, kuinka hyvin kuvanvakautus toimii, ja kuinka monesta yksittäisestä kuvasta lopullinen kuva koostetaan? Mitä tarkemmin perehdyt nykykameroiden toimintaan, sitä paremmin ymmärät kuinka vähän markkinointitermeillä on vaikutusta todelliseen kuvanlaatuun.
Olen itsekkin seurannut DXOMarkin testejä, kunnes erehdyin itse tutkimaan eri laitteilla otettuja testikuvia. Täytyy todeta, että omin silmin näkemäni testikuvat ovat olleet turhan usein ristiriidassa DXOMarkin pisteytysten kanssa. Valmistajat yrittävät toki manipuloida netistä löytyvien testien tuloksia parhaansa mukaan, esimerkiksi testaajille jaetaan ilmaisia testilaitteita, mutta en kuitenkaan uskalla väittää, että tässä olisi kyse huijaamisesta. Hyvälle kuvanlaadulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joten "paras"-sanan kanssa kannattaa olla erittäin varoivainen. Kuten aiemmassa kommentissani perustelin, kyse on makuasiasta: Mitä asioita sinä arvostat hyvässä kamerassa?
Oikean vastauksen voi löytää vain yhdellä tavalla: Otetaan useilla kameroilla testikuvia samasta kohteesta, ja tehdään omat johtopäätöksesi kuvien laadun ja kuvaamisen helppouden perusteella.
Edit: Ja kuten tilastollisissa testeissä yleensäkkin, testit tulee tehdä sokkona ilman tietoa kuvat ottaneista laitteista, ja kuvat jatkuvasti muuttuvassa random-järjestyksessä.
Itseasiassa tuossa kuvassa on asia esitetty hieman harhaanjohtavasti, eli homma ei mene kaikilta osin ihan noin. Sensoriltahan tulee siis oletuksena 12,5 megapikselin kuvia, koska RGB Bayer -asettelussa samanvärinen suodin on aina 4×4 fotodiodin ryhmän päällä. Siitä saadaan sitten algoritmien avulla muodostettua haluttaessa myös 50 MP tai 200 MP lopputulos. Suorasta lineaarisesta skaalauksesta sen varsinaisessa merkityksessä ei ole kyse. Valoisuuden suhteen kennon resoluutiohan on 200 MP, värien (RGB) suhteen 12,5/3, joskin sieltä saadaan sitten kokonaisresoluution ja algoritmien avulla ongittua irti enemmän myös sillä saralla.
Olen kanssasi samaa mieltä noista mitä kirjoitit ja varmasti monessa tapauksessa taso kännykkäkameralla on riittävä, etenkin mainitsemiesi lisäviritysten kanssa. Tässä varmaan päästään kuitenkin siihen ikuisuus juttuun, että valokuvauksen harrastajat vaatii asioilta hiukan enemmän, vaikka vaan jo se fiilis, kun kiipeät tunturia ylös reppu selässä täynnä kuvaus kamppeita tai odotat sitä ’golden houria’ jalusta ja kamera viritettynä ottamaan sen yhden kuvan pitkällä valotuksella. Varmaan vähän sama kuin harva muusikko tai hifi harrastaja suostuu kuuntelemaan loppuelämänsä musiikkia Tokmannin 10 € kuulokkeilla, vaikka nekin varmasti joissain tilanteissa on ihan ok.
Mutta lipsuu jo hiukan otsikon aiheen ohi (vaikka kännykkäkameroista puhutaankin), joten jatketaan Sampan massiivisten megapixeleiden parissa.
EI, mites se perinteinen kenno meni, pikselimääräksi ilmoitettiin yksittäisten mittapisteiden pisteiden määrä, ja niistä sitten laskettiin värikuva. sitten näitä toteutus eroja mitä väriä/valoa aistivia pikseleitä on mikäkin määrä.
Joskus isossa pikselimäärässä heikentävänä juttuna markkinointiin sitä että pisteiden väliin osuvat fotonit meni hukkaan, eli samoilla neliömilleillä hävittiin, markkinoinnissa jo pitkään tämä ratkaistu.
Markkinointitermeillä kuvataan niitä kuvanlaatuun vaikuttavia asioita.
Se miten matkapuhelimien tuottava kuvanlaatu on parantunut on jäsisyttävä ja niitä parannuksia kuvaillaan mm markkinointi termeillä.
Se on totta että ei olu mitään yksittäistä suuretta joka selkeästi kertoisi paremmuden, muistettava että lisäksi on niin monipuolinen komponentti että siihen tarvittaisiin monia.
No jaa, testit ja arvostelut auttaa kuluttajaa valinnoissa, testikuvat niin laadukkaassa arvosetelussa/testissä avataan se mitä ne kertoo.
Vaikea toki tehdä kohtuu hintaan testejä joissa tulisi vastaus kaikille, mutta eri testaajat toivottavasti kesittyy eriasioihin, joten sillä saa vähän leveyttä.
Kameraa toki vähän vaikea testata sokkona saati että sen jälkeen sitä voisi arvostella.
Puhelimien kameroiden kuvausominaisuuksista / kyvyistä kommenttisi kertoo hyvin paljon.
Kertoo myös muuta, eli nyt ilmeisesti määritellään oikea "valokuvauksen harrasta", jos digimurroksen aikaan, oikeat harrastajat oli filmimiehiä.
Vaikka puhelimen kamera on paljon muutakin kuin harrastevalokuvauksen väline, niin tänäpäivänä valtavat määrät valokuvausta harrastavista kuvaa ensisijaisesti kamerapuhelimella niitä kuvia.
Sitten toistoa, miksi ihmeessä keskitytään yksinomaan johokin luovaan "valokuvaukseen" , jotekin asennoidutaan niin että se olisi ainoa tärkeä asia mihin sitä kameraa käytetään ja se olisi ainoa mittari millä paremmuutta mitataan.
Tämä näyttön tarkkuus juttu, sitä en tajunnut lainkaan.
Jo ihan peruskamera puhelimissa voi sitä valmista kuvaa zoomailla, totta että joissain ohjelmissa se voi olla rajoitettu, mutta osalla voi zoomailla enemmän.
Valokuvaus lienee nyt suositumpaa kuin koskaan kamerapuhelinten ansiosta.
Kamerapuhelimilla saa oikein hyviä kuvia. Käytän järjestelmäkameraa sekä puhelinta kuvaukseen.
Järkkäri + 200-600mm putki on lintujen kuvaukseen, puhelimen 16/24/70mm objektiivi muihin kuvauskohteisiin.
Puhelimen 12MP rajoittaa jonkun verran kuinka paljon kuvaa voi rajata. Järkkärin 35MP:ssä on oikein mukavasti rajausvaraa.
Isot kuvat vievät aika paljon tilaa niin pienemmät megapikselit voivat olla joskus ihan hyväkin. 35megapikselillä jpeg+raw kuva vievät tilaa muistikortilta 90Mb ja sen lisäksi jpeg kuvat on vielä liian isoja ettei saa ladattua discordiin.
Tämä oli vastaus @mRkukov :ille, ja jätit sopivasti lainaamatta sen osan, missä juuri niistä puhelimen kameran ominaisuuksista kommentoin.
Kerro ihmeessä oikea termi millä voi erottaa toisistaan ne, jotka ottavat kameran mukaan, kuvaavat ensimmäisenä grey cardin, säätävät tällä white balancen kohdalleen ja katselevat maailmaa etsimen läpi VS ne joilla on kännykkä taskussa?
Juu kyllä tässä olisi myös tärkeää keskittyä, vaikka poliisin suorittamaan onnettomuus- ja rikospaikkakuvaamiseen tai vaikka myytävän asunnon kuvaamiseen, passikuvia unohtamatta. Näistäkin asunnon kuvaaminen menee kategoriaan luova, koska kuvaaja voi itse päättää mitä kuvataan, mistä suunnasta jne.
Itse harrastelijana tulee hyvin vähän kuvattua muuta, kuin luovia juttuja. No toki tulee kuvattua kuitteja kirjanpitoon, tai kellon aika kellosta, että muistaa milloin antoi lapselle lääkkeen tai kuva vaimon kirjoittamasta kauppalistasta, että onhan näitä. Näissä toki kamerapuhelin on todella kätevä, ja varmasti myös tämä Samsung tulee näistä hienosti suoriutumaan.
Ensimmäinen varmaan valokuvaaja, toinenkin voi olla.
Jos nyt meinaat luovana taiteen harrastajana, niin jälkimmäinen voi olla siinä parempi, jos nyt taidetta voi arvostella.
Ok, näissä ketjuissa jokainen toki näkee asian omaltakantilta ja nostaa itselle tärkeät asiat kepin nokkaan.
Taiteilijoidenkin välillä voi nousta eriasiat tärkeiksi.
Markkinointitermeillä yritetään luoda mielikuva hyvästä kuvanlaadusta, mutta markkinointitermien ei tarvitse kertoa mitään todellisuudesta. Tämä jos mikä on tärkeä asia ymmärtää: Markkinointitermejä vilisevät mainokset yrittävät saada sinut ostamaan tuotteen, mutta mainosten kehut pitävät vain harvoin kutinsa. Kuluttajalta tulee löytyä medianlukutaitoa ja harkintakykyä, jotta kuluttaja ei joudu laitevalmistajien höynäyttämäksi.
Tilastollinen testaaminen lienee tuntematon käsite suurimmalle osalle kansaa, mutta väännetään pari juttua rautalangasta: Sokkotestaamisella tarkoitetaan sitä, että katsojalle ei kerrota mitään kuvan ottaneesta laitteesta. Kuvista tulee kuitenkin löytyä id, jotka voidaan kytkeä valmistajiin esimerkiksi seuraavasti:
A) Valmistaja 1
B) Valmistaja 2
Kuvat tulee myös esittää satunnaisessa järjestyksessä, ja mikäli kuvia esitetään useita rinnan, niin myös kuvien paikan tulee vaihtua. Tuloksiin ei yksinkertaisesti voida luottaa ilman satunnaistamista ja tietojen piilotusta, sillä laitemerkillä ja kuvien sijainnilla on tilastollinen vaikutus äänestystulokseen.
Näyttää tutulta joen mutkalta
Mutta tuossa se tärkein pointti kyllä tulikin, paras kamera on se mikä on mukana.
Luo mielikuvia ja huonoa etteivät ole useinkaan verrannollisia muiden kanssa.
Juttu oli kuitekin siinä että puuttuu yksiselitteiset mitattavat suureet joiden perusteella voisi järjestellä, markkinoilla on toki yhtiöitä jotka testaa ja pisteyttää joka luo jonkinlaista vertailtavuutta.
Tuollainen voi toki olla yksi osa arviointi. Mutta jos ei nyt ihan pieleen menneitä kuvia, niin siinä arvostellaan aivain jotain muuta kuin laitteen kameraa. (kärjistäen)
Kameran ominaisuuksia voi arvostella ihan "mittaamallakkin" ja sitten niistä voi tehdä sanallista arvioita.
Äänestyksiä voi, se on sitten ihan eriasia onko niillä mitään tekoa laitteen kameran paremmuuden kanssa.
Jos kuvaajan ottamia kuvia arvostellaan, niin syytä miettiä arvostellaanko siinä kuvaajaa, vai kuvaajan käyttämää laitetta.
Joskus joissain testeissa on käytetty maahantuoja/valmsitajan edustajaa, silloinkin pitkälti testataan edustajan taitoja ja edustajan kykyä miellyttää arvostelijoita.
Ja yleensä ei ole mielekästä edes yrittää pimittää kuvaajalta testattavaa laitetta.
Jos taasen testataan jokin taideautomatiikan luomia kuvia tilanteessa missä laite telineessä kiinni, ja siitä äänestys niin tulokset varmaan menee sen mukaan miten äänestäjien mieltymykset, joo ihan ok, mutta ei siitä nyt ole kameratestin perustaksi.
Jotta testillä olisi arvoa kuluttajalle, valokuvausharrastajalle niin testit vaatii ammattilaisen arviot ja selitykset.
Jotta päästää uutiseen, niin jos amattilainen vain meuhkaa siitä kuinka pikselit on huuhaata, niin ehkä ammattilainen on vain kovasti asenteellinen. (Vuosien saatossa ammattilaiset on pakittaneet näissä asenteissa ja suhtautuvat jo avoimemmin)
Lähde: Samsung developing 200-megapixel phone camera… Equipped on Galaxy S23