Kokeilussa Huawein noin 2000 euron hintainen MateBook X Pro -kannettava. Laitteen sisuksista löytyy Intelin Core i7-10510U -mobiiliprosessori, 16 gigatavua keskusmuistia ja teratavun SSD.
Ammattimaiseen käyttöön suunnattu MateBook X Pro -kannettava 13,9-tuumaisella ja 3000×2000-resoluution eli 3:2-kuvasuhteen laadukkaalla näytöllä.
Tutustumme artikkelissa MateBook X Pron ominaisuuksiin ja otamme selvää suorituskyvystä ja vertaamme sen ominaisuuksia edullisempaan MateBook D 14 -malliin.
Lue artikkeli: Kokeiltua: Huawei MateBook X Pro -kannettava
Testi pitäisi tehdä vakioidulla absoluuttisella kirkkaudella – ei vakioidulla prosenttisäädöllä.
Mutulla arvioiden akkukestoero kasvaisi vielä merkittävästi Icelake mallin eduksi, jos näytön kirkkaus pudotettaisiin tuohon 250cd/m² tasolle, todennäköisesti puhuttaisiin vähintään tunnin / parin lisäyksestä akun kestoon.
Tuota hintaa ei pysty millään tavalla perustelemaan että olisi ostamisen arvoinen.
1200-1400€ ehkä olisi se luokka mihin se kuuluisi.
Tämä ei ole varsinaisesti 1:1 vertailu, vaan saman malliston edullisemman version tulokset ovat mukana referenssinä. Luulisi olevan jokaiselle itsestään selvää, että alhaisemmalla kirkkaudella on pidempi akkukesto. Olemme käyttäneet ja käytämme jatkossakin näytön 100% kirkkautta akkutesteissä, se kertoo kyseisen laitteen akkukestosta, eikä suhteesta vertailukohtaan.
Ei ole tainnut mennä laitteen suunnittelu / tuotantoaikataulu yksiin AMD:n U 4000 -sarjan kanssa, koska tämä lanseerattiin jo helmikuussa. Ehkä ensi vuonna.
Mielestäni Zepillä on tässä ihan validi pointti. En itse huomannut/mieltänyt kyseistä eroa, ennenkuin luin kyseisen kommentin, vaan arvostelusta jäi mielikuva kalliimman mallin vain hieman paremmasta akkukestosta. Todellisuudessa ero on kuitenkin merkittävämpi, kun toisen kirkkaus on tuplat. Jos ero huippukirkkaudessa olisi edes pienempi, voisi tulos olla jotenkin hyväksyttävä, mutta käytännössä noilla on järisyttävä ero.
Selkeyden kannalta ehdottaisin, että testeissä asetettaisiin joku standardi tavoitetaso (esim. 250-300nit), jotta tulos olisi suurinpiirtein vertailukelpoinen. Eihän Ferrarin ja Skodan kulutuseroakaan vertailla niiden huippunopeuksilla, vaan jollain tietyllä nopeusalueella.
Edit: ja otetaan toki huomioon että näyttö on mahdollisesti suurin tai ainakin suurimpia yksittäisiä virran kuluttajia.
Toisaalta eihän sähköautojen akkukestoa testata rajoittamalla nopeus 30 km/h, tosin ei täysilläkään mutta kannettavan akkua joku saattaa käyttää täydellä kirkkaudella
—
Minulle täyden kirkkauden akkukesto on kyllä hyvä indikaattori todellisesta akun kestosta, koska käytän koneita aina sellaisilla kirkkausasteilla, että näen kunnolla. Samaan graafiin laittaminen on kyllä vähän kyseenalaista kun lukujen vertailukelpoisuus on kehno.
Nehän kaikki testataan tieliikennelain mukaisissa olosuhteissa, eikä "täysiä".
Näytön kirkkaudelle kun ei mitään lakeja ole ja niiden käyttö "täysillä" on kaikenlisäksi huomattavasti turvallisempaa ja jopa joissain määrin kuvaa todellista käyttöä. Autoihin viittaaminen tietotekniikassa toimii joissain määrin, mutta ei ehkä tässä tapauksessa.
Itse luen leipätekstitkin yleensä aika tarkkaan läpi ja sen takia tuon huomasinkin (ja muistin jopa edellisestä artikkelista, että verrokin näyttö ei yllä samoihin kirkkauksiin) ja ajattelin, että asia kiinnostaisi muitakin.
Koska resurssien ja ajan käytön suhteen täytyy vetää joku raja. Mietitään tuo testiasettelu jatkossa uusiksi, josko käytetään jotain tiettyä kirkkautta kaikilla 100% kirkkauden sijaan.
Mielestäni 100% on täysin looginen valinta koska aivan varmasti suurimmalla osalla ihmisistä se jää "vahingossa päälle" ei perus käyttäjä niin mieti sitä näytön kirkkautta ennenkuin pitää akkua säästää, ja se on sitten asia erikseen. Vaikkakin kaikki aika varmasti lähtee sielt 100% kirkkaudesta alaspäin säätämään. Mielestäni teidän tapa vertailla asiaa on kohtuu validi, koska kalliimmassa tuotteessa on vaan parempi kuvanlaatu. Thats it.
Edit: Kuvanlaatuun mielestäni kirkkaus sisältyy.
Yleistyy kaikkiin mittauksiin paremmin, eikä vaan yhteen akkukestolukemaan.
Testi on kyllä mukavaa luettavaa, ei ole nyt iso valituksen aihe.
Ei taida kannettavissa olla yleensä näytön kirkkaus oletuksena 100 %, vaan ennemminkin jossain puolivälin tienoolla. Ja aika harva myöskään sitä täyttä kirkkautta käyttää, jos vähänkin asiasta on perillä ja jos ei ole jotain eritystä tarvetta (esim. auringonpaisteessa).
500cd/m² on jo liiankin kirkas käytettäväksi hämärässä valaistuksessa. Jos laitteessa ei ole automaattista kirkkaudensäätöä, niin kirkkaudensäädintä räplätään tarpeen aina tullen, kun näyttö on liian kirkas tai himmeä olosuhteisiin nähden.
Juu, kyllä ainakin meikäläinen ottaa aina kehitysehdotuksen vastaan. Kaikenlaista rakentavaa palautetta on huomattavasti mukavampi saada kuin ei mitään palautetta. Tuo kannettavien akkutestaus täydellä kirkkaudella juontaa juurensa ajalta, jolloin me ei vielä testattu kannettavien näyttöjä lainkaan. Näytön kirkkauden säätäminen luotettavasti samaan kirkkauteen vaatii kuitenkin esim. jonkin näytönkalibrointilaitteen. Nyt viimesimmät 4-5 kannettavatestiä ovat (myös kehitysehdotuksen kautta) sisältäneet ainakin kevyen näyttötestauksen, joka käytännössä mahdollistaisi myös näytön säätämisen melko pienellä vaivalla tiettyyn kirkkauteen akkutestejä varten. Eli hyvinkin mahdollista, että jatkossa akkukesto mitataan sekä tietyllä kirkkaudella, että maksimikirkkaudella.
Se mitä @Sampsa mainitsi resursseista, ajankäytöstä ja rajan vetämisestä tarkoittaa hyvin pitkälti sitä, ettei me kyetä mitenkään tekemään kannettavatestejä samalla kaavalla kuin esimerkiksi notebookcheck, joka nimensä mukaisesti keskittyy pääsääntöisesti vain kannettaviin. Samoin me ei pystytä tekemään näyttötestejä samalla tarkkuudella kuin TFTCentral, jonka pääasiallinen työ on näyttöjen testaaminen. Siihen vielä päälle nämä io-techin "kategoriat", joistä tämä kyseinen artikkeli putosi "Kokeiltua" -sarjaan eli melko pintapuoliseen ja lyhyehköön testaamiseen verrattuna "Testissä" -artikkeleihin.
Joka tapauksessa, validi tämä zepin pointti ja varmasti parannamme tätä jollakin tapaa jatkossa, mutta kuitenkin niin, ettei se vie kohtuuttoman paljon aikaa.
Kyse ei niinkään ole resurssikysymys tuon asian osalta. Kukaan täällä ei ole väittänyt, että noita testejä täytyisi samalla tasolla tehdä.
Voihan sen palautteeseen vastaamisen tietysti vastaan vänkäämiseksikin tulkita.