Yksiin kansiin kerätyn WorldMap-kirjasen tarkoituksena oli antaa yrityksen avaintyöntekijöille käsitys markkinoiden trendeistä ja toimialamurroksesta, joilla voisi olla vaikutusta Nokian liiketoimintaan. Sisällön piti myös haastaa yrityksen sisälle juurtuneita oppeja ja toimia työkaluna uusien bisnesmahdollisuuksien tunnistamiseen.
Vaikka teksti on kirjoitettu lähes 15 vuotta sitten, on siinä käsitelty siinä hyvin yksityiskohtaisesti samankaltaisia palveluita, jotka nykyään tunnetaan esimerkiksi nimillä Applen Appstore, Instagram, Youtube ja Facebook. Tekniikan saralla uskottiin polttokennojen korvaavan litium-akut ja jo tuolloin ymmärrettiin, että rautakeskeisestä ohjelmistokehityksestä pitäisi pyrkiä kohti käyttäjäkeskeistä applikaatiokehitystä.
Lue artikkeli: Nokia visioi tulevaisuutta 2003
On täysin käsittämätöntä että firmassa oli mahdollisuuksia ja resursseja vaikka mihin. Tulevaisuudennäkymätkin olivat selvillä ja silti he sössivät melkein kaiken.
Sama ongelma tuppaa olemaan kaikissa isoissa firmoissa. Teknologian murrokseen on vaikea sopeutua ison firman byrokraattisuuden ja sisäisten valtataisteluiden takia.
Oliskohan jonkun ulkoisen konsulttifirman kirjoittama.
Tuossahan on nimittäin paljon kaikenlaista järkevää, mitä ei kyllä sitten käytännössä nähty 2010-luvulle tultaessa. 😀
Jos en ihan väärin muista niin Nokiallahan oli Symbian aikoina joku app- ja musiikkikauppa? (Ovi Store/Kauppa, joku tämmöinen)
Noina 2000-luvun alkuvuosina ne ongelmat rakentui. Yksi merkittävä syy oli johtamispolitiikka.
Nykyään sitten tyytyväisenä taputellaan selkään, kuinka käytännössä "kuollut" matkapuhelinten osuus liiketoiminnasta myytiin Microsoftille kovalla rahalla. Hyvä kauppa, mutta ei ne matkapuhelinten markkinat mihinkään kadonneet. Applen liikevoitto on jo yksistään 40 miljardia dollaria.
Kaikkea hyvää kuitenkin toivon HDM Globalille. :tup: Harmi että Android kelkkaan päästiin hyppäämään näin myöhässä.
Toisaalta varmasti mukava aloittaa puhtaalta pöydältä ja toimivaksi todetusta ympäristöstä.
Nokialta löytyi sovelluskauppoja, ohjelmia ja uusia projekteja kyllä riittämiin. Kiva vaan kun ne aina tapettiin ja kuopattiin vuoden-kahden sisään julkistuksesta ja pakotettiin käyttäjät taas siirtymään uuteen ja mahdollisesti vielä ostamaan maksulliset sisällöt uudestaan (esim. drm musiikki)
Tämän vuoksi syvä inho kaikkeen missä lukee NOKIA. Jos taas olet ostanut sen mp3-tiedoston itunesin kautta vuonna 2004 niin todennäköisesti saat sen edelleen ladattua ja kuunneltua äbleltä.
Ei tullut aikoinaan seurattua puhelinmarkkinoita ja kehitystä sen tarkemmin, mutta Microsoftin kanssa Windows sekoilut ja Elop -keissi olivat viimeiset naulat vanhan Nokian arkkuun.
Yleensä firman sisällä tiedetään oikein hyvin mitä pitäisi tehdä (siis siellä missä oikeasti tehdään), mutta firman sisältä ei kysytä, vaan sen sijaan pitää palkata joku ulkopuolinen konsultti.
Nimenomaan. Täysin käsittämätöntä.
Tähän voisi lisätä että vastaava tunarointi onnistuu vain suomessa. Mikähän firma seuraavana?
Saman tyylisiä ajatuksia kauppa uusiutui joka vuosi ja entiset puhelimallit hylättii, näin karrikoidusti.
No jaa. Yleensä sieltä suorittavalta tasolta ei tule mitään sen tason tietoa josta olisi iloa. Pieniä parannuksia ja optimointeja kyllä varmasti.
😆
Niin, että meinaat vaikkapa Nokialla todellisen tietotaidon olleen siellä powerpointteja toisilleen pallottelevassa keskijohdossa eikä esimerkiksi niissä tuotekehitysorganisaatioissa jotka tuottivat satoja patentteja vuodessa?
Mutta juu, juuri tuon takia palkataan se konsultti joka kertoo samat itsestäänselvyydet mitkä olisi voinut käydä kysymässä joka kahvihuoneessa. Mutta kun ei se suorittava porras mistään mitään tajua niin turha sieltä on mielipiteitä kysellä.
En kyllä usko että tuotekehityksen kahvihuone osaa markkinatutkimusta kauhean hyvin. Luuleehan ne toki tietävänsä mitä ihmiset haluaa mutta luulo ei ole tiedon väärti.
En meinaa mitään niistä sanoista joita suuhuni tuossa yrität laittaa.
Eniten tuossa kirjasessa kummastuttaa Open Source kohta, jossa sanotaan ettei kuluttaja välitä laitteen käyttöjärjestelmästä. Sinällään tämä on ihan totta, sillä kuluttaja tekee ostopäätöksiä ekosysteemin ja palveluiden perusteella. Käyttöjärjestelmällä on kuitenkin merkittävä rooli tähän kokonaisuuteen, joten käytännössä ostopäätöksiä tehdään (ainakin nykyään) käyttöjärjestelmän perusteella. Ehkä 2000-luvun alussa tekniset ominaisuudet määrittelivät hyvin pitkälti laitteen ominaisuudet mutta viimeistään iOS:n App Storen esittely vuonna 2008 muutti tilannetta ja teki kuluttajat tietoiseksi myös itse käyttöjärjestelmästä.
Nokialla ei ollut selkeää visiota matkapuhelimen ekosysteemin rakentamisesta, mikä johti väistämättä nähtyyn tulokseen. Ajattelu oli ehkä liian insinöörimäistä yksittäisten ominaisuuksien ympärillä eikä kokonaisuutta osattu ottaa huomioon.
Käyttöjärjestelmiä oli yksinkertaisesti liikaa, mikä johti kulujen nousuun. Sitten kun kuluja lähdettiin karsimaan, niin lopputuloksena oli puolivalmiita tuotteita. Tuohon kun yhdistetään vielä ajattelumalli, jossa pyrittiin tuottamaan halvalla mahdollisimman paljon sovelluksia ilman laatukontrollia, niin lopputulos on selvä.
PS. Loistava artikkeli! Tällaisia voi olla minun puolesta lisääkin :).
Vielä kun keksisi mitä ihmeen tekemistä markkinatutkimuksella on tässä minkään kanssa. Maalitolpat taisi lentää juuri komeasti seuraavalle pelikentälle.
Asia kunnossa. :rolleyes:
Väittäisin kyllä että suurimmat menestyjät ovat palveluntarjoajat, kuten Google, Facebook, Spotify, Netflix etc … Näiden yhteinen nimitys on etteivät ne ole alustariippuvaisia.
Nyt en ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit? Tuon minun pohdinna lähtökohtana oli, että Nokian tarkoituksena oli pysyä matkapuhelin bisneksessä. Toki Nokia olisi voinut etsiä uusia liiketoimintamalleja jo aiemminkin. Toisaalta Applella menee kuitenkin paremmin kuin yhdelläkään luettelemistasi yrityksistä ja itseasiassa Spotifylla kulkee aika heikosti.
Jos taas tarkoitit, että luettelemasi palvelut eivät ole alustariippuvaisia älypuhelimissa, niin se ei pidä paikkaansa. Käyttökokemus voi olla ihan erilainen riippuen alustasta. YouTube pyörii useimpien mielestä näppärämmin omassa sovelluksessa kuin selaimessa. Lisäksi on eri palveluja, jotka eivät toimi jokaisella alustalla (esim. WhatsApp). Käyttöjärjestelmällä ja ekosysteemilla on ainakin minun mielestä iso merkitys älypuhelimissa ja Nokian olisi pitänyt sisäistää tämä paremmin.
En kommentoinut matkapuhelimia vaan käyttöjärjestelmät vs. palvelut noin yleisesti. Apple on myös palveluntarjoaja, mutta siinä suhteessa erilaisessa asemassa että heidän palvelunsa ovat rajattu vain heidän omaan ympäristöönsä. Vastaesimerkkinä voisi sanoa että Microsoftilla menee huonommin kuin vuosiin vaikka heidän tuotteet ovat perinteisesti olleet täysin rajattuja. Apple on muutenkin vähän erikoinen firma, joka uhmaa kaikkia talouden klassisia perusperiaatteita.
Olen parissa Nokian teknologiakeskuksen tilaisuudessa ollut ja kyllähän siellä tosiaan on ollut hyvä pöhinä. Vaikuttaa valitettavasti siltä että ylin johto kiinnitti huomiota enemmän oman kuvansa kuin firman kehittämiseen. Joku N Gage oli kymmenisen vuotta aikaansa edellä, mutta idea sinänsä oli oikea jos miettii millaista tiliä mobiilipelifirmat nykyään tekevät.
Mitä itse olen Nokiasta lukenut (nyt viimeisenä DX200 – nokian jalokivi, jossa myöskin tuota matkapuhelinpuolta ja johtoa käytiin läpi) niin kyllähän tuo matkapuhelinpuolen katastrofi on täysin keski/ylä-johdon syytä kun yrityksessä kierros toisensa jälkeen myllyytettiin organisaatiota uusiksi. Tämä kun vielä lisätään siihen valtavaan kasvuun jonka nokia koki 2000 luvun alussa kun henkilöstön määrä lisääntyi rajusti niin onko ihme jos laiva huonolla kapteenilla karauttaa karille?
Toisaalta pitää muistaa, että ennen Applea kosketusnäytöt olivat enimmäkseen sontaa. Vanha käytäntö, jossa kosketusnäyttö oli käytännössä yksinappinen hiiri huonosti reagoivalla resistiivisellä kosketusnäytöllä, oli aika hirveää. Apple toi puhelimiinsa kapasitiivisen kosketusnäytön ja kehitti kovasti kosketusnäyttöjen käyttöliittymäkoodausta. Siinä on tarvittu kovasti visiota, että on saatu käyttäjiä miellyttävä ratkaisu aikaan.
Eipä se silti ainakaan auttanut, että Internet tableteista poistettiin puheominaisuudet omien tuotteiden suojelemiseksi ja kosketusnäytölle suunniteltu s90 käyttöjärjestelmä ajettiin kokonaan alas. Sitten iPhonen jälkeen heikolla menestyksellä koitettiin saada jotenkin se kosketusnäyttö toimimaan s60:n päällä (No kyllähän se lopulta onnistui, mutta sitten lopetettinkin jo koko alusta by Elop) ja Internet tabletista puhelin hirvittävällä sekoilulla (No sekin kyllä lopulta onnistui, mutta senkin tappoi Flop). Sampsahan tekikin jälkimmäisestä hyvän artikkelin Muroaikoina.
Nokiahan muuten kieltäytyi myös pitkään kategorisesti tuomasta kapasitiivista näyttöä puhelimiin.
Kannattaa myös muistaa, että niin kauan kuin Nokia oli tuotekehitys(yksikkö)vetoinen firma, sen tuotteiden käytettävyys oli markkinoiden parasta.
Nokia teki paljon virheitä. 2000-luvulla osti 19 miljardilla eurolla omia osakkeita ja mitätöi ne, eli toisin sanoen antoi kiertoteitse osakkeenomistajille "ilmaista" arvonnousua. Lisäksi Elopin palkkaus oli ilmeisesti sovittu Washingtonissa: jenkit piti saada vakoilemaan kaikkia maailman mobiilialustoja, mitä siinä sitten voi tehdä, jos suomalaiset olivat sellaisia vellihousuja, varsinkin eräs.
Meegossa oli täysin järjetöntä tehdä yhteistyötä Intelin kanssa, olisi kannattanut keskittyä ARM-pohjaisiin lautoihin. Symbian olisi pitänyt ajaa hallitusti alas, ja keskittää voimia N-sarjalaisiin puhelimiin, eli siis Linux-pohjaisiin puhelimiin.
"People who have built the past, will fail the future." – Hamel & Prahalad (mukaillen)
Huvitta yksityiskohta tuo 2005-> käytössä Fuel Cells.
Ei oltu sitten kysytty Nokia fyysikoilta, kysyttiin näköjään insinööreiltä ja tulevaisuusspedeiltä.
Fyysikot olisivat voineet repiä tuon alas heti (ja repivätkin, ref, Ulf Bossel).
Olihan näillä jossain vaiheessa se oma "Apple Music/Spotify" mutta sekin tosta vaan tapettiin.. Samaan aikaan menestyvät yrtitykset pitävät usein näennäisesti kannattamattomia liiketoimintoja pystyssä.
Olisiko Nokia vieläkin maailman suurin valmistaja, jos olisivat toimineet eri tavalla?
Jos se tapa olisi ollut fiksu, niin ilmanmuuta olisi, siitä ei ole mitään epäilyä.
Käytännössä kuitenkin tuollainen jossittelu jälkeenpäin on täysin turhaa. Pitää tietää etukäteen. Esim voi todeta, että AI teknologiaan sijoittavat firmat ja siinä menestyvät tulevat oikeasti tahkoamaan paljon rahaa seuraavan 20 vuoden aikana. Sensijaan on typerää todeta: Olisi pitänyt ostaa silloin aikoinaan googlen osakkeita.
Tai sitten olisi kannattanut ostaa esim. 100000kpl bitcoinneja, niin nythän sitä ois oikeasti miljonääri. Ja nokiahan olisi tarvinnut samanlaista visionääriä johtoon kuin Jobs teki Appelle.
Sekin olisi varmaan riittänyt, jos johto olisi kuunnellut niitä visionäärejä mitä firmassa oli. Koko organisaatiorakenne taisi todellisuudessa olla täysin mahdoton millekään visionääriselle tuotteelle.
Minkähänlainen organisaatio Applella on ollut Jobsin aikana?
Muistelisin, että nousun aikana Jobs sanoi, mitä tehdään ja asiasta ei juuri voinut valittaa..
Joo, mutta kenelle? Jos esim. sanoo mitä tehdään Nokia tyyliin sille managerille, joka kertoo sille managerille, joka kertoo sille managerille, joka kertoo sille managerille, joka kertoo sille managerille, joka kertoo sille managerille, joka kertoo sille managerille, …, joka kertoo sille koodarille, että mitä tehdään, niin eipä se jees miehien ketju ainakaan auta.
Riippuu paljon siitä, miten sen sanoo ja alkaako päitä tippua, jos tiedonkulku tyssää. Ja turha lie tosiaankin sen siivoojan kanssa puhua, joka puhuu ovimiehelle, joka sanoo ilmastointiasentajalle, joka mainitsee toimistonsomistajalle, joka sanoo harjoittalijalle, joka puolestaan muistuttaa ohjelmoijaa asiasta. Ehkä Jobs ei antanut tuollaisten ketjujen kasaantua, vaan kenki Uunot sieltä välistä ulos. Ilmeisesti Jobs myös etupäässä piti kiinni nimenomaan omista visioistaan, eikä antanut porukan väännellä asioita, mitensattuu, vaan työn lopputulos tarkistettiin aina itse.
Eipä oikeastaan riipu. Kun organisaatio on tarpeeksi pöhöttynyt, siiloutunut ja byrokratisoitunut ja jokainen juurikin suojelee vain omaa persettään niin silloin nimenomaan ei tapahdu mitään. Vaikka siitä joku kaveri vaihdettaisiinkin keskeltä, niin homma tuskin muuttuisi yhtään mihinkään.
Mutta jos organisaatio on matala ja Jobsi käveli itse sinne tuotekehitysosastolle kertomaan mitä tehdään niin silloin se viestikin menee oikeasti perille. Ja tämän takia minä alunperin kyselin, että minkähänlainen se organisaatio oli.
Pöhö. Jo vuonna 2005 oman ulkopuolisen konsulttifunktioni yläpuolella oli 7 johtajaa, ennen toimaria
Järkyttävä määrä raportointia dokumenttien hautuumaalle (kukaan ei koskaan lukenut niitä), politikointia, varmistelua, presentaatioita, kokouksia ja erilaisia klikkejä, jotka kaikki olivat todellisen työn teon ja keskeisten päätösten tiellä.
Niin siis Apple vai Nokia? 🙂 Yllä siis arvelin, että olikohan Applella "hieman" toimivampi organisaatio aikanaan.
Itse muistan joskus nähneeni intranet sivuilla powerpoint esitelmän/suunnitelman jostain projektista jonka joku jenkki tiimi oli tehnyt johtoryhmälle ennen iphonea..
Se ei ollut mikään niistä ekoista tableteista vaan ihan kosketusnäytöllinen puhelin konsepti sormiohjauksineen. Projekti hyllytettiin tietenkin hinnan takia ja varmaan koska ei haluttu symbianille kilpailijaa talon sisältä.
Näin jälkikäteen olisi pitänyt ottaa kopio siitä.. 😀
N siis. Toki Applekin on pöhöytynyt aivan sairaasti 90-luvulta. Sitten oli Jobsin omat lemppariprojektit, jotka raportoivat suoraan. Ei Jobsikaan kaikkea ehtinyt suoraan huseerata. Nythän se on ihan sapluunalla ajettu formaattitalo, kuten Samsung ja muut. Innovaatio on hyvin kaukana. Ja hitaus alkaa vaivata Appleakin.