Useita näyttöihin liittyviä standardeja hallinnoiva VESA julkaisi DisplayHDR-standardin vuoden 2017 lopulla. DisplayHDR-standardin on tarkoitus helpottaa kuluttajien ostopäätöksiä kategorisoimalla näyttöjen HDR-tuen taso selkeään tasoon jokaisen valmistajan omien hehkustusten sijaan.
DisplayHDR-standardia kritisoitiin sen soveltumattomuudesta esimerkiksi OLED-näyttöjen luokitteluun, koska niiden ominaisuudet poikkeavat monelta osin merkittävästi LCD-näytöistä. Nyt VESA on korjannut tilanteen julkaisemalla DisplayHDR-standardiin uusia tasoja: OLED-näytöille tarkoitetut DisplayHDR 400 True Black ja DisplayHDR 500 True Black, sekä LCD-näytöille tarkoitetun DisplayHDR 500:n.
DisplayHDR 400 True Black ja 500 True Black sallivat maksimissaan 0,0005 cd/m2 mustan tason. OLED-näytöillä mustan pitäisi olla aina mustaa, mutta standardi ottaa huomioon myös muut samankaltaiset teknologiat, joissa näin ei välttämättä ole. Valkoisen kirkkauden on puolestaan yllettävä joko 400 tai 500 kandelaan neliömetriä kohden yksityiskohdissa ja koko ruudulla 250 tai 300 kandelaan.
Värien prosessoinnin on oltava 10-bittistä, näkyvän väriavaruuden 8-bittinen ja vasteajan mustasta valkoiseen maksimissaan 2 ruutua. Näytön väriavaruuden on oltava vähintään 99 % ITU-R BT.709 -standardista ja 90 % DCI-P3 -standardista.
DisplayHDR 500 vastaa vaatimuksiltaan muutoin DisplayHDR 600- ja 1000 -standardeja, mutta se vaatii kirkkaudeksi vain 500 cd/m2 ja koko ruudun pitkäaikaiseksi kirkkaudeksi 320 cd/m2. Muutosten kerrotaan liittyvän kannettaviin ja niiden tehonkulutuksen asettamiin rajoituksiin, joiden vuoksi DisplayHDR 600:n saavuttaminen on huomattavasti haastavampaa, kuin erillisillä näytöillä.
Lähde: DisplayHDR
Vielä kun saisivat jonkinlaisen standardin valovuoto ongelmiin mitä vaivaa aika monta näyttöä niin olisi asiat aika paljon helpommat valita näyttöä.
Hyvä esimerkki Asus PG279Q hyvä näyttö mutta on arpapeliä saako yhdestä 100:sta mikä ei vuoda niin paljon.
Niinpä ja arvostelijoille usein päätyy juuri yksi niistä kappaleista jossa ei valovuotoa esiinny.
Tästä se alkaa se oikea polku standardeis..
Hmmh.. tulemmekohan näkemään näyttöjä, joissa on tarra ”DisplayHDR 600 @ 60Hz*” ja ”*) at 144Hz this monitor does not meet the DisplayHDR 600 standard”.
Mitähän ne muut "samankaltaiset tekniikat" olisivat jotka eivät pystyisi siihen täysin pikselikohtaiseen valon ohjaukseen?
Kuulostaa taas siltä että samaa vanhaa LCD:tä halutaan brändätä uusiksi.
Oikea polku alkaisi siitä että tunnustetaan että vanhasta LCD:stä on päästävä eroon.
Kaikki katselukulmaongelmat johtuvat LCD:n rakenteesta erillisellä valonlähteellä ja "himmentimellä" sen edessä.
Ja se että valo ei ole pikselikohtaista aiheuttaa myös sen huonon mustan ja rajallisen kontrastin.
Samoin nestekiteen fyysisen asennon muutosnopeus on se joka aiheuttaa vasteaikaongelmat.
Mainostajat ovat toistakymmentä vuotta kiillottaneet samaa vanhaa paskaa ilman mitään oikeita korjauksia näihin.
Korvaamalla normaali LCD:n värisuodatin kvanttipistesuodattimella LCD-matriisin etupuolella (kvanttipisteet toimivat kuva/loisteputen fosforipisteiden lailla) voitaisiin helpottaa katselukulmaongelmia, mutta nykyiset "QLED" näytöt ovat samaa huulipunaa sikaan markkinointiperseilyä, kuin "LED"-näytöt.
Ja mitä ehdotat tilalle? OLED-näyttöjä joiden kiinnipalamisongelmaa ei ole käsittääkseni vielä korjattu?
Surface-conduction electron-emitter display – Wikipedia
Kvanttipisteisiin pohjautuvat LEDit alkavat olla tulossa muutamassa vuodessa.
Niiden käyttöönottoa pitäisi helpottaa se että orgaanisten LEDien lailla tulostamista voidaan käyttää niiden valmistuksessa.
Tosin on sitä kyllä perinteisiin epäorgaanisiin/puolijohde-LEDeihinkin pohjautuvia "micro"LED näyttöjä suunnitelleet.
Sen verran paljon on törsätty rahaa vanhan paskan kiillottamiseen, että hyvinkin olisi voitu sillä summalla saada joku tekniikka laajaan käyttöön.
Näyttötekniikassa ei ole olemassa HDR, on vain näytön ominainen DR, paneli toistaa sen minkä toistaa oli mallimerkinnässä ja korulauseissa se H mukana tai ei.