Tietokonemaailmassa on käytännössä kolme yleistä käyttöjärjestelmäperhettä: Linuxit, macOS:t ja Windowsit. Mikäli asiat olisivat sujuneet aikoinaan vain vähän toisin, tunnettaisiin ensin mainittu suomalaista alkuperää oleva käyttöjärjestelmä tutun Linux-nimen sijasta Freaxina.

Tänään on tullut kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun tuolloin 21-vuotias Linus Torvalds ilmoitti julkaisevansa minixiä muistuttavan ilmaisen käyttöjärjestelmän. Torvaldsin alkuperäisen suunnitelman mukaan kyse oli vain harrastuksesta, eikä siitä tulisi ikinä ammattimaista kuten vaikka GNU oli. Käyttöjärjestelmän nimeksi piti tulla Freax, mutta käyttöjärjestelmän saataville ladannut Torvaldsin työkaveri vaihtoi viime hetkillä sen nimeksi Linux.

Ensimmäinen Linux-kerneli oli kooltaan vaivaiset 10 000 riviä koodia, mikä tuntuu suorastaan naurettavan pieneltä nykypäivänä. 35 vuodessa käyttöjärjestelmän ydin on kasvanut Torvaldsin ja lukemattomien muiden toimesta kasvanut sisältämään yli 40 miljoonaa koodia.

Tom’s Hardwaren keräämien tietojen mukaan Linux on käytössä jopa lähes 80 %:ssa nykypäivän palvelimista, supertietokoneista puhumattakaan. Myös useimpien taskusta löytyy nykyään Linux Androidin muodossa. Se on käytössä myös lukemattomissa muissa laitteissa, joita ohjataan jonkinlaisella prosessorilla tai mikrokontrollerilla läpi loputtomien kategorioiden. Tästä ja joka vuosi toistuvasta ”Linuxin vuosi” -hokemasta huolimatta työpöydällä se ei ole onnistunut lyömään itseään läpi, vaikka viime vuosien panostaminen peliyhteensopivuuteen onkin nostanut käyttöjärjestelmän markkinaosuuden esimerkiksi Steamissa 5,33 prosenttiin.

Lähde: Tom’s Hardware