AMD kertoi vuonna 2014 kunnianhimoisesta 25×20 tavoitteestaan, jonka mukaan yhtiö pyrkisi parantamaan mobiiliprosessoreidensa energiatehokkuutta 25-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Nyt yhtiö on kertonut, miten tavoitteen kanssa kävi.
AMD:n lehdistötiedotteen mukaan se ei vain saavuttanut tavoitettaan, vaan ylitti sen. Siinä missä 25×20 olisi edellyttänyt nimensä mukaista 25-kertaista energiatehokkuutta, saavuttaa yhtiön Ryzen 7 4800H peräti 31,7-kertaisen energiatehokkuuden. Yhtiön mukaan se sai kuudessa vuodessa vähennettyä keskimääräistä tietyn tehtävän laskenta-aikaa 80 %:lla pienentäen tehonkulutusta samalla 84 %.
25×20:n pohjana on Energy Star Rev 6.1 -standardi ja testiohjelmina 3DMark11 Performance-asetuksilla ja Cinebench R15:n usean ytimen testi. Testissä olivat mukana paitsi Renoir-arkkitehtuurin Ryzen 7 4800H ja vuoden 2014 vertailukohta eli Kaveri-arkkitehtuuriin perustuva FX-7600P, myös FX-8800P (Carrizo), FX-9830P (Kaveri), Ryzen 7 2700U ja 2800H (Raven Ridge) sekä Picasso-arkkitehtuurin Ryzen 7 3750H.
Lähde: AMD
Jep, pitäisi laittaa softan ja webbisivujen tekijät uudelleenkoulutukseen.
Tätä voi jossain määrin kyseenalaistaa, kun esim. mainstream-imperatiiviset kielet eivät ole nyt mitenkään erityisemmin korkeammalla tasolla kuin mitä esim. OCaml oli 90-luvulla. OCamlin abstraktiot olivat melko kehittyneitä ja silti suorituskyky hyvä. 30 vuoden aikana kääntämisessä on myös tehty isoja harppauksia optimointien kanssa. Siitä huolimatta ohjelmistojen koetuissa vasteajoissa yms. ei ole erityisemmin kehitytty.
Toisaalta selainten suorituskyky on kehittynyt huimasti.
Nykyään korkealla tasolla on mahdollista tehdä näin pahoja virheitä huolimattomuudesta: GNOME’s Window Rendering Culling Was Broken Leading To Wasted Performance – Phoronix
Ja tuota samaa kuraa tuodaan työpöytäsoftaksi paketoimalla selaimen, nodejs:n ja muun roskan kanssa nättiin pakettiin. Ts. tehdään softa Electronilla.
Kirjaimen tulostuminen ruudulle näppäimenpainalluksen seurauksena on aika pieni osa ohjelmiston vasteajasta.
Muistan ajan jolloin Wysiwyg-tekstinkäsittelyohjelmalla sivua vaihdettaessa kesti sekunnin luokkaa kun kone piirsi tekstit näytölle* kun taas nykyinen tekstinkäsittelyohjelma piirtää ne niin nopeasti että sivun vaihto tuntuu välittömältä.
Olen samaa mieltä siitä että ohjelmistot ovat nykyään kertaluokkia raskaampia kuin 35 vuotta sitten, mutta tietokoneiden teho on kuitenkin kasvanut vielä useampia kertaluokkia ja näin ollen en todellakaan ole smaa mieltä siitä että ohjelmien koettu vasteaika yleisellä tasolla ei olisi erityisemmin kehittynyt.
* näytön resoluutiokin oli silloin 640×512 eli samalla nopeudella nykyiselle 4K näytölleni kestäisi n. puoli minuuttia
Tuohon lisäksi se, että kun UX designer jotain suunnittelee niin siinä on vähintään 5 animaatiota, 2 videota ja 1 ääniraita ja 10 efektiä.
Ongelmahan on se, että aina tulee uusia kavereita, jotka haluavat käyttää niitä uusia hilavitkuttimia. Vanhemman polven devaajia ei siinä kohtaa kauheasti kuunnella kun ladotaan kyseenalaistamatta tämän päivän kuuminta kakkaa tuulettimen eteen
Hammasta purren manailemme surkeita sivustoja ja hoidamme asian nopeasti sivustolla ja jätämme palautteen antamatta. Ei, ei se palaute aina johda mihinkään, mutta kyllä tuolla on varmasti erilaisia "content managereita" ja "web design leadeja" jotka oikeasti
kuvittelee että more-is-better. Perjantai….
Tosielämän esimerkki… UI esiteltiin ja oli hieno. Tuotannossa sitten ongelma kun oli todella hidasta…. no totuus oli että saitin taustakuvaksi oli laitettu 50+MB video ja giganen uppikaista oli vain tukossa. UI esiteltiin siis localhostista ja hyvin toimi.
Kyseisiltä suunnittelijoilta pitäisi ottaa äänioikeus pois ja julistaa holhouksen alaisiksi ajattelukyvyttömyyden takia.
Kilpailijaan verraten surkea. Sieltä tultiin kuitenkin takavasemmalta todella komeasti. Olisi mielenkiintoista tietää vastaavat tarkat luvut serveri- ja työpöytäpuolelta sekä näyttispuolelta.
Suuri osa kunniasta kuuluu kyllä TSMC:lle, eikä AMD:llä ole juuri osaa tai arpaa sen suhteen.
TSMC suunnitteli kokonaan uuden prosessoriarkkitehtuurin AMD:lle? Ok.
Energiatehokkuuden parantumisesra suuri kunnia kuuluu TSMC:n uusille prosesseille.
Jos Ryzen valmistettaisiin samalla 28nm prosessilla jolla Kaveri valmistettiin, ei AMD olisi edes lähellä omaa tavoitettaan.
Olet tässä aivan oikeassa että valmistusprosessin viivanleveys tekee paljon, mutta kyllä se prossessin valinta on osa arkkitehtuurisuunnittelua. Se, että juuri TSMC on tehnyt piirit, ei tee tästä saavutuksesta yhtään huonompaa.
AMD tuskin olisi tuollaista tavoitetta edes julkistanut jos sen olisi pitänyt jatkaa silloin käytössä olleella prosessilla eli turhaan jupiset. Ja iso osa tuosta tulee kyllä varmasti Zen arkkitehtuurista
Käännäppä toisin päin. 2014 vuoden arkkitehtuurilla ja uusimmalla 7nm prosessilla oltaisiin jääty varmaan puoleen tuosta parannuksesta. Sen verran iso ipc hyppäys zen oli.
Ei varmaan edes riitä arkkitehtuurin osuudeksi – niin jätettä nuo pre-ryzen AMD-arkkitehtuurit ovat.
–
Joku voisi myös vinoilla, että AMD:llä alkoi mennä paremmin kun se lopetti ”omien” puolijohdetehtaidensa (glofo) käytön ja vaihtoi tsmc:lle.
Eipä siinä paljo tarvi vinoilla. Su tajus et valmistusprosessin kehitys on hemmetin kallista ja vaikka sillon pidettiin oman tehtaan myyntiä katastrofina niin hyvin siinä näyttää lopulta käyneen ja nyt Intelillä on tuo riippakivi jossa kilpailee valmistusprosessin paremmuudesta usean toimijan kanssa… ja nehän on menneet aika persiilleen kun kattoo millä tahdilla intel on pystyny vivaleveyttä pienentämään. Intelillä tosin tarjontaki on niin laaja et mikäli tuo puoli saadaan kuntoon niin muilla ei taas ole mitään sanaa.
Päätökset GloFosta oli tehty jo kauan ennen Su:ta, AMD:llä oli alle 15% omistus firmasta kun Su astui remmiin
Juuri näin – ilman tsmc:n murskavoittoa intelistä 7nm vs. 10nm kisassa, AMD ei olisi lähelläkään nykyistä asemaansa CPU-puolella.
Se, että Intel pärjää näinkin hyvin täysin epäonnistuneen 10nm prosessinsa kanssa kertoo siitä takamatkasta jolta AMD lähti.
Toivottavasti Intelin 7nm ja TSMC:n 5nm ovat suht vertailukelpoisia, jotta me kuluttajat saamme nauttia verisestä kilpailusta.
Taitaa tuo Intelin 7 nm tulla sen verran myöhään, että Intel joutuu joka tapauksessa hiukan takamatkalle. Rocket Laken seuraaja Alder Lake tulee ilmeisesti vielä 10 nm++ prosessilla.
Intelin 7nm ja tsmc 5nm voi olla hyvinkin vertailukelpoisia, mutta veikkaan jälkimmäisen tulevan markkinoille paljon aikaisemmin.
Ei siinä välttämättä hirveää eroa tule olemaan, TSMC:n 5nm tuotanto käynnistyy loppuvuodesta mutta vain parin innokkaimman mobiiliasiakkaan osalta, Intelin ensimmäinen 7nm siru on taas Ponte Vecchio ja sitä käyttävä supertietokone aiotaan saada käyttöön asti ensi vuoden aikana, eli tuotannon on alettava aika ajoissa
Ne kolme ovat vähemmän yllättäen myös samat, joissa prosessi parani selvästi (Carrizo on kyllä edelleen 28nm kuten Kaverikin, mutta käyttää GPU-puolelta tuttuja High Density -kirjastoja, mikä säästää paitsi pinta-alaa, myös sähköä)
Eli jätettiin alkuperäiset vertailuluvut (specintrate, passmark ja pcmark) sikseen, keksittiin uudet sopivammat sovellukset (cinebench ja 3dmark, koska APU) testaukseen ja lopuksi voidaan markkinoida että ylitettiin odotukset. Puhumattakaan siitä että alkuperäinen vertailukohta oli idle-energiatehokkuudeltaan luokkaa surkea räpellys (energy star mittareilla).
Eli tämä "saavutti" on hieman kyseenalainen ja varsinkin "ylitti" menee jo tulkinnan puolelle. Kuinkahan pahasti olisivat jääneet jälkeen jos olisivat käyttäneet alkuperäisiä mitta-asteikkoja. Harmi ettei niitä ole missään saatavilla AMD:n ulkopuolella.
Zenin hajautettu rakenne on muistaakseni virtaa tuhlaava, ennemminkin, kuin säästävä..
Tietämättä tarkemmin mitä tarkoitat, se tuskin tarkoittaa etteikö se voisi silti olla edeltäjäänsä parempi
Paitsi ettei se koske mobiili zenejä
Kyseessä on monen asian optimointi samaan aikaan. Ydinmäärän lisääminen ja valmistusprosessin pienentäminen yhtäältä lisäävät kustannuksia, chiplet-rakenne toisaalta laskee hintaa ja nostaa yieldiä. Saadaan isot ydinmäärät kohtuullisemmalla hinnalla myyntiin. Hajautettu rakenne voisi kai teoriassa olla tehokas jos kokonaisia yksiköitä voi sulkea pois tarpeen mukaan tehokkaasti, mutta chiplettien kommunikoinnista tulee overheadia.
Onhan tuo kaaviokikkailu taas perus markkinointigraafeja, tai ehkä piti käyttää logaritmista asteikkoa kun ei ollut tuohon viimeiseen hyppyyn mahdollista laittaa kahta screeniä päällekäin kun pystyresoluutio ei riitä. No, tärkeintä kai että tavoitteeseen päästiin.
Tässä nyt taas oli kyse ilmeisesti siitä, että mittari näytti liikaa, niin muutettiin mittari mittaamaan eri asioita, jotta saatiin näyttämään se vähemmän. Eli toisinsanoen vääristeltiin mittaus.
Pitää myös muistaa, että aika monet vanhat benchmarkit ovat epärelevantteja nykyään ja kuvastavat vanhojen arkkitehtuurien ja sen aikaisten uskomusten painottamia asioita. Jotkin Livermore loops ja SPEC CPU89 eivät ole parhaimpia mittaamaan nykyisiä CPU/GPU-arkkitehtuureja. Geekbenchistäkin tullut 5 eri versiota lähiaikoina ja vasta nelosesta alkaen pidetty vakavasti otettavana (esim. Torvalds). Toki AMD:llä on tarkoitushakuisuutta hiukan siinä, että on poimittu jälkeenpäin benchmark, joka parhaiten työllistää uusimpia arkkitehtuureja. Toisaalta joskus 5-10 vuotta sitten ei ehkä ollut vielä ihan selkeää käsitystä, mihin suuntaan kehitys vie tietyn tuotesegmentin prosessoreja tietyllä aikavälillä. Saatettiin esim. uskoa IPC:n ja kellotaajuuksien nousevan suhteessa enemmän kuin mitä ydinmäärä tuo etuja. Itselläkin ollut sekä Intelin Q6600 että Skylake quad-core ja tuntuu ettei tuossa noin 10 vuodessa oikein ollut Intelillekään selvää, lisätäkö ydinmäärää. Vasta kun AMD alkoi hiillostaa Zen-ytimillä, ytimiä alkoi yhtäkkiä tulla lisää enemmän kuin viim. 10 vuoden aikana (tähän tuotesegmenttiin).