Raspberry Pi aloitti luottokorttikokoluokan tietokoneiden trendin vuonna 2012 ja on saanut rinnalleen vuosien varrella rutkasti eri piirejä käyttäviä kilpailijoita niin isommilta kuin pienemmiltäkin tekijöiltä. Nyt areenalle on astumassa ranskalainen MakeMyBoard.
MakeMyBoardin ThunderBerry5 on yhtiön mukaan maailman ensimmäinen Qualcommin tekoälykiihdyttimellä varustettu SBC eli Single Board Computer, kuten luottokorttikokoluokan tietokoneita virallisemmin kutsutaan. Sen sydämenä sykkii Qualcomm Snapdragon QSC610, jonka sisältä löytyy kaksi Cortex-A76-johdannaista 2,2 GHz:n Kryo 460 Gold -ydintä ja kuusi 1,8 GHz:n A55-johdannaista Kryo 460 Silver -ydintä, Adreno 612 -grafiikkaohjain sekä Qualcomm AI Engine Hexagon DSP -yksiköllä. Piirilevyltä löytyy järjestelmäpiirin tueksi 4 Gt LPDDR4-muistia ja 64 Gt eMMC 5.1 -tallennustilaa.
ThunderBerry5:n varsinainen erikoisuus lienee järjestelmäpiirin USB2-väylän jatkeeksi asennettu Raspberry Pi:n RP2040 -mikrokontrolleri, jonka jatkeena on puolestaan 40 ”HAT_conn” pinniä. HAT_connin oletetaan olevan mikrokontrollerin myötä täysin yhteensopiva Raspberry Pin HAT-laajennosten (Hardware Attached on Top) kanssa, mutta tästä ei ole saatu vielä varmistusta valmistajan suunnalta.
Muita SBC-tietokoneen ominaisuuksia ovat kaksi näyttöulostuloa (HDMI 1.4, TFT DSI DPHY 1.2), tuki HEVC-pakkaukselle ja HEVC- sekä VP9-purulle 4K-resoluutiolla 30 FPS:n nopeudella, gigabitin verkkoliitäntä ja neljä USB 3 -liitäntää. Langattomat verkkoyhteydet ovat tuettuna 802.11a/b/g/n/ac-tasolle asti ja Bluetooth on versiota 5.0. Qualcommin WCD9341 hoitaa äänikoodekin ja WSA8810 vahvistimen virkaa ja ulos ääntä saa kuulokeliitännän kautta, sisään mikrofoniliitännästä. Mukana on tietenkin myös gyroskooppi ja kiihtyvyysanturi. Virtaa syötetään USB-C-liitännän kautta.
MakeMyBoard ei ole vielä paljastanut milloin ThunderBerry5 tulee tilattavaksi tai mikä sen hinta tulee olemaan, mutta se tulee tapahtumaan joukkorahoituspalvelu Kickstarterin kautta.
Lähteet: MakeMyBoard, Tom’s Hardware
Tällaisia ”Raspi”-lautoja lykätään kyllä laajalti markkinoille, mutta vaikka speksit olisivatkin mitä hyvänsä, niin softapuoli saattaa jäädä retuperälle ja lakata kiinnostamasta valmistajaa hyvin pian. Nimimerkillä kaikenlaista hylättyä huonosti tuettua roskaa hyllyssä useita kappaleita 🙂
Kannattaa kokeilla ARM-pohjaisiin sellaista distroa kuin Armbian. Raspillahan on mm. 4k-tuen kanssa ollut ongelmaa näihin päiviin asti.
Mitä ne huonot tukemiset konkreettisesti kun eikö niissä AltPissä ole kuitenkin melko standardia ARM:ää ja hyvin tunnettua rautaa?
LTT:lläkin oli aiheesta muistaakseni video, mutta vähän jäi nyt ohueksi, että miksei esim. joku yleinen ARM distro toimi ja tarviiko sen softan muka tulla valmistajalta?
Ja eikö tällä nimenomaan olis hyvät mahdollisuudet kunnon softatukeen kas kun Qualcommilla on tällä hetkellä yksinoikeus ARM Windowsiin yms, Adreno (eli Radeon) taitaa olla mobiilinäyttiksistä parhaiten avoimesti tuettu tai takaisinmallinnettu ym.
Toisaalta Qualcomm ei ilmeisesti tykkää dokumentaatiota avoimesti jaella eikä pikkufirmojen kanssa tehdä yhteistyötä eikä ole halpa.
En usko hintalapun olevan alle 150€ ja SDM8150 luureja saa käytettynä 100€ tietämillä.
Syy miksi nuo nyt mainitsen niin Xiaomin SDM8150 näkemystä lukuunottamatta nuo on USB 3.1:llä ja alt modella, eli sieltä saa RJ45, kuvan, äänen, useamman USB:n yms auki hubilla. Ja ne hubit ovat halvimmillaan 10-30€ ja täysin toimivia, Suomessa niillä on sitten jostain syystä täysin eri hinnat.
Ovat siis aikalailla työpöytäkäyttökelvollisia, paras toteutus firman puolesta toki Samsungin Dexissä, muuten joutuu tekemään mieleisensä ja pyörittävät Windowsiakin. Näyttörikkoisina niistä on myös iloa ja niitä saa luonnollisesti vielä halvemmalla, pyörittävät muuten PS2 emulaattoria ja saa siis televisioon kiinni. Aika monihan käyttää noita SBC:itä ja protolautoja emulointiin, valittaen niiden tehottomuutta ym kun ei siis ymmärrä niiden alkuperäistä tarkoitusta niin siinäpä vaihtoehto.
GPIO pinnit niistä toki puuttuu, mutta ja parempi ja nopeampi tallennustila, jota enemmän, enemmän RAMia, tehokkaampi näyttis ja tietysti näyttö, akku, ohuempi koko, erikseen ostettuna kallis LTE modeemi ym.
Toki jos laitteen hinta on 50-70€ niin asia erikseen, ei vaan taida olla mahdollista Qualcommin piirillä plus omat katteensa tuosta itse laudasta. Tämän suorat kilpailijat ja vastineet, RK3588 laudat pyörii 100-150€ tietämillä enkä näe niitäkään kilpailukykyisinä x86:een tai vanhaan luuriin nähden.
Näistä SBC:istä katoaa idea täysin kun hinnat on riistäytyny käsistä ja toisaalta on tarjolla muita ratkaisuja samaan tehtävään.
Tosin kaikki tuo on merkityksentä, koska toteutuminen on mielestäni suuri kysymysmerkki ellei Qualcommin toiminnassa ole tapahtunut jotain täysikäännöstä. On syystäkin maailman ensimmäinen, eikä siksi, etteikö joku olis 10 vuoden aikana aiemmin yrittänyt, Raspin piirroshan on avoin, vaan siksi, että ovat Qualcommilla ainakin aiemmin ovat olleet hyvin nihkeitä toimimaan tai keskustelemaan vähääkään pienempien firmojen kanssa ja nyt joko hakukoneiden tuntemattomissa oleva parin tyypin firma on yhtäkkiä saamassa Qualcommilta piirejä lykkäämälle mitään tarkempia tietoja ei ole?
Jos kyseessä ei ole suora tyypillinen Kickstarter- kusetus vaan aikovat näyttää Qualcommille ennakkotilauksilla, että kauppa kävisi ja toivoa parasta, että Qualcommin nimeä tarpeeksi hoettuakaan he eivät siellä jätä vastaamatta kun kyse on Qualcommin maineesta niin silti vähän veikkaan, että määrät jäävät pieniksi ja joutuvat silti lupaamaan sellaisen hinnan noista ettei vaan ole kuluttajalle järkeä.
Qualcomm tykkää kyllä antaa ymmärtää muttei antaa, samahan on X1 alustassa ja AR laseissa ja referenssimallissaan. Onko monenkaan tekemänä näkynyt? Koska kaikille Samsungia pienemmille nyrpistetään nokkaa. Siksi Rockchip ja muut kiinalaiset onkin saanu jalansijaa ja Qualcommin piirejä ei viitsi paperijulkaisuihinkaan kukaan pienyrittäjä enää piirtää.
Eikä tuota ole näköjään ole edes missään Kickstarterissa niin ei pääse ihmiset menettämään rahojaan.
Noh, jos tuollaisella taustalla ja julkistuksilla pääsee nykyään noinkin suuriin julkaisuihin ilman mitään konkretiaa niin pitänee varmaan itsekin väsätä nettisivut. Ei näköjään tarvitse vaivautua edes sinne Kickstarteriin mitään laittamaan. Olis aika monta projektia nimittäin.
Realistisesti ottaen Instructables ja Hackaday sisältää paljon enemmän konkretiaa ja oikeita projekteja. Voisin aika kovin veikata, että mitään reititystä laudasta ja piiristä ei edes ole olemassa ja siksi Kickstarter sivukin puuttuu. Jos joku menee tuon 250k seedmoneyta antamaan, kuten sivuillaan kerjäävät niin sitten joku Fiverista tekee tuon paperijulkaisun ensimmäisen askeleen.
Ei ole Radeon. Adreno 200 perustui AMD Z430:iin joka puolestaan pohjasi Xenosiin, ei mihinkään Radeoniin. Adreno 3xx:stä lähtien on taas menty ihan Qualcommin omilla seteillä.
Oli ehkä täysin turha heitto multa tuonne väliin sillä eihän se nyt tänä päivänä Radeon ole vaikka nimi onkin siis suora väännös sanasta Radeon, ATI on toki myyny tekniikkansa Qualcommille jo joskus silloin kun edes oli ATI.
Sen verran hain aasinsiltaa oikeaan Radeoniin, että tuossa Adrenossa on yhtälailla suhteellisen hyvä avoimen softan ajurituki kuin ihan työpöytä-Radeoneillakin, toisin kuin Malilla, jonka Lima- ajurit aika onnettomia ja PowerVR:llä olematon tuki, eli käytännössä se on ainoa vaihtoehto jos mielii pelata noilla SBC:illä jotain raskaampaa. Ellei nyt Mali ja sen ajurit ole ottaneet jotain huikeaa harppausta eteenpäin lyhyessä ajassa.
Paljonko tehoa kukakin katsoo tarpeelliseksi noille laitteille, käsittääkseni PS2 emun saa pyörähtämään niillä RK3588 vehkeilläkin ihan ok:sti, joka on varmaan monen harrastajan tai sellaisen, joka käyttää SBC:itä noihin retroiluihin, mittari, mutta mobiilipelaamisen ollessa 50% kokonaismarkkinapotista luulen, että kysyntää isommillekin tehoille ja yhteensopivuuksille on.
Kun mentiin näyttiksiin niin en nyt erikseen vertaillu 612 tehoja 630-640, joka noissa SDM8150 aikakauden vehkeissä on, joten mutuoletin, ettei tuo kauhean kaukana ole. Saattaa ollakin kun itse piirisarja ei ole vanha huippumalli vaan tuoreampi mainstream.
Sen verran pitää viilata pilkkua vielä että kyllä se ihan AMD:n aikaa oli kun Imageon-osasto myytiin Qualcommille tekniikoineen.
Katos joo, AMD olikin hankkinu ATIn jo 2006, jotenkin olin siinä käsityksessä, että myöhemmin, kas kun muistaakseni alle 4000 sarjan Radeonit oli vielä brändillä ATI ja se oli 00-10 taitteessa, tästä virheellinen mielikuva.
Ei hirveästi herättele luottamusta tai muutakaan uskoa tämän jatkolle. Kilpailijoita on markkinat pullollaan ja sitten siellä on se Raspberry Pi.
Todennäköisesti, "View all 2 employees" linkki löytyy sieltä, toki kaikkihan ei ole Linkedinissä välttämättä, mutta kuitenkin.
Laitetaan vielä puuttumaan jääny konkreettinen linkki:
https://www.linkedin.com/company/mkmybo
Siellä siis noi päivitykset… joita huikea kolme onelineriä.
Ilmeisesti tämä julkistus tapahtui jo 9kk sitten. Ja kaikki mitä oli näyttää niin pätkä avaruussukkulan laukaisusta. Ok.
Toisessa päivityksessä kyllä muka linkataan "30min presentation" ja kun klikkaa niin "Not found".
Liekköhän Toms Hardwaren uutisen tekijä joku tämän tuttu.
ARMin kanssa se ei ole ihan noin yksinkertaista. Ihan tarkalleen en tiedä mistä homma kiikastaa, mutta käytännössä tuki pitää tehdä tuotekohtaisesti. Näillä muilla kuin Raspberry Pilla tuo tuen taso voi olla ihan mitä vaan. Joillain vähän tunnetummilla tuki voi olla ihan OK tasoa, löytyy imaget ja ohjeet että homma toimii nyt, mutta ei ole takeita että tuke myöhemmin enää saa. Joillain muilla valmistajilla pitää tuntea Linuxin salat sisältä ja ulkoa, että saat vehkeen boottaamaan. Joskus tuki on niin vajavaista että toimivaa imagea ei ole edes saatavilla ja ohjeetkin niin surkeat, että expertitkään saa koko vehjettä edes päälle. Raspin kohdalla tuohon tukeen panostetaan paljon ja yhteisökin on suuri, niin se takia homma toimii.
LTT:n video tosiaan jäi aika ohueksi ja eivät tuota ongelmaa edes maininneet. Youtubesta suosittelen kanavia Jeff Geerling tai Explaining Computers jos haluaa tästä aiheesta vähän syvemminkin tietoa.
Katselin Armbianin listaa ja ainakin Efika MX, Odroid C1, Odroid U2 ja Compulab Trim-Slice puuttuivat listasta. Nämä ovat usein huonosti dokumentoitua ja suljettua rautaa, joita valmistetaan pieni erä, joten ei sikäli mitenkään ihme. Yhdenkään näistä softatukea ei valmistaja saanut itse koskaan järkevään kuntoon ennen kuin "tuki" jo loppui.
Raspi vaihtoehtona jokin Android puhelin/tabletti, öö en nyt ihan näkisi sellaisena. Kaupallisissa Android laitteissa puuttuu käytännössä nuo GPIO nastat, ja haaste lisäksi se että käytännössä mennään sitten Android pohjalla, eli ihan eri ympäristössä.
Toinen haaste on se että noiden marketti androidien elinkaari on hyvin lyhyt, eli vaikka jokin niistä harrastevoimin saisi ns raspi käyttöön valjastettua, niin lyhytaikaiseksi jää , kun uutta rautaa ei saa.
Toki puhelin/tabletti on halpaa rautaa jos tarvii projektissa kelpo näytön, LTE modeemin, akkun, mutta sitä tarvetta voi ratkaista niin että tekee siitä Androidista käyttöliittymän modeemilla sille raspille.
Hinnoista mainitsit niin nyt erinäisistä syistä raspit on kalliita ja saatavuus huono, mutta eiköhän ne palaa normaaliin jossain välissä.
Jos taasen mietit ns perinteisempää tietokonekäyttöä missä tarvitaan suorituskykyä ja ne raspin perusajatukset ei ole se juttu, varsinkin jos jotain media, jopa video kyvykkyyttä, niin kaikenmailman mediapurkkia löytyy, myös Android pohjalla olevat voivat olla se juttu , jos sitä sovellustarjontaa haikailee, eikä "sulatettuja juttuja" io nastoineen.
On tiedossa yleisesti vähän heikko ARM yhteensopivuus, jopa ihan Windowsissa ja tämä ihmetyttääkin. Molemmat kanavat seurannassa kans, tosin ei niissäkään softaan hirveästi pureuduta, joskaan ei omakaan käsitys ja osaaminen riittäis sille tasolle vaikka pureuduttaisiinkin.
Oma mutu osuu siihen, että nimenomaan se ajurituki jää puutteiseksi ja ymmärrän, ettei joku pieni distro voi sisällyttää kaikkien laitteiden ajureita Windowsin tai yleisemmän x86 distron tapaan, mutta käytännössähän noissakin laitteissa tekijä ruksii listalta (kuvannollisesti), että mitäs siihen koneeseensa laitetaan, KiCadilla tai vastaavalla lainataan vähän Raspia tai softa vetää reitiykset ja voila, avainkysymys on siis se piirisarja, mitä on ostettu laitteeseen ja sen valmistajan dokumentaatio.
Vaikka joku kaupallisiin kännyköihin menevä saattaa olla salattu kierrätyksen ja väärinkäytön estämiseksi, ja joku noname TV boksia, jossa on min. 10v vanha prossu ei toimikaan, enkä oleta toimivan, koska sama arkkitehtuuri, mutta odotan, että yleisimmille SoCeille, kuten esim. Rockchipeille ym olis olemassa suhteellisen hyvä dokumentaatiota ja sitä kautta ajurit.
Jotka on tehny tietysti se kuuluisa "joku", kuten nyt yleensäkin avoimissa softissa.
Se, että sitä ei ole ympännyt joku yhden miehen SBC- firma omaan distroonsa, jota jaksoi tehdä kuukauden ei yllätä, mutta oletus on, että jossain nuo ajurit on jo.
Kun eihän sillä pitäis olla merkitystä, että mikä fyysinen muoto ja nimi laitteella on, vaan SoC ja muut käytetyt piirit, nämähän on yleensä hyllytavaraa ja erityisesti alan pienemmillä yrittäjillä kun ei ymmärrettävästi ole haluja tai kykyä ruveta mitään omia prossuja tekemään.
Tää olis mielenkiintoinen maailma kun näen työpöytäkäytönkin siirtyvän ARM:ään hiljalleen, nythän tuo tilanne tosiaan on kuten 30v sitten PC:issä.
Ei siinä "oikeassa" käytössä vaan siinä käytössä mihin suurin osa kuluttajista Raspinsa suorastaan tuhlaa, eli kaikenlainen retropelaaminen yms.
Voihan se toki olla, että heitä onkin oikeasti vain murto-osa Raspien ym käytöstä, mutta pitävät eniten meteliä, kun luonnollisestikin maailma on täysin vieras ja aiheesta pitää koko ajan kysellä ja siksi tälläinen oletus.
Noihin luureihin saa kyllä myös Windowsin tai Linuxin, tosin ei nyt kannata olettaa niissä kaiken mahdollisen toimivan kun kyse on parin henkilön hupiproggiksesta.
Miksi tarvitsisi saada uutta rautaa "markettiandroidien" tilalle koko ajan? Onhan nuo SDM8150 laitteet 4v vanhoja ja onko mitä, vähintään tuplat Raspi 4:sta nopeampia?
Ovat siis tätäkin projektia tehokkaampia. Nvidia Shield on muuten 8 vuotta vanha laite, hyvin tuntuu kuluttajille kelpaavan ja kovin hehkutetaan. Voi kun myytäis puhelinta yhtä vanhoilla ytimillä niin voin kuvitella porun määrän jo valmiiksi. Tuntuis siltä, että mitä ARM laitteisiin tulee niin ihmiset vetää täysin mutulla ja tuijottaen niiden ikää, ml. 90% revieweistä. "Markettiandroidien" vanheneminen yleensä perustuu joko siihen hehkutukseen, että "menetät rahasi pankkipöpöille ellet osta uutta luuria, ei anneta uutta softaa" tai sitten siihen, että TV:den sisään laitetaan min. 10 vuotta vanha tehoton rauta jo alkuunsa ja parin vuoden päästä "tökkiikö, osta uusi TV, tarvitset uutta rautaa".
Nyt vasta niissä on siirrytty niinkin "tehokkaisiin" kuin A53:iin.
Siihenhän tuo huono dokumentaatio kait osaltaan perustuu, ettei vaan noita vanhoja puhelimia kierrätettäisi tälläisten firmojen toimesta ja kovin vähän tuntuu olevan dokumentaatiota ja ohjeita. M.2 ja PCI-E LTE modeemeja saa sentään yksittäin ~20€ luokassa, toki päälle turhat adapterit. Pelkkä modeemi yleensä maksaa sen 40-60€, näyttöjen hinta samaa luokkaa.
Taitaa syy puutteeseen olla se Raspin oma SoC, varmaan palaakin normaaliin heti kun tilaukset on suoritettu ja varsinkun kun rauta on jo täysin vanhentunutta. Siihen kuluttajakäyttöön, missä GPIO pinnejä ei oikeasti tarvita tuo alkaa olemaan jo mielekkyyden rajamailla muutenkin vrt. RK3588 laitteet.
Samat avautumiset Raspin väärinkäytöstä, hitaista ARM:sta kuluttajakäytöstä yms ja TV esimerkki, mitä ennenkin:
Lue keskusteluja ja katso kuinka monesti tulee vastaan "mitä noilla sitten tekee ellei emuloi"- heittoja. Sen verran, että kyse ei ole edes mistään trolleista vaan oikeasti tuota mieltä olevia pullollaan. Sen verranhan tuota on retropelaamisen boomissa mainostettu.
Enkä toisaalta oletakaan, että joku retropelihuuman saanu tietotekniikasta ymmärtämätön muuttuu yhtäkkiä joksikin sulautettujen järjestelmien tuntijaksi, se lykkää Rapsin Googleen ja mitä sieltä sitten tuleekaan.
Huono valinta se on mihinkään retropelikäyttöön, tai vähintäänkin täysin tarpeeton, mutta näinhän se aina tekniikassa menee, eikä muutu siitä, että me ollaan asiasta eri mieltä.
Alunperin muuten käytönnössä kaikki valmistajat nauro koko tablettiajatukselle ja ajatteli, ettei kuluttajat ole niin yksinkertaisia ostaakseen niitä, vaan, että kyllähän tulevaisuus on yhdistelmälaitteiden. Ja miten kävi ajatukselle, jossa yksi tietokone on sekä puhelin, tabletti, että kannettavat? Taisivat yliarvioida kuluttajat. Sen jälkeen sitä ei olekaan tapahtunut kun luureista tehdään supertietokoneita, joiden käyttö on WA, mutta tabletit on rampoja, joilla oli raskaampaa käyttöä ja raskasta mediakäyttöä sisältäviin telkkareihin menee niin vanhat roskaprossut, joita ei muualle saa ja roskiin heittäminenkin olis kalliimpaa. Ja vaihtaako kuluttaja sen kympin ARM koneen telkkariin tai siis laittaa viereen jonkun? Ei, se vaihtaa koko laitteen. Vilkaise tämä ja viime vuoden "kuumimpia edullisia älytv"- uutuuksia. Voisi äkkiä kuvitella vuoden olevan 2013, eikä 2023, mutta niin vaan on löytynyt 1366×768 paneeleja jostain ja tätä suorastaan kusettamista harrastaa ihan Samsung muista puhumattakaan.
Sillä mä otinkin kantaa realistisesti erilaisiin käyttökohteisiin.
Toisaalta se käyttö, jossa GPIO pinnejä tarvitaan harvemmin vaatii edes A-72:n tehoja vaan ihan mikrokontrolleri riittää tai sitten sen mikrokontrollerin voi lykätä varsinaisen tietokoneen perään erikseen, kuten itseasiassa tässäkin on tehty. Eikö näin ole itseasiassa Raspissakin?
Oikeaksi käytöksi en laske mitään hattujen lykkäämistä päälle, niissä on sellainen hattuvero (vrt. ITX lisä), että mieluummin siirtyy kerralla ihan "oikeisiin" sulautettuihin järjestelmiin.
Enemmän se ongelma on käsittääkseni jo alemmalla tasolla. Jos vaan saa sen distron ensin pyörimään, niin se kyllä sisältää tarvittavat ajurit. Mutta ensin valmistajien pitää tehdä se esityö, että kyseinen distro edes toimii heidän laitteensa kanssa. x86-puolella koneet ovat pohjimmiltaan klooneja toisistaan ja siten käyttöjärjestelmät yms. voivat olla universaaleja. Mutta ARM-puolella näin ei ole vaikka arkkitehtuuri perustuukin samaan.
Se olisikin hyvä jos ARM-puolella tapahtuisi samanlaista kehitystä kuin aikanaan IBM PC:n kanssa, että muut valmistajat alkaisivat tekemään aidosti klooneja Raspista. Mutta varmaan joku lisensointi/patenttihomma estää tuon.
Julkaisisipa jokin taho täysin avointa rautaa ja julkaisis schematicit, niin ei ainakaan voisi huonoista ajureista syyttää.
No, RISC-V. Vaikka eihan noistakaan ihan täysin kaikkea ole avoimesti saatavilla. Mielenkiintoista seurattavaa kyllä, aika puskista tullut tuo ja kehitys ollut huimaa parina viime vuotena. Tuo tukikin tuolla puolella näyttää olevan paljon parempaa kuin ARMeilla Raspin ulkopuolella. En pitäisi ihan sitäkään mahdottomana että vaikka ARM on jo pitkään tehnyt pohjatyötä x86:n syrjäyttämiseksi niin nyt tulee RISC-V ja vie hedelmät.
Toivossa on hyvä elää, mutta Risc-V:llä on pirun pitkä matka nichestä edes haastajaksi.
Olen siinä käsityksessä, että CPU (ja GPU mitä Maliin tulee) itsessään on hyvin usein samankaltainen tai ihan samanlainen referenssi mitä ARM suunnittelee, mutta niitä saa muokata ja käyttää pohjana, kuten tekee Qualcomm, Samsung, Apple ym. Kiinalaiset ei sitten niinkään, mutta se ongelma syntyy seuraavassa vaiheessa, eli kun SoC itsessään sisältää paljon muuta ja sen toteutustapa ja sisältö sitten vaihtelee valmistajasta riippuen.
Olen noteerannu tuon olemassaolon, mutta miten käyttökelpoinen se on mikäli ei todellakaan ole ohjelmistopuolen ihmisiä saatika kykeneväinen tekemään ajureita ym eli käytännössä muiden työn ja tuen varassa? Esim. ESP32:sta ja varmaan muistakin on RISC-V versioita saatavilla, mutta tekeekö noilla mitään jos valmista softaa ei ole, puhumattakaan sitten kun mennää "oikeisiin tietokoneisiin". Vai saako ne aiemmat softat helposti käännettyä RISC-V:lle, kun eikö sekä ARM, että RISC-V ole RISCejä molemmat?
Tiedän, että oli tyhmiä kysymyksiä ja mutkat vedetty suoriksi tuossa lopussa.
Arm vs Risc-V on kuin Amd vs Intel, eli eivät ole ristiin yhteensopivia. Lisäksi on tietysti usb-ohjaimet, lan-ohjainet, wifi/bluetooth jne. jokainen näistä tarvitsee ajurit softaan ja ajurien tekeminen ilman data sheetejä pelkästään reverse engineeraamalla vaatii kokeneen sepän onnistuakseen.
Risc-V-projekti on kiinalaisten hallussa ja yksinään EU lahjoitti 30 miljardia sille projektille. VisionFive julkaisi juuri ensimmäisen halvan (100 USD) ja ensimmäisen 3D-grafiikkaan kykenevän sbc:n. Uskon, että vuoden 2023 loppuun mennessä on julkaistu useita, päivittäiseen käyttöön kykeneviä Risc-V piirejä/sbc:tä. Kehityksessä on suuri pöhinä tällä hetkellä.
ESP32:n haastajaksi Pine64 julkaisi Ox64-nimisen sbc:n.
Sama käytettävyys ongelma noissakin kuin ARMissa eli valmistajalla pitäis olla sen verran tukea, että saa laitteet käyntiin ja hommat toimimaan. Mutta esim. VisionFivellä tuki on ollut huomattavasti parempaa ja yhteisö aktiivisempi kuin useimmilla Raspi-klooneilla. Tehojen puolesta VisionFive 2 on jossain Raspi 3:sen ja 4:sen välissä ja hinta hieman Raspi 4:sta kalliimpi. Sanoisin siis että ihan käyttökelpoista kamaa alkaa olemaan jo.
Niistä Linuxin päällä pyörivistä softista en olis niinkään huolissaan. "Helpostihan" ne open source softat kääntää RISC-V yhteensopiviksi ja varmaan aika pitkälti sellaiset peruskamat mitä tarvii, on jo käännetty. Linux puolella on ihan normaalia että softat on tehty siihen malliin, että ne helposti kääntyy eri arkkitehtuureille. Enemmän se ongelma on noissa laitekohtaisissa jutuissa, että edes pääsee sinne Linuxiin.
Ja joo ARM ja RISC-V on molemmat RISCejä, mutta se on aika lavea termi ja ei itsessään kerro oikein mitään. Eri arkkitehtuureista on kuitenkin kyse.
ARM-puolella on se ongelma tosiaan, että jos haluaa tarjota binäärisen valmiin distron, niin se pitää bootloaderin takia tehdä juuri tietylle laitteelle paketoituna. Koska eri lautoja on "paljon", niin aika harva isokaan distro tukee lähellekään kaikkia. Asiassa pääsee huomattavan paljon pidemmälle, jos osaa itse kääntää U-Bootin ja kernelin. Näissä on ihan mainline-versioissa tukea vaikka kuinka monelle laudalle.
x86-koneissa oli BIOS ja IBM PC:n speksi. ARM-koneissa ei yleensä ole BIOSia tai UEFIä.
Jos joku standardialusta pitäisi valita, niin ei kiitos Raspia. Ihmiset eivät tunnu tajuavat tätä, että raspissa on täysin suljettu pääprosessori ja suljetut toimitusketjut. ARM on pelkkä apuprosessori ja ThreadX:ää ajava VideoCore se pääprosessori. Raspi ei ole edes open source -rautaa. Eikä mainline kernel tue raspeja edelleenkään täysin. Raspeissa on myös totuttu ajamaan ARMv6-binääreitä, kun laitteet ovat tukeneet huomattavasti yleisempiä ARMv7/ARMv8-käskykantoja. Raspissa on myös ollut naurettavia rautaratkaisuja kuten laitteen resetoituminen USB-laitteita kytkiessä (RPi 1), resetoituminen kameran räpsähdyksestä (RPi 2), edellä mainitut ARMv6-binäärit uudemmilla 64-bittisillä laudoilla, kaiken tehokkaan I/O:n kytkeminen yhden USB 2.0 hostin taakse, virransyötön ongelmat surkean usb-liittimen takia, epästandardi USB-C jne. Viimeisimpiä ongelmia ollut heikko saatavuus. Eli lähtökohta on aivan paska verrattuna jo joihinkin Raspia edeltäneisiin laitteisiin.
Odroid C1 toimii Arch Linux ARM:lla, samoin Odroid U2. Liittynee siihen, että Odroidin kehittäjiä on pyörinyt noissa piireissä. DietPi saattaa myös tukea, mutten ole kokeillut.
C1 on valitettavasti raudaltaan hieman buginen, siksi siitä tuli C1+-versio myöhemmin. C1:n tuki ei ole täydellinen, mutta löytyy taulukoituna tuolta. Käytännössä USB OTG -tuki puuttuu eli OTG-gadgetien käyttö ei onnistu. Samoin ylipäänsä grafiikan tuuttaaminen ulos ei oikein toimi ja audiopiiri ei ole tuettu. Headless-käytössä toimii muuten ihan hyvin ja laitteella voi vaikka ajaa älykotia tai käyttää DAC:n kanssa musiikkisoittimena tai NAS-käytössä yms.
U2 taitaa pohjautua samaan SoC:hen kuin Samsungin Galaxy S 3. Eli jo hieman vanhempi laite. Samsungin Exynos vaatii suljetun bootloaderin binäärit, joten tukea ei ole ihan joka distrossa. Nämä kuitenkin löytyvät esim. Arch Linux ARM:n jakelusta, jonka asennusohjeet tässä. U2:ssa lienee vähän sama ongelma, että sen Mali-ohjain on hieman heikosti tuettu ja kone on hyödyllisin headless-käytössä. linux-exynos.org on poistunut jo netistä, mutta muistelen, että U2 oli kohtalaisen hyvin tuettu GPU:ta lukuun ottamatta. Joka tapauksessa laitteen Mali on sen verran tehoton ja vanhanaikainen, ettei sillä paljon mitään edes tee.
Yleisesti nuo laudat ovat varmasti pettymyksiä, jos haluaa ajaa emulaattoreilla varastettuja pelejä tai katsoa varastettuja elokuvia ja sarjoja. Samoin ne ovat liian tehottomia webin selaamiseen tai muuhun työpöytäkäyttöön.
Teknisten yksityiskohtien sijaan tarkoitin tuota enemmän siitä näkökulmasta, että muut valmistajat voisivat taata toimivuuden Raspin siivellä ja tuoda markkinoille parempaa rautaa ilman että jokaisen valmistajan täytyy itse rakentaa tuki alusta asti. Vältyttäisiin tältä ongelmalta, että rauta on kyllä hyvää ja tehokasta, mutta kun tukea ei ole niin se ei hyödytä mitään. Utopiassa tietysti valittaisiin standardin pohjaksi se paras teknologia, mutta käytännössä se paras teknologia ei aina voita. Ei tainnut IBM PC:kään edes aikanaan olla se paras, saati sitten nyt. Mutta kun syystä tai toisesta päädyttiin siihen että tehdään klooneja IBM PC:stä ja siitä tuli standardi, oli se hyödyllisempää kuin että olisi useita, kilpailevia standardeja, vaikka nuo toiset standardit jollain tavalla saattaisivatkin olla parempia.
ARM-puolella on vaan valitettavasti niin, että lähes poikkeuksetta mikään valmistaja ei tarjoa minkäänlaista jatkuvuutta tuen muodossa. Kaikki tuki tulee yhteisöltä itseltään ja pohjautuu pitkälle laitteiden takaisinmallinnukseen. Valmistaja tarjoaa vain perävalotakuun. Kännyköissäkin on niin, että jos jotain Android-päivityksiä tulee, ne tulevat siihen ylimpään ohjelmistopinon kerrokseen ja esim. kernelitaso, käyttiksen matala taso jne. ovat jumissa jossain BSP-jakelupaketin versioissa, jotka ovat jo aikaa sitten vanhentuneet totaalisesti. Sama tableteissa, e-kirjalukijoissa, televisioissa, kelloissa, tv-bokseissa, autojen viihdesysteemeissä, reitittimissä jne.
Tilanne on aika katastrofaalinen ja vaikea sanoa, miten solmua lähtisi ratkomaan, kun lautoja kehittävillä firmoilla ei ole varaa tai osaamista ylläpitää softapuolta ja kovan kehityksen takia lautoihin pitää jatkuvasti uusia kaikki ajuritukea vaativat osat juuri kun vanhoihin alkoi olla auttavasti tukea.
Jos tosiaan kyse on boottiympäristöstä niin eikö sen standardointi auttaisi, vaikka sen U-Bootin ympärille? Ymmärrän, että laitevalmistajilla tähän ei ole intoa ryhtyä, mutta luulis ARM:llä itsellään olevan, josta sitten jotkut valmistajat poimisivat referenssimallin.
Mitä taasen tulee kovaan kehitykseen niin siihen on nähdäkseni tulee luontainen ratkaisu, joka toki tulee kuluttajien laitteisiin viiveellä.
Olen verrannut A-76 ytimiä suorituskykyineen _käytännön tasolla_ jotakuinkin Sandy Bridgeen ja tosiaan nämä yleistyi joskus 4 vuotta sitten.
Tehojen puolesta ei kyllä kenenkään tarvitse tuosta päivittää sulautettuja järjestelmiä vaikka sitten pelaisi niitä PS2 pelejä, katselisi x265 pakattuja videoita ja selaisi samaan aikaan raskaita nettiappisivuja yms. Toki puhelinpuolella tyrkytetään tehokkaampia, koska isompi numero myy ja TV puolella näkyy olevan päinvastoin, iso osa käytössä olevista järjestelmiä on siis vielä toistaiseksi vanhoja. Vaan jossain kohtaa tähän tulee luontainen tasaus, kuten PC:issä tuli C2D:n myötä ja viimeistään Sandyn.
Niin sitä luulisi, mutta tilanne taitaa kuitenkin olla se, että toivotulle laskentateholle ei ole mitään ylärajaa. 4k:n jälkeen tulee 8k ja sitten 16k. Leffafriikit tarvitsevat 16-bittiset värikanavat gamutin laajentamiseksi (tai ehkä jopa 64-bit liukuluvut) ja HDR:n. Kaistavaatimus vähintään tuhatkertaistuu verrattuna mummolan 1080i-lähetyksiin antenniverkosta. Nyt perustason 600 euron Blusound Node sisältää 32-bit 384 kHz DAC:n. Tulevaisuudessa tarvitaan 66-bittinen DAC 1536 kHz näytteistyksellä. Tällainen hd-audio vie melkein 150 kertaa enemmän tilaa kuin CD-audio.
Orange Pi 5:ssä on jopa 32 gigaa muistia. UP Xtreme i12 sisältää jopa 12-ytimisen Core i7 -prosessorin (no, 120x122mm:n koko on hiukan raspia isompi). Kyllä muutaman vuoden päästä ollaan siinä, että sen ajan raspeissa on Ryzen 7950X3D:n tasoinen CPU ja 128 gigaa muistia. Sitten niillä koululaiset vilkuttelevat Scratchia ja Pythonia käyttäen GPIO:lla led-valoja ja harrastelijoista puolet edelleen ostaa niitä pöytälaatikkoon pölyyntymään ja loput katsovat varastettuja 8k-elokuvia ja varastettuja emuloitavia pelejä olohuoneen telkkuun kytkettynä. Nyt ongelmia tehokkaampien mallien yleistymiselle on hinta, saatavuus ja sähkönkulutus.
Se, että jokin on olemassa ei tarkoita, ettäkö se yleistyy ja kovin nopeasti. Yleensä ottaa noin 10-20 vuotta.
4K:n piti lyödä läpi enthuasist levelillä siinä 2016-2017 ja miten kävikään? 4K videon pyöritys nyt ei huikeita vaadi. 8Kn ja isompien hyötyjä ja erottavuutta ei vaan oikein näe, toistaiseksi kun näytöt eivät ole vielä seinän kokoisia eikä VR:kään ole lyönyt läpi kunnolla.
Hifistit ym. niche on erikseen, siellä usein myös kuvitellaan kuulevan eroja.
Niin, tottakai jotkut valmistajat keulii numeroilla, koska jotkut ostajat ostavat numeroita, aivan kuten kännyköissä, mutta on täysin eri asia tarvitseeko niitä ja huomaisiko keskivertokäyttäjä oikeasti mitään eroa paljon staattisesti hitaampaa laitteeseen. Tai siis käytännössähän ne on lähes yhtä nopeita ja tuottaa saman ratkaisun. Olis mielenkiintoista tehdä sokkotesti, en väitä, etteikö eroja, väitän, että ne ovat merkityksettömiä.
Tiettyyn pisteeseen asti sitä tehoa tottakai tarvitaan ja siksi tekniikka ihan aluksi kehittyykin huimaa vauhtia, mutta jossain kohtaa se piste saavutetaan. Mitä niin uutta ja huikeaa audiota ja videota on tullu viimeisen 10 vuoden aikana jos ajatellaan noita heittoja?
C2Q purkaa ilman rautatukea x265:n, 4K saattaa olla vähän siinä ja siinä.
Päin vastoin paikoitellen otettu jopa takapakkia.
Tuolla oli aiemmissani viesteissä spoilerissa avautumiseni, jonka tälläisessä yhteydessä maininnu aiemmin, sopisi nyt tähän kun mummolan telkut otit esiin.
Nythän on nimittäin "kuumimmat älytv- uutuudet" 1366×768, vaikka mummoillakin on tosiaan 1080p (ei kai ne i:tä oikein missään vaiheessa olleet?) paneelit ollu ainakin 10 vuotta. Toisaalta nyt niihin on jo saatu sentään A53 sisään, ei tarvitse mennä kuin pari vuotta taaksepäin niin huippumalleissakin oli A7, A9 yms tuoreuksia, joita ei laitettu edes muropaketista saataviin kiinalaisiin tabletteihin vuosikausiin.
Eli vaikka kuluttajalle voidaan esimerkkisi mukaan myydä täysin ylitehoista rautaa isoilla numerolla, kuluttajalle voidaan yhtälailla myydä lähes kirjaimellisesti serriä uutena ja kaikki tämä kun ei ymmäretä ollenkaan eri suoritteiden vaatimuksia ja ettei ikä vastaa lineaarisesti tehoja.
Eivätkä nämä mitenkään poissulje toisiaan, kuten aiemmin avauduinkin. Jossain arvosteluissa saatetaan moittia vanhaa SoCia vain, koska se on vuoden tai kaksi vanha, mutta samaan aikaan hehkuttaa lähemmäs vuosikymmenen vanhaa Nvidia Shieldiä ja ketään ei haittaa, että televisioden ARMit on tosiaan aivan serriä, mutta auta armias jos puhelimessa onkin 10x tehokkaampi viime vuoden huippumalli, eikä tämän vuoden.
Varmasti tehokkaampi tulee menemään aina kaupaksi ymmärtämättömälle kuluttajalle, vaan suurin asiakasryhmä noissa taitaa olla kuitenkin firmat, jotka tekee laitteita ja silloin yleensä raha ratkaisee, että ainakaan mitään kuvatunkaltaisia ylilyöntejä ei pääse syntymään. Yritykset kun ei osta numeroja ja mielikuvia vaan konkreettisia ratkaisuja.
Enkä nyt tarkoita sitä loppupäässä olevaa firmaa, joka ostaa "yritys- ja ammattikäyttöön suunnatun sulautetun tietokoneen", koska se varmaan kestää- logiikalla, 10- kertaiseen hintaan, vaan sitä, joka laittaa kuoret ja tarrat sen laitteen ympärille ja kauppaa niitä.
Kristallipalloo en omista, muttei kyllä mieleen _realistisia_ skenaarioita SBC:ille, missä voisi tarvita vähintään seuraavan 5 vuoden aikana enemmän kuin A76 ja 4-8GB RAM.
Kun nyt mentiin hieman offtopickiin ja haluat kovin ottaa esille tekijänoikeusjuttuja yms, niin vilkaisehan millainen sotku on pyörittää ihan ostettuja 4K Bluray- elokuvia, varsinkin tietokoneella. Ja miksi kukaan noita edes vaivautuisi ihan streamingpalvelut kuten Netflix, HBO, Amazon, Apple sun muut ovat olemassa? Ja niissä kun on mahdollisuus katsella miltä tahansa laitteelta missä tahansa niitä elokuvia vaivattomasti. Levyporukka tappoi ihan itse alansa.
Puhumattakaan siitä, paljonko pelien striimaus on yleistynyt ja miten joka toinen haluaa olla joku Youtube tähti, joten varmasti sitä ihan omaakin materiaalia kertyy.
Mitä peleihin tulee niin PS2 taitaa olla edelleen maailman myydyin konsoli, luonnollisesti pelejäkin sen verran myyty, etten lähtis olettamaan ettäkö ne olis kaikilla "varastettuja". Ja selvennetään nyt vielä, että varastamista se on siinä kohtaan kun otetaan sorsat eikä jätetä tuhkiakaan pesään ja julkaistaan se peli kaupallisesti itse. Tuossahan ei ole kyse siitä vaan aivan korkeintaan mahdollisesti saamatta jääneistä tuloista, ei varastamisesta.
Ei se ole sitä, että otat kaupasta perunan vaan sitä, että katsot, että ahaa, kaupassa on peruna, en osta, mutta kasvatan samanlaisen ja kauppa jää sitten ilman rahaa perusta kun kasvatit sen itse. Tai ehkä ei jääkään kun et välttämättä olis ostanut sitä perunaa muutenkaan, kunhan katselit valikoimaa. Ja sitten vielä noita pelejä Steamissa ja Epicissä pelejä jaellaan välillä ilmaiseksi, yleensä myöhemmin kuin ennemmin, odottajat ilmeisesti varastavat kanssa?
Eikä sekään ole aina realistista enää kun ei niitä pelejä ole välttämättä myynnissä ollenkaan ja tämä sen kun yleistyy musiikkilisenssien vanhentunessa.
Eli se tekijä ei ole menettänyt edes potentiaalisia tulojaan. Käytettyjen osto ja myynti on Suomess ja EUssa ihan sallittua, mutta tuolla logiikallahan ne on yhtälailla varastettuja?
Tämä aihe menee jo täysin offtopiciksi ja sille on toiset aiheensa, vastasin nyt kun tulkitsin tuon aiheen kiinnostavan kun kovin tuota varastettu- sanaa tyrkytit, joka ei ensinnäkään noissa tapauksissa mielestäni pidä paikkansa vertauskuvainnollisesti eikä tänä päivänä ole edes mikään itsestäänselvä oletus.
Raspin kilpailuvaltti on hyvä tuki, pitkäelinkaari, sitä toisiaan käytetään monemoiseen käyttöön mihin tarvitaan edullista rautaa, joka tuettuna siinä jutussa mitä nyt kukakin virittelee.
No jaa, ehkä se nyt kuvaa enemmän sitä miksi raspi pomppaa esille kaikenlaisessa. Ei noista nyt tuohon ole.
Oli projekti kaupallinen tai harrastepohja, niin iso resurssi säästö jos sitä rautaa se muutamanvuoden päästäkin.
Jos siis kyse jostain muusta kuin Google Android käytöstä, jossa taasen miina lähinnä siinä että Google keksii uusia rajoituksia devaajalle.
Ennen osa virritteli reittimiä , omiin tarkoituksiin, mutta raspin markkina-aseman myötä ei useinkaan maksa vaivaa.
Raspi on vuosien saatossa kehittynyt, lisäksi siinä helpottaa se että lisenssit on kunnossa, ja valikoimaa, mutta kuitekin kohtuu rajallinen.
(Viittaukseni hintaan ovat sen normaali ajanmukaan, ei nyt näinä vaikeina aikoina.
Jotta nyt tähän aloitukseen linkki, niin se on siinä että hyvä että tulee erilaista, ja proejkteille tälläiset vaatii luottamusta valmistajaan pitkäjännitteisestä tarjonnasta. Toistaalta valmistaja taasen luovuttaa jos ei lähde eri hankkeissa lentoon.
Niin, eihän niistä olekaan kun projektia työstää jokunen harrastaja ja kyse juurikin UEFIn saamisesta laitteisiin, jotta se käynnistäminen onnistuu, mistä aiemmin oli juttua. Tuossa muuten linkkiä jos kiinnostaa. Toivottavasti etenis ja laajenis.
Renegade Project
github.com
Tietenkään kaupalliseen käyttöön tuosta tuskin on, mutta harrastajalle sopii oikeinkin hyvin. Ei yksittäistä ihmistä kiinnosta onko 5 vuoden päästä saatavilla prikulleen samaa rautaa vai ei kunhan vaan toimivuus halutut sovellukset toimii.
Mitä Google keksii? Ei Google mitään sille, mitä mahda ihmiset vanhoilla romuillaan tekee, pyöri niissä alkuperäinen valmistajan Androidiin nojaava virallinen käyttis, jokin Androidin epävirallinen forkkis tai sitten ihan oikea Linux- distro tai Windows.
Googlen pystyy vaan suitsimaan juridisesti valmistajia siinä, että kuka saa paketoida Google Framework Servicen mukaan uusiin laitteisiin.
Senkin pystyy korvaamaan kolmannen osapuolen viritelmillä, mikäli sitä välttämättä tarvitsee jossain sovelluksessa (mm. pankkisovellukset).
Monissa tapauksissa ihan suotavaakin olla käyttämättä tai käyttää microG:tä kun puhutaan vanhoista alitehoisista laitteista.
Muistan OpenWRT:n ja jos ajatellaan juurikin jotain piHole juttuja ja tälläistä mainosestoa niin kyllähän siihen edelleen reititin soveltuu mitä parhaiten.
Miksi tuohon erillistä konetta tarvitsisi kun yksi hoitaa useamman tehtävän. Se on toki asia erikseen, että halvimmat reitittimet on yleensä alitehoisia. Mikään työpöytäkäyttö ja vastaavaahan ei reitittimillä onnistunu.
Varmasti Raspille ja, että saa tasan samaa rautaa 10 vuodenkin päästä yms on yritysmaailmassa käyttöä, mutta ihan harrastajan näkökulmasta näen Raspista tulleen hieman väliinputoaja, ainakin kun katsotaan nykyisiä speksejä ja verrataan kilpailijoiden tarjontaan ja muihin ratkaisuihin, hinnoista nyt puhumattakaan. Ja tosiaan tällä hetkellähän keskittyvät vain yritysasiakkaisiin.
Jään ihmettelemään Qualcommia, joka kyllä haluais piiriensä yleistyvän, heillähän on toistaiseksi oikein yksinoikeus ARM-Windowsiin, mutta ei siellä tunnu mitään tapahtuvan, että noiden saatavuus muillekin ku Samsungin kokosille firmoille aukeis ja, että noille tosiaan sais jonkun bootloaderin/UEFIn tai mistä homma nyt kiikastaakaan ja ihmiset innoissaan ostais noita, kuten tosiaan kävi IBM PC:n kanssa, josta oli ylempänä maininta.
Toivottavasti tämä projekti on muutakin kuin osakerahojen vedätys ja Qualcomm on vaihtanu suuntaa.
Tätä en ihan nyt ymmärrä. Raspissa on yksi ethernet-portti. Joo, Pi-hole on jollain, mutta on se aika helkkarin ankea laite reitittimeksi. Loput portit sitten USB:llä, jolloin ollaankin siinä 300 Mbps single-duplex-nopeudessa jaettuna kaikkien porttien kesken. Noita 2-5 portin laitteita on vaikka kuinka paljon, niin en oikein näe järkeväksi lähtökohdaksi ottaa raspia – se ei erotu mitenkään edukseen. Itsellä on RTL8153-pohjaiset USB-ethernetit myös pudonneet väylästä satunnaisesti. Ei oikein herätä luottamusta 24/7-käytössä.
Juu, sori, yritän tuota muokate niin ettei lukijan ajatukset lähde väärään suuntaan. Ei ajatus ollut se että raspilla reititin korvattaisiin, vaan rautaa käytettiin pohjana, saatiin asioita verkkoon. Ei tuossa ollut juttu mikä ethernetin suorituskyky.
kommentillani tarkoitin että joskus kohtuuhintaista tai ser reititin rautaa käytettiin puuhasteluihin, mikä raspin myötä ei maksavaa. Raspissa ethernet, eli sai sen kotiverkkoon, eli sai ne omat rakentelut yhdistetty sisäverkkoon/nettiin. sen lisäksi GIOP nastoja kunnolla, optiona vielä näyttönohjain, HDMI ja HID tukea, esim näppikseen. Pitkäikäisen raudan moneen touhuun. (* Toki siitä sai palvelinta ym.
Alkuun Yhdellä raudalla ja myöhemmin yhdellä rautaperheellä, niin harraste jutuissa siitä tuli perusrauta hyvin monenlaiseen juttuun. synnytti markkinan kaikenlaisella lisäsälälle.
Siitä toki seuras se että sinne yritettiin tunkea sellaistakin jotka olisivat vaatineet paljon kovemmat resurssit. Resurssit kysyntää vastasi sitten muut valmistajat, siitä tämä juttu raspiin lähti, aloituksen laite varmaan yrittää löytää sitä markkinaa tuosta. Mutta se muna kana, kaivataan jatkuvuutta, ja taasen valmistaja kaipaa kysyntää jotta jatkuvuudelle edllytyksiä.
Niin esimerkiksi vanha tulostin verkkoon langattomasti eikä tarvitse miettiä milloin MS tai Apple tms pudottaa sen ajurit pois uuden version myötä, olettaen, että siihen tulostimeen on Linux- ajurit, kaikilta kun ei onnistu niiden tekeminen tai muokkaaminen.
Siihen 10-15 euron Raspi Zero W tai 2 onkin hyvä, tosin tavalliselle käyttäjälle se vaatii edelleen tuohon maailmaan perehtymistä, eikä edes takaa toimivuutta kun tosiaan kaikki tulostimet ei Linuxissa toimi. Samaten noita laitteita on tarjolla ihan tuohon käyttötarkoitukseen, eivätkä enää maksa juuri mitään kun näiden otollinen markkina-aika oli joskus 10v+ sitten, kun nykytulostimissa on verkkomahdollisuus itsessään.
Ongelma on vaan Zero W:n saatavuus ja se oli olemassa jo ennen tätä nykyistä tilannetta.
Ja sitten tietysti se, että tässäkin asiassa vanha puhelin on jo monella pöytälaatikossa. CUPS on käsittääkseni saatavilla ihan sellaisenaan Androidille, lisäkseen ei tarvitse SSH:n yli säätää mitään taikka erillisen näytön, näppiksen ja hiiren kanssa yms, eikä se luuri käytännössä vie sen enempää tilaa ja virtaa tulostimen vieressä.
Itseasiassa se sopii siihen tulostimen kylkeen esille oikein hyvin kun laitteella voi selata nettiä ja tulostaa haluamansa asian suoraan, toisin kuin Raspilla tai muulla SBC:llä ilman näyttöä.
Mun mielestä ihmiset on aliarvioinu ja ylenkatsonu vanhoja luureja melkoisesti tai sitten toisaalla ajatellu, että ne ovat aivan liian monipuolista ja tehokasta rautaa tuollaiseen yksittäiseen rooliin tuhlattavaksi ja lopulta ovat käyttäneet enemmän rahaa kuin luurin arvon tuohon.
Ymmärrän kyllä miksei vanhaa x86 PC:tä moni viitsi käyttää tuollain kun vie oikeasti tilaa ja virtaa, puhelimessa eri asia.
Menee ehkä hieman offtopiciksi vanhojen luurien kierrätyskäytön mainostaminen eikä sekään nyt täysin mutkatonta varsinkaan ei ole oikein mitään yhtenäistä linjaa sen suhteen mikä käyttis esimerkiks niissä on ja mitä mikäkin softa tukee ym, mutta en vaan näe järkeä, että ne pitää ensin raahata Afrikkaan tai Kiinaan tms purettavaksi, josta sitten piirit Kiinaan ja taas toisen piirilevyn päälle ja kovemmalla hinnalla raahata takas tänne kun ihmisellä on se tavara jo laatikossa.
Ja tuokin siis parhaassa tapauksessa, että piirit päätyy sellaisenaan kiertoon, eikä sulatukseen.
SER puhelimet on kovassakäytössä. ongelma on se että ne on SER kamaa, niihin ei saa päivitksiä, eli ne jutut mitä niillä tekis kuolee sen takia. Jos sitten vanhoilla menee, niin porsivat, ja ehkä vähän jännittää niiden akut kun pullistelavat kolminkertaiseen kokoon.
Mutta noita vanhoja on siis paljon käytössä kaikenlaissessa, mihin menevät heittämällä. raspi, uutisen laite, niin niillä Android, i-vehkeillä voi tehdä vaikka sen käyttöliittymän. jos esim selain pohjainen UI, niin jos ser luuri porsii, niin uusitilalle.
Toki puhelimessakin on se, että en tiedä pystyvätkö kaikki lataamaan riittävästi esim. tulostimen USB-portista samalla kun on se datayhteys sinne. Jos ei, niin väliin tarvii vaikkapa poweroidun hubin. Näillä oheislaitteilla alkaa hintaakin tulla jo sitten, kun tarvii sen hubin, kaksi usb-kaapelia, otg-adapterin, mahdollisen jatkojohdon seinäpistokkeiden loppuessa jne. Tulee myös ruma johtohässäkkä. Akun pullistuminen on myös tulipaloriski.
Menee joo aikalailla offtopiciksi, mutta suosittelen katselemaan F-Droidin tarjontaa ja vapaita ohjelmistoja, siellä on vielä kaiken lisäksi arkisto, jossa on oikeasti vanhoille versioille edelleen softaa. Lähes kaikki Google Playn sovellukset on adwarea jo lähtökohtaisesti ja tyrkyttää ostojaan ja sen lisäkseen sieltä ymmärrettävästi poistuu vanhoille versioille sopivat.
Mutta eikö CUPS ole ollut osana ihan virallistakin Androidia jo alusta asti, ei siihen nähdäkseni tarvita mitään erillisiä sovelluksia, senkun laitat tulostimen puhelimen perään.
USB-C telkoissa on hintaa lähinnä Suomessa, USB-C hubia/telakka, jossa HDMI+2 USB-A+yksi poweri sisään 12€ halvimmillaan.
https://www.amazon.de/dp/B08NTDRYMR/?coliid=IV46Q4JT5QFSB&colid=18L369JYWTF9O&psc=1&ref_=lv_ov_lig_dp_it
Mihin tarvitset mitään OTG adaptereita erikseen? Noissa on se itsessään, samoin ihan tavallisissa USB-C hubeissa näkyy olevan kun olen käyttäny puhelimen perässä. Jos puhelin on micro-USB aikakaudelta niin sellainen OTG palikka, maksaa 0,50€-1€. Suomessakin niitä Huudossa myydään. Tulostimessa taitaa olla tälläkin hetkellä kaapeli jos se käytössä on, samoin joku vanha laturi ja johto siihen. Jos ei, niin näkyy olevan saman hintaisia.
Tottakai jos nuo tarvikkeet hakee jostain marmoritiskiltä niin se telakkakin maksaa satasen.
Se on kieltämättä ikävä tosiasia, että yleensä laite vie seinäpistokkeen paikan, monissa muissa projekteissa kannattaakin virtalähteeksi valita useampipaikkainen palikka. Vanha akku tosiaan voi olla riski, onneksi sen pystyy myös ohittamaan, tosin ymmärrän, että ihan kaikki ei sitä viitsi tehdä kun ei ole aivan plug ’n’ play.
Samalla jos alkaa tuohon niin voi viritellä sieltä tulostimesta virransyötön laitteelle, että pistokepaikka säästyy.
Mutta ihan sama asia koskee myös perinteisiä SBC:itä, kyllä nekin vetäsee 10-15W ja tarvitsee virran seinästä. Zeron päälle on olemassa pieni nätti USB hubi ja sen kulutus itsessään on matala, mutta niin vaan sekin maksaa muistaakseni 13€. Pelkkä hubi siis.
Raspi 4 ja aiheena oleva laite syö virtaa saman verran tai jopa enemmän kuin vastaava luuri, avainasemassa virrankulutuksessa kun tuntuu olevan softa. Ja samat johdot ne joutuu hankkimaan SBC:illekin, muistan kyllä Raspin ostaessa, miten pienelle oheiskrääsälle kerty hintaa.
USB-C telakoista ja hintakuplasta Suomessa
Sitten kun yleensä kun suurin käyttäjäryhmä niillä lienee yritykset ja julkisorganisaatiot ja läppärit siirtyy siihen, niin keksitty, että tässä on vedätyksen paikka.
Joissain on toki kuva mun mielestä vähän heikolla kontrastilla HDMIn yli, mutta en tiedä johtuuko sitten ihan luurista vai mistä.
En ole kuitenkaan ostamassa 100€ telakkaa kokeillakseni taikka ostamassa ja palauttamassa, kun tulostinkäytöissä sun muissa, sillä ei nyt kuitenkaan ole merkitystä.
Mulla ei ole tuota linkattua hubia/telakkaa vaan hieman kalliimpi, jossa on HDMI, VGA, RJ45, 4x USB-A, joista kaksi kolmosta ja kaksi kakkosta, 3,5mm, kortinlukija ja luonnollisesti USB-C virta sisään. Joidenkin luurien kohdalla pitää vieläpä laittaa johdot oikeassa järjestyksessä, jotta kuva tulee, muistaakseni ei toimi jos kytkee virran viimeisenä vaan se pitää olla alun alkaenkin. Hetken sain suorittaa melkoista rituaalia yhden puhelimen kanssa.
Mietin nyt jos haluaa säästää mahdollisimman paljon kun käyttää vanhaa puhelinta. Omissa tulostimissa on yleensä ollut USB-B – USB-A kaapelissa ja missään puhelimissa ei tuollaisia ole. Jonkinlainen adapteri siihen tarvitaan. Noista hubeista, niin olen paria kokeillut, mitkä eivät toimineet omalla puhelimella. Hyvä jos toimii, mutta en pidä itsestään selvänä.
Näissä on hinnat pompsahtaneet valmistajasta riippumatta aika paljon. Oikein hirvittää. Ostin omiin varastoihin aikoinaan useampia Orange Pi -laitteita. Esim. tulostinpalvelimeksi OPi Zero ja vähän isompaan OPi PC tai Plus 2E. Esim. Orange Pi PC oli 15 euroa toimituksineen ja OPi Zero noin 9 euroa. OPi Zerossa on USB-A ja Ethernet. Toimii hyvin johdollisena CUPS-palvelimena. Sisäänrakennetut wifit noissa on hiukan kuraa, mutta OPi PC:hen saa wifi-tikun kiinni lisäksi.