Saksalainen huippuylikellottaja ja Thermal Grizzlyn toimitusjohtaja Roman ’der8auer’ Hartung on saanut testiinsä mielenkiintoisen AIO-coolerin prototyypin. Wielandin valmistamassa AIO:ssa ei ole lainkaan pumppua, mutta se toimii testien mukaan silti verrattain hyvin.
Wieland tunnetaan parhaiten kuparialan valmistajana, mutta yhtiöllä on osaamista myös kylmälevyjen ja painovoimaisen kierron saralta. Der8auerin testiin päätynyt 240 mm:n AIO-coolerin prototyyppi perustuu nimenomaan painovoimaiseen kiertoon ja toisin kuin aiemmat yrittäjät, vaikuttaisi myös onnistuvan siinä.
Ulkoisesti Wielandin prototyyppi näyttää palvelimiin tarkoitetun nesteblokin ja AIO:n ristisiitokselta, mutta pinnan alla on muitakin eroja. Normaalista AIO-jäähdyttimestä poiketen jäähdyttimen molemmista päistä löytyy pyöreäksi muotoiltu liitäntäpaneeli letkuille kahdella liittimellä, joskin molemmissa päädyissä toinen liitin jää ainakin tässä vaiheessa käyttämättä ja ulkoisesti ratkaisussa vaikuttaisi olevan kyse vain saman jäähdyttimeen liitetyn osan hyödyntämisestä kahteen kertaan.
Der8auer testasi Wielandin prototyyppiä AMD:n Ryzen 9 7950X -prosessorilla verraten sitä Corsairin AIO-cooleriin. Toimivan 240 mm AIO:n puutteessa verrokiksi valikoitui H150i, jonka jäähdyttimestä otettiin viimeinen tuuletin pois ja rivasto teipattiin ilmankierron ja siten passiivisen jäähdyttämisen estämiseksi.
Wielandin prototyyppi ei pärjännyt aivan yhtä hyvin, kuin tuuletinvajaa H150i, mutta pumputtomuuden huomioiden suorituskyky vaikuttaa varsin hyvälle. Pelirasituksessa prosessorin lämpötila nousi H150i:llä 70 asteeseen ja Wielandin prototyypillä 77 asteeseen, kun yksittäisellä Cinebench R23 -pyöräytyksellä molemmat oli 95 asteen tuntumassa, H150i poikkeuksellisesti jopa 0,2 °C lämpimämpänä. Suorituskyvyn osalta tulos oli Cinebenchissä muutaman sadan pisteen sisään, H150i:llä 36 719 kaikilla ytimillä ja prototyypillä 36 272 pistettä, kun prosessorin tehonkulutus (CPU Package Power) oli ensin mainitulla 223,6 ja jälkimmäisellä 214,9 wattia.
Oliskohan tuon sisällä vähän kovempi paine? Näyttäs siltä ja tuo uutisen kuva mahdollisesti viittais siihen suuntaan.
Ainakin jonkinasteinen paisuntasäiliö olisi suotavaa eli nestekapasiteetin suurentaminen kun toiminta perustuu thermosiphoniseen lämmönvaihtoon. Näkisin tuon jopa kehityskelpoisena jos tuohon vaikkapa pistäisi isommalla pinta-alalla (420mm) kuparisen radin 6lla tuulettimella. Eli saisi optimoitua thermosiphonisen lämmönsiirron sekä lämmön luovutuksen.