Testissä suomalaiskotelo Cubeor Vault 1.1

Tietokonekomponentteja ostaessa tulee harmillisen harvoin vastaan suomalaisia tuotteita, joten kun tällainen tuote sattuu tulemaan kohdalle, on siitä ehdottomasti otettava tarkemmin selvää. Kun ilomantsilainen Cubeor tarjosi loppukeväästä täysin Suomessa suunniteltua ja valmistettavaa Vault 1.1 –koteloa io-techin testiin, ei harvinaisesta tilaisuudesta yksinkertaisesti voinut kieltäytyä.

Suomalainen Cubeor on tietokonetarvikkeiden markkinoilla varsin tuore toimija, sillä se esitteli Vault-kotelonsa ensimmäisen version markkinoille viime vuoden marraskuussa. Cubeorin tavoitteena oli luoda innovatiivinen mini-ITX-kokoinen kotelo, joka tarjoaisi puitteet täysitehoisen PC-kokoonpanon rakentamiseen täysikokoisista standardikomponenteista kompaktiin kokoon, ulkonäöstä ja ominaisuuksista tinkimättä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä markkinoilta löytyy nykyään kattava valikoima erilaisia mini-ITX-kokoonpanoille tarkoitettuja koteloita.

Nyt testaamamme kotelo on Vaultin paranneltu 1.1-versio, joka julkaistiin kesän kynnyksellä. Parannukset ovat melko pieniä ja niillä on pyritty parantamaan lähinnä yhteensopivuutta sekä jäähdytystä. Cubeor Vault 1.1:n verollinen suositushinta on 195 euroa, jota voi pitää kohtuullisena Suomessa piensarjoina valmistettavalle erikoiskotelolle. Hinta ei kuitenkaan ole Vaultille suoranainen kilpailuvaltti.

Tutustumme tässä artikkelissa kotelon rakenteelliseen toteutukseen, yksityiskohtiin, komponenttien asennettavuuteen sekä suoritamme lämpötila- ja melumittaukset.

• Cubeor Vault 1.1 -tuotesivut

Pakkaus ja sen sisältö

Cubeor on pakannut Vaultin tornimaiseen ruskeaan pahvilaatikkoon, jonka kylkeen liimattu ”etiketti” kertoo kotelon värin sekä tärkeimmät tekniset ominaisuudet. Laatikon ulkomitat ovat 290 x 290 x 430 mm  ja se painaa 5,45 kg.

Pakkauksen sisällä kotelon piensarjahenkisyys tulee esiin, sillä pehmusteina käytettyjä styroxeja ei ole valettu kotelon muotojen mukaan, vaan pehmustus on toteutettu erillisistä neliskanttisista styrox-paloista. Kotelon suojana on lisäksi muovipussi.

Pakkauksen toimitussisältöön kuuluu kotelon ohella muutamalle A4:lle tulostetut suomenkieliset asennusohjeet, pari nippusidettä, piippari, pussillinen pikkuruuveja, neljä pitkää sormiruuvia sekä pohjan korokejalat ja kumitassut.

Kotelo ulkoa

Ulkoisesti Cubeor Vault yllättää pelkistetyn tyylikkäällä muotoilullaan. Allekirjoittaneelle toteutuksesta tuli hieman mieleen Silverstonen muutaman vuoden takainen Fortress FT03 –tornimalli, mutta mistään kopiosta ei kuitenkaan ole kyse. Testiin saamamme yksilö on musta-valkoinen värivaihtoehto, jonka ohella tarjolla on myös kokomusta ja kokovalkoinen vaihtoehto.

Vaultin ulkokuori on valmistettu tukevasta pari milliä paksusta alumiinilevystä ja sisärunko on mustaksi maalattua teräslevyä. Kokonaisuus on erittäin jämäkän ja laadukkaan tuntuinen. Kotelon ulkopinta on hiekkapuhallettu ja maalattu. Mini-ITX-koteloksi kyseessä ei ole erityisen pienikokoinen tapaus, sillä Vaultin ulkomitat ovat 240 x 240 x 403 mm (L x S x K). Painoa kokonaisuudella on tukevat materiaalipaksuudet huomioiden kohtuulliset 4,9 kg.

Cubeor Vault 1.1:n perusominaisuudet:

• mini-ITX-yhteensopiva
• Kaksi laajennuskorttipaikkaa (maks. pituus 280 mm)
• 1-3 x 3,5 tuuman levypaikkaa (riippuen asettelusta)
• 1-5 x 2,5 tuuman levypaikkaa (riippuen asettelusta)
• ATX-virtalähdepaikka, suositeltu maksimipituus 150 mm
• Prosessoricoolerin maksimikorkeus 172 mm
• Kaksi tuuletinpaikkaa, mukana ei toimiteta tuulettimia
• Paikat 120 ja 140 mm jäähdyttimille

Vaultin ”etupaneeli” sijaitsee neljästä symmetrisestä sivusta sillä, joka on ilmanpoistoaukkoon nähden vastakkaisella puolella. Etupaneelin erottaa lähinnä alareunaan sijoitetusta liitinpaneelista, joka sisältää valaistun pyöreän virtanäppäimen (terävä lyhyt painallustuntuma), USB 2.0 –liitännän, mikrofoni- ja kuulokeliitännät sekä USB 3.0 –liitännän.

Vaultin katossa on hunajakennokuviolla rei’itetty metallilevy, joka toimii kotelon ilmanvaihtoaukkona. Kattopaneelissa on myös useita ruuveja, jotka pitävät sekä paneelia kiinni kotelon kyljissä että sisäpinnassa olevaa muovista pölysuodatinta kiinni paneelissa.

Vaultin ”takapaneeli” on pelkistetympi kuin tavanomaisissa koteloissa, sillä sieltä löytyy ainoastaan tuulettimen ilmanvaihtoaukko, ATX-virtalähteen asennuspaikka sekä pienehkö kaapeleiden läpivientiaukko. Suomalaisittain mieltä lämmittää myös ”Made in Finland” –tarra.

Kun Vaultin kääntää ympäri, täytyy silmien antaa hetken tottua avautuvaan näkymään, sillä se ei ole aivan tavanomaisimmasta päästä.

Näkyvillä on kotelon teräksinen runko, jossa on näkyvillä suuri ilmanvaihtoaukko sekä L:n muotoinen syvennys, jonka pohjalta löytyy emolevyn liitännät sekä laajennuskorttipaikat. Tietokoneen liitännät osoittavat siis alaspäin, joten johdot on kuljetettava syvennyksessä ulos takapaneelin aukosta.

Rungon kiinnitys kotelon kuoriin on toteutettu hieman hankalasti, sillä pohjan nurkkiin on sijoitettu muoviset korokepalat, joiden läpi kiristetään pitkällä kierreosalla varustetut sormiruuvit. Sormiruuvien kannat uppoavat korokepalojen sisään, joka hankaloittaa hieman niiden kiertämistä loppuvaiheessa. Lisäksi ruuveissa on paikka lattapäiselle ruuvimeisselille ristipään sijaan. Tähän Cubeorin toivoisi keksivän parannusta kotelon mahdollisissa tulevissa versioissa.

Kun pohjan kulmien sormiruuvit on irrotettu, voidaan kotelon runko irrottaa ulkokuorista. Runko liukuu ulos kuorien sisältä kiskoja pitkin. Totesimme tempun onnistuvan helpoiten kotelon maatessa kyljellään tasolla.

Vaultin ulkokuori koostuu itse asiassa neljästä erillisestä alumiinielementistä, jotka ovat kiinnitetty toisiinsa kulmista. Ulkokuoren sisäpinnassa on useita pieniä kiskoja, joita pitkin sisäosa asettuu oikeaan kohtaan ja liukuu siististi paikalleen.

Kuvassa on nähtävissä kattopaneelin sisäpintaan kiinnitetty pölysuodatin, jonka irrottamisesta ja putsaamisesta ei ole tehty erityisen helppoa. Suodatin on nimittäin kiinni yläpuolelta kaikkiaan kymmenellä ristikantaisella ruuvilla. Positiivisena puolena sen pitäisi ainakin niiden myötä pysyä tukevasti paikallaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Kotelo sisältä

Kun ulkokuori on irrotettu ja siirretty syrjään, seisoo pöydällä mustaksi maalattu teräsrunko. Jos kädessä ei ole käyttöohjetta, on toteutusta tutkittava hetken aikaa ennen kuin komponenttien sijoittelu Vaultin sisällä käy selville.

Rungon seinistä kaksi on umpinaisempia ja niihin on sijoitettu kiinnityspisteitä levyille, takatuuletinpaikka sekä virtalähteen asennuskehys. Levypaikkoja löytyy jopa kolmelle 3,5 tuuman tai viidelle 2,5 tuuman levylle, tai tilan puitteissa jollekin näiden kahden yhdistelmälle. Takatuuletinpaikka on mitoitettu 120 mm tuulettimelle ja valmistaja suosittelee asentamaan tuulettimen poistamaan ilmaa kotelosta.

Toiset kaksi kylkeä ovat avonaisempia ja komponenttien asentaminen koteloon tapahtuukin niiden kautta.

Rungon katto-osa on irrotettavaa mallia (11 ristikantaista ruuvia) ja siitä löytyy paikka 200, 180, 140 tai 120 mm:n tuulettimelle. Tuuletin voi olla jopa 35 mm paksu, mutta yli 25 mm paksujen tuulettimien tapauksessa kattolevy on käännettävä ympäri, jotta tuuletin mahtuu kotelon sisään. Tällöin näytönohjaimen maksimipituus pienenee sentillä.

Kotelon mukana ei toimiteta tuulettimia, joka on samaan aikaan sekä hyvä että huono asia. Tuulettimien hankkimisesta koituu käyttäjälle lisäkustannuksia, mutta toisaalta koteloon voi täten valita haluamansa tuulettimet markkinoiden laajasta tarjonnasta.

Valmistaja suosittelee asentamaan kattoon 180 tai 200 mm:n tuulettimen, joka siirtää ilmaa vähintään 80 CFM. Tuuletin suositellaan asentamaan puhaltamaan ilmaa kotelon sisään, joka on valmistajan testien mukaan tehokkain ratkaisu etenkin näytönohjaimen kannalta, vaikka ensimmäisenä ajatuksena lämmön luonnollisen nousun mukainen suunta alhaalta ylös tuntuisikin järkevämmältä. Testaamme molempia vaihtoehtoja myöhemmin tässä artikkelissa.

Kotelon alaosaan on rajattu ikään kuin oma osastonsa ATX-virtalähteelle. Alhaalta löytyvät myös emolevyn liitinpaneelin paikka sekä kaksi lisäkorttipaikkaa, joiden lukitus on toteutettu sormiruuvilukitteisella pikakiinnitysmekanismilla. Idea on näppärä, mutta sovitus kortin peitelevylle on asennuksen kannalta hieman ahdas. Näytönohjaimen pituusrajoitukseksi kerrotaan 280 mm, mutta mitta leikkaantuu pienemmäksi jos kotelon kattoon asennetaan yli 25 mm paksu tuuletin tai jäähdytyskenno.

ATX-virtalähteen paikka on toteutettu irrotettavalla kehikolla, joka liukuu ulos kotelosta kyljissä sijaitsevien kolmen muovisen sormimutterin avaamisen jälkeen. Virtalähde ruuvataan kiinni kehikkoon tavanomaiseen tapaan. Kotelon pohja virtalähdepaikan alla on rei’itetty ja virtalähteen voi asettaa paikalleen kummin päin tahansa, mutta valmistaja itse suosittelee sen asentamista poistamaan ilmaa kotelon sisältä.

Lisäksi Cubeor suosittelee virtalähteen maksimipituudeksi 150 mm:ä ja kaapeleiden osalta modulaarista vaihtoehtoa. Itse käytimme testikokoonpanossa Silverstonen 150 mm pitkää modulaarista mallia, jonka senkin kanssa teki hieman tiukkaa käytettävissä olevan tilan suhteen.

Vaultin emolevypaikka sijaitsee pystyssä toisella rungon avoimemmista kyljistä. Pieni mini-ITX-emolevy vaatii luonnollisesti vain neljä kiinnityspistettä, jotka ovat integroituna runkoon. Emolevy asemoituu siis koteloon liitinpaneeli alaspäin. Prosessoricoolerin korkeusrajoitukseksi ilmoitetaan 172 mm, jonka puolesta Vaultiin sopii lähes kaikki markkinoilta löytyvät tornicoolerit.

Nestejäähdytysominaisuudet

Testasimme Cubeor Vaultin tarjoamia nestejäähdytysmahdollisuuksia sovittamalla koteloon Alphacoolin erikokoisia NexXxoS-sarjan kuparijäähdyttimiä. Samalla arvioimme myös kiinnitysmahdollisuuksia muille nestejäähdytyskomponenteille.

Valmistajan oman ilmoituksen mukaan Vault 1.1 on yhteensopiva seuraavien jäähdytinkokojen kanssa:

• Kattoon:140 tai 120 mm (kenno rajoittaa näytönohjaimen pituutta)
• Taakse: 120 mm

Nestejäähdytysjärjestelmän asentamiseen Vault ei tarjoa erityisen laajoja vaihtoehtoja. Käytännössä yhden tuulettimen jäähdytin on mahdollista sijoittaa sekä kotelon kattoon että takapaneelin tuuletinpaikkaan.

Vaikka kattoon sopisi teoriassa 180 mm jäähdytin, on ainakin esimerkiksi Alphacoolin 180 mm NexXxoS XT45 -jäähdytin ulkomitoiltaan hieman liian suuri. EKWB:n CoolStream WE 180 -jäähdytin saattaisi sen sijaan mittaustemme mukaan juuri ja juuri mahtua paikalleen. Mittanauhan mukaan kotelon kattoon mahtuu ulkomitoiltaan 220 x 200 mm kokoinen jäähdytin.

Kattopaneeliin asennettuna jäähdytinkenno rajoittaa näytönohjaimen pituutta sekä mahdollisesti myös kotelon yläosan 3,5 tuuman levyasennuksia. Testikokoonpanomme 250 mm pitkän näytönohjaimen kanssa kotelon kattoon jäi niukin naukin tilaa 30 mm paksulle jäähdyttimelle. Kuvissa koteloon on asennettuna NexXxoS ST30 -jäähdyttimet takapaneeliin 120 mm:n ja etupaneeliin 140 mm:n koossa.

Takapaneelin tuuletinpaikkaan sopivan 120 mm jäähdyttimen asennusta rajoittavat runkorakenteeseen muotoillut pokkaukset, jotka ainakin käyttämämme kennon kanssa vaativat käytännössä tuulettimen asentamisen ”korotukseksi” kennon ja rungon väliin. Kattopaneeliin asennettu 140 mm jäähdytin sopi paikalleen vaivatta, eikä edes kotelon yläosaan asennettu 3,5-tuumainen levy haitannut sen kiinnittämistä.

Nestekierron muille komponenteille, kuten säiliölle tai pumpulle, kotelosta eri löydy erillisiä kiinnityspisteitä, vaan käyttäjän täytyy olla luova niiden sijoittamisessa ja hyödyntää esimerkiksi rungosta löytyviä levypaikkojen kiinnitysreikiä.

Kokoonpanon asennus koteloon

Kuten sanottua, Vaultin asennusohjeet ovat suomenkieliset ja kuvitettua mallia. Ohjeet on suositeltavaa lukea, sillä kyseessä on erikoiskotelo, jossa on käytetty tavanomaisesta poikkeavia erikoisratkaisuja.

Asennusohjeet suosittavat kiinnittämään ensimmäisenä emolevyn coolereineen kiinni koteloon. Coolerin asennuksessa kannattaa huomioida, että se on asennettava ennen emolevyn kiinnittämistä koteloon, sillä kotelossa ei ole riittävää asennustilaa coolerin kiinnikkeille emolevyn takapuolella.

Seuraavana vaiheena on ATX-virtalähteen asentaminen kotelon pohjalle. Sovitus on varsin tiivis ja johdot on hyvä tuoda mahdollisimman hyvässä järjestyksessä ylös virtalähteen takana sijaitsevista muutamasta läpivientiaukosta. Johtojen sijoitteluun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne haittaavat helposti ahtaan kotelon ilmankiertoa ja vaarana on myös, että vääristä väleistä rungon ulkopuolella pilkottavat kaapelit vaurioituvat ulkokuorta paikalleen liu’utettaessa.

Seuraavassa vaiheessa koteloon on hyvä kiinnittää tuulettimet, jotka esimerkkikokoonpanomme tapauksessa valitsimme Noctuan mallistosta. Takapaneeliin ilmaa poistamaan asensimme NF-S12-mallin ja kattoon jättikokoisen NF-A20-mallin puhaltamaan ilmaa kotelon sisään. Kattotuuletinta asentaessa kattopaneeli on helpointa ottaa väliaikaisesti pois paikaltaan, jolloin kotelon sisälle tulee hieman paremmin tilaa asennustöiden tekemiselle. Katon kiinnityksessä käytetään toistakymmentä ruuvia, joten ruuvimeisselille on tarvetta.

Ennen johdotusten tekemistä 2,5 ja 3,5 tuuman levyille etsitään optimaalisimmat sijoituspaikat kotelon kahdelta seinältä. Esimerkkikokoonpanoomme sijoitimme 3,5 tuuman kiintolevyn ylös takapaneelin puoleiselle seinälle ja 2,5 tuuman SSD-levyn emolevyyn nähden vastakkaiselle seinälle. Sijainteja päättäessä kannattaa huomioida, että etenkin 3,5 tuuman levyt saattavat tietyissä kohdin rajoittaa muiden komponenttien sopimista koteloon.

Vaultista ei löydy erillisiä kouruja tai reittejä johdoille, vaan käyttäjän on pyrittävä löytämään niille mahdollisimman siisti ja toimiva reitti käytettyihin komponentteihin sopien. Ahtaassa kotelossa johtojen siisti niputtaminen korostuu, sillä pahimmillaan hallitsemattomasti vedetyt johdotukset saattavat heikentää jäähdytystä merkittävästi. Näytönohjain kannattaa asentaa Vaultiin vasta viimeisenä, sillä se blokkaa varsin tehokkaasti pääsyn ja näkymän kotelon sisään.

Kokonaisuudessaan kokoonpanon asentaminen Cubeor Vaultiin on huomattavasti työläämpi toimenpide kuin tavanomaiseen tornikoteloon, mutta tehtävää voi helpottaa pienellä ennakkosuunnittelulla ja asennusvaiheiden oikealla järjestyksellä. Unohdus asennusprosessin alkuvaiheessa saattaa johtaa jo tehtyjen asennusten purkamiseen, jotta kyseiseen komponenttiin pääsee myöhemmässä vaiheessa käsiksi. Allekirjoittaneella kävi näin pariinkin otteeseen unohdettuani tuuletinliittimen kytkemättä sekä asennettuani SSD-levyn johdotusten kannalta väärin päin.

Vaikka Vault on yhteensopiva normaalien täysikokoisten komponenttien kanssa, kannattaa useamman suurikokoisen komponentin mahduttamista koteloon testata mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Testikokoonpanon kanssa totesin, ettei käytössä ollut Noctua NH-U12 –prosessoricooleri mahtunut paikalleen niin, että sen tuuletin olisi liikuttanut ilmaa kotelon pystysuunnassa.

Keskeiset huomiot kokoonpanon asennuksesta:

• Komponenttien oikea asennusjärjestys on melko tärkeää, sillä tilaa on melko vähän.
• Ruuvimeisseliä tarvitaan melko runsaasti.
• Prosessoricooleri kiinnitettävä emolevylle ennen koteloon asentamista.
• Asennettuna näytönohjain peittää suurimman osan pääsystä sisätiloihin.
• Johdottamisessa kannattaa nähdä vaivaa, sillä ylimääräisille johdoille ei ole liiemmin säilytystilaa.
• Kotelon ulkokuoren kiinnitysratkaisu on hieman hankalakäyttöinen.

 

Testikokoonpano

Testikokoonpanoksi valitsimme tällä kertaa mini-ITX-kokoonpanon, jota olen käyttänyt myös aiemmissa tekemissäni mini-ITX-kotelotesteissä. Kokoonpano rakentui Asus Maximus VI Impact –emolevyn sekä Intel Core i5-4670K –prosessorin ympärille. Prosessorin kellotimme 4,0 GHz:n kellotaajuudelle 1,25 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin jäähdytyksessä käytimme Noctuan NH-U12S –tornicooleria.

Näytönohjaimena testikokoonpanossa käytettiin Gigabyten Radeon R9 285 –korttia, joka on varustettu Windforce 2X –jäähdytysratkaisulla. Kotelotestien kannalta on keskeistä, että näytönohjaimen cooleri ei puhalla lämmintä ilmaa kotelon ulkopuolelle, vaan puoliavoimena jättää ainakin osan lämmöstä kotelojäähdytyksen hoidettavaksi. Useimmat nykymarkkinoilta löytyvät näytönohjaimet käyttävät testinäytönohjaimemme kaltaista jäähdytysratkaisua. AMD ilmoittaa Radeon R9 285:n TBP-arvoksi (Typical Board Power) 190 wattia. Testeissä näytönohjaimen tuulettimet lukittiin pyörimään 75 % nopeudella.

Verrokkikoteloksi valitsimme Fractal Designin muutaman vuoden vanhan Node 304 –kuutiokotelon, jonka olen henkilökohtaisesti todennut jäähdytykseltään ja toteutukseltaan yhdeksi parhaista ja monipuolisimmista mini-ITX-koteloista. Node 304:n fyysiset mitat ovat 250 x 210 x 374 mm (L x K x S) ja paino 4,9 kg. Kotelosta löytyy kuusi 2,5/3,5 tuuman levypaikkaa ja jäähdytys on hoidettu kolmella tuulettimella (tulo 2×92 mm ja poisto 1×140 mm).

Ajoimme Node 304:n tuulettimia testissä niiden maksiminopeudella, eli etutuulettimia 1300 RPM pyörimisnopeudella ja takatuuletinta 1000 RPM pyörimisnopeudella.

Koska Vaultin mukana ei toimiteta mitään tuulettimia, päätimme asentaa koteloon testejä varten kaksi tuuletinta Noctuan mallistosta. Kotelon takapaneeliin asennettiin NF-S12A PWM –tuuletin ja kattoon asennettavaksi Noctua puolestaan toimitti uuden jättikokoisen NF-A20 PWM –mallin.

NF-S12A PWM pyörii maksiminopeudella 1200 kierrosta minuutissa tuottaen 63,3 CFM ilmavirran, 1,19 mmH2O staattisen paineen ja 17,8 dBA äänenpaineen. NF-A20 PWM:n maksiminopeus on puolestaan 800 RPM, jolloin se tuottaa 86,5 CFM ilmavirran, 1,08 mmH2O staattisen paineen ja 18,1 dBA äänenpaineen.

 

• Intel Core i5-4670K 4,0 GHz (40 x 100 MHz, 1,25 V)
• Asus Maximus VI Impact (Intel Z87 -piirisarja)
• Kingston HyperX KHX1600C8D3K3/6GX 2 x 2 Gt
• Gigabyte Radeon R9 285 (GV-R9285WF2OC-2GD)
• Kingston V100 96 GB
• WD Caviar SE16 320 Gt SATA
• Silverstone Strider Gold S 750W -virtalähde
• Cubeor Vault 1.1, Fractal Design Node 304 (verrokki)
• Noctua NH-U12S –prosessoricooleri, Noctua NF-S12A PWM & NF-A20 PWM -kotelotuulettimet

 

• Windows 10 Home 64-bit
• Prime95 28.11 (8 worker threads, In-place large FFTs)
• Furmark 1.18.2.0 (Burn-in mode, 2x AA)
• CrystalDiskMark 5.2.1
• Intel Extreme Tuning Utility 6.2.0.19
• CPUID HWmonitor 1.30

 

Melumittaukset

Melumittaukset suoritettiin Velleman DVM805 –desibelimittarilla kotelon edestä, vasemmalta sivulta ja takaa. Mittari oli kiinnitettynä kamerajalkaan siten, että se osoitti koteloa kohti 30 cm etäisyydellä loivasti alaviistoon suunnattuna.

Mittaukset toteutettiin ilta-aikaan hiljaisessa toimistotilassa. Taustamelun tasoksi mittasimme noin 34 dBA. Mittarin kymmenyksen tarkkuudella antamat mittaustulokset pyöristettiin kuvaajassa lähimpään puoleen desibeliin, mutta tuloksia tulkitessa kannattaa huomioida, että pienin luotettava mittaustarkkuus mittarimme ja mittausympäristömme olosuhteissa lienee noin yhden desibelin luokkaa.

Kotelossa ei ollut mittausten aikana tietokonekokoonpanoa, koska mittauksen tarkoituksena on selvittää kotelon jäähdytysratkaisun tuottama melutaso ja tietokonekokoonpano olisi vain häiriöksi mittaustulosten kannalta. Kotelon tuulettimille virtaa syöttämässä käytettiin Silverstonen täyspassiivista NightJar 520W -virtalähdettä, joka toimi itsenäisesti ATX-liittimeen asennetun diagnostiikkayksikön avulla.

Kotelon rakenteen vaimentavuusmittauksia emme kokeilujen perusteella nykyisillä mittavälineillä sekä vallitsevissa mittausolosuhteissa pysty järkevästi mittaamaan, sillä mittaustulosten erot jäävät virhemarginaaliin verrattuna liian pieniksi, jotta niiden perusteella voisi tehdä hyödyllisiä päätelmiä.

Koska Cubeor Vault 1.1:n mukana ei toimiteta tuulettimia, on sen jäähdytysratkaisun melutaso täysin riippuvainen siitä, mitkä tuulettimet käyttäjä kokoonpanoonsa valitsee. Jotta lukijat saisivat jonkinlaisen kuvan käyttämämme esimerkkijäähdytyksen melutasosta, päätimme tehdä melumittaukset käyttämillämme Noctuan tuulettimilla. Teimme melumittaukset tuulettimien 100 % ja 50 % PWM-säätöarvoja vastaavilla kierrosnopeuksilla.

Taulukossa vertailukohtana on Fractal Design Node 304 –verrokkikotelon melutaso sen vakiojäähdytyksellä. Emme analysoi tuloksia sen kummemmin, koska ne eivät liity varsinaisesti testattuun koteloon.

 

Lämpötilamittaukset

Prosessorin sekä kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilan seuraamiseen käytimme ulkoisen Meterman TMD90 –lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien sekä Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor –ohjelmien yhdistelmää. Prosessorin lämpötilaksi kirjattiin sisäisen lämpötila-anturin neljälle ytimelle ilmoittama keskiarvo. Virtalähteen ulostuloilman sekä muistikampojen lämpötila mitattiin ulkoisella mittarilla ja kiintolevyn, SSD-levyn sekä näytönohjaimen lämpötilat puolestaan komponenttien omilla lämpöantureilla HWmonitorin avulla.

Kokoonpanon rasitus toteutettiin prosessorin osalta Prime 95 –testisovelluksen, näytönohjaimen osalta FurMark-testisovelluksen ja kiintolevyn osalta CrystalDiskMark-testisovelluksen avulla. Ympäristön lämpötila oli mittausten aikaan noin 22 astetta.

Lämpötilamittauksissa kirjasimme ainoastaan rasituslämpötilat, jolloin kotelon ilmanvaihtoa rasitetaan maksimaalisella lämpökuormalla ja siten kyvyt sekä rajat saadaan parhaiten esiin.

Suoritimme testit kahdella erilaisella tuuletinasennuksella. Ensin noudatimme valmistajan suositusta ja asetimme kattotuulettimen puhaltamaan sisäänpäin sekä takatuulettimen ulospäin. Virtalähde asennettiin imemään ilmaa pois kotelon sisältä. Seuraavaksi ajoimme testit niin, että takatuuletin puhalsi ilmaa kotelon sisään ja kattotuuletin ulos kotelosta. Virtalähde asennettiin ottamaan jäähdytysilmansa kotelon pohjasta. Lopuksi valitsimme tuuletinasettelusta kokonaisuutena paremman ja teimme mittaukset kotelotuulettimien alhaisemmalla 50 % PWM-asetuksella, jolloin pyörimisnopeudet olivat noin 500 ja 800 RPM.

Prime 95 –rasituksessa prosessorin lämpötila nousi sekä Cubeor Vaultilla että verrokkikotelo Node 304:llä noin 90 asteen tietämille. Vaultin kotelotuulettimien puhallussuunta ei tuntunut vaikuttavan havaittavasti prosessorin lämpötilaan, sillä molemmilla vaihtoehdoilla mittasimme maksimilämpötilaksi 91 astetta. Pudottamalla kotelotuulettimien PWM-ohjausarvon 50 %:iin nousi prosessorin lämpötila kolme astetta.

Kuten valmistajan edustaja oli meille jo ennakkoon vihjaillut, Vaultin jäähdytyksen puhallussuunta näkyi eniten näytönohjaimen lämpötilassa. Kattotuulettimen puhaltaessa alaspäin näytönohjain kävi yli 10 astetta viileämpänä. Cubeorin edustajan mukaan viileä ilmavirtaus pääsee tällöin paremmin kotelon kylkipaneelin ja näytönohjaimen väliin, tehostaen jäähdytystä merkittävästi.

Toisen merkittävän lämpötilaeron havaitsimme SSD-levyn rasituslämmöissä, kun ilmavirta oli asetettu kulkemaan ylöspäin. Ilmeisesti tällöin lämmin ilma pääsi kerääntymään herkemmin kotelon yläosan seinämään kiinnitetyn SSD-levyn ympäristöön. Maininnan arvoisena seikkana yllätyimme hieman, ettei virtalähteen poistoilman lämpötilaan vaikuttanut juurikaan, otti se jäähdytysilmansa sitten kotelon sisä- tai ulkopuolelta. Poistoilman lämpötila oli kuitenkin kautta linjan kymmenisen astetta korkeampi, kuin tavallisissa ATX-tornikoteloissa.

Kokoonpanon lämpötilojen osalta verrokkina toiminut Node 304 latoi lähes joka osa-alueella mittariin havaittavasti alhaisempia lukemia. Suurimpia eroja muodostui näytönohjaimen lämpötilan osalta, sillä Nodessa kortin jäähdytysratkaisu pääsee ottamaan viileää ilmaa suoraan kotelon kylkipaneelin ritilän läpi.

Yhteenveto

Suomalaisia tuotteita on aina poikkeuksellisen mielenkiintoista testata, eikä Cubeor Vaultin poikkeuksellinen toteutus ainakaan vähentänyt mielenkiintoa. On ihan rehellisesti myönnettävä, että kotimaista koteloa testatessa oli varsin hankalaa pysyä täysin puolueettomin mielin.

Vault 1.1:n parasta antia ovat sen ulkonäkö sekä rakenteellinen toteutus. Paksut alumiinikuoret ovat erittäin jämäkät ja laadukkaan tuntuiset. Myös sisärakenne on tukeva, vaikkakin paikoin toteutus ei ole helppokäyttöisyyden kannalta paras mahdollinen. Valmistaja kertookin parantelevansa yksityiskohtia tuleviin malleihin.

Vaikka kyseessä onkin mini-ITX-koteloksi melko suuri tapaus, ei Vaultin sisältä löydy erityisen paljon tilaa touhuta. Komponenttien asentamisessa on hyvä noudattaa ohjeissa suositeltua järjestystä ja johdotuksia on hyvä miettiä etukäteen, sillä niille ei löydy juurikaan piilotuspaikkoja. Positiivisena puolena koteloon mahtuvat varsin hyvin täysikokoiset komponentit.

Jäähdytyksen osalta Vaultin toimitussisältö on vajavainen, sillä mukana ei toimiteta lainkaan tuulettimia. Erikoiskotelon tapauksessa tämän voi laskea tietyllä tavalla myös hyväksi asiaksi, sillä monet perehtyneemmät harrastajat haluavat joka tapauksessa valita tuulettimensa itse. Vaultin jäähdytysteho osoittautui testatuilla Noctuan tuulettimilla kohtalaisen hyväksi ja valmistajan suosittelema ylhäältä alas – ilmankierto kokonaisuudessaan tehokkaimmaksi. Nestejäähdytysmahdollisuudet ovat kotelossa varsin rajalliset.

Kokonaisuutena Cubeor Vault 1.1 on mielenkiintoinen erikoiskotelo, joka kamppailee kuitenkin asiakkaista varsin haastavilla markkinoilla. Suomalaisella pienvalmistajalla on resurssien suhteen tietyt rajoitteensa, joiden kanssa se joutuu tiukkaan paikkaan suurvalmistajien massatuotettujen mini-ITX-koteloiden kanssa. Vault 1.1 ei ole kaikesta huolimatta huono kotelo ja sitä kannattaa harkita, jos hakusessa on tyylikäs mini-ITX-kotelo ja suomalaisuus painaa yhtään vaakakupissa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Cubeorin tulevia kotelomalleja.

 

Plussaa:

• Tyylikkään hillitty ulkonäkö
• Tukevat paksut alumiinikuoret ja tukevahko teräsrunko
• Jäähdytyspotentiaali varauksin
• Kattoon mahdollista asentaa suurikokoinen 200 mm tuuletin
• Yhteensopiva täysikokoisten komponenttien kanssa
• Made in Finland

Miinusta:

• Koko mini-ITX-koteloksi varauksin
• Rakenteen hankala avattavuus
• Mukana ei toimiteta tuulettimia
• Ahtaat sisätilat ja kokoonpanon työläs asennettavuus
• Runsas ruuvien käyttö rakenteissa
• Katon suodatinpaneelin hankala irrotettavuus
• Suppea jäähdytinyhteensopivuus