Viime vuoden loppupuolella alkoi pienimuotoinen saaga, jossa Broadcom pyrki ostamaan kilpailevan Qualcommin vihamielisellä yrityskaappauksella eli nurkanvaltauksella. Broadcom tunnettiin aiemmin nimellä Avago, kunnes se osti aiemman Broadcom-yrityksen ja vaihtoi koko konsernin nimen Broadcomiksi.
Broadcom on tehnyt viime vuoden lopulta lähtien useita ostotarjouksia Qualcommista ja muun muassa pyrkinyt korvaamaan yhtiön hallituksen kauppoihin myönteisesti suhtautuvilla jäsenillä saadakseen kaupat etenemään.
Kuukausia kestänyt vääntö on saanut nyt vihdoin loppunsa, kun Yhdysvallat presidenttinsä Donald Trumpin johdolla yksiselitteisesti kielsi kauppojen toteutumisen valtion turvallisuuteen vedoten. Broadcom on Singaporessa, Kaliforniassa ja Cayman-saarilla eri osiensa päämajoja pitävä yritys, kun Qualcomm on yhdysvaltalainen. Klikkaa lue lisää tutustuaksesi koko saagaan.
[read more=”Lue lisää” less=”Piilota teksti”]
Broadcom teki ensimmäisen ostotarjouksensa 6. marraskuuta 2017. Yhtiö tarjosi Qualcommista yhteensä noin 130 miljardia dollaria siten, että kustakin osakkeesta olisi maksettu 60 dollaria käteistä sekä 10 dollarin arvosta Broadcomin osakekantaa. Ostotarjous oli silloin 28 % korkeampi kuin Qualcommin osakkeen arvo ennen osakekaupasta liikkuneiden huhujen vaikutusta. Ensimmäisessä ostotarjouksessa oltiin laskettu mukaan 25 miljardin arvoinen potentiaalinen yrityskauppa, sillä Qualcommilla oli kesken kaupanteko NXP Semiconductors -yrityksestä.
Qualcomm tyrmäsi Broadcomin ostoaikeet todeten ostotarjouksen aliarvioivan pahasti yhtiön arvon etenkin ottaen huomioon tulevaisuuden näkymät 5G- ja IoT-rintamilla. Yhtiön hallitus kieltäytyi ostotarjouksesta virallisesti 13. marraskuuta.
Tämän jälkeen Broadcom päätti lähestyä ostoajatuksiaan uudesta kulmasta ja pyrki korvaamaan Qualcommin hallituksen kaupoille myönteisillä jäsenillä osakkeenomistajien avustuksella. 4. joulukuuta 2017 Broadcomin toimitusjohtaja Hock Tan kertoi yhtiön mieluummin neuvottelevan Qualcommin kanssa kaupoista normaalisti, mutta koska neuvotteluyhteyttä ei ole saatu luotua yhtiö turvautui yritykseen saada sen hallitus puolelleen. Broadcomin kannalta valitettavasti tämäkään yritys ei tuottanut tulosta eikä Qualcommin hallitukseen saatu järjestettyä kaupoille myönteisiä jäseniä.
5. helmikuuta 2018 Broadcom teki jälleen uuden tarjouksen Qualcommista: 82 dollaria per osake, josta 60 dollaria maksetaan käteisellä ja 22 dollaria Broadcomin osakkeina. Qualcommin hallitus tyrmäsi myös tämän tarjouksen, mutta suostui lopulta istumaan yhteiseen pöytään Broadcomin kanssa neuvottelujen merkeissä.
Helmikuun loppupuolella Qualcomm päätti nostaa omaa tarjoustaan edelleen kesken olevassa NXP Semiconductors -kaupassa alkuperäisestä 110 dollarista per osake 127,50 dollariin per osake. Yhteensä kaupan arvo olisi tällöin 44 miljardia dollaria. Koska mahdollinen yrityskauppa ja siihen käytettävä rahasumma vaikuttaa yhtiön arvoon, tarjosi Broadcom laski tässä vaiheessa tarjoustaan 79 dollariin per osake, mutta lupasi palata 82 dollarin tarjoukseen mikäli NXP-kauppa ei toteutuisi.
Kaupan ehtoja hierottiin edelleen muutamaan otteeseen kummankin osapuolen osalta, mutta maaliskuun ensimmäisen viikon lopulla Qualcomm otti yhteyttä CFIUS:ään (Committee on Foreign Investment in the US), joka valvoo ulkomaisten yritysten tekemiä yhdysvaltalaisyritysten ostoja. Broadcomin mielestä kyseessä oli vain epätoivoinen teko estää osakkeenomistajia äänestämästä kauppojen puolesta.
CFIUS kuitenkin ilmoitti, että mahdolliset kaupat voivat olla vaaraksi maan turvallisuudelle, joten se tutkisi kaupan ja sen vaikutukset Yhdysvaltoihin perin pohjin. Nyt tutkimukset on saatu lopulta päätökseen ja samalla saaga loppumaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yksiselitteisesti kertoi estävänsä kauppojen syntymisen.
[/read]
Vaikka Qualcommin osalta saaga on päätöksessä, saattaa Broadcom olla lähiaikoina osallisena merkittävää yrityskauppaa. Wall Street Journalin mukaan Intel on seurannut Broadcomin ja Qualcommin neuvotteluja tarkkaan ja on kiinnostunut ostamaan Broadcomin, mikäli kauppoja ei synny. Nyt, kun kauppojen syntyminen on virallisesti estetty, voidaan jäädä odottelemaan Intelin mahdollista ostotarjousta Broadcomista.
Lähde: White House
En usko että saaga on vielä päätöksessä.
Broadcom on juuri muuttamassa itseään amerikkalaiseksi yritykseksi:
Broadcom Advances Headquarters Move From Singapore to U.S.
Sen pääkonttori on siirtymässä jenkkeihin ensi kuussa…
Toivotaan että Intel ostaa kuleksimasta ensin 😀
Mutta en usko että pääkonttorin sijainnin muuttaminen tässä vaiheessa muuttaa sitä että Yhdysvaltain hallinto pisti kaupoille stopin
Suomessa nykyinen hallitus olisi vaan käsiään taputtanut jos vastaava suomalainen firma olisi myyty ulkomaille. Ja jos valtio taas olisi torpannut ostomahdollisuudet niin oltaisiin (tälläkin foorumilla) oltu heti huutelemassa miten punavihervasemmisto rajoittaa vapaata kapitalismia.
Ameeriikka country of freedom and prosperity 😉
Ei niin koska kyse ei ole konttorista vaan NSA kytköksistä.
NSA ja valtion turvallisuus eivät ole sama asia, vaikka varmasti NSAkin on oman kantansa asiaan ilmaissut
Oudoksuttaa tämä valtion toimesta kaupan torppaaminen, joten Qualcommissa on jotain salailtavaa ja Broadcom löytäessään salailun syyn, julkaisisi asiasta. Noh, asia selviää myöhemmin.
Suomen hallitus varmaan myisi yrityksen kuten se aikoinaan teki GrowHowin 200 miljoonalla ja miten firmalle kävikään? Saatanat myivät pilkkahintaan.
Suomalian lukuisat pilkkahintamyynnit luonnollisista monopoleista on oma juttunsa, mutta Qualcomm ei ole valtion omistama, joten valtio ei tässä ollut alkujaankaan myymässä mitään. Tässä tuota pitäisi pikemminkin verrata siihen että kilpailuviranomainen estää kaupan.
Tuo myynnin estäminen valtion turvallisuuteen vedoten kuulostaisi äkkiseltään siltä, että Qualcomm toimittaa armeijalle tai jollekin toiselle valtion elimelle teknologiaa jonka päätymisen potentiaalisen vihollisen käsiin kauppa mahdollistaisi.
Suomessa vastaava tapaus voisi olla Bittium. Jos ilmaantuisi joku oligarkki rahasalkun kanssa kauppoja hieromaan, saattaisi käydä niin että viranomainen tulisi täälläkin väliin. Tosin kuten jo ylempänä on todettu, tässä maassa päätöksenteko on valitettavasti imbesillien käsissä…
Niin joo. Ihan samalla tavalla kuin Nokia osti Motorolan verkot ja kilpailuviranomaiset tutkivat kauppoja ja hyväksyivät. Samoin Euroopassa kilpailuviranomaiset tutkivat Nokian ja Siemensin ja muistaakseni jopa Amerikan kilpailuviranomainen ja kauppa tuli hyväksytyksi. Ei Amerikan valtio mitään myy mutta se vain kummeksuttaa, että estää kaupanteon. Olisi edes kilpailuviranomainen tullut valtion sijasta sanomaan.
Qualcomm on kyllä ollut huippu-avoin Broadcomiin verrattuna, ovat antaneet tietoja ja apua avoimen lähdekoodin kehitykseen, Broadcom ei varmasti olisi julkaissut mitään.
Broadcom Limited | Financial News Release
Broadcom on ilmoittanut virallisesti vetäytyvänsä hankkeesta ostaa Qualcomm vaikka väkisin.
Ameriikoissa ollaan enempi huolestuneita siitä, että Kiinalaiset pääsevät pistämään takaportteja kuin markkinoista. Haluavat siiis varmistaa, että markkinoilla on jatkossakin puhelimia, joiden sirut eivät tule Aasiasta. (Ainakaan suunnittelun osalta)