Optinen tallennustila on menettänyt merkittävästi markkinoitaan viime vuosien aikana ja esimerkiksi tietokoneista levyasemat ovat monin osin jo kadonneet elokuvien ja musiikin siirryttyä laajoissa määrin striimipalveluihin. Tästä huolimatta optisen tallennusmedian kehitys ei kuitenkaan ole pysähtynyt, vaan Techradarille tuotettaan esitellyt startup-yritys Folio Photonics on kehittänyt uuden Folio Disc -nimellä kulkevan optisen levyn, jonka luvataan tarjoavan jo julkaisussaan teratavun kapasiteetit.
Folio Photonicsin arvion mukaan heidän tulevien optisten levyjen hintaluokka tulee olemaan noin 3 dollaria per teratavu, mikä sijoittaisi ne selvästi edullisemmaksi kuin nykyiset Blu-ray-levyt, joiden 25 Gt malleja voi saada Yhdysvalloissa noin 0,4 dollarin kappalehintaan, mikä tuottaa 16 dollarin hinnan teratavua kohden. Suurimmillaan Blu-ray-levyt mahdollistavat nelikerroksisena 100 tai 128 gigatavun tallennustilan, eli myös Folio Photonicsin levyjen maksimikapasiteetti on varsin selvästi Blu-ray-levyjä suurempi.
Folio Photonicsin suunnitelmat omalle tulevalle Folio Discille eivät myöskään jää vain yhteen teratavuun, vaan vuosikymmenen loppuun mennessä yritys pyrkii mahduttamaan levylle 10 teratavua tallennustilaa. Suurempien tallennustilojen mukana yritys odottaa myös hinnan teratavua kohden putoavan jo alle 1 dollarin. Valitettavasti edullisten levyhintojen suunnitelmien vastapainona Folio Photonicsin levyasema kantaa varsin jykevää 3000–5000 dollarin hinta-arviota.
Vaikka levyaseman hinnan olisi valmis nielemään, ei uutuuslevyihin vielä hetkeen olla käsiksi pääsemässä. Yrityksen arvion mukaan Folio Disc -levyt saapuvat kaupallisille markkinoille vuonna 2026. Kuluttajamarkkinoiden sijaan pääasiallisena kohteena ovat todennäköisesti erilaiset yritykset, jotka tarvitsevat massamediaratkaisuja, sillä Folio Photonics mainostaa heidän levynsä olevan markkinoiden ensimmäinen yritysskaalan optinen tiedontallennusratkaisu.
Lähde: Techradar, Folio Photonics
Eli ei mitään massa marketti tuotteita missään vaiheessa…tai inflaatio pistää nuo hinnat oikeaan tasoon jossain vaiheessa. En näe kyllä mitään järkevää kaupallista kohdetta tälle? DVD asemat ovat kadonneet koneista, samoin CD asemat jne. Myös ns. vanahan kansan kovot ovat jo pelkkiä varastointi välineitä joita aika harva enää käytää. Itsellä ei ole edes SSD asemia koneessa enää vaan kaikki on M2 asemia. No kuitenkin kehitys kehittyy ja toivotaan että jotain järkevää tästäkin saadan aikaiseksi mutta ei nyt mitään WOW! efekitä tullut tuosta uutisesta:)
Kuka käyttää ja kuka ei käytä kovalevyjä. Justiin nakkasin 3kpl 16Tt kiekkoja NAS:iin. Btw se M2 asema on myös SSD.
Olen kyllä vähän skeptinen teratavun luokan optisista levyistä. Hirveän helppo sössiä datat pienellä naarmulla, yritys käytössä tuo pitäis vielä robotisoida jotta sopisi mihinkään järkevään arkistokäyttöö, jos nyt ei puhuta jostain pikkufirmoista.
Levyjen elinikää mainostetaan yllättävän pitkäksi, sentään huomattava parannus CD/DVD R/RW levyihin, jotka laadusta riipuen kesti muutamasta vuodesta ehkä kymmeneen.
Jos aseman hinta olisi 100 € luokkaa ja media halpa, olisi varmuuskopiointiin ihan kelvollinen. Kaikki eivät luota pilvipalveluihin. Fyysinen tallennusmedia ei myöskään vinguta kk-maksuja luottokortilta.
Suomessa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu pitää kyllä huolen, että yhtään tuollaista levyä ei koskaan tänne päädy muuten kuin harmaatuontina.
Aivan varmasti kovalevyillä on vielä paikkansa kuten puuklapilla, ADSL:llä jne.
Ei tuota hyvitysmaksua enää taideta kerätä? Valtion budjetista maksetaan luovan työn tekijöille muutama miljoona vuodessa.
Tuossapa on bittiä kerrakseen
ja ilman, että kokonaishinnasta muodostuu tähtitieteellinen. Kyllä noille perinteisille limpuille on paikkansa, kunnes SSD:n kompromissit saadaan selätettyä.
NAS on hyvä käyttökohde perinteisille kiintolevyille, kuten varmuuskopiointikin. Jälkimmäinen on edullisempi ja soveliaampi pidempiaikaiseen arkistointiin, jossa datamäärät ovat suuria. SSD-medialle on paikkansa myös varmistuksessa, mutta tallennustila on niissä arvokasta ja SSD-solujen varauksen purkautuminen ei sovellu kaikentyyppiseen arkistointiin. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, mutta ei ainakaan viellä.
M.2 on pelkkä form factor, joka taitaa käsittää fyysisten eri mittojen lisäksi myös itse liittimen ja protokollan eri variantteineen. Viisaammat korjatkoon. M.2 SSD:stä on myös SATA-versioita olemassa, joten M.2 ei tee pelkästään autuaaksi.
Folio Photonicssin optinen levy ei paljoa nappaa, enkä usko, että tuosta tulee mitään hittiä, ellei yhdelle levylle saa edullisesti tallennettua satoja teratavuja. Kiekkoja on kömpelö käsitellä, arkistoida ja lisäksi arka media muutenkin > kalliit ylläpito- ja käyttökulut. Asemat todennäköisesti kalliita ja happanee käsiin. Ostat polttavan 1TB 2X aseman, jossa poltto kestää ikuisuuden. Pian tulee 4X, 8X, 16X versiot ja seuraavana vuonna 1.47 TB -media, jonka levyjä vanha asema ei enää nielekään. Päivitysrumba on valmis, kunnes kituuttaen noussut kapasiteetin nousu tyssähtää sihen, että levyille ei ole enää tarvetta, ei kiitos.
Hyvitysmaksua ei enää peritä veroluontoisesti tallennusvälineistä. Se tapahtuu suoraan valtion budjetista. Tästä tuskin on kuitenkaan optisen median pelastajaksi
ADSL:ää harva enää tarvitsee, mutta näinä ja tulevina aikoina vaihtoehtoinen varalämmönlähde ei ole haitaksi. Kiitos tästä veli venäläisen. Kiintolevyjä voi jossain määrin verrata klapeihin. Niille on paikkansa, ainakin toistaiseksi, mutta puukiuas on tullut jäädäkseen.
Minulla on varastossa hillittömästi DVD ja Blu-ray -leffoja. Minulla on yhä koneet DVD-asemat ja Blu-ray-asemat. Kannettavassakin Acerissa on Blu-ray-asema. Valmistusvuosi 2011 ja hyvin pelittää.
Olishan se hyvä, että 4k laatuisena yhdelle levylle saisi koko TV sarjan kaikki kaudet!
Mutta, jep eihän tämä tule kuluttajakäyttöön vaan mahdollisesti yritysmaailmaan ja sielläkin tulnee olemaan vaikeaa. Tallennusserverit syövät tämän täysin… Vai käytetäänkö yrityspuolella vielä nauha-asemia? Sellaisen tällä ehkä voisi korvata, ehkä johonkin snapshot tallentamiseen…
katso liitettä 1031780
Pitkässä arkistoinnissa paranee ilmeisesti suosia maltillisia lämpötiloja ja ilmankosteutta. Eli vesi ei ole minkään tallennusvälineen ystävä, mutta optinen levy sietää sitä parhaiten.
Paras paikka säilytykseen on myös se alkuperäinen Jevel case. Muovitaskuissa voi tapahtua ajanmittaan kemiallisia reaktioita, joka voi lyhentää tallenteen elinikää.
HDD:lle on näemmä laskettu viiden vuoden elinikä, joka tekisi siitä varsin huonon pitkäaikaiseen varmistukseen.
Eli täytyy syödä sanoja jonkin verran takaisin. 10 vuotta pitäisi olla HDD:lle kyllä hyvin mahdollinen, etenkin, jos levylle tulee vähän käyttötunteja ja sitä ei pudota tai altista epäedullisille olosuhteille.
Store Under Recommended Temperature and Relative Humidity Conditions
In order for Blu ray media and other optical discs to not deteriorate prematurely, then proper environmental storage conditions are required. The ISO 18925 standard states that discs can be stored from -10 degrees Celsius to 23 degrees Celsius and relative humidity should be between 20 and 50 percent.
For Blu ray media, there are some other specifications that can be used with respect to the disc storage environment. The specifications for BD-R (recordable Blu-ray disc media) Part 1 and BD-RE (erasable Blu-ray discs) Part 1 indicate that a storage temperature in the range of -10 degrees Celsius to 55 degrees Celsius is allowable and a relative humidity in the range of 5 to 90 percent is acceptable. These conditions are much broader that is allowed by the ISO standard. Generally, when looking at these types of documents, the specifications for storage conditions for optical disc media are very broad and although most discs can tolerate these ranges in the short term, they are not suitable for long term storage.
Blu Ray Media Disc Storage
katso liitettä 1031788
katso liitettä 1031778
Eipä tullut ajatelleeksi tässä optisten tallenteiden potentiaali. Kesto voi parhaimmillaan olla reilusti yli 100 vuotta. Se, että mistä saat aseman (ja yhteensopivan sekä toimivan sellaisen) 47 vuoden jälkeen, on toinen juttu, mutta mene ja tiedä.
Ongelma se on muillekin medioille + formaatti päälle. Itseasiassa se formaatti ei ole välttämättä ainut hidaste, erikoisempia filuja voi olla vaikea avata dekadien päästä, kun sopivaa softaa ei löydy (tai saa aktivoitua) tai sen suorittaminen käy hankalaksi.
Data korruptoitunut vai eivätkö asemat enää tunnistu laisinkaan? Optisessa on kieltämättä se etu, että se ei ole magneettinen, eikä siinä ole muutakaan mekaniikka tai elektroniikkaa, joka voisi levitä käsiin, kuten ketjussa jo todettiin.
Yksi 4 TB:n WD My Book on antanut itsellä SMART virheitä noin viiden vuoden jälkeen ostamisesta. Levy toimii, mutta en käytä sitä enää. Jääkööt aikaisemmat varmuuskopiot sinne ja tuohan se vähän lisää redundanssia tai ajallista hajautusta versiointimielessä, mutta viallisen, tai yhden ehjän aseman varaan sitä ei voi jättää.
Tiivistetietokannan luominen jokaisesta backup-filusta ja levyn SMART-attribuuttien seuraaminen voi antaa hieman osviittaa levyn kunnosta ja mielenrauhaa. X-vuoden päästä kiintolevyn voi refreshaa sektori sektorilta tai ylikirjoittaa kaikki tiedostot uudelleen. Tuon jälkeen kannattaa tsekata SMART-diagnostiikka ja tarkistaa filujen hashit. Operaatiot kestävät suurilla datamäärillä pitkään ja toinen tietokone on avuksi tällaisessa manuaalisessa varmuuskopiointiproseduurissa. Pilvipalvelut voivat toimia myös täydentävänä varmistusratkaisuna ja mikään ei estä salaamasta sitä omaa dataa, mikä maailmalle lähtee. Esim. Cryptomator – Free Cloud Encryption for Dropbox & Co
Do HDDs or SSDs Need ‘Exercise’?
1. Magneettikentän heikkeneminen: Kestomagneetit menettävät yleensä kentän voimakkuuttaan 1 % vuodessa. 69 vuoden kuluttua kentän voimakkuus on laskenut 50 prosenttia. Näin suuri kentän voimakkuuden heikkeneminen johtaa todennäköisesti paitsi tallennettujen tietojen yleiseen vioittumiseen myös indeksin seurantamerkkien häviämiseen, jotka kertovat asemalle, mistä sektori alkaa ja mihin se päättyy. Tallennettujen tietojen lisäksi myös kyky lukea asemaa saattaa kadota.
2. Magneettikentän vaurioituminen: Tallennetun kiintolevyn ulkoiset magneettikentät voivat vaikuttaa haitallisesti tallennettuihin tietoihin muuttamalla varausta yhdessä tai useammassa kohdassa kiintolevyn levyillä. Magneettikentän häiriöt voivat johtua lähellä olevista suuritehoisista magneeteista, moottoreista tai jopa epätavallisen voimakkaista geomagneettisista myrskyistä, jotka johtuvat auringon massapurkauksista.
3. Ympäristöolosuhteet: Säilytettävien kiintolevyjen kosteus- ja lämpötila-alueet vaihtelevat asemavalmistajittain. Western Digital suosittelee, että kiintolevyjä säilytetään lämpötiloissa, jotka vaihtelevat 13 °C ja 32 °C välillä. Äärimmäisen korkeat lämpötilat lisäävät mekaanisten osien vaurioitumisriskiä, kuten päiden tai levyjen vääntymistä, kun taas äärimmäiset kylmät lämpötilat voivat aiheuttaa laakerien vikaantumisen tai karan ja moottorin väärän suuntaisuuden.
4. Mekaaninen vika: Vaikka säilytysolosuhteet olisivat asianmukaiset, mekaanisia vikoja voi esiintyä, esimerkiksi levyt eivät pyöri moottorivian tai karan laakerivian vuoksi. Tällaisia vikoja esiintyy yleensä silloin, kun levyjä säilytetään poikkeuksellisen pitkään ilman, että niihin kytketään virtaa.
Mitään hopealuotia ei varmistukseen näytä valitettavasti olevan ja kiintolevytkin ovat vain yksi osa sitä.
En näe mitään suurta ongelmaa tässä. Ajatellaan esimerkiks diskettiasemia (3,5"), CD asemia, C-kasetteja VHS- nauhureita ja LP- levysoittimia. Ensimmäiset alkaa olemaan 30-35v ikäisiä, viimeksi mainitut juurikin suunnilleen 50 vuoden ikäisiä. Kasetista saa toki maksaa enemmän kuin suosion huipulla, eikä laitteita saa massamarketista, mutta varsinaisesti mitään saatavuusongelmia ei ole. NES, GB, Sega ja näiden kasetit, kaikkia saatavissa ja kaikki luettavissa.
Tottakai jos mennään oikeasti harvinaisiin marginaaliformaatteihin niin sitten on asia erikseen. Disketeistä oli jos jonkinkokoista varianttia, kasettipuolella VHS:n lisäks oli se alkuperäinen mikälie VCR ja tietty Betamax, 90- luvulla oli zip- asemat, sitten oli muistikorttien formaattisota. Ne nyt käsittääkseni saa auki yhdistämällä vaan oikeat pinnit, eli lukijan teko ei ole edes mikään mahdottomuus harrastajalle.
Digitaalinen formaatti taasen ei ole nähdäkseni laisinkaan hidaste, käytännössä kaikki ne softat on jossain internetin syövereissä kaivettavissa. Mikä softa vaatii jotain aktivointia kun on joko avoimet vaihtoehdot taikka sen ohitus? Ajatellaan vaikkapa jotain 80- luvun peliä tai mitä tahansa digitaalista formaattia. Joissain tapauksissa nuo saa jopa huomattavasti helpommin auki kuin silloin.
Tietty jos noita on tarkoitus hankkia yhtäkkiä massamaisesti ja tasalaatua sekä toimintavarmuus pitää olla ajalle x, niin voi olla edessä hankaluuksia tai ainakin tulee kalliiksi.
Nähdäkseni ikää enemmän vaikuttaa levinneisyys.
Mistäs saat 20 tb tai edes 10 tb ssd levyn kohtuuhinnalla arkistointiiin. Halvin 8 tb ssd maksaa 700 € ja kyseessä on qlc ssd. Tlc maksaa sen alkaen 800 €.
12 tb kiintolevyn saa alkaen 200 € ja 20 tb koossa 400 € ja 22 tb koossa 500 €.
Eli kyllä kiintolevyille on paikkansa. Eikai niitä muuten jatkuvasti kehitettäisi.
Nyt on sun vuoro kertoa mihin ADSL:ää tarvitaan? Paikassa mihin tulee pelkät puhelinlinjat voidaan käyttää VDSL:ää
Tulee huomioida, että moni noista pitkään kestävistä levyistä tehdään puhdastiloissa prässäämällä master kopioista. Masteri maksaa tonneja valmistaa ja sitten sillä luodaan levyjä satojatuhansia – miljoonia kappaleita.
Kirjoittavalla asemalla tehtävät yksittäiset nykyiset levyt eivät kyllä yleensä mitään 100v kestä, ei ainakaan ne mitä kuluttaja kaupasta saa. Jos tosiaan itse kirjoitettavan levyn elinikä pääsee tuonne 100v niin se on aika hyvä, tuossa systeemissä vain on monta muuta ongelmaa, ettei se oikeen sovellu kaikkeen arkistointiin. Joku taho jolla datamäärät ovat kohtuullisen pieniä, ehkä voi tuon kanssa puljata, mutta esim omassa duunissa tuollainen ei mitenkään korvaa robotisoituja nauhureita.
Nauhurit kuitenkin kierrättävät samoja nauhoja ja vanhojen backuppien päälle voidaan kirjoittaa, tuollainen asema härveli pitäisi ensin robotisoida, laittaa sen eteen joku disk-to-disk-to-folio backup härveli, ja sen jälkeen vielä tuhrata joku turvallinen levyjen tuhoamisprosessi.
Hyvin äkkiä isoilla datamäärillä tulee niin paljon manuaalista työtä jo pelkästään noiden roskalveyjen keräilystä konesaleista ja tuhoamisesta, että kustannukset karkaa. Jos salit eivät ole omia, vaan vuokrataan kapasiteettia salitoimittajala, niin homma menee vielä vaikeammaksi. Sinne jaettuun saliin ei normi tilanteessa asiakasta päästetä pyörimään.
Toki jotain erikois, x-sataa/tuhat vuotta kestävää paperia se mitä käyttävät, ja erikoisholveissa tms.
Katselin joululomien aikoina vanhoja cd/dvd polttojani 25-20 vuoden takaa, jotain satakunta levyä, ja pystyin lukemaan joka ainoan levyn kun koppasin ne talteen NAS purkkiini. Levyjen lukeminen ei pääosin edes yskinyt, poislukien jotkut halvimmat aihiot joissa lukunopeus putosi selvästi. Uskon että noilla parhaimmilla poltetuilla lätyilläni on vielä seuraavat parikytvuotta elinikää jäljellä.
Jotkut kestää hyvin, toiset todella huonosti. Silloin joskus kun noiden kanssa piti pulata, niin halvimmat paska levyt menivät mättäälle 3-5 vuodessa vaikka olivat kaappiin varastoituna, etteivät edes valolle altistu. Autossa samaiset levyt meni pilalle alle 2 vuoden, osaan tuli jopa näkyviä homepillkuja sisäpuolelle. Jotkut levyt toimivat sitten ties kuin pitkään, eos, mulla on ollut DVD-RW aseman johdot irti 10v+ jo.. vielä se on tuossa kotelossa kiinni "jos sitä joskus tarvii".
Ongelma kuluttajan kannalta toki on, ettet voi edes tietää mitä ne levyt kestävät harvassa sanotaan mitään, ja jos jossain paketissa jotain luvataa nniin siihen ei kannata luottaa. Tosin tästä foliosta ei varmaan väliä kuluttajan kannalta jos pelkkään asemaan pitää pistää 3-5k.
Minä en ainakaan ala sillä hintaa pelleilemään lasinalusten kanssa, ennemin säästän fyrkat ja ostan sitten lisää kiakkoa, kun tuo nykyinen 32TB varasto käy ahtaaksi, sitä ennne vaihdan siihen vain rikkoutuneen levyn jos näin käy.
Piti ihan tuplatsekkaa osoitepalkista että milläs foorumilla ollaan, mutta kyllä se io techi on…
Mutta jooh, kyllä eri tallennusteknologioille löytyy käyttäjäkuntansa. Optiset eivät sovi oikein nykypäivänä kuluttajille, ja eipä tuo yritys sinne tähtääkkään. Optisten kulta-aikaan jokaisella koululaisella oli kannettava CD-soitin taskussa tai repussa, toki siitä sitten siirryttiin suht nopeasti MP3 soittimiin (iPodit yms).
Cd/dvd R-tallennukselle on ehkä sadan vuoden kesto on mahdollista. Elektroniikkaa levyillä ei ole, eli ei tarvitse pelätä että se kilahtaa ja kaikki sen mukana. Naarmuuntuneeltakin levyltä voi "raapia" ehjät tiedostot talteen. Kun ssd kilahtaa niin menee kaikki kerralla, niin usein myös hhd:n kanssa, jos sieltä elektroniikka tai mekaniikka pettää.
Mutta ehkä kuitenkin menen edelleen tällä NAS purkki tekniikalla ja kylmätallenukseen repullinen usb levyjä offline, koska se on vaan niin helppo ja nopea, mutta varmuuskopioita on syytä olla useita.
Yhdessä isossa palvelinsalissa saattaa olla enemmän kovalevyjä kuin jollakin polttopuuta varastossa. Kovalevyt eivät tule häviämään minnekään vielä pitkiin aikoihin, ihmisten kotoa ehkä.
Sinänsä siistiä, että tällaisia optisia asemiakin kehitellään vielä, vaikkei tavalliselle pulliaiselle näistä mitään hyötyä olisikaan.
CD-R, ftalosyaniiniväriaineella ja kultaisella metallikerroksella +100V, mikäli lähteeseen on luottaminen.
Verbatim CD-R 700MB 52X UltraLife Gold Archival Grade with Branded Surface and Hard Coat
…these discs are designed to last up to 100 years when properly stored. Ja tavaraa on myös kaupan, esim.: Amazon Verbatim CD-R UltraLife Gold
Joo, ei käy kaikeen arkistointiin ja tallennustilan määrä on muutenkin niin pieni, että siitä tulee helposti tuskaa, eli kohtuuttoman epäkäytännöllistä. Tässä mielessä ei se teran Folio Photonicsin kiekko niin absurdilta kuulostakaan
Täysin OT, mutta ostetaanko nykyään pelit yleensä PC:lle digitaalisina? Pleikalle ostanu pojille pelejä storesta ja nyt niitä ei enää pelata eikä voi myydä. Onko PC:llä tilanne toinen?
Pc:llä pelit ovat käytännössä aina steam pelejä, eikä niitä pysty myymään tai antamaan toiselle, jos olet itse pelannut kyseistä peliä.
Digitaalisina ne ostetaan, joitakin harvoja valmistetaan fyysisenä. Itse ostan aina fyysisenä kaiken paitsi uusimmat pelit. En tiedä onko vielä digitaalisten leffojen ja pelien keräilijöiden ryhmiä olemassa.
Muistan silti jo jossain nähneeni kuvia, jossa ihmiset näyttivät ostamiansa Steam pelejä listattuna.
Mietin tuota pleikan pelijuttua ja miksei koneen voisi jollekin seuraavalle antaa, jolloin hän voisi sillä jatkaa pelaamista.
Fyysiset tallennusmediat ovat kestäneet aika hyvin sieltä -80 luvun alusta esim. VHS, Beta, V2000, C-kasetit, LP-levyt toimii ihan hyvin. Myös pelit toimii. C64:n kasetit ja lerput kyllä toimii, mutta Amigalla disketit eivät tahdo toimia. DVD ja CD:t tietysti toimii ja Blu-Ray levyihin ei ole vielä ehtinyt edes siirtymään
Kaksi kappaletta taitaa olla vasta tullut hankittua. Vanhimmatkin -90 luvun kovalevyt toimii, mutta hajoavat helposti samoin kuin SSD levyt.
Silti ei ole ihmeemmin tarvetta tuolle teratavun tarjoavalle optiselle levylle, varsinkin kun soitin maksaa 3000-5000e. Olisihan se silti hyvä ja tilava tallennuslevy