iFixit-sivusto on päässyt käsiksi ensi viikon perjantaina Suomessa kauppoihin tuleviin Samsungin Galaxy S8 -huippumalleihin ja tuttuun tapaan tutustunut laitteen sisuskaluihin.
Sekä Galaxy S8 -mallien etu- että takapuolelta löytyvät lasipaneelit ovat kiinni vahvalla liimalla, joten niiden irrottaminen ei ole etenkään kotikonstein erityisen helppoa. Lasisen takakuoren alta paljastuu piirilevyjä ja akkua osin peittävä välirunko, johon on integroitu antenneja sekä langattoman latauksen vastaanotin.
Galaxy S8 -mallien akut ovat liimattu tiukasti kiinni puhelimen rakenteeseen. GS8:ssa akun kapasiteetti on 11,55 Wh ja GS8+:ssa 13,48 Wh. Pääpiirilevyllä sijaitsevat suurimmat piirit hyödyntävät lämpöputkijäähdytystä. Etupuolen lasin vaihtaminen ilman integroidun kaarevan näyttöpaneelin vaihtamista arvioidaan olevan lähes mahdotonta, joka nostaa korjauskustannuksia näyttölasin rikkoontuessa.
Yhteenvetona iFixit antaa uusille Galaxy S8 -malleille korjattavuusarvosanaksi keskitasoa heikomman 4/10 pistettä. Miinusta laitteet saavat erityisesti hankalasti avattavista lasikuorista sekä näyttölasiin integroidusta näytöstä. Plussana monien sisäisten komponenttien, kuten 3,5 mm ääniliitännän, todetaan olevan modulaarisia ja yksittäin vaihdettavissa. Viimevuotisiin edeltäjämalleihin (Galaxy S7 & Galaxy S7 edge) nähden arvosana kuitenkin parantui yhdellä pykälällä helpommin vaihdettavan USB-liitännän ansiosta.
Mobiililaitteiden korjattavuudella on merkitystä niin huoltokustannuksien kuin ympäristönäkökulmienkin kannalta tarkasteltuna. Mitä yksinkertaisempi laite on korjata, sitä edullisempi sitä on huoltaa ja sitä pidemmäksi niiden elinkaari muodostuu. Esimerkiksi yli vuoden vanha puhelin saattaa hyvin päätyä romuksi, jos vaikkapa rikkoontuneen näytön korjausarvio muodostuu suhteettoman korkeaksi laitteen arvoon nähden.
Onko tässä yhteydessä joku erityinen syy käyttää akkukapasiteetin mittayksikkönä wattituntia (energian yksikkö), kun milliampeeritunti (varauksen yksikkö) on varmasti lukijoille tutumpi ja vertailukelpoisempi? Ymmärrän kyllä, että akkujen nimellisjännitteissä on ollut viime vuosina muitakin arvoja kuin 3.7 V, mikä tekee mAh:ien vertailusta hiukan epälineaarista, muttei mielestäni liian pahasti.
Ei ole mitään sen kummempaa syytä. Wh on se tarkin yksikkö kuvaamaan akun kapasiteettia ja toisaalta valmistaja ilmoittaa virallisissa spekseissään "vain" milliampeeritunnit, joten siitä syystä laitoin tähän yhteyteen wattitunnit.
Miksi pitäisi käyttää ampeeritunteja? Wattitunnit ovat energian yksikkö ja vertailukelpoisia esim. Läppäreiden akkujen kanssa jne.
Ja kun akkukemiatkin voivat vaihdella…
Wattitunnithan olisi se parempi yksikkö, mutta ampeeritunnit ovat laajemmalle levinnyt käsite kun kontekstina ovat kännykät ja tabletit.
Wattituntien käytön ongelmana tällä hetkellä on se, että monet ei tiedä onko 10 Wh kännykässä paljon vai vähän, tai paljonko omassa laitteessa on akkukapasiteettia wattitunteina.
10Wh=voit polttaa tunnin 10W hehkulamppua. Ah on ihan hyödytön tieto ilman jännitettä. Pelkkää markkinointisontaa.
Puhelimissa käytetään aina yksikennoisia litium ioni-akkuja, joiden jännite on 3,7 V. Täynnä ollessaan ne ovat 4,2 V ja tyhjänä 3,2 V.
P=UI ja siitä sit akun Ah*V=Wh, esim. 3,7V*3000mAh=11,1 Wh
Purkukuvien perusteella arviosin hinnaksi alle 100€, vaan eipä se sillä lähde.
Osat vähenee, mutta hinnat vain nousee.
Epäoleellista tietoa joka ei ole edes missään laissa määritelty. Et voi sitä vannoa.
? Eihän se ole epäoleellista. Jännitteen avulla voidaan laskea yhtä sun toista jännää.
Eipä ole vielä tullut vastaan älypuhelinta jossa ei olisi yksikennoista litium ioni-akkua, eli ei siihen mitään lakeja tarvita.
Uskoisin kuitenkin, että materiaalikustannukset ovat siellä reilussa 250$:ssa kuten aiemmallikin malleilla (linkki).
Eipä ole enää nykyään ihan noin helppoa. Noita jännitteitä voidaan pitää yleisenä arviona mutta eri valmistustavoista riippuen jännite voi olla hyvinkin erilainen.
Iso osa puhelimien akuista on nykyään korkeajännitteisiä, jotka ladataan 4.35 tai 4.4V saakka. Akusta riippuen ne puretaan 2.5-3.2V saakka.
Näin saadaan samaan kapasiteettiin mahtumaan enemmän energiaa. Samalla akkujen kuluminen on nopeutunut huomattavasti joten valmistajille win-win tilanne.
Hyvänä esimerkkinä Nexus 6p, oma puhelimeni lataa 4.43V saakka, ja vuoden vanhan akun sisäinen resistanssi on niin iso että puhelin ei enää pysy päällä kylmässä.
Mielenkiintoinen arvio 😀 Saako tiedustella minkälaisella päättelyllä päädyit moiseen?:think:
No joo, voi ollakkin. Ei kuitenkaan vaikuta siihen, että puoliväli on siinä 3,7 V paikkeilla joten tehon laskenta hoituu edelleen samalla tavalla.
Ehkä kuitenkin energian, ei tehon, laskenta. Mielestäni wattitunnit ovat huomattavasti selkeämpiä tässä, useammastakin syystä.
1. Vertailu kannettaviin tietokoneisiin, tai taulutietokoneisiin on huomattavasti helpompaa. Erityisesti tuo raja ison puhelimen ja tabletin välillä on hieman häilyvä. Näissä kun yleensä on useampikennoinen akku.
2. Vaikka nykypuhelimet ovatkin järjestään yksikennoisilla litiumakuilla, tämä akkuvalinta ei ole mikään luonnonlaki. Jos joku valmistaja vaikka laittaa puhelimeen kaksikennoisen akun maksimoidakseen akun osuuden puhelimesta, niin sitten siinä vaihdetaan sille vertailutapaa? (Toki, vain ja jos vain laittavat ne samankokoisina ja sarjaan.)
Lisäksi toki se yksikennoisen litiumakun keskijännite on nykyään noin 3,7 V ympärillä, mutta se saataa siitä vielä muuttua, jos akkukemiaa noissa muutetaan. Tuollaisella kehittyneemmällä 3,85 V akulla saa kuitenkin sen reilu 4 % enemmän käyttöaikaa samoilla ampeeritunneilla. Ja, siis noita osa noista nykyakuista taitaa jo olla.
Siis yleistää asiaa on epäoleellista. Se jännite pitää löytyä myyntipuheista jokaisen vehkeen kohdalla erikseen. Muuten on vain mutuilua.