
Suomalainen Cubeor on jo ennestään tuttu pidemmän aikaa io-techiä seuranneille, sillä yrityksen pelinavaus mini-ITX-kotelomarkkinoille, Cubeor Vault, kävi io-techin testissä vuonna 2017. Nyt samainen yritys pääsee herättämään pari vuotta hiljaiseloa eläneen io-techin kotelotestauksen uudella mATX-kokoisella Kanto-kotelollaan.
Cubeor esitteli Kanto-kotelonsa vuoden vaihteessa. Kotelo mahduttaa sisäänsä maksimissaan mATX-kokoisen emolevyn ja erottuu markkinoiden yleisestä massasta puisilla kylki- ja kattopaneeleillaan. Valmistaja myy koteloa suoraan omilla verkkosivuillaan 299 euron hintaan ja se on saatavilla tumman harmailla tai valkoisilla metalliosilla.
Parin vuoden hiljaiselon jälkeen io-techin kotelotestaus ei palaa aivan entisellään, vaan mukana on myös uusittu testikokoonpano ja muokatut testirutiinit Tarkemmin näistä muutoksista voi lukea tämän artikkelin testikokoonpanokappaleesta sekä erillisestä Oulun Mini-ITX-testikokoonpanon esittelyartikkelista.
Kotelon ominaisuudet ja ulkonäkö
Cubeor Kannon fyysiset mitat:
- Ulkomitat: 217 x 335 x 492 mm (L x S x K)
- Tilavuus: noin 35,8 litraa (laskennallinen arvio)
- Paino: 6,3 kg
Kanto erottuu jo ensisilmäyksellä varsin selvästi markkinoiden yleisestä massasta etupaneeliksi asti taipuvien kylkien ja kotelon katon käyttäessä rakenteenaan koivuvanerilevyä. Kylkien puupaneeleita tukee sisäpuolella metallinen tukirunko, joka varmistaa puun pysymisen oikeassa muodossa.
Kokonaisuudessaan kotelon ulkonäkö onnistuu ainakin allekirjoittaneen silmään vakuuttamaan ja massasta erottumisen lisäksi puupaneelit luovat varsin vakuuttavan vaikutelman tietynlaisesta arvokkuudesta. Kotelon alaosa, jossa sijaitsee virtalähdekammio ja yläosa, jossa emolevyn ja näytönohjaimen liitäntöihin sijoitetut kaapelit sijaitsevat, ovat terästä, kuten itse kotelon sisärunkokin.
Sisätiloiltaan Kanto on kahdessakin suunnassa käännetty perinteisiin miditornikoteloihin verrattuna, sillä emolevy ei sijoitu kotelon edestä katsottuna oikealle, vaan vasemmalle kyljelle, minkä lisäksi emolevyn tausta osoittaa Kannossa kotelon kattoon takapaneelin sijaan.
Käännetyn asettelun myötä Kanto ei vie pöydällä juurikaan tilaa, vaan on jalanjäljeltään kohtalaisen siro (21,7 x 33,5 cm). Toisaalta pystysuunnassa kotelo on jopa huomattavan korkea, sillä pystyyn asentuville näytönohjaimille on tilaa maksimissaan peräti 400 mm, minkä lisäksi kotelon yläosassa on noin 69 millimetriä tyhjää tilaa emolevyn ja näytönohjaimen johdoille sekä USB-laitteille.
Takalaidassa sijaitsee meidän testikappaleessamme jono velcro-tarranauhoja, joiden avulla kaapelien johdotus ylälaidasta alas onnistuu helposti. Valmistaja on kuitenkin kertonut Kannon uuden revision olevan tulossa ja uuteen malliin tarranauhat on korvattu pikakiinnitteisellä metallisella kaapelikourulla.
Cubeor Kannon komponenttituki:
- Yhteensopivat emolevyt: mATX, Mini-ITX
- 3 x 2,5” asemapaikkaa tai 1 x 3,5” asemapaikkapaikka
- Laajennuskorttipaikkoja: 4 kpl
- Näytönohjaimen maksimipituus: 400 mm (yli yhden 2,5” aseman kanssa 320 mm ja 3,5” aseman kanssa 370 mm)
- Prosessoricoolerin maksimikorkeus: 172 mm
- Virtalähdetuki: ATX (Max 170 mm)
- Tuuletinpaikat:
- Edessä: 2 x 140 mm / 2 x 120 mm
- Takana: 2 x 120 mm / 2 x 140 mm
- Katossa: 1 x 120 mm
- Jäähdytinyhteensopivuus:
- Edessä: 1 x 280 mm (vain Mini-ITX-emolevyjen kanssa)
- Takana: 1 x 240 mm
Rakennusprosessi Cubeor Kantoon on pääosin helppo ja erityiskiitos helppoudesta on osoitettava valmistajan kotisivuillaan jakamalle varsin yksinkertaiselle asennusoppaalle, joka näyttää suositellun järjestyksen eri komponenttien asentamiselle. Kotelon mukana valmistaja toimittaa poistoilmatuulettimelle sormisuojan, etutuulettimien pölysuodattimelle suojaritilät sekä tarvittavat ruuvit 2,5″ tai 3,5″ asemien, emolevyn ja näytönohjaimen kiinnittämiseen.
Rakennusvaihe on kuitenkin myös se hetki, kun puupaneelit näyttävät omat miinuspuolensa, sillä etupaneeliksi yhdistyvät kylkipaneelit vaativat kiinnitykseensä varsin selvää käsin ohjaamista, kun taas yleensä perinteiset metallipaneelit sulkeutuvat huomattavasti helpommin. Lisäksi testikappaleemme edustaman ensimmäisen Kanto-painoksen ovet ovat saranoistaan kiinteästi kiinni, mikä hankaloittaa hieman asennusta, sillä kyljet on jätettävä auki komponenttien asentamista varten. Myös tämä on kuitenkin muutettu toiseen revisioon ja paneelit tulevat jatkossa olemaan pikakiinnitteiset, minkä lisäksi niiden muotoilua ja rei’itystäkin on valmistajan mukaan hieman muutettu paremman ilmankierron perässä.
Kotelon viimeistelyssä ja rakenteen laadussa ei puupaneelien kiinnitystä lukuun ottamatta ole valitettavaa. Sisuksissa ei tullut vastaan teräviä kulmia, jotka raapisivat käsiä ja yleisesti runko tuntui varsin jämäkältä. Pienenä huomiona ruuvien kierteet olivat tuulettimien osalta kenties jopa hieman liian ahtaita, sillä Noctuan tuulettimien ruuvit veivät mukanaan havaittavat määrät kotelon tummaa metallipintaa.
Kokoonpanon rakentaminen on suositeltavaa aloittaa virtalähteestä ja huomion arvoisena seikkana sen asennus erottuu hieman perinteisistä koteloista. Cubeor nimittäin toimittaa kotelon mukana kaksi kumitassua, jotka on tarkoitus asentaa virtalähteen etulaitaan. Tarkkaa tarkoitusta näille tassuille ei kerrota, mutta kyseessä lienee keino suunnata PSU oikein takapaneeliin nähden, minkä lisäksi ne myös auttavat pitämään virtalähteen paikallaan. Kotelon pohjassa ei ole rei’itystä, eli virtalähde on asennettava ottamaan ilmaa kotelon sisältä.
Tämän jälkeen asennusvuorossa olisivat niin ikään virtalähdekammioon asentuvat 2,5”:n asemat tai vaihtoehtoisesti yksi 3,5” asema. Jälleen testikappaleemme edustama ensimmäinen versio eroaa hieman uudemmista malleista, sillä uudempiin koteloihin mukaan on tuotu irrotettavissa oleva levykelkka, kun taas meidän kappaleessamme asemat kiinnitetään suoraan runkoon. Koteloon on mahdollista asentaa vain yksi 2,5” SSD ilman, että näytönohjaimen maksimipituus kutistuu 320 millimetriin. Käytännössä kyseessä on myös mitta, jota lyhyemmille näytönohjaimille voi asentaa vielä kotelon pohjan etuosan suojapaneelin paikalleen pitäen sisuskalut vähän tyylikkäämmän näköisenä.
Loput asennusvaiheet puolestaan ovat varsin perinteiset ja helpot. Kotelon suunta vain on hieman normaalista poikkeava, mutta tämä ei käytännössä asentamiseen vaikuta. Huomion arvoisena eroavaisuutena kotelon 120 mm:n poistoilmatuuletinpaikka on suunniteltu niin, että tuuletin tulee kotelon ulkopuolelle tuohon aiemmin mainittuun noin 6,9 cm:n tyhjään tilaan, minkä myötä kotelon sisällä on hieman tavanomaista enemmän tilaa esimerkiksi suuremmille ilmajäähdytteisille prosessoricoolereille.
Meidän testiversiossamme tuohon paikkaan ei mahdu kuin tuuletin, mutta Kannon päivitettyyn toiseen revisioon tilaa on laajennettu ja kattoon on mahdollista asentaa myös 120 mm:n nestejäähdytin. Meidän testiversiossamme myöskään takapaneelin 240 mm:n jäähdytinpaikka ei välttämättä ole kaikilla emolevyillä käytettävissä, vaan joidenkin emolevyjen kanssa voi tulla vastaan yhteensopivuusongelmia. Valmistajan mukaan tämäkin on korjattu päivitettyyn malliin.
Sekä etupaneelin, että katon tuuletinpaikat ovat täysin avoimia, minkä myötä niissä ei ole merkittävää ilmanvastusta itse tuulettimille, vaan ainoa vastus tulee hieman kauempana olevista puupaneeleista. Täysin avoimen rakenteen myötä etutuulettimien kaveriksi on koteloon asennettava myös tukiraudat, jotka estävät mukana toimitettavan pölysuodattimen imeytymisen tuulettimen lapoihin.
Huomion arvoisena seikkana kotelon mukana ei varsin korkeasta 300 euron hinnasta huolimatta toimiteta tuulettimia. Toisaalta kalliissa koteloissa tuuletittomuus on myös kohtalaisen yleistä, sillä erikoiskoteloiden harrastajat voivat usein haluta itse valita haluamansa tuulettimet, jolloin valmistajan esiasetetut mallit voisivat jäädä ylimääräisiksi.
Keskeiset huomiot kokoonpanon asennuksesta:
- Etupaneelin tuulettimille on asennettava mukana toimitettavat metallisuojat, jottei pölysuodatin imeydy tuulettimiin
- Kotelossa on hyvin tilaa toimia ja kokoonpanon asennus on kokonaisuudessaan helppoa
- Kotelon mukana ei toimiteta tuulettimia, vaikka ainakin joidenkin tuuletinten käyttö kotelossa on suositeltavaa
- Vain testikappalettamme vaivaavat ongelmat, jotka valmistaja kertoo korjanneensa seuraavaan malliin:
- Kylkipaneelit eivät ensimmäisessä mallissa irtoa kokonaan, vaan ainoastaan aukeavat
- Takapaneeliin AIO:n mahduttaminen vaatii yhteensopivan emolevyn
Testikokoonpano ja testimetodit
- AMD Ryzen 9 3900 XT
- 65 watin asetus: kaikki ytimet 3,5 GHz, 0,90375 V
- 95 watin asetus: kaikki ytimet 3,8 GHz, 1,125 V
- 125 watin asetus: kaikki ytimet 4 GHz, 1,2375 V
- Gigabyte X570 I Aorus Pro WiFi -Mini-ITX-emolevy (AMD X570 -piirisarja)
- Kingston HyperX Predator RGB 16 Gt (2 x 8 Gt) DDR4-3200 CL16
- Samsung 980 PCIe 3.0 NVMe -SSD
- be quiet! Pure Power 11 CM 600w -virtalähde
- Näytönohjain:
- Windows 11 Pro
- Prime95 30.7b9
- Unigine Heaven
- Ryzen Master
- FanControl
Testikokoonpanona toimii uusi Oulun mini-ITX-kotelotestikokoonpano, josta voi lukea tarkemmin erilliseltä tietosivulta. Testikokoonpanossa on kuitenkin hieman vaihtelua sen mukaan, mitkä osat koteloon mahtuvat. Tässä testissä sekä Cubeor Kanto että verrokkina toimiva NZXT H210 käyttävät prosessorijäähdytykseensä yhdellä 120 mm:n Noctua NF-A12x25 -tuulettimella varustettua Noctua NH-U12A -tornicooleria.
Prosessoricooleri asetetaan toimimaan 38 desibelin äänenvoimakkuudella ja samaa asetusta käytetään kaikissa kyseistä prosessoricooleria käyttävissä kokoonpanoissa. NH-U12A:n tapauksessa tämä tarkoittaa yhdellä tuulettimella 70 prosentin eli 1520 RPM:n pyörimisnopeutta.
Virtalähteeksi molemmat kotelot mahduttavat ATX-kokoisen mallin, joten testikokoonpanossa on käytössä 600 watin be quiet! Pure Power 11 CM -virtalähde.
Näytönohjaimen osalta NZXT H210 asettaa omat rajoituksensa, minkä vuoksi näissä testeissä on käytössä Asus ROG Strix GeForce GTX 1080, mutta sen lisäksi Cubeorille testit ajettiin myös MSI Radeon RX 6700 XT Gaming X:llä, jota tullaan käyttämään jatkossakin koteloissa, joihin lähes kolmen korttipaikan korkuinen näytönohjain vain mahtuu.
Näytönohjaimen tuulettimet säädimme toimimaan kiinteästi nopeudella, jolla näytönohjain vaikutti toimivan koteloissa myös automaattiasetusta käyttäessä. Asus ROG Strix GeForce GTX 1080:n tapauksessa tämä tarkoittaa noin 2550 RPM:n eli noin 70 prosentin tuuletinnopeuksia, mikä tuottaa peräti 45 desibelin melun. MSI:n RX 6700 XT Gaming X puolestaan on selvästi suurikokoisemmalla coolerilla varustettu malli ja kyseisellä coolerilla tuuletinnopeudeksi valikoitui MSI Afterburnerin minimiarvo 25 %, jolloin tuuletinten kierrosnopeus oli noin 1385 RPM ja äänenvoimakkuus käytännössä huomaamaton.
Cubeorin mukana ei toimiteta lainkaan tuulettimia, mutta kotelo ei selviytynyt näytönohjainrasituksestamme ilman lisättyjä tuulettimia, joten on oletettavaa, että kotelo on suunniteltu käytettäväksi ainakin jonkinlaisten tuuletinten kanssa. Referenssituuletinkokoonpanona toimii etupaneeliin kiinnitetyt kaksi 140 mm:n Noctua NH-A14 -tuuletinta sekä poistoilmaa ulos kotelosta katon kautta puhaltava yksi 120 mm:n Noctua NH-A12x25. Myös NZXT H210:n testit on ajettu vastaavalla tuuletinkokoonpanolla, joskin poistotuuletin oli katon sijaan takapaneelissa.
Koteloihin asennetut Noctuan tuulettimet säädettiin yhden emolevyportin kautta, eli jokainen tuuletin toimi yhdellä ja samalla PWM-ohjausarvolla. Maksimituuletinnopeuksien lisäksi testasimme kotelot myös 38 desibeliin normalisoituna, jolloin NZXT:n suljetumpi rakenne näkyi aavistuksen Cubeoria parempana äänenvaimennuksena. NZXT:n 38 desibelin äänenpaine saavutettiin 61 prosentin tehoilla, jolloin 140 mm:n tuulettimet pyörivät 980 RPM:n ja 120 mm:n tuuletin 1375 RPM:n nopeudella. Cubeorissa 38 desibeliä saavutettiin 59 prosentin tuuletinnopeudella, jolloin 140 mm:n tuulettimet pyörivät 950 RPM:n ja 120 mm:n tuulettimet puolestaan 1335 RPM:n nopeudella.
Lopuksi testasimme Cubeorin vielä niin sanotuilla miniminopeuksilla, eli 30 prosentin PWM-asetuksella, jolloin 140 mm:n etutuulettimet pyörivät 515 RPM:n nopeudella ja poistoilmaa puhaltava 120 mm:n kattotuuletin puolestaan 725 RPM:n nopeudella.
Lämpötilatestit suoritimme prosessorille Prime95-rasituksessa kolmella eri kellotaajuudella. Ryzen Master -sovelluksen antamista luvuista tarkastettuna testasimme prosessorilämmöt 65 watin, 95 watin ja 125 watin kulutuksella. Näytönohjainta puolestaan rasitimme Unigine Heaven -sovelluksella ajamalla sitä ikkunassa täysillä grafiikka-asetuksilla HD Ready -tarkkuudella.
Lämpötilamittaukset referenssituulettimilla
Vertailukotelona Cubeor Kannolle toimii parin vuoden takaisissa ITX-tornikotelotesteissä hyvin pärjännyt NZXT H210. Kyseessä on mini-ITX-kotelo, joka on kooltaan havaittavasti Cubeoria pienempi, mikä kannattaa ottaa huomioon lämpötilatuloksia tarkastellessa.
Lämpötilatestien aikaan huoneen lämpötila oli noin 23–24 °C. Kuvaajassa esitetty lämpötila on delta T -arvo, eli testihetkellä vallinnut huoneen lämpötila on vähennetty ohjelmiston antamasta komponentin lämpötilasta tehden luvuista vertailukelpoisia keskenään, vaikka huoneen lämpötilassa pientä vaihtelua tapahtuikin.
Prosessorilämmöt Cubeorissa ovat varsin hyvin hanskassa ja koteloon mahtuu käytännössä lähes mikä vain nykymarkkinoiden ilmajäähdytteinen prosessoricooleri ja uuden revision myötä tuki löytyy myös 240 mm:n AIO-nestejäähdyttimille millä vain emolevyllä. Testikokoonpanon Noctua NH-U12A:n kanssa kotelo pärjäsi testeissä erinomaisesti ja 125 watin kulutuksellakin Prime-rasituksessa lämmöt pysyivät jopa tuuletinten hiljaisilla miniminopeuksilla alle prosessorin maksimilämpötilarajan 89 asteessa.
Prosessorilämpötilat ovat varsin samankaltaiset kuin NZXT:nkin kotelossa, mutta Cubeor onnistuu pitämään lämmöt aavistuksen paremmin kurissa.
Näytönohjaimen osalta Cubeor puolestaan suorastaan pesee lattiaa NZXT:n pikkukotelolla ja Cubeorin GPU-lämmöt ovatkin suorastaan erinomaiset. Cubeorin etutuulettimet puhaltavat suoraan viileää ilmaa näytönohjaimelle, mikä väistämättä myös näkyy lämpötiloissa. Mikäli kotelotuulettimet sammuttaa kokonaan, nousevat myös GPU-lämmöt ylikuumenemisrajalle 92 asteeseen.
Minimituuletinnopeudella Cubeor piti näytönohjaimen 78 asteessa ja maksimilla puolestaan 75 asteessa, eli erot eri tuuletinnopeuksien välillä olivat kohtalaisen pienet ja tärkeimpänä tekijänä toimi, että ilmaa liikkuu edes jonkin verran.
Verrokkina toiminut NZXT puolestaan sijoittaa näytönohjaimensa suoraan virtalähdekammion päälle, jolloin ATX-virtalähteen kanssa H210:ssä näytönohjaimelle jää varsin pieni tila mistä ottaa ilmaa. Tämän myötä jo 38 desibeliin normalisoiduilla kotelotuulettimilla näytönohjaimen lämpötilat nousivat peräti 84 asteeseen ja täydellä tehollakin lämmöt olivat 80 asteessa eli jopa Cubeorin minimituuletinnopeuksia korkeammalla.
Testasimme Cubeor Kannon myös lähes kolmen korttipaikan paksuisella MSI Radeon RX 6700 XT Gaming X -näytönohjaimella, jonka eteen kotelon etutuulettimet mahtuvat vielä leikiten. Mielenkiintoisesti MSI:n näytönohjaimen lämpötilat eivät muuttuneet kotelotuuletinten täyden tehon ja 38 desibeliin normalisoidun tuloksen välillä, vaan pysyivät kohtalaisen tasaisena noin 75 asteessa huoneen ollessa noin 25 asteinen.
Hiljaisella tuuletinprofiililla MSI Radeon RX 6700 XT Gaming X:n lämpötilat puolestaan nousivat selvemmin kuin Asuksen GTX 1080:llä. Todennäköisesti MSI hyötyi kotelon ilmavirrasta Asuksen näytönohjainta enemmän hitaammin pyörivien tuulettimiensa myötä, sillä Asuksen varsin reipasta yli 2500 RPM:n nopeutta kiertävät tuulettimet tekivät todennäköisesti jäähdytyksen suurimman työn.
Yhteenveto
Kokonaisuudessaan Cubeor Kanto on varsin mielenkiintoinen kotelouutuus suomalaisvalmistajalta. 300 euron hinta on väistämättä useille kuluttajille liian korkea, mutta pienenä suomalaisena yrityksenä, joka tuottaa vain pieniä myyntieriä on hinnan laskeminen kovinkaan merkittävästi tuota alemmas varmasti hyvin vaikeaa. 300 euron hinnan päälle kuluttajan kannattaa kuitenkin laskea mukaan myös ainakin pari tuuletinta, sillä kotelon ilmankierto hyötyy tuulettimista erittäin paljon, eikä niitä toimiteta mukana.
Ulkonäkö on väistämättä Kannon selvin myyntivaltti, sillä puupaneeleillaan se erottuu varsin selvästi markkinoiden tavanomaisesta massasta. Käännetyn emolevyasettelunsa myötä kotelo on myös jalanjäljeltään varsin pieni, minkä myötä se ei vie kovinkaan paljon pöytätilaa, mutta yleisesti kooltaan kyseessä ei ole erityisen pienikokoinen mATX-kotelo, sillä pystysuunnassa se on jopa huomattavan korkea.
Jäähdytyssuorituskykynsä osalta Kanto ei jätä juuri valitettavaa ja valmistajan omien sanojen mukaan uusiksi suunnitellut puupaneelit seuraavissa Kanto-versioissa tulevat parantamaan ilmankiertoa vielä entisestään. Kotelon ykkösprioriteettina vaikuttaisi olleen ilmajäähdyttäminen, mutta myös AIO-nestejäähdyttimille on jonkin verran tilaa. Meidän testaamassamme mallissa tuo tila oli vielä kovin rajallinen, mutta uusien versioiden myötä valmistaja lupaa koteloon mahtuvan minkä vain emolevyn kanssa 240 mm:n nestejäähdyttimen takapaneeliin ja tarvittaessa myös 120 mm:n jäähdyttimen kattoon.
Huomion arvoisena miinuksena testiyksilömme edustamassa ensimmäisessä Kanto-versiossa toimii kylkipaneelit, jotka eivät irtoa kokonaan, vaan ainoastaan aukeavat, mutta myös sille valmistaja on luvannut päivityksen uuteen versioon. Uuden version puupaneelien saranat tarjoavat pikakiinnityksen, jolla ovet on irrotettavissa kokonaan, mikä tulee helpottamaan kokoonpanon asennusta merkittävästi.
Mikäli suomalainen kotelovalmistus, puinen ulkopinta sekä pienehkö kotelon jalanjälki kiinnostavat, eikä suuri korkeus ja 300 euron hinta ole ongelmia on Cubeor Kanto kokonaisuudessaan varsin erinomainen kotelo.
Plussaa:
- Suuri tila ilmajäähdytykselle ja näytönohjaimelle
- Erinomaiset näytönohjaimen lämmöt
- Puun käyttö erottaa kotelon massasta
Miinukset
- Sivupaneelit eivät irtoa (korjattu seuraavaan versioon)
- Sivupaneelien sulkeminen ei yhtä helppoa kuin useissa kilpailijoissa
Huomioitavaa
- Kotelo on varsin korkea
Ei näillä näkymin ole tulossa päivitettyä versiota testiin saakka. Käytännössä nuo erot eivät ole sellaisia suoranaisesti testaamista vaativia, vaan muutokset ovat varsin selkeitä parannuksia rakentamisen helppouteen (irrotettavat kyljet, levyasemien kelkka) ja yhteensopivuuteen (parannettu AIO-paikka takana ja AIO-mahdollisuus katossa). Sitten mukana on myös esteettisiä muutoksia kuten tuo velcrojen vaihtaminen kaapelikouruun.
Etupaneelin muotoilumuutos ja virtalähdekammion sekä takapaneelin rei’ityksen uudelleensuunnittelu ilmeisesti tulevat hieman parantamaan ilmankiertoa. Kokonaisuudessaan muutokset vaikuttavat ainakin paperilla kohtalaisen pieniltä ja lähinnä viimeistelevät jo ennestään pätevää koteloa.
Itse jäin kaipaamaan vähän noita melumittauksia ja vertailua sen suhteen, suurin este fractal designin pois vaihtamiselle itsellä olisi juurikin äänet.
Onko tää suomessa tehty?
Cubeorin sivuilla näemmä kiusoittelevat tulevalla päivityksellä Vaultiinkin
Omaan silmään – joten ihan subjektiivinen mielipide – ruma, ja älyttömän kallis kaupan päälle.
Riippuu kuinka hyvin saa ilmankierron. Itse just siirryin tähän tosta Meshify 2:sta. Riippuu mikä näyttis sulla on ja mikä melutaso.
Itselläni oli Noctuan tuulettimia Fractalin kotelos ja siirsin tähän ja ihan sama setti ku täs artikkelissa. Fractalissa oli Silent loop2 käytössä. Töllökoneesta nappasin takas käyttöön U12A. Hemmetin hiljainen on.
Itse totesin samaa et näyttis käy viileämpänä toiden etutuulettimien takia.
Ei valitettavasti ole tarkempia tietoja ajankohdasta. Yritys on kertonut valmistelevansa seuraavaa erää eli sitä voinee odottaa myyntiin joidenkin viikkojen kuluessa, mutta tarkkoja päiviä emme tiedä. Kyseessähän on siis uusi revisio / erä, eli voisi kuvitella. että ensin vanha Kanto myydään pois alta ja sitten seuraavassa erässä on noita pieniä muutoksia mukana.
Kotelon mukanahan ei toimiteta tuulettimia, joten itse kotelo ei pidä mitään ääntä. Meidän mittausvälineillä ja järjestelyillä ei taasen ole saatavissa aikaan havaittavia melutasoeroja, jos käytetyn kokoonpanon kaikkia tuulettimia ajetaan samalla kierrosnopeudella. Jos taasen tuulettimien annetaan pyöriä jonkinlaisella automaattisäädöllä, on tulokset täysin riippuvaisia käytetyistä komponenteista ja niiden säätökäyristä.
Juhan vastausta voisin syventää vielä ehkä hieman. Eli siis koteloiden äänenpaineeseen vaikuttaa tosiaan kaikkein eniten käytetyt komponentit. Suljettu kotelo toki vaimentaa keskimäärin hieman enemmän ulos tulevaa ääntä kuin täysin avoin verkkopaneeleilla varustettu kotelo, mutta vastaavasti äänenpaineen vaimennuksen ohessa se myös blokkaa ilmankiertoa käytännössä aina jonkin verran ja tuuletinnopeudet joutuu pitämään mahdollisesti kovemmalla kuin avoimemmassa kotelossa.
Toisaalta pieniä eroja meidän mittauslaitteistollakin saa koteloista näkyviin ja siitä syystä testeissä on mukana tuo 38 desibeliin normalisoitu tulos. Kyseinen tulos tosin tässäkin testissä näyttää kuinka pieniä erot ovat ainakin näillä kahdella kotelolla eli tuuletinten kierrosnopeudet heittävät vain hieman.
Tuon 38 desibeliin normalisoidun tuloksen perusteella voi kuitenkin hieman päätellä melutasoja. Siinä molemmat kotelot ovat siis yhtä äänekkäitä, joten viileämpänä siinä käyvä kotelo on todennäköisesti se "hiljaisempi" koppa, koska tuuletinten kierrosnopeuksia voi pudottaa hieman ilman että lämpötilat ovat vielä kilpakumppania kuumempia.
Sitten on toki ne mahdollisuudet, että kotelossa on jotain rakenteita, jotka aiheuttavat epämiellyttäviä suhinoita tai muita ääniä, jos esimerkiksi jokin verkkopaneeli on hyvin lähellä tuulettimia tms., mutta nämä me mainitaan sitten sanallisesti artikkelissa, jos niitä meille tulee vastaan.
Noin teoreettisella tasolla: kotelon eristämisellä voidaan kyllä siihen äänitasoon vaikuttaa sekä laittamalla ääniloukun *) tuulettimien eteen tai paikasta riipuen taakse. Saadaan vaimennusta selkeästi parannettua.
Mutta tosiaan noista lämmöistä voi kyllä päätellä kumpi koteloista on se hiljaisempi.
*)Ääniloukku= rakenne, jossa ääni joutuu kimpoilemaan seinästä seinää ennen ulostuloaan kotelosta
Jos ei enää testiä, niin ehkäpä video siitä uudesta parannetusta kotelosta? Minuakin kiinostaisi tietää ton kotelon kotimaisuusaste.
Cubeorin mukaan kaikki kotelon metalli- ja puuosat on valmistettu Cubeorin omassa pajassa. Puu itsessään tulee Suomesta ja käytetyt metallit toisesta EU-maasta.
Yritys jakoi meille myös suoraan kotelon arvonmuodostuksen maanosittain, eli paljonkon kotelon arvosta muodostuu alun perin missäkin:
Suomi: 71%
Muut EU-maat: 12%
Afrikka: 8%
Aasia: 6%
Pohjois-Amerikka: 3%
Video on jo kuvattu ja tulossa, siinä on käytössä tämä sama ensimmäisen revision testikappale mitä tässäkin artikkelissa on käytetty.
Harmi ettei se uusi, mutta toki hyvä että video noin näyttävästä kotelosta tehtiin ja tuetaan samalla sitä suomalaista työtä.
Kannattaa myös huomioida, että kyseessä ei ole mikään varsinainen uusi malli, vaan vähän samaan tapaan kuin vaikka DanCases A4-SFX:ssä pienvalmistaja julkaisee kotelosta uusia revisioita aina kun näkee tarvetta pienille viilauksille siellä täällä. Kyse on saman tuotteen parantamisesta ja palautteen kuuntelemisesta ns. lennosta tuotteen elinkaaren aikana. Kyseisten revisioparannusten testaaminen samasta tuotteesta menee meidän sisällöntuotannon kannalta isommassa kuvassa tosi hankalaksi.
Hienoa, että valmistaja pyrkii parantamaan tuottettaan saamansa asiallisen palautteen johdosta. Auttanee myös myyntiponnisteluissa. Joo ymmärrän työpaineesi ja aikaa on pakko arvottaa, mutta ei se estä harmittelemasta
Odotellaan mielenkiintoisia muita artikkeleita ja vidoita.
Ääniloukku on sitten aina myös ilmaloukku, eli jos ääni joutuu kimpoilemaan, niin ilmakin joutuu sitten kiertämään mutkan kautta ja tämä sitten vaikuttaa enemmän tai vähemmän liikkuvan ilman määrään. Nykyisillä high end osien kulutuksella, ilma/aio-jäähyillä ja tuulettimilla on minusta melko aukottomasti esitetty, että kovassa rasituksessa hiljaisin ääni saadaan aikaan ilman mitään loukkoja luomalla tilanne, jossa ilma virtaa mahdollisimman esteettömästi.
Toki sitten jos käytetään vähän vähemmän energiaa kuluttavaa rautaa/asetusta niin voidaankin ajaa suljetummassakin kotelossa niin hiljaisella vauhdilla tuulettimia, että sieltä boksista ei karkaa mitään ääntä ulos ja jäähdytysteho on silti riittävä. Tosin tällöin avonaisessa kotelossa voidaan pyörittää tuulettimia vielä hiljempaa ja siitäkään ei mitään ääntä synny, mutta esim kiintolevy rasahdukset sitten avoimesta tulevat paljon paremmin läpi
Joo kyllähän siitä virtausvastusta tulee joten sen pitää olla kooltaan iso (siksi viittasin isoon koteloon), mutta tilaa ollessa sen saa kyllä toimimaan toinen tapa ,ja miksei vaikka niiden yhdistelmä, on käyttää äänenvaimennin tyylistä ratkaisua (esim. reikäpelti + sisään min.vilaa). Noi kyllä lisäävät kotelon kokoa ja vaativat kauniina toteutuksena
miettimistä.
Olisi hyvä jos valokuvissa olisi hieman isompi resoluutio, tosin noissa pienetkin näyttävät vähän epätarkoilta mikä on harmi, varsinkin tämän kuvan kohdalta koska se näyttää aika hyvin kotelon rakenteen. Tosin valmistajankin sivuilta aika hyviä kuvia tuon suhteen niin ei tuo ole kovin iso ongelma.
Jos se äänenvaimennus on tehty oikein (käyttäen vähintään toisessa niistä ääniloukun kahdesta seinästä riittävän paksua ääntä vaimentavaa materiaalia, jotta se ääni saadaan vaimennuttua vaikka ilma virtaakin), niin se oikeaoppisesti äänenvaimennettu kotelo on merkittävästi hiljaisempi kuin avonainen kotelo esteettömällä ilman virtauksella.
Tuollaisen oikein tehdyn ääniloukun virtausvastus on melko pieni. Jekku on laittaa riittävä poikkipinta-ala halutulle ilmamäärälle. Avoin poikkileikkaus on kokonaisuutena samaa luokkaa kuin se tyypillinen rei’itetty etupaneeli, vaikka mitään suoraa reittiä sisälle ei ole…
Peruste: Kerran olen töiden puolesta päässyt käsittelemään nykyaikaista äänenvaimennettua serverikoteloa (19 tuuman räkki, korkeudeltaan kaksimetrinen). Kun oven sulki (ja siten pakotti sen sisäänmenoilman kulkemaan ovessa olevan ääniloukun läpi), niin se äänenvaimennus oli melkolailla vastaava kuin olisi kävellyt viereiseen huoneeseen. Ja, jäähdytettävää oli ihan riittävästi… Toki, aika harva haluaa tietokonekoteloonsa koko etupaneelin alalta kaksi kertaa tuuman verran kallista akustista vaahtomuovia ja tuuman levyisen avoimen osan siihen ääniloukkuun lisäämään kotelon pituutta kolmella tuumalla (per pääty). Ja, toki lisäksi sivuille puolesta tuumasta tuumaan samaa vaahtomuovia. Lisäksi toki tuplana se painava paksumpi pelti edessä ja takaa. Lisäksi toki kahdelta sivulta sen ulkomuodon sanelee se ääniloukun geometria.
Kanto Wooden MATX PC Case | Etsy
http://www.etsy.com
Olisi hyvä hiljainen räkkikotelo hakusessa kotitoimistoon, onko vinkkejä löytyykö alle 500€:n?
Valitettavasti ei ole mitään vinkkejä tuossa hintaluokassa, tai edes Suomen markkinoilta ylipäätään. (Tuo äänieristetty kotelo maksoi useita tuhansia, mittatilaustuote paikalliselta toimittajalta Yhdysvalloissa, hinta luokkaa nelinkertaisesti samankokoisen normaalin mittatilausräkkikotelon verran.)
Minkäs teet kun hiljainen ja musta kuutio vetoaa useimpaan vakavahenkiseen tosiharrastajaan, jolle koneen tehtävä on suorittaa ja olla huomaamaton. Jos etsisin sisustuselementtiä niin tämä Cubeor olisi kyllä yksi vaihtoehto.