Oppo saapui Suomen markkinoille runsas vuosi sitten ja sen jälkeen on konsernin sisällä tapahtunut paljon, sillä OnePlus vetäytyi kokonaan Euroopasta ja vastaavasti sisarbrändi Realme saapui täkäläisiin kauppoihin lähes samalla ovenavauksella. Kaikki kolme brändiä kuuluvat siis saman Oppo-konsernin alaisuuteen.

Itse Oppolla startti oli Suomessa hieman hitaanpuoleinen, sillä jälleenmyyntiverkosto oli alkuun hyvin kapea ja panostukset kuluttajanäkyvyyteen rajallisia. Tilanne on parantunut kuluvan vuoden aikana ja nyt loppuvuodesta jälleenmyyntiverkosto on jo kasvanut varsin kattavaksi.

Oppon lippulaivamallisto kulkee Find X -nimellä ja sen viimeisin X10-sukupolvi esiteltiin globaalisti lokakuun lopulla. Päivänvalon näkivät Find X10 -perusmalli sekä suorituskykyisempi ja kamerapuoleltaan järeämpi Find X10 Pro Max, joka on seuraaja io-techin toimituksen valinnankin saaneelle Find X9 Pro -mallille.

Oppo Find X10 Pro Maxin suositushinta Suomessa on 1799 euroa, eli peräti 500 euroa enemmän kuin edeltäjämallissa. Suomessa on tarjolla ainoastaan 12 & 512 Gt muistivariantti. Prosentuaalinen hinnannousu on varsin hurja (+38,5 %).

Tutustumme tässä artikkelissa X10 Pro Maxiin kattavasti noin kolmen viikon käyttötestijakson pohjalta.

 

Mitä uutta?

Oppo on saanut jostain inspiraatiota lisätä Find X10 Pro -malliin Max-lisänimen, mutta siitä huolimatta kyse on suorasta seuraajasta vuoden takaiselle Find X9 Pro -mallille (kuvissa vasemmalla).

Ulkomitoiltaan X10 Pro Max on lähes tismalleen samankokoinen kuin edeltäjänsä, mutta kymmenisen grammaa painavampi. Näyttö hieman aiempaa nopeampi, kirkkaampi ja tukee korkeampaa PWM-taajuutta. Laitteen sisällä järjestelmäpiiri on päivitetty Mediatekin uusimpaan lippulaivaan, mutta sen parina olevan RAM-muistin määrää on kutistettu neljällä gigatavulla. Kamerapuolella koko takakamerakolmikko on nyt päivitetty 200 megapikselin sensoreihin ja ultralaajakulmakamerassa sensorikoko on samalla kasvanut merkittävästi. Negatiivisena kehityksenä akun kapasiteetti on pienentynyt Euroopan markkinoilla 350 mAh.

Find X10 Pro Maxin erot Find X9 Prohon verrattuna:

  • 0,1 mm leveämpi; 0,1 mm paksumpi
  • Paino noussut 2-4 grammalla
  • Etu- ja takalasi on vaihdettu Gorilla Glass Victus 2:sta Crystal Guardiin
  • Näytön HBM-kirkkaus on noussut 1800->2000 nit
  • Näytön valaistuksen PWM-himmennystaajuus on kasvanut (2160 -> 3840 Hz)
  • Näytön virkistystaajuus on kasvanut 120:sta 144 hertsiin
  • Järjestelmäpiiri on päivitetty Dimensity 9500:stä 9600 Prohon
  • RAM-muistin määrää on vähennetty 16:sta 12 gigatavuun
  • Bluetooth-versio on päivitetty 6.0:sta 6.2:een
  • Pääkameran resoluutio on kasvanut 50:stä 200 megapikseliin
  • Ultralaajakulmakameran resoluutio on kasvanut 50:stä 200 megapikseliin
  • Ultralaajakulmakameran sensorikoko on kasvanut merkittävästi 1/2,76”:sta 1/1,56”:aan
  • Ultralaajakulmakameran aukkosuhde on pienentynyt f2.0:sta f2.2:een
  • Puhelin tukee 8K 30 FPS videokuvausta
  • Etukameran kinovastaava polttoväli on lyhentynyt 21:stä 18 mm:iin
  • Akun kapasiteetti on pienentynyt 7500:stä 7150 mAh:iin
  • Android 17 -käyttöjärjestelmäversio suoraan pakkauksesta

 

Pakkaus ja oheistarvikkeet

Find X10 Pro Maxin pakkauksen väritys on muutettu edeltäjämallin hopeanharmaasta valkoiseksi, mutta muutoin toteutus on aiemman kaltainen. Pakkauksen sisältö on melko pelkistetty. Maininnan arvoisena seikkana USB-kaapeli on varustettu edelleen USB-A-liitännällä, jota Oppo käyttää SuperVOOC-latureissaan.

Laturia ei nykyisten EU-direktiivien myötä toimiteta pakkauksessa, joten maksimilataustehon mahdollistava SuperVOOC-laturi on hankittavat Oppolta erikseen. Oppon GaN-SuperVOOC-laturin suositushinta on 80 watin versiona 49,90 euroa ja 100 watin versiona 59,90 euroa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Realmen SuperVOOC-laturi ajaa täysin saman asian ja sitä saa Hinta.fi:n mukaan 120 watin versiona edullisimmillaan alle kolmeen kymppiin.

  • puhelin
  • pikaohjeet ja käyttöturvatiedote
  • SIM-korttikelkan irrotustyökalu
  • USB-A – USB-C –kaapeli (USB 2.0; 8 A)

 

Rakenne ja tekniset ominaisuudet

Yleistiedot:

  • Ulkomitat: 161,3 x 76,6 x 8,4 mm
  • Paino: 226/228 grammaa (White/Gray)
  • Näytön ja ulkomittojen suhde: 91,0 %
  • Suojausluokitukset: IP66, IP68 & IP69, SGS Five-Star Drop Resistance Certification
  • Materiaalit:
    • Näytön suojalasi: Crystal Guard Glass
    • Takakuori: Crystal Guard Glass
    • Kehys: alumiinia
  • Valmistusmaa: Kiina
  • Valmistajan kotimaa: Kiina
  • EU:n energiamerkintä
    • Kotelointiluokka: IP68
    • Toistuvien vapaapudotusten määrä vikaantumatta: 90
    • Toistuvien vapaapudostusten kestävyysluokka: C
    • Korjattavuusluokka: C (korjattavuusindeksi 3.71)

Ulkoisesti Find X10 Pro Maxia voi pitää siltä osin onnistuneena sukupolvipäivityksenä, että sukunäkö edeltäjään on säilynyt, mutta laitteen erottaa kuitenkin uudeksi malliksi. Mitään varsinaisen persoonallista ei Oppo niin muotoilu- kuin värivaihtoehtojenkaan osalta kuitenkaan tarjoile.

Ulkomitat ja kehyksen muotoilu ovat pysyneet niin samankaltaisina, että kädessä X10 Pro Max tuntuu lähes identtiseltä edeltäjänsä kanssa. Viimeaikaisten muotoilutrendien mukaisesti X10 Pro Max on melko laatikkomaisesti muotoiltu, mutta kulmissa on kuitenkin siinä määrin pyöristystä, ettei laite tuntu kädessä epämukavalta.

Värivaihtoehtoina on täkäläisillä markkinoilla tarjolla Titanium Grey sekä Lunar White, joihin liittyy varsin erikoinen eroavaisuus. Valkoisessa värivaihtoehdossa Hasselblad-brändäys on tuotu mukaan takakuoren koristeluun, mutta se varsinainen erikoinen seikka on, että kamerakehyksen muotoilu ja salamasaarekkeen sijainti poikkeaa toisesta värivaihtoehdosta, joten esimerkiksi suojakuoret eivät ole värivaihtoehtojen kesken yhteensopivia. Titaaninvärisessä vaihtoehdossa on toteutettuna lasikuoren kohouma kameran ympärille, kun taasen valkoisessa moista ei ole.

Pahimpiin kilpailijoihin nähden 6,78-tuumaisen X10 Pro Maxin koko on varsin linjassa. Samsungin 6,9-tuumaisella näytöllä varustettuun Galaxy S26 Ultraan verrattuna Oppo on 2,3 mm lyhyempi, 1,5 mm kapeampi, 0,5 mm paksumpi sekä 12-14 grammaa painavampi. Honorin tulevaan 6,8-tuumaiseen Magic9 Pro Maxiin verrattuna Oppo on 0,3 mm lyhyempi, 0,4 mm kapeampi, 0,2 mm ohuempi sekä 5-7 grammaa kevyempi. Sisarbrändi Realmen 6,79-tuumaiseen GT 8 Prohon nähden Oppo on 0,5 mm lyhyempi, 0,3 mm kapeampi, 0,2 mm paksumpi ja 12-14 grammaa painavampi. Applen 6,9-tuumaiseen iPhone 18 Pro Maxiin verrattuna Oppo on puolestaan 2,1 mm lyhyempi, 1,4 mm kapeampi, 0,4 mm ohuempi sekä 21-23 grammaa kevyempi.

Materiaaleissa on tapahtunut pieniä muutoksia, vaikka kokonaisuutena toteutus on pysynyt varsin vastaavana. Kehys on edelleen mattapintaiseksi viimeisteltyä alumiinia ja laitteen molemmin puolin on käytetty Crystal Guardiksi nimettyä suojalasia, joka on Oppon mukaan toteutettu Corningin kanssa. Rakenne on tukevan tuntuinen ja hyvin viimeistellyn oloinen, kuten tämän hintaluokan laitteelta voikin odottaa.

Testikappaleemme titaaninvärisessä vaihtoehdossa takakuori on kauttaaltaan mattapintainen, kun taasen valkoisen värivaihtoehdon takakuoren reunoilla on myös pienet kaistaleet kiiltävämpää pintaa. Tyypilliseen tapaan satiinimatta lasipinta on etenkin kuivissa sormissa melko liukas, mutta plussapuolena se ei kerää näkyviä sormenjälkiä.

Suojaluokitukset ovat pysyneet samoina edeltäjämallista – rakenteella on siis luokitukset IP68/IP69-tasolle asti, eli roiskeita, vesiupotusta ja kuumia korkeapainesuihkuja vastaan. Puhelimella on lisäksi myös SGS:n viiden tähden pudotuksenkestävyyssertifiointi.

Näytön tekniset ominaisuudet:

  • 6,78” LTPO AMOLED –näyttöpaneeli
  • 2772 x 1272 pikseliä, 450 PPI, 19,5:9
  • 3600 nit pistemäinen maksimikirkkaus, 2000 nit HBM-maksimikirkkaus
  • 1-120 Hz adaptiivinen virkistystaajuus, 144 Hz peleissä
  • 2160 Hz PWM-himmennys, 3200 Hz kosketuksentunnistus
  • 10-bit, HDR10 & HDR10+, Dolby Vision, HDR Vivid, 95 % BT.2020
  • Aqua Touch, AOD-näyttö, Glove Mode, Adaptive tone

Näytön suurimmat uudistukset liittyvät kirkkauteen, PWM-himmennystaajuuteen sekä virkistystaajuuteen. Valmistaja mainostaa 1,15 mm kapeita näyttöreunoja, joka ovat kuitenkin käytännössä tässä hintaluokassa suht tavanomaiset. Näytön ominaisuudet ovat high-end-luokassa kokonaisuutena hyvää perustasoa.

LTPO AMOLED -tekniikkaan perustuva näyttöpaneeli on pysynyt kokonsa ja resoluutionsa puolesta muuttumattomana. Maksimivirkistystaajuus on nostettu 144 hertsiin ja koko näytön HBM-maksimikirkkaus 2000 nitiin. Näytön kirkkaus ei ole edelleenkään tässä hintaluokassa mitenkään erityisen korkea, joskin käytännössä varsin riittävä. Näytön valaistuksen PWM-himmennyksen taajuus on lähes tuplattu 3840 hertsiin, joten matalasta PWM-taajuudesta kärsivillä pitäisi olla entistäkin paremmat oltavat.

Näytön mukautuva virkistystaajuus toimii käytännössä edeltäjämallista tutulla 1-120 hertsin alueella, sillä täysi 144 hertsin virkistystaajuus on tuettuna vain muutamissa erikseen määritellyissä peleissä (Call of Duty Mobile, Mobile Legends: Bang Bang, PUBG Mobile and Free Fire/Free Fire Max, Brawl Stars, Clash Royale, Real Racing 3, Standoff 2, Clash of Clans). Näyttöasetuksissa on tarjolla kaksi mukautuvat virkistystaajuusvaihtoehtoa, joista ”korkea” painottaa hieman enemmän täyttä 120 hertsin taajuutta. Puhelin mukauttaa näytön virkistystaajuuden varsin monipuolisesti näytettävän sisällön mukaan ja laskee sen yhteen hertsiin jos näyttöön ei kosketa. Näyttö osaa myös mukautua videoiden virkistystaajuuksiin.

HDR-tuki on kattava, sillä näyttö tukee kaikkia yleisimpiä standardeja ja pyöritti ainakin meidän testeissämme HDR-videota kaikista testaamistamme palveluista.

Tekniset ominaisuudet:

  • Mediatek Dimensity 9600 Pro -järjestelmäpiiri
    • 2 x 4,55 C2-Ultra -prosessoriydintä
    • 3 x 4,35 GHz C2-Pro -prosessoriydintä
    • 3 x 3,1 GHz C2-Pro -prosessoriydintä
    • Arm Mali-G2 Ultra NX GPU
    • NPU 1090 -tekoälykiihdytin
  • 12 Gt LPDDR5X RAM-muistia
  • 512 Gt UFS 4.1 -tallennustilaa (suoraan pakkauksesta käytössä noin 40,4 Gt)
  • 5G SA sub-6GHz (n1/n2/n3/n5/n7/n8/n12/n18/n20/n25/n26/n28/n38/n40/n41/n48/n66/n71/n75/n77/n78/n79), LTE, Dual SIM (nano+e)
  • LTE, 4×4-MIMO, 2 x nanoSIM + 2 x eSIM
  • WiFi 802.11be Wi‑Fi 7, 2×2 MIMO
  • Bluetooth 6.2 (SBC, AAC, LDAC, aptX, aptX HD, LHDC 5.0), NFC
  • GPS(L1+L5), GLONASS(G1), BDS(B1I+B1C+B2a+B2b), Galileo(E1+E5a+E5b), QZSS(L1+L5), NavIC(L5)
  • symmetriset Stereokaiuttimet
  • Dual-cell 7150 mAh (26,89 Wh) li-ion-akku Si-C-anodilla, 25 % piipitoisuus
    • USB-C 3.2 gen 1 (5 Gbit/s)
    • 80 W SuperVOOC-pikalataustuki, 55 W USB PD PPS, 44 W UFCS, 50 W langaton AirVOOC-lataus
    • EPREL akun kesto käyttösykleinä: 1200
    • EPREL akun kesto lataussykliä kohti: 73 h 12 min

Sisuskaluissa oikeastaan ainoa merkittävä päivitys on Mediatekin tuore uusimman sukupolven järjestelmäpiiri. Muutamalla muulla osa-alueella on tapahtunut jopa takapakkia.

Järjestelmäpiirin osalta Oppo on siis pysytellyt edeltäjämallin tapaan Mediatekin valikoimissa ja valinnut sieltä uunituoreen Dimensity 9600 Pro -huippumallin. Piiri valmistetaan TSMC:n 2 nanometrin N2P-prosessilla ja perustuu uuteen All Big Core -arkkitehtuuriin, jossa kaikki prosessoriytimet ovat suorituskykyistä versiota. Kaksi suorituskykyisintä ARM C2-Ultra-ydintä toimivat 4,55 GHz maksimikellotaajuudella ja niiden lisäksi piirissä on C2-Pro-ytimiä kahdessa eri kellotaajuudella ja välimuistikoolla varustetussa kolmen ryppäässä. Grafiikkasuorituskyvystä vastaa Arm Mali-G2 Ultra NX GPU. Prosessorisuorituskyvyn kerrotaan parantuneen 15-17 % ja grafiikkasuorituskyvyn 27 %.

Suomessa X10 Pro Maxista on myynnissä vain yksi muistivariantti. Tallennustilaa on 512 Gt kuten edeltäjämallissakin, mutta RAM-muistin määrää on kutistettu 16:sta 12 gigatavuun, joka on harmillista. Syy tähän löytynee muistimarkkinoiden kriisistä.

Yhteysominaisuuksien puolella ainoa parannus on Bluetooth-version päivittyminen tuoreempaan 6.2-versioon. Maininnan arvoisia puutteita tässä hintaluokassa ovat Ultra Wideband- sekä satelliittihätäpuhelutoiminnon puuttuminen.

Myös akkukapasiteetti on täkäläisillä markkinoilla valitettavasti pienentynyt hieman, joka ei luonnollisestikaan ole koskaan hyvä kehityssuunta. Edeltäjämallissa akun kapasiteetti oli 7500 mAh, kun taasen nyt se on jostain syystä 7150 mAh. Eurooppalaisten haavoihin hieroo suolaa tieto siitä, että muilla markkinoilla kapasiteetti on 8000 mAh. Lataustehot ovat pysyneet samoina, eli 80 watin teho saavutetaan Oppon omalla SuperVOOC-laturilla ja 50 watin teho langattomasti Oppon omalla AirVOOC-laturilla. Qi 2.0 -standardin MPP-magneettikiinnitysprofiilin tukea ei ole.

  • Oikea kylki:
    • äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet
    • virta-/lukituspainike
  • Vasen kylki:
    • Snap Key -pikapainike
  • Alapääty:
    • korttikelkka (2 x nano-SIM)
    • USB-C 3.2 gen 1 -liitäntä (5 Gbit/s)
    • mikrofoniaukko
    • toinen stereokaiuttimista
  • Yläpääty:
    • kaiutinaukko
    • kuuloke näyttölasin saumassa
    • 50 MP etukamera näyttöreiässä

Find X10 Pro Maxin ulkoiset toiminnot ovat pysyneet lähes muuttumattomina edeltäjämalleista – ainoastaan oikean kyljen kamerapainikkeesta on jostain syystä luovuttu sen sijaan että sitä olisi kehitetty paremmaksi.

Vasemman kyljen Snap Key -toimintopainikkeen toteutus ei ole muuttunut tai kehittynyt aiemmasta. Toisin sanoen se on harmillisesti edelleen pyhitetty vain yhteen käyttötarkoitukseen, joka on kaiken lisäksi valittava valmiista noin kymmenen toiminnon valikoimasta. Käyttäjä ei voi siis asettaa painikkeeseen vaikkapa lempisovelluksensa avaamista tai määrittää erikseen toimintoja pitkälle- ja tuplapainallukselle.

Stereokaiuttimet ovat symmetriset, eli sekä ylä- että alapäädyn kaiutin käyttävät samanlaista elementtiä ja ne ovat molemmat suunnattu puhelimen päätyyn. Äänenlaadultaan kaiuttimet ovat high-end-mittakaavassa kohtalaisen hyvät. Edeltäjämalliin nähden ääni on hieman vähemmän terävä ja siinä on enemmän ilmavuutta ja syvyyttä. Matalat taajuudet toistuvat puhelimien mittapuulla kohtalaisen hyvin ja korkeammat taajuudet miellyttävän puhtaasti. Maksimivolyymi on keskitasoa korkeampi.

Näytön alle sijoitettu sormenjälkitunnistin perustuu ultraääneen ja toimii myös kosteilla sormilla. Tunnistimen toiminta oli testijaksolla luotettavaa ja nopeaa – pelkkä näytön nopea näpäytys riittää.

 

Kamera

Takakuoren vasemmassa ylänurkassa sijaitseva pyöreäkulmaisen neliön muotoinen kamerakehys on samankaltainen edeltäjämallin kanssa, mutta kameroita peittävä lasi on nyt vaihdettu mustareunaiseksi. Varsin poikkeuksellista on, että valkoinen ja harmaa värivaihtoehto eroavat yksityiskohdiltaan toisistaan.

Testikappaleemme harmaassa värissä takakuoren yläosassa on saumattomasti takalasista kohoava paksumpi saareke, johon sekä kamerat että salaman ja Lumo True Color -värikameran sisältävä erillinen alumiinisaareke on sijoitettu. Valkoisessa värivaihtoehdossa takakuoren lasiin muotoiltua kohoumaa ei puolestaan ole, kamerasaarekkeen metallireunassa on uritus ja salaman ja True Color -kameran sisältävä saareke on sivusuunnassa hieman eri kohdassa. Tästä syystä samat suojakuoret eivät sovi värivaihtoehtoihin ristiin.

Vaikka kamerakohouma on epäkeskeinen, se on siinä määrin leveä, ettei puhelin keiku pöydällä käytettäessä kovinkaan herkästi.

Kameran tekniset tiedot:

  • Kolmoistakakamera:
    • 200 megapikselin pääkamera (Samsung Isocell HPC, 1/1,3″; 0,6 um, Quad Bayer), f1.5, CIPA 6.5 OIS, 24 mm kinovastaava, Super QPD (PDAF)
    • 200 megapikselin ultralaajakulmakamera (Samsung HP5, 1/1,56”, 0,5 um, Quad Bayer), f2.2, 124° kuvakulma, 13 mm kinovastaava, Super QPD (PDAF), 4 cm tarkennusetäisyyys
    • 200 megapikselin 3x telekamera (Samsung HP5, 1/1,56”, 0,5 um, Quad Bayer), f2.1, CIPA 7.5 OIS, 70 mm kinovastaava periskooppiobjektiivi, Super QPD (PDAF), 10 cm tarkennusetäisyys
    • Lumo True Color -sävysensori, 24 spektrikanavaa, 15 aukon dynaaminen alue
  • Etukamera: 50 megapikseliä (Samsung JN5, 1/2,76”, 0,64 um, Quad Bayer), f2.2, 18 mm kinovastaava, Super QPD (PDAF)
  • LED-salama, lasertarkennus, valosensori
  • Videokuvaus:
    • 8K 30 FPS & 4K 120 FPS Dolby Vision pääkameralla
    • 4K 60 FPS kaikilla kameroilla, Dolby Vision

Find X10 Pro Maxin Hasselblad-yhteistyössä toteutettu takakamera on markkinoiden ensimmäinen kolmen 200 megapikselin sensorin toteutus älypuhelimessa. Lisäksi ultralaajakulmakamera on ensimmäinen 200 megapikselin toteutus luokassaan. Hasselbladin kanssa toteutettua on erityisesti linssisuunnittelu sekä väriprosessointi.

Pääkameran sensorin resoluutio on kasvatettu 50:stä 200 megapikseliin, mutta sensorin fyysinen koko on pysynyt suunnilleen samana. Sensoriksi on valittu Samsungin Isocell HPC, joka hyödyntää Samsungin DeePix-tekniikkaa suuremman valomäärän tallentamiseksi etenkin kirkkaissa kuvauskohteissa. Tekniikan mainostetaan kasvattavan kuvapisteen varauskapasiteettia (full well capacity) 60 % edellisen sukupolven sensoriin nähden, mahdollistaen kirkkaammat yksityiskohdat ja jopa 17 aukon dynaamisen alueen. Tekniikkaa voidaan hyödyntää sekä kuvissa että videossa.

Ultralaajakulmakameran resoluutiota on nostettu myös 200 megapikseliin, mutta ehkäpä vielä oleellisempana teknisenä yksityiskohtana sen sensorikoko on luokassaan poikkeuksellisen suuri 1/1,56”. Varustukseen kuuluu myös sensorikoko huomioiden kohtalaisen valovoimainen objektiivi sekä automaattitarkennus lähikuvauksella, joten paperilla ultralaajakulma on teknisesti markkinoiden kärkeä.

Telekamera perustuu samaan 200 megapikselin HP5-sensoriin kuin edeltäjässä ja tarjoaa valovoimaisen f2.1-aukkosuhteen periskooppiteleobjektiivin, joka tarjoaa noin kolminkertaisen polttovälin pääkameraan nähden.

Lisäksi samassa erillisessä saarekkeessa salamavalon kanssa sijaitsee Lumo True Color -sensori, jonka tehtävänä on mitata ympäristön värejä ja värilämpötilaa, jotta kuvien värintoisto pysyisi mahdollisimman luonnollisena ja yhteneväisenä. Oppon mukaan sensori tukee 15 aukon dynaamista aluetta (5,5x edeltäjämalliin nähden), 43 % aiempaa suurempaa valoherkkyyttä ja 24 spektrikanavaa.

Kamerasovelluksen toteutus on muuttunut varsin vähän edellisen sukupolven mallista ja se tuntuu varmasti tutulta myös OnePlussan viimevuotisista puhelimista siirtyville. Oppon kamerasovellus on toimiva ja sulava, eikä siinä ole suurempaa kritisoitavaa. Monien muiden valmistajien tapaan kuvaustilavalikko sijaitsee vasta selattavan kuvaustilalistan päässä, joten siihen olisi mukava saada suorempi pääsy ilman erillistä selailua.

Kuvausnäkymän vasemman reunan (pystyasennossa yläreuna) pikatoimintojen toteutusta on hieman muutettu sekä ylänurkasta avautuvan asetusvalikon toteutusta hienosäädetty. Visuaalisesti ollaan menty omasta mielestäni hieman takapakkia, sillä pika-asetusvalikon kuvakkeet ovat nyt kaikki tasakokoisen pyöreitä, mutta valikko avautuu paremmin peukalon ulottuville, joten sitä on helpompi operoida yhdellä kädellä. Lisäksi suodatin- ja värimaailman mukautusnäkymää on hieman muutettu ja se tarjoaa nyt Applen puhelimista tutun nelikenttävalitsimen kylläisyyden sekä valojen ja varjojen säätöä varten.

Uusi ominaisuus on myös Lumo Framing, joka on käytännössä tekoälyavusteinen kuvauskohteen asetteluavustaja, joka antaa ruudulla käyttäjälle vinkkejä kuvakuvakulmasta ja rajauksesta kuvauskohteen perusteella. Tämän käyttö vaatii jostain syystä Oppo-tilille kirjautumista.

Mestari-tila tarjoaa sekä automaatti- että manuaalisäädöt. Automaattitila tarjoaa monipuolisemmat värien mukautusmahdollisuudet sekä neutraalimman kuvaprosessoinnin kuin tavanomainen kuvaustila ja Pro-tila puolestaan perinteiset manuaalisäädöt. Lisäksi Mestari-tilassa kuvatessa voi valita JPG- ja RAW-formaatin sekä 50 megapikselin resoluutiolla kuvaamisen.

Vakiosovelluksen ohella Oppo mainostaa Find X10 -malleille natiivia tukea laajat manuaalisäädöt sekä OLog2- ja Open Gate -tallennuksen tarjoavalle BlackMagic Camera -sovellukselle.

Find X10 Pro Maxin kolmoiskameran tarjoama polttovälialue yltää ultralaajakulmakameran kinovastaavasta 13 mm:stä telekameran kinovastaavaan 70 mm:iin. Toisin sanoen telekameran polttoväli on ultralaajakulmakameraan nähden noin 5,4-kertainen. Pääkameraan nähden telekameran mainostetaan olevan 3-kertainen, mutta yksinkertaisella laskutoimituksella pääkameran 24 mm kinovastaava polttoväli on todellisuudessa telekameraan nähden noin 2,9-kertainen. Lisäksi kuvausnäkymästä löytyy suorat pikapainikkeet pää- ja telekameroilta tehtävään sensorirajaukseen perustuville 2x- ja 6x-tiloille.

Oppon LUMO True Image Engine -väriprosessointi hyödyntää kameran erillistä värispektrisensoria ja valmistajan mukaan tarjoaa paremman yhteneväisyyden esikatselun ja varsinaisen kuvan välillä, kameroiden välillä sekä valokuvien ja videon välillä. Käytännössä totesimme, etteivät mainospuheet toteudu kaikissa tilanteissa käytännössä, sillä jopa yllättävän usein samassa tilanteessa eri kameroilla otettujen otosten valkotasapainossa ja väreissä oli havaittavia eroja (kuten myös yllä esimerkiksi pääkameran ja ultralaajakulmakameran välillä). Tämä olikin pienoinen pettymys, etenkin kun osa kilpailijoista kykenee yhteneväisempään suoritukseen kokonaan ilman erillistä tarkoitukseen pyhitettyä sensoria.

Find X10 Pro Max tallentaa oletuksena 26 megapikselin Ultra Clear -tilassa, joka vastaa hieman iPhoneissa käytettävää 24 megapikselin tilaa. Kamera säätää resoluution tilanteen mukaan, eli käytännössä heikommissa valaistusolosuhteissa resoluutio laskee tyypillisesti 12 megapikseliin. Edeltäjämallin tapaan testikokemuksiemme perusteella Ultra Clear -tila kannattaa pitää päällä, jos muutaman megatavun suurempaa tiedostokokoa ei koe haitaksi.

Yleisilmeeltään Find X10 Pro Maxin pääkameran kuvanlaatu on näyttävän ja miellyttävän näköistä, kuten tämän luokan puhelinkameralta voikin odottaa. Kuvien yleisilme on pääosin luonnollinen ja värintoisto on eläväistä, muttei häiritsevän korostunutta. Edeltäjämalliin nähden on tapahtunut parannusta etenkin vihreän värin luonnollisen toiston suhteen.

Kriittisemmässä lähemmässä tarkastelussa kuvista löytyy kuitenkin vielä hieman parantamisen varaa. Pikselitasolla jälki on kohtalaisen luonnollista, mutta yksityiskohdat ovat hieman pehmeitä ja viimeisin terävyys jää puuttumaan. Hyvässä valaistuksessa pikselitasolla voi havaita neutraalin näköistä rakeisuutta ja prosessointi jättää kuviin pientä luminanssikohinaa.

Siihen nähden, että valmistaja erityisesti mainostaa pääkameran sensorin laajaa dynaamista aluetta, dynamiikassa voisi kriittisesti arvioiden olla joissain tilanteissa vielä hieman parantamista, sillä etenkin kirkkaiden kohtien puhki palamista tavattiin satunnaisesti. Lisäksi havaitsimme jostain kuvista HDR-prosessoinnin ”hehkua” korkean kontrastin rajoissa, kuten taivasta vasten olevista puiden oksista.

Hämäräolosuhteissa Find X10 Pro Maxin pääkamera pärjää lippulaivaluokassa hyvin, muttei poikkeuksellisesti. Kuvat ovat yleisilmeeltään hyvän näköisiä, värintoisto eläväistä ja kohinanvaimennus on melko kypsää, eli kamera sallii kuviin hienojakoista luminanssikohinaa sen sijaan että silottelisi sen tyystin pois. Pikselitasolla prosessointijälki on sitä maalausmaisempaa, mitä vähemmän valoa on tarjolla. Dynamiikka on tavanomaista parempaa kuvien tummilla alueilla, mutta kirkkaat valonlähteet palavat edelleen usein puhki. Oppon aiempien lippulaivamallien tapaan X10 Pro Max ei pyri tekemään yöstä päivää, eli se ei valota kuvia merkittävästi enempää kuin miltä ne näyttävät todellisuudessa. Tämän vuoksi automatiikka ei myöskään muodosta hyvin pimeistä tilanteista otoksia, joissa näkyy paljon enemmän asioita kuin mitä ihmissilmä kykeni näkemään.

Edeltäjämalliin nähden kaikilla kameroilla kuvien yleisilme on useimmissa ottamissamme vertailukuvissa hyvin samankaltainen. Valoisassa pikselitasolla voi X10:ssä huomata hieman vähemmän terävöintiä ja paikoin hieman luonnollisempaa jälkeä sekä joissain kuvissa hieman enemmän yksityiskohtia, mutta erot ovat pieniä. X10:n kuvissa myös tietyt värit, kuten vihreä nurmikko, ovat paikoin luonnollisempia ja hyvässä valossa valkotasapaino toistuu X10:llä usein hieman lämpimämpänä.

2x-tila hyödyntää korkean resoluution pääkameralta tehtävää sensorirajausta, mutta Oppo ei varsinaisesti erittele missään, käyttääkö se prosessoinnissa apuna myös tekoälyä.

2x-tilalla otetuissa kuvissa voi havaita päivänvalossa havaittavasti enemmän yksityiskohtia kuin 1x-tilassa pääkameralla otetuista kuvista tehtävästä rajauksesta, mutta prosessointijälki ei saa kaikilta osin puhtaita papereita, sillä lähempää pikselitasolla tarkasteltaessa voi havaita epäluonnollisen näköistä terävöinti jälkeä sekä artefakteja.

Hämärässä etu yksityiskohtien osalta 2x-tilan käytöstä vaikuttaisi sulavan käytännössä täysin, sillä prosessoinnin myötä sen jälki muuttuu maalausmaiseksi ja lähemmässä tarkastelussa yksityiskohtien määrässä ei ole tarjolla mainittavaa etua pääkameran kuvasta jälkikäteen tehtyyn rajaukseen nähden. Lisäksi 2x-kuvien dynamiikka jää kokemuksiemme mukaan hämärässä hieman tukkoisemmaksi.

Markkinoiden ensimmäinen 200 megapikselin ultralaajakulmakamera on kuvanlaadultaan luokkansa parhaimmistoa, muttei siitä huolimatta varsinaisesti merkittävästi parempi kuin edeltäjässä, mikä on jopa varsin yllättävää ottaen huomioon tekniset parannukset. Hyvässä valossa kuvissa on hieman enemmän yksityiskohtia sekä hieman voimakkaampi pikselitason terävöintijälki kuin edeltäjämallissa. Dynamiikka on ultralaajakulmakameroiden luokassa erittäin hyvää. Yleisesti ottaen kuvien yleisilme on terävä ja värimaailma on suht luonnollinen, mutta valkotasapaino on tyypillisesti pääkameraa viileämpi.

Kriittisemmässä lähitarkastelussa pikselitason jälki on ultralaajakulmakameroille tyypillisesti hieman pehmeää ja sitä on pyritty kompensoimaan lisäämällä hieman terävöintiä. Laaja kuvakulma aiheuttaa pientä pehmenemistä aivan kuvan reunoille. Lisäksi kuvissa voi havaita (esim. traktorikuva) HDR-prosessoinnista johtuvaa hehkuefektiä sekä kromaattista värivirhettä korkean kontrastin rajapinnoissa, kuten taivasta vasten olevissa puiden oksissa.

Hämärässä ultralaajakulmakameran tekee melko pätevää jälkeä, mutta värimaailma on hieman haaleampi kuin puhelimen kahdella muulla kameralla ja kuva menee valaistuksen heikentyessä nopeammin suttuiseksi. Jälki on maalausmaista pikselitasolla. Ultralaajakulma on muita kameroita huonompi keräämään valoa ja kuvan yleisilme muuttuu kameroista ensimmäisenä pehmeäksi. Kohina pysyy pääkameran tapaan melko hyvin hallinnassa ilman että sitä silotellaan kokonaan pois. Hämärässä Edeltäjään nähden X10 Pro Maxin ultralaajakulmakamera kykenee ottamaan hieman valoisampia kuvia ja kuvissa on havaittavasti parempi dynamiikka. Dynamiikan myötä tarjolla havaittavasti parempi yksityiskohtien ja värien toisto tummilla alueilla.

Telekameran kuvanlaatu ei ole muuttunut kovinkaan mainittavasti edeltäjämallista, joka ei ole ihme, sillä se perustuu tismalleen samaan rautatoteutukseen. Siitä huolimatta kyseessä on edelleen erinomainen toteutus 3x-telekameroiden kategoriassa – se tarjoaa yleisilmeeltään miellyttäviä, värimaailmaltaan melko luonnollisia, teräviä ja yksityiskohtaisia kuvia, joissa on hyvä dynamiikka. Suurehko sensori takaa kuviin miellyttävän luonnollisen taustan sumentumisen.

Hieman yllättäen pikselitason jälki vaikuttaisi vähemmän skarpilta kuin edeltäjässä, mutta kyse on pääosin terävöinnistä, sillä yksityiskohtien määrässä ei ole juuri eroa. Jotkut tekstit tosin tuntuivat erottuvan edeltäjämallilla otetuissa kuvissa selkeämmin ja luonnollisemmin. Viimeisin pikselitason terävyys jää kuitenkin uupumaan, joten siltä osin jää vielä hieman parannettavaa. Joissain tilanteissa pikselitasolla saattoi myös havaita hieman AI-henkistä prosessointijälkeä, jota Mestari-tilassa otetuissa kuvissa ei näy.

Testijaksolla telekameraa käytti eri tilanteissa erittäin mieluusti ja se sopi mm. käytettäväksi lapsien kuvaamiseen sisätiloissa ilman että kohteet tärähtävät kovinkaan herkästi, joka ei ole edes high-end-puhelimien telekameroilla itsestäänselvyys.

Hämärässä telekamera jatkaa hyvänä suorittajana luokassaan ja on käyttökelpoinen valinta edelleen heikommassakin valossa. Kuvien yleisilme on skarppi ja värikäs, joskin prosessointi muuttuu lähemmässä tarkastelussa sitä maalausmaisemmaksi, mitä vähäisemmäksi valo käy. Samalla myös hienojakoisemmat värisävyt hieman hukkuvat. Pääkameran tapaan myöskään telekamera ei ole erityisen hyvä loihtimaan kuvasta todellista tilannetta valoisampaa. Edeltäjämalliin nähden kuvanlaatueroa on varsin vähän, mutta dynamiikka tummilla alueilla vaikuttaisi olevan parempaa ja sen myötä kamera toistaa paremmin värejä ja yksityiskohtia niiden osalta.

Kuvausnäkymässä on suoraan tarjolla 6x-kuvaustila, joka on käytännössä telekameralta tehtävä sensorirajaus. Kuvia lähemmin tarkasteltaessa voi harmillisesti huomata selvää tekoälyprosessointia, joka sotkee mm. tekstejä ja luo epäluonnollisen näköisiä keinotekoisia tekstuureja. 6x-tilan kuvanlaatu myös häviää kilpaileville 5x telekameroille, kuten Galaxy S26 Ultran telelle.

Heikommassa valaistuksessa 6x-tilasta ei ole juuri kuvanlaadullista hyötyä, sillä se lähinnä silottelee kuvaa siistitymmän maalausmaiseksi, tekee vahvasti tekoälyhenkisiä parannuksia ja vie samalla mennessään kaikki hienojakoisemmat 3x-tilassa näkyvät yksityiskohdat.

Find X10 Pro Max tarjoaa myös nykypäivänä lippulaivapuhelimissa yleistynyttä tekoälyzoomausta 30x-zoomaustasosta alkaen. Käyttäjä voi itse kytkeä toiminnon päälle ja pois etsinnäkymään ilmestyvästä pikakuvakkeesta.

Tekoälyzoom ei itsessään Find X10 Pro Maxissa tarjoa oikeastaan mitään uutta aiemmin nähtyihin toteutuksiin. Käytännössä puhelin tunnistaa kohteen ja korvaa sen tekstuurit parhaansa mukaan omalla tulkinnallaan tilanteesta. Kyseessä ei siis ole enää varsinaisessa merkityksessään valokuva, vaan tekoälyn luoma rekostruktio tilanteesta. Kuvan yleisilme saattaa äkkiseltään näyttää vakuuttavalta ja hyvältä, mutta totuus paljastuu kuvia lähemmin tarkastelemalla. Välillä arvaukset yksityiskohdista menevät täysin pieleen tai ovat muuten vain kaukana todellisuudesta. On esimerkiksi tyypillistä, että tekoäly muuttaa vanhan kuluneen tiiliseinän täsmälliseksi ja sileäksi tiiliseinäpinnaksi.

Erillisellä Hasselblad Hi-res -kuvaustilalla on mahdollista ottaa kuvia kaikilla kolmella kameralla sekä 200 että 50 megapikselin resoluutiolla. Myös Mestari-tilan JPG Max- ja RAW Max -asetuksilla on mahdollista tallentaa kuvia korkeammalla 50 megapikselin resoluutiolla kaikilla kolmella takakameralla.

Pääkameran 200 megapikselin kuvat tarjoavat hieman enemmän yksityiskohtia kuin 26 megpikselin Ultra Clear -kuvat, mutta todellinen hyöty jää silti varsin tapauskohtaiseksi, sillä samalla jälki on myös hieman prosessoidumman näköistä. Ultralaajakulmakameralla mainittavaa hyötyä täydestä sensorin resoluutiosta ei vaikuttaisi olevan, vaan kuva on lähinnä hieman keinotekoisesti terävöidymmän näköinen. Telekameralla ero yksityiskohtien määrässä ja terävyydessä on selvä, mutta prosessointijälki ei ole erityisen puhtaan näköistä, vaan se on hieman tarpeettoman prosessoitua, joka saattaa rajata hyödynnettävyyttä.

Täyden 200 megapikselin resoluution käyttöä ei voi useimmissa tilanteissa erityisemmin suositella, mutta pää- ja telekameroilla siitä saattaa olla jossain tilanteissa hyötyä kuvien jälkirajaamisessa. Kuvat ovat myös kooltaan 35-60 megatavua, joten siltäkin osin täyden resoluution käyttöä muissa kuin poikkeustilanteissa on hankalahko perustella.

Etukamera ei ole muuttunut edeltäjämallista ja myös sen kuvanlaatu on pysynyt varsin samankaltaisena. Kuten tämän hintaluokan puhelimelta voikin odottaa, se suorittaa varsin hyvällä tasolla, tuottaen hyvässä valossa luonnollisen ja miellyttävän näköistä jälkeä. Puhelimen muiden kameroiden tapaan pikselitason yksityiskohdat toistuvat hieman pehmeästi, joten siinä olisi vielä parannettavaa. Etukamera pärjää myös hämärässä kohtalaisen hyvin, kunhan hyväksyy pehmeyden lisääntymisen yksityiskohtien tasolla.

Find X10 Pro Max tukee 8K 30 FPS ja 4K 120 FPS Dolby Vision -videokuvausta kaikilla kolmella takakameralla, mutta kameraa ei voi tällöin vaihtaa kuvaamisen aikana. 4K 60 FPS Dolby Vision -videon tallentamisen aikana kameran vaihtaminen sen sijaan onnistuu. Pääkameran DeePix-tekniikalla varustetun sensorin kerrotaan kykenevän taltioimaan Dolby Vision -videoon jopa 17 aukon dynaamisen alueen.

120 FPS:n 4K Dolby Vision -video tallentuu HEVC-pakattuna (Main10@L6.1@Main HLG) noin 110-115 Mbit/s bittivirralla Kaikki videot tallentuvat aina 256 kbit/s stereoäänellä. 4K 60 FPS -videon bittivirta HEVC-pakkauksella (Main@L6.1@Main) on noin 80 Mbit/s ja Dolby Vision tuo videoon noin 10 Mbit/s lisäyksen.

Edistyneemmille käyttäjille on lisäksi mahdollisuus kuvata Pro-video-tilassa O-Log2-profiililla monipuolisempaa kuvan ilmeen jälkikäsittelyä varten, käyttää LUT-värimäärittelyjä reaaliaikaisesti etsinnäkymässä sekä tallentaa videota kaikilla kameroilla open gate -muodossa, eli koko kuvasensorin alalta (tällöin elektroninen kuvanvakautus ei ole käytettävissä).

Find X10 Pro Maxilla kuvatun 4K-videon kuvanlaatu on kokonaisuutena hyvää, kuten tämän hintaluokan puhelimelta voikin odottaa. Kuvan yleisilme on skarppia ja värintoisto varsin luonnollista. Eri kameroiden välillä kuvan yleisilme pysyy ilahduttavasti hyvin samankaltaisena, toisin kuin valokuvauksessa. Pienenä parannuskohteena pikselitason yksityiskohtien toisto jää hieman pehmeäksi ja voisi olla skarpimpaa. Dynamiikka on hyvää, mutta valmistajan mainostamasta laajasta dynaamisesta alueesta huolimatta haastavimmissa tilanteissa kirkkaiden kohteiden voi havaita palavan puhki.

Ultralaajakulmakamera on joukon pehmein ja kuvassa näkyy joissain tilanteissa päivänvalossakin hienoista luminanssikohinaa, mutta kuvanlaadullinen ero pääkameraan on pienempi kuin useimmissa muissa puhelimissa. Telekameran kuva näyttää ehkäpä joukon parhaimmalta ja onkin sitä etenkin omassa luokassaan.

Hämärässä Find X10 Pro Max jatkaa kohtalaisen hyvää suorittamistaan, vaikkakaan lähellä täydellistä suoritusta ei olla. Kaikki kolme kameraa pystyvät vangitsemaan kaupungin iltavalaistuksessa riittävästi valoa ja dynamiikka estää tummien alueiden liiallisen tukkeutumisen. Kirkkaimmat kohdat, kuten katuvalot, palavat kuitenkin auttamatta puhki. Hienommat värisävyt kärsivät selvästi rajallisesta valon määrästä. Kameroiden välinen valkotasapaino ei pysy haastavammissa hämärävalaistuksissa samaan tapaan yhteneväisenä kuin päivänvalossa.

Videon kuvanvakautus toimii testikokemustemme mukaan Find X10 Pro Maxilla kohtalaisesti, mutta ei yllä high-end-kamerapuhelimien parempaan puoliskoon. Pro-videokuvaustilassa voi valita käytetäänkö vakautusta lainkaan, käytetäänkö vain optista vakautusta vai onko myös elektroninen vakautus käytössä.

Ultralaajakulmakameralla video pysyy kokonaisuutena vakaimpana, mutta osassa kuvaustilanteita yksityiskohdissa näkyy tärähdysten hetkellä häiritsevää mikrovärinää.

Pääkameran vakautuksen toiminta on paikoin hieman erikoisen näköistä – se pitää kuvan yleisesti melko vapaana, mutta sallii kuvaan yllättävän teräviä nykäyksiä esimerkiksi kävelyn heilahdusten suunnanmuutoksissa. Lisäksi mikrovärinä yksityiskohtien tasolla ei ole myöskään pääkameralla tavatonta.

Telekameran vakautus pystyy pitämään kuvan yleisellä tasolla vakaana myös rauhallisessa kävelyssä, mutta askelten kohdalla kuvaan pääsee selkeästi havaittavaa mikrovärinää. Suuremmissa heilahduksissa kuvaan pääsee teräviä nykäyksiä.

Heikossa valossa ja hämärässä kuvanvakautuksen toiminta on muutoin samankaltaista, mutta mikrotason värinää esiintyy enemmän ultralaajakulmakameralla ja telekameralla.

 

Käyttöjärjestelmä

Find X10 Pro Maxissa pyörii Android 17 -käyttöjärjestelmä Oppon Color OS -käyttöliittymän tuoreimmalla 17-versiolla. Samainen Color OS 17 tulee päivityksenä saataville myös OnePlussan ja Realmen viimeisimpien sukupolvien huippumalleihin.

Oppo puhuu paljon hienoilla markkinointitermeillä, kuten Luminous Rendering Engine, Trinity Engine ja Living Flow Design, joista osa on tuttuja jo Color OS:n edellisestä versiosta. Yksinkertaistetusti käyttöliittymän pitäisi Oppon mukaan olla entistä sujuvampi ja soljuvampi, yhtenäisempi ja mukautuvampi käyttäjän siirtyessä tehtävästä ja sovelluksesta toiseen. Samaa saumattomuutta mainostettiin tosin jo edellisessä versiossa, joten nyt sitä on kehitetty vain eteenpäin. Oppon mukaan sovellusten avausvakaus (mitä ikinä se tarkoittaakaan) on 55 % parempi, kuvagallerian pikkukuvien latausnopeus 50 % parempi sekä käyttöjärjestelmä pystyy pitämään 25 % enemmän sovelluksia auki taustalla.

Lisäksi joukkoon on lisätty läpikuultavia elementtejä ja kosketuksen mukaan puristuvia sekä venyviä käyttöliittymäanimaatioita. Käytännössä käyttöliittymään on tuotu lisää visuaalista herkuttelua erilaisten dynaamisten efektien muodossa, joka jakaa varmasti mielipiteitä. Kyse on lähinnä visuaalisten yksityiskohtien viilaamisesta kuin käyttöä helpottavista uudistuksista. Jos kuitenkin arvostaa pieniä visuaalisia yksityiskohtia ja animaatioita, on Color OS 17 todennäköisesti palkitsevampi ja hauskempi käyttökokemus.

Perussovellusten osalta Oppo luottaa pitkälti Googlen tarjontaan, mutta se on höystänyt valikoimaa muutamilla omilla lisäsovelluksillaan sekä joukolla esiasennettuja kolmansien osapuolien sovelluksia, jotka saa onneksi poistettua puhelimesta.

Päivitystuki on sama kuin edeltäjämallissa – eli viisi vuotta Android-versiopäivityksiä ja kuusi vuotta tietoturvakorjauksia – jota voi pitää perustasoisena high-end-luokassa, mutta se ei pärjää markkinoiden kärjen (Google, Samsung, Honor, Motorola) seitsemän vuoden päivitystuelle.

Oppo on kehittänyt tekoälyominaisuuksiensa kattausta ja tuonut Color OS 17:n myötä muutamia uusia ominaisuuksia. Aivan kaikki Color OS 17:n yhteydessä esitellyt uudet ominaisuudet eivät ole saatavilla Suomessa. Suuri osa tekoälyominaisuuksista on koottu asetusvalikkoon Oppo AI -otsikon alle.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on Oppo AI -asetusvalikosta löytyvä AI läpinäkyvyysraportti, joka tekee käyttäjän pyynnöstä tai jatkuvasti päiväkohtaisesti tekoälyn tietojenkäsittelyraportin, joka kertoo mitä käyttäjän tietoja on käsitelty salattuna pilvessä.

Täysin uusi ominaisuus on AI Mind Pilot, joka on agenttitilan ja kysymystilan tarjoava tekoälyapuri. Kysymystilassa esitetty kysymys pyöräytetään useamman eri tekoälyavustajan (Gemini, Perplexity ja ChatGPT) kautta ja käyttäjä voi ristiin vertailla vastauksia. Ominaisuus osoittautui joissain tilanteissa yllättävänkin toimivaksi ja vastaavaa ei ole tarjolla kilpailijoiden puhelmissa. Mind Pilotin Agenttitila puolestaan toimii käyttäjän avustajana tietynlaisissa valmiiksi määritellyissä tehtävissä, kuten järjestelee kuvia tai tiedostoja, tekee tutkimusta tai analyysia, koostaa presentaation tai raportin sekä auttaa luovassa suunnittelussa, kuten logon luomisessa. Ominaisuus toimii tarvittaessa myös taustalla ja data pysyy puhelimessa. Agenttitilassa tekoälymalliksi on valittavissa ChatGPT ja Manus. Mind Pilot tukee suomen kieltä.

Pari vuotta sitten lanseerattua AI Mind Space -muistiinpanoavustajaa on jälleen kehitetty hieman monipuolisemmaksi. Uusina taitoina se muistaa nyt kokonaisia dokumentteja, tallennuksia voi ketjuttaa vaikka edellinen vielä prosessoitavana ja se osaa tehdä matkasuunnitelma- ja opiskelumuistiinpanokoosteita. Mind Space tukee aiempaan tapaan suomen kieltä, kunhan käyttäjä on liittynyt sovelluksen asetuksista beetaohjelmaan. Käytännössä havaitsimme edelleen samoja puutteita, jotka ovat vaivanneet Mind Spacessa tähänkin asti, eli esimerkiksi tallennettuun nettisivuun ei ole tarjolla edelleenkään linkkiä, jonka kautta sivua voisi palata tarkastelemaan, eikä Mind Space osaa hakea lähdesivusta muuta tietoa kuin näytöllä näkyvät tiedot. Mind Pilotin tekoälyavustaja kuitenkin osaavat hakea netin kautta tietoa kyseessä olevasta sivustosta, joten tekoälyagentin kautta onkimalla vaikkapa kyseisen nettisivun kooste on saatavilla. Se on kuitenkin tapana kömpelö, jos käyttäjä haluaisi vain palata linkistä ko. sivulle.

AI Mind Suggest -ominaisuus on toteutettu hieman hämärästi, sillä sitä ei löydy mistään laitteen asetusvalikoista, mutta silti se vaikutti toimivan testipuhelimessa rajallisesti antamalla tietoja esimerkiksi luvassa olevasta lennosta. Oppon mukaan sen pitäisi luoda mm. aamukooste sisältäen tietoa merkkipäivistä, kalenteritapahtumista, säästä, uutisista ja vastaavasta, mutta tällaista koostetta emme testijaksolla saaneet.

Uutta on myös OSee-kameratyökalu, joka on ikään kuin tekoälyavusteinen kameranäkymä. Sen toteutus on hieman hämmentävä, sillä OSeetä ei löydy laisinkaan sovellusvalikosta (ilmestyi sovellusvalikkoon testijakson lopulla tulleen päivityksen myötä) tai asetusvalikon tekoälyvalikosta, vaan sen saa käynnistettyä ainoastaan Snap Key -pikapainikkeella, jos OSee on asetettuna siihen pikatoiminnoksi. OSeen taitoihin lukeutuu dokumenttiskannaus, kaavan tai taulukon kopiointi, tietojen hakeminen kohteesta, ravitsemustietojen antaminen ruoka-aineista, käännökset ja QR-koodien avaaminen, mutta ominaisuus toimii vain englanniksi.

Vanhemmista tekoälyominaisuuksista Tekoälypohjainen kirjoittaja ja litterointi eivät tue edelleenkään suomen kieltä.

Dontkillmyapp-testisovelluksesta Find X10 Pro Max sai varsin keskinkertaisen noin 50 % tuloksen, joka on suunnilleen linjassa edeltäjämallin kanssa. Sovelluksen taustatoimintojen rajoitukset voi poistaa akkuasetuksista, mutta harmillisesti se ei tuntunut juurikaan vaikuttavan testin tulokseen, eli siitä huolimatta taustatoiminnan rajoituksia pysyy edelleen päällä.

 

Suorituskyky

Pitkäkestoista suorituskykyä mitatessa CPU Throttling Test -prosessorirasitustestissä tulos oli high-end-puhelimeksi kohtalainen 62 %, mutta vastaavasti 3DMark Wild Life Extreme Stress Test -grafiikkarasitustestin tulos oli aivan poikkeuksellisen heikko 21 %. Laite pysyi kuitenkin testin aikana hyvin maltillisen lämpöisenä, eli kyse vaikuttaisi olevan enemmänkin siitä, että Oppo rajoittaa piirin suorituskykyä todella ylivarovaisesti. Myös testin suorituskyvyn keihittymisgraafi näyttää varsin mielenkiintoiselta, sillä 20 minuutin testijakson keskivaiheilla suorituskyky pysyy alun laskun jälkeen stabiilina, mutta viimeisten kierrosten aikana nähdään vielä selvä romahdus.

Synteettisissä suorituskykytesteissä Find X10 Pro Max oli mielenkiintoinen testattava, koska se on ensimmäinen Dimensity 9600 Pro -piiriä käyttävä puhelin io-techin testissä. Ajamiemme testien perusteella suorituskykytaso on ehkäpä pienoinen pettymys, vaikka kyse onkin erittäin suorituskykyisestä piiristä.

Tuloksien perusteella Dimensity 9600 Pro asettuu suht samalle viivalle Qualcommin viime sukupolven Snapdragon 8 Elite gen 5 -piirin kanssa, joka on ollut laajasti käytössä vuoden 2026 lippulaivapuhelimissa. Todellinen haastaja on kuitenkin Dimensity 9600 Pron kanssa samoihin aikoihin julkaistu uusi Snapdragon 8 Elite Extreme gen 6, joka on käytössä monessa kohtapuoliin markkinoille saapuvissa Find X10 Pro Maxin kanssa kilpailevissa high-end-puhelimissa. Ensimmäisten ulkomaisten testien perusteella suorituskykyisimmät Snapdragon 8 Elite Extreme gen 6 -puhelimet olisivat suorituskykytesteissä havaittavasti suorituskykyisempiä – palaamme aiheeseen kun saamme ensimmäisen puhelimen testiin.

Edeltäjämallin Dimensity 9500 -piiriin nähden suorituskyky näyttäisi testitulosten perusteella kasvaneen suht maltillisesti, mutta silti havaittavasti. Maininnan arvoisena seikkana Find X9 Pro saa jostain syystä poikkeuksellisen heikon tuloksen tuoreesta Geekbench 7:stä (eikä ole ainut puhelin joka käyttäytyy näin), joten vanhemmassa Geekbench 6 -testissä erot ovat selvästi pienempiä: X10 Pro Max on moniydintestissä ainoastaan noin 5 % nopeampi ja yhden ytimen testissä peräti noin 4 % hitaampi.

Tekoälytesteistä AITuTun kumpikaan testi ei suostunut jostain syystä pyörähtämään kummallakaan Oppon Find X -puhelimella läpi, joten ne jätettiin pois testien joukosta.

 

Akunkesto & latausnopeus

Edeltäjämallin suuri 7500 mAh akku tarjoili testissämme erinomaisen akunkeston, mutta Find X10 Pro Maxin akunkesto osoittautui testijaksolla pieneksi pettymykseksi, vaikka olikin perushyvällä tasolla.

Yhdellä latauksella selvittiin toistuvasti vaivatta kahden vuorokauden yli, mutta edeltäjämallilta nähtyjä kolmen ja neljän päivän ylityksiä ei Find X10 Pro Maxista saatu irti samaan tapaan. Tyypillisesti yhden päivän päätteeksi akkua oli jäljellä noin 70 % 2-3 tunnin näytön päälläoloajalla. Kahden päivän ylityksen jälkeen akun varausta oli tyypillisesti jäljellä 20-30 % näytön kokonaispäälläoloajan liikkuessa 4-6 tunnin haarukassa. Parhaimmillaan testijaksolla saavutettiin noin 7,5 tunnin näytön päälläoloaikoja niin että akku ei loppunut kesken. Testikokemustemme perusteella laskennallisesti 8-9 tunnin näytön päälläoloajat yhden päivän ylityksessä ovat realistisia.

Testijakson tyypilliseen puhelimenkäyttöprofiiliin kuului mm. WhatsApp- ja Slack-viestittelyä, Twitterin ja Instagramin selailua, sähköpostien lukemista, karttasovelluksen käyttöä ja navigointia, nettiselailua, satunnaisia puheluita, lyhytjaksoista pelailua ja kameran käyttöä mobiiliverkkoyhteyden, Bluetoothin, WLAN:in ja synkronointien ollessa jatkuvasti päällä. Käyttöjärjestelmän teema oli asetettu suurimman osan ajasta tummaksi. Näytön virkistystaajuus oli suurimman osan ajasta automaattinen-asetuksella ja näytön resoluutio maksimiasetuksella.

Lataustestissämme Find X10 Pro Maxin akku latautui 100 watin SuperVOOC-laturilla tyhjästä täyteen tunnissa ja viidessä minuutissa. Latausnopeus oli melko lineaarista loppumetreille asti. Testasimme lataamista myös tehokkaalla 140 watin USB PD -laturilla, jota käyttäessä lopullinen täyteen latautuminen tapahtui tismalleen samassa ajassa, vaikka latauksen aikana USB PD -lataus tuli muutaman prosenttiyksikön perässä. Vartissa akkuun latautui noin 30 % ja puolessa tunnissa runsaat 50 %. Ladattaessa puhelin lämpeni havaittavasti, muttei häiritsevästi.

 

Yhteenveto

Odotukset testijakson alussa olivat Find X10 Pro Maxia kohtaan korkealla, sillä sen edeltäjä pärjäsi io-techin testissä erinomaisesti. Uusimman sukupolven tulokas ei varsinaisesti pettänytkään millään osa-alueella, vaikka joukkoon on päässyt lipsahtamaan muutama kauneusvirhe.

Rakenteeltaan X10 Pro Max noudattelee edeltäjänsä sukunäköä, mutta eroaa kuitenkin riittävästi ollakseen erotettavissa uudeksi malliksi. Rakenneratkaisut ovat high-end-puhelimien perustasoa – mitään varsinaisesti yllättävää ei ole tarjolla niin materiaalien kuin suojausluokitustenkaan osalta.

Sisuskalujen rautatoteutus ei myöskään tarjoa mitään mullistavia yllätyksiä. Näyttö on tämän luokan puhelimeen perushyvä, mutta se ei varsinaisesti erotu edukseen kilpailijoista. On mukava nähdä, että Oppolla on ollut rohkeutta jatkaa massasta poiketen Mediatekin lippulaivapiirien käyttöä, mutta uusi Dimensity 9600 Pro ei valitettavasti vaikuttaisi aivan kykenevän uuden Snapdragon 8 Elite Extreme gen 6:n vauhtiin. Se, onko sillä juuri käytännön merkitystä, onkin sitten toinen asia. Nimittäin myös Find X10 Pro Max tarjoaa erinomaista suorituskykyä.

Muiden rautaominaisuuksien osalta kokonaisuus on sinällään suht kunnossa, mutta kehityssuunta ei valitettavasti ole ollut kaikilta osin oikea. Niin RAM-muistin kuin akkukapasiteetinkin koko on nimittäin pienentynyt edeltäjämallista, jollaista ei tämän hintaisessa puhelimessa toivoisi näkevänsä. Pieniä tämän hintaluokan puutteita löytyy myös UWB- ja hätäsatelliittiyhteyksien osalta. Testikokemuksiemme perusteella akunkesto on ihan hyvä, muttei edeltäjämallin tasolla. Latausnopeus ei ole huippunopea, vaan ennemminkin keskitasoa.

Kamerakattaus on Find X10 Pro Maxin ensisijainen myyntivaltti ja se on kieltämättä etenkin paperilla varsin vakuuttava, kuten edeltäjässäänkin.  Käytännössä testikokemuksiemme mukaan kolmoistakakamera on markkinoiden parhaimmiston joukossa, mutta kuvanlaatu on parantunut edeltäjästä lopulta ehkäpä vähemmän, mitä olisi voinut odottaa. Suurin yksittäinen parantunut alue vaikuttaisi olevan kuvien dynamiikka etenkin tummassa päässä. Videokuvausominaisuudet ovat varsin monipuoliset, vaikkakaan kameran vaihto ei ole korkeimmilla tarkkuuksilla mahdollista. Edistyneemmille käyttäjille on tarjolla myös log- sekä open gate -kuvausmahdollisuus. Videon kuvanvakautus ei yllä aivan markkinoiden parhaiden tasolle.

Ohjelmistopuolella käyttöliittymään on tuotu entistä enemmän näyttäviä efektejä ja yksityiskohtia, jotka eivät välttämättä ole kaikkien käyttäjien mieleen. Taustasovelluksen hallinnasta tulee myös pikkuruinen miinus, sillä vaikka sovelluksen rajoitukset ottaa pois asetuksista, Color OS 17 vaikuttaisi silti rajoittavan ilmoitustoimintaa, vaikkakaan testijaksolla tästä ei havaittu käytännön haittaa. Tekoälyominaisuuksien puolella eri tekoälyavustajia samassa näkymässä hyödyntävä Mind Pilot oli yllättävän toimivan oloinen uusi ominaisuus, kun taasen Mind Space -muistiinpanoavustaja kaipaisi edelleen paikoin parannettavaa. Ottaen huomioon laitteen hinnan ja pahimpien kilpailijoiden tarjonnan, päivitystuessa olisi parannettavaa, vaikka se onkin perustasoisesti kunnossa.

Olkoon syy enemmissä tai vähemmissä määrin markkinatilanteessa, Find X10 Pro Maxin hinnannousu (+500 €) on siinä määrin raju, että se saa monet kuluttajat varmasti harkitsemaan hankintaa toisen ja kolmannenkin kerran. Tilannetta ei helpota se, että erinomaiseksi todettua edeltäjämallia tai vieläkin monipuolisemmalla kameralla varustettu X9 Ultra -mallia saa markkinoilta edullisemmin, vaikka ne eivät kokonaisuutena häpeä juurikaan X10 Pro Maxille.

Yhteenvetona Oppo Find X10 Pro Max on erittäin hyvä ja monipuolinen puhelin, mutta sen tarjoamat uudistukset ovat käytännön tasolla melko pieniä ja hinnannousu erittäin raju. Näistä lähtökohdista X10 Pro Maxia on hankala suoraan suositella lähellä suositushintaansa tai edes pienellä parin sadan euron myynninaloitusalennuksella, mutta hinnan jossain vaiheessa laskiessa lähemmäs tuhatta euroa suositeltavuus paranee merkittävästi. Edeltäjämallin saama Toimituksen valinta -kunniamaininta jää tällä kertaa haaveeksi.

Plussaa:

  • Nopeasti ja sulavasti toimiva Color OS 17
  • Hyvä kolmoiskamera parantuneella tumman pään dynamiikalla
  • Yksi markkinoiden parhaista ultralaajakulmakameroista
  • Latautuu yhtä nopeasti sekä USB PD PPS- että SuperVOOC-laturilla
  • Kaiuttimien äänenlaatu

        Miinusta:

        • Merkittävästi kasvanut hinta
        • Akkukapasiteetti pienentynyt edeltäjämallista
        • RAM-muistin määrä on kutistunut edeltäjämallista
        • Ei UWB-tukea eikä Satelliitti-SOS-tukea
        • Kameroiden välinen väritasapaino ei yhtenäinen spektrisensorista huolimatta

                    Huomioitavaa:

                    • Näytön 144 Hz virkistystaajuus hyödynnettävissä vain rajatuissa peleissä
                    • Osa tekoälytoiminnoista ei toimi vielä suomeksi
                    • Kyljen kamerapainikkeesta on luovuttu