Tyypillisen kaksikerroksisen rakenteen sijaan kyseessä on kolmeen kerrokseen ladottu CMOS-kuvasensori. Sen erikoisuus on keskimmäiseen kerrokseen ladottu gigabitin DRAM-muistikerros, joka mahdollistaa paljon tavanomaista nopeamman lukunopeudet sensorilta.
Kuvasensorilta ulos laitteen muille komponenteille lähtevän datan rajoituksista johtuen kennolta tuleva videosignaali säilötään väliaikaisesti nopeaan DRAM-muistiin, josta se voidaan siirtää jälkikäteen hitaammalla nopeudella ulos kuvasensorilta laitteen muille kuvasignaalia käsitteleville piireille.
Suuren kuvadatan lukunopeuden ansiosta sensorilla on mahdollista tallentaa lyhyitä purskeita Full HD -videokuvaa jopa huippunopealla 1000 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella. Samalla video tallentuu myös erillisenä normaalinopeuksisena (30 FPS) datavirtana, joista molemmat tallentuvat DRAM-muistiin ja siirtyvät sieltä myöhemmin laitteen kuvasignaaliprosessorille sekä käyttäjän hyödynnettäväksi.
Ohessa on näytillä esimerkkivideo, jossa 960 FPS:n suurnopeusvideota on hidastettu 64-kertaisesti 15 FPS:n ruudunpäivitysnopeudelle. Sensori mahdollistaa tiettyjen videon kohtien hidastamisen esimerkissä nähtävällä tavalla tai jopa automaattisesti kuvauskohteessa tapahtuvien muutosten pohjalta.
Suurnopeusvideon tallentamisen ohella sensori pystyy lukemaan yhden kokonaisen 19,3 megapikselin kuvan 1/120 sekunnissa. Sen avulla saadaan vähennettyä liikkuvien kuvauskohteiden aiheuttamaa vääristymää, joka syntyy, kun kuvan pikselit luetaan rivi kerrallaan.
Kyseinen uusi kuvasensori on toistaiseksi kehitysvaiheessa. Sen tehollinen pikselimäärä on 21,2 megapikseliä (5520 x 3480) ja kennotyyppi 1/2,3 tuumaa, josta muodostuu pikselikooksi 1,22 mikrometriä. 4K-videon tallennus onnistuu 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella.
Sony ei toistaiseksi kertonyt milloin uusi integroidulla DRAM-muistilla varustettu kuvasensori nähdään sarjatuotannossa tai markkinoilla.
Lähde: Sony
Ei taida vielä Snapdragon 835 tehot riittää.. Ehkä vuoden-parin päästä.
Nopeutta löytyy, tuon 1-3s. ajaksi kunnes puskuri muisti loppuu.
Kehitystä siltikin eli hyvää on tulossa.
Muistelin lukeneeni vastaavasta tekniikasta Sonyn kameroissa jo aikaa sitten, joten piti googlailla.
Sony New Cameras Capture Video at 1000 fps by Jose Antunes – ProVideo Coalition
Nyt tekniikkaa vaan puskemaan entistä pienempään pakettiin. Itse odottelen täyskennoon vastaavaa :think:
Kaveri osti Canonin 10D kameran joskus kun se oli uusi (oli just valmistunut kuvapuolelta amiksesta ja tartti työkalun freelanceroimiseen) Helvetin hyvä digikamera 6 MB:n kennolla eikä silläkään saanu otettua sarjana kuin muutaman kuvan kun meni puskuri täyteen. Mutta välivaiheet pitää tehdä että voi tehä parempaa. Tosin sulkimella oleva kamera ei ikinä pääse 1000fps nopeuksiin.
Mitenkäs peilijärkkäreiden video on sitten toteutettu :vihellys:
En itse asiassa tiedä. Suljin pystyy joissain kameroidsa liikkumaan 1/32000s nopeudella mutta voiko se tehdä sitä useampia sekunteja peräkkäin on toinen kysymys.
Ei järkkärin suljin räpsy videota kuvattaessa.
cool.
Suljin liikkuu aina yhtä nopeasti. Sulkimen verhoja on vaan kaksi ja niiden väliin jäävä aika määrittelee suljinajan. Videota kuvatessa puolestaan mikään suljin ei liiku vaan käytetään elektronista suljinta, jolloin kamera lukee kuvan kennolta rivi kerrallaan.
Hyvä kun Sony jaksaa kehittää. Toivottavasti muutkin keskittyisi kennojen kehittämiseen kunnolla. Ainakin järjestelmäkameroiden puolella tuntuu olevan vähän hiljaista, kun Sony valmistaa kaikki kennot.
Eipä taida olla yhtäkään tavallisen tallaajan kameraa, jossa fyysinen suljin liikkuisi tuota tahtia. Nuo nopeudet saavutetaan elektronisella sulkimella joka nykypäivänä löytyy käytännössä jokaisesta kamerata. Fyysinen suljin kadonnee sitten, kun elektronisista sulkimista saadaan yhtä nopeita (siis koko kennon luku tapahtuu vähintään yhtä nopeasti kuin fyysisellä) ja järkevällä hinnalla toteutettavia.
Vastaus on elektroninen suljin. Nykyään kaikissa kuluttajaluokan videokameroissa suljin on elektroninen, myös monissa digikameroissa on näin. Järkkäreissä on vieläkin yleensä mekaaninen järjestelmä, toki poikkeuksiakin löytyy, mm. peilittömistä vaihtoehdoista.
Omassa järkkärissä mekaaninen suljin liikkuu nopeimmillaan 1/8000s, se taitaa olla aikalailla maksimi mekaaniselle sulkimelle, ainakaan ei ole itse en muista, että olisi tullut nopeampia vastaan.
Elektroniselle sulkimelle ei taida pahemmin rajoja olla.
Tein ihan mielenkiintoisen huomion Sonyn tilinpäätöksestä. Siellä todetaan, että mobiililaitteiden kamerasensoroiden laskenut kysyntä on heikentänyt maanjäristyksen ohella Semiconductors segmentin tulosta:
Tämä on sinänsä erikoista, kun puhelimissa on alkanut näkymään yhä enemmän kaksoiskamera ratkaisuja. Myöhemmissä osakatsauksissa kuitenkin todetaan, että kysyntä on kasvanut ennusteista. Onkohan nämä muut valmistajat (Samsung, OmniVision, Toshiba jne.) syöneet sitten kovastikin Sonyn markkinaosuutta? Semiconductors segmentin tulos ei ole ollut mitenkään mairitteleva ja puhelinpuolella mennyt jo pitkään heikosti (linkki). Uusilla innovaatioilla kohti parempaa tulosta?
Sony: Semiconductors
Onko mahdollista saada selville oman luurin sensori purkamatta laitetta?
Googlaamalla yleensä löytyy. iFixit purkuartikkeleista löytyy myös, jos kyseinen laite on ollut iFixit testattavana.
Joissain puhelimissa sensorin mallin voi saada selville myös AIDA64:n kaltaisilla sovelluksilla.
Sony tekee myös monen GoPron sensorit. Ei tämä välttämättä mene luureihin.
Otsikossa olisi toki voinut myös mainita että 1000fps saavutetaan vain hetkellisesti vaikka se itse uutisesta kävikin selkeästi ilmi.
Tämä hyvä kysymys. Minulle jäi mieleen, että CMOS on mustavalkoinen ja aina ollut tehokas vai muistelenko jotenkin väärin?
cmos kennosta voi lukea vain valon kirkkautta. Kun cmos:in eteen laitetaan vain tiettyä väriä läpi päästävä kalvo niin siitä saadaan värillinen. Kameroissa on yleensä 2×2 cmos sensoreista koostuvia pikseleitä joista 2x vihreää, 1xsinistä ja 1x punaista mittaava sensori.
Kuinka suurnopeuskamerat on toteutettu?
Nyt on mainittu 😉
Samaan tapaan, kuvasignaali menee ensin nopeaan ja suureen puskuriin, josta se sitten tallentuu massamuistille.
Eihän tuossa sinänsä ole uutta, mutta se mahdollistaa kustannusten laskemisen ja pääsee tavallinen kuluttajakin kokeilemaan hidastusvideoita hyvällä resoluutiolla.
Mitenköhän tuossa säätyy valotus, kun 30fps videon yksi kuva valotetaan 1/30s ja 1000fps vastaavasti 1/1000s?
Voihan olla, että 30fps video valotetaan myös 1/1000s mutta silloin valoa on oltava aina tosi paljon tai ISO-herkkyys täytyy nostaa valtavaksi, jolloin saadaan kohinainen ja värivalju kuva. Kaikki ovat varmaan nähneet kuinka varjoisia suurnopeuskameroilla tehdyt videot ovat, se johtuu juuri siitä, että kohteeseen on tykitettävä tosi paljon lisävaloa.
Ulkona päivänvalossa tuo valotusasia ei ole mikään ongelma, mutta iltahämärässä saa olla aika korkea herkkyys että tuolla väh. 1/1000s valotuksella saa muutakin kuin mustaa pikselimössöä.
Miettii millaisessa tilanteessa itse kuvaisi jotain hidastusvideota? Varmaan juurikin ulkona jotain äksöniä, eipä tule mieleen mitään fiksua mitä sisällä tai hämärässä noin paljon hidastettuna haluisi kuvata.
Päivänvalossa pystyy tosiaan kuvaamaan 1/1000s valotuksella myös sen 30fps kuvan, mutta kannattaako? Pitkä suljinaika tekee sopivasti motion blurria ja liike näyttää hyvältä. 1/1000s näyttäis tosi tökkivältä ja rauhattomalta.
”Samalla video tallentuu myös erillisenä normaalinopeuksisena (30 FPS) datavirtana, joista molemmat tallentuvat DRAM-muistiin ja siirtyvät sieltä myöhemmin laitteen kuvasignaaliprosessorille sekä käyttäjän hyödynnettäväksi.”
Eihän 1000fps ja 30fps videoita pitäisi pystyä ottamaan eri asetuksilla samaan aikaan, yhdellä kameralla, joten jotain erikoista tai kompromissia tuossa on.
Huaweillahan on kaksoiskamerassa toinen kamera suodattamaton joka kuvaa mustavalkokuvan ja toinen värillinen. Mustavalkokuvaa käytetään värikuvan terävöittämiseen ja kohinan poistoon.
Videosta päätelleen pikemminkin 0.3sek ajaksi. 3 sekuntia olisi jo törkeän pitkä aika…
Mielenkiintoista tekniikka. Tosin alle ½sek puskurilla ei vielä oikeen tee mitään. Tosin tämä varmasti käyttää vaan 1920×1080 alueen kennosta suurnopeudella, rajaamalla pikselien määrää kennolta saataisiin jo 4sek puskuri tuolla 1GB muistilla.
Nykyään löytyy kameroita joilla pystyy vetään tuon 1000fps ihan "jatkuvaakin" tai no 3min voi vetää puskuriin.
tosin ei ole ihan ilmasia.
Phantom Miro M320S High-Speed Digital Camera :: Digital Cinema Cameras :: Cameras – Browse by Type :: Cameras :: Cameras & Accessories :: Equipment Sales :: AbelCine
Nitpick: Ei Bayer-kennoissa ole 2×2 sensorista koostuvia pikseleitä, vaan kennon pikselissä/solussa on se yksi värikalvo edessä. Kennon resoluution omaava rgb-kuva saadaan sitten interpoloimalla.
Bayer filter – Wikipedia
"Since each pixel is filtered to record only one of three colors, the data from each pixel cannot fully specify each of the red, green, and blue values on its own. To obtain a full-color image, various demosaicing algorithms can be used to interpolate a set of complete red, green, and blue values for each pixel. These algorithms make use of the surrounding pixels of the corresponding colors to estimate the values for a particular pixel."
Entäs jos ne otetaan samoilla asetuksilla (suljinajalla ja herkkyydellä)?
Sitä tuossa itsekin arvoin, mutta siitä tosiaan seuraisi monella tapaa niin rumaa 30fps videota, ettei se tunnu oikein järkevältä sekään.
Ehkä Sony on kehittänyt jonkun tavan tallentaa kahta videota, eri asetuksilla, yhtä aikaa. Jos se vaikka vaihtaa kesken yhden 1/30s valotuksen asetuksia, tallentaa 1/1000s kuvan, vaihtaa asetuksia ja jatkaa kesken jäänyttä 1/30s valotusta. Tuskin se 1/1000s tauko siinä paljoa näkyisi.
Entä jos yhdistetään useampi kuva 1000fps videosta yhdeksi 30fps videon kuvaksi. Siitä saa melkein yhtä hyvän pienellä softataialla kuin suoraan 30fps kuvatusta videosta?
On muuten varmaan todennäkiöisesti jotain tämmöstä. Tai sitten ottavat I-kuvan ekasta ja viimeisestä 1/30s kuvasta ja 1/1000s kuvia jotenkin apuna P ja B kuvien laskemisessa siihen väliin. Tai sit tekee viä niistä 1/1000s kuvista feikkejä 1/30s I-kuvia viä lisäks 😀