Videolla käymme läpi muutamia yleisimpiä kuulokearvioissa käytetyistä ääntä kuvaavista termeistä esimerkkien kanssa.
Olemme arvostelleet io-techissä viimeisen parin vuoden aikana niin pelikuulokkeita kuin myös Bluetooth-kuulokkeita kirjoitetuissa testiartikkeleissa ja YouTube-videoilla. Nyt käymme läpi videolla yleisimmät arvioissa käytetyistä ääntä kuvaavista termeistä, kuten esimerkiksi lämmin.
Video kannattaa katsoa kuulokkeiden kanssa, sillä termit käsitellään esimerkkiäänien kera. Huomion arvoisena seikkana videolla käytetyt esimerkit ovat tarkoitetun korostettuja, jotta ilmiöt olisivat yleispiirteiltään helposti tunnistettavissa.
Jos pidit videosta, niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!
Keinopäät ja mittalaite-datat äänen mitattavista osista ja esim vastamelun suhteen ne mitatut desibeli/eristysarvot olisivat jees. Eli kuten vaikka rtings tai saksalaiset aina tekee.
Totuushan on että asiaa ei ole jos sitä ei voi mitata/siitä ei ole datakäyrää.
Yleispalauteeena Oskarin äänityksissä on aika paljon huonekaikua. Mikrofonitesteihin se sopii referenssinä akustoimattomasta huoneesta, mutta näissä muissa videoissa huonetta akustoimalla olisi mahdollisuus tuottaa vähän ammattimaisempaa jälkeä.
Oskari on juuri muuttanut uuteen paikkaan, joten hän ei taida olla vielä ehtinyt optimoida huoneen akustointia yhtä hyvin kuin edellisessä paikassa. Se vaatii jonkin verran kokeilua että löytyy hyvä toteutus.
Kiitos palautteesta. Neutraalin olisi tosiaan voinut laittaa ensin "kalibroimaan", mutta toisaalta nykyisellään se tuo myös esiin korvan tottumisen vaikutusta. Vaikkakaan korva ei toki muutaman sekunnin pätkässä vielä paljon totu. Mutta hyvä pointti ja pidetään mielessä! Kokonaisvoimakkuus on itseasiassa aikalailla pyritty noin desibelimääräisesti saamaan lähelle toisiaan. Pyrin sen jälkeen vielä hieman optimoimaan, että ne myös kuulostaisivat korvaan yhtä voimakkaalta, mutta kovin suuria muutoksia en siihen tehnyt, sillä havaittuun voimakkuuteen vaikuttavat myös käytetyt kuulokkeet sen osalta, millaisen värityksen ne luovat. Mutta hyvä pointti sekin ja aina voisi parantaa.
Huoneen kaikuisuus on nyt parilla viime videolla korostunut muuton myötä, sillä en ole vielä ehtinyt optimoimaan akustiikkaa tänne. Täytyy alkaa kokeilemaan, mitä noilla muutamilla paneeleilla kannattaisi tehdä, että saisi parhaan lopputuloksen.
Itse suosin kuulokkeissa ja kaiuttimissa neutraaliutta. Jos äänitteessä, pelissä tai muussa äänilähteessä on esimerkiksi vahva bassoalue, niin sen pitää tietysti toistuakin vahvana. Jos bassoa taas on vähemmän, se on yleensä tarkoituksellista, enkä halua muuttaa sitä. Poikkeuksiakin toki on. Taajuusalueen muutokset on joka tapauksessa parempi tehdä muokattavilla säädöillä, mikä nykyään tapahtuu usein ohjelmallisesti (kuten tällä videolla). Mikään muokkaus ei sovi kaikkeen toistettavaan sisältöön, joten muokkausta on hyvä voida muuttaa. Ääneltään tietyn sävyinen kuuloke tai kaiutin (tai mikä tahansa äänilaitteiston osa) on kuin yhteen tilaan lukittu taajuuskorjain, eikä kukaan tietenkään ostaisi sellaista taajuuskorjainta.
Jokainen todellinen hifisti arvostaa varmaan eniten juuri tuota neutraaliutta ja se ei tosiaankaan tarkoita sitä, etteivätkö neutraalit kuulokkeet/kaiuttimet pystyisivät hyvään bassontoistoon silloin kun tilanne sitä vaatii. Bassovoittoiset kuulokkeet/kaiuttimet ovat tietenkin massoille suunnattuja, joka on ihan ymmärrettävää. Nykyaikainen musiikkikin on aika bassovoittoista. Kolikolla on myös toinen kääntöpuoli ja se on se, ettei bassovoittoiset kuulokkeet/kaiuttimet ole niin tarkkoja kuin neutraalit ja pahimmillaan bassontoisto voi vyörytä muiden taajuuksien päälle.
Jos haluaa oikein halvalla erinomaista audiota, niin valintani olisi Koss KTXPRO1, joita Koss valmistaa edelleenkin. Saatavuus vähän heikkoa, mutta Amazonista saa vielä tilattua. Näissä kuulokkeissa on hintaluokassaan erittäin arvostetut elementit, samat kuin Koss KTC75:ssä ja muuten samat elementit kuin esim. Porta Pro:ssa, mutta itse elementit ovat titaanilla päällystetty. Aika neutraalit audiontoistoltaan.
Sitten jos taas haluaa kutakuinkin parasta audiontoistoa 100 euron pintaan, niin valintani olisi aivan taatusti Sony MDR-7506, voittavat audiontoiston laadussa myös itseään kalliimpiakin. Näitä on valmistettu käytännössä jo neljän vuosikymmenen verran, 80-luvulta alkaen nimellä MDR-V6 (jotka olivat lähes identtiset kuulokkeet, pienillä eroilla) ja 90-luvulta alkaen nykyisellä nimellä. Sonyn pisimpään valmistamat kuulokkeet ja näitä myydään vieläkin erittäin paljon maailmalla. Siihenkin on syynsä, sillä nämä kuulokkeet ovat tunnettu viihdeteollisuuden standardina ja sitä se saattaa olla vähän vieläkin. Itselläni on näistä aidot japanilaisvalmisteiset 90-luvun alkupuoliskolta ja edelleenkin rokkaa erittäin hyvin.
Tuossa muutamat vinkit jos haluaa halvalla päästä kiinni hyvään audiontoistoon. Tämä on vaan sellainen harrastus, että saa äkkiä tuhlattua paljon rahaa. Olisi parasta tyytyä noihin budjettiluokan kuninkaisiin, ei audiontoisto kuitenkaan siitä mitään 10-kertaisesti parane. Jos haluaa ehdottomasti parasta, niin Staxin elektrostaattiset kuulokkeet.
Vähän tämän videon henkeen voisitte tehdä myös muita tietotekniikkaan liittyvien termistöjen ja sanontojen taustaa avaavia videoita. Tai sitten ihan vaan "10 asiaa, joita et ole kehdannut kysyä tietotekniikasta"-tyyppisiä videoita, missä kerrotte asioita, mitkä ovat ehkä tämän sivuston lukijoille tuttuja, mutta alaan vasta tutustuville vieraita.
Ehdotus on kirjoitettu kaverin puolesta.