
HMD Global toi uuden Nokia 9 Pureview -huippumallinsa Suomessa myyntiin tänään ja myös ensimmäiset testikappaleet saapuivat suomalaiselle lehdistölle vihdoin eilen. 599 euron hintaisen laitteen saatavuus on io-techin tietojen mukaan tällä hetkellä hyvin rajallista.
Nokia 9 Pureviewin keskeisimpiä teknisiä ominaisuuksia ovat 5,99-tuumainen QHD-tarkkuuden Plastic OLED -näyttö, Snapdragon 845 -järjestelmäpiiri, kuuden gigatavun RAM-muisti, 128 Gt UFS 2.1 -tallennustilaa, Cat.16-nopeusluokan LTE-yhteydet, 20 megapikselin etukamera sekä 3320 mAh akku 18 watin pikalatauksen sekä langattoman latauksen tuella.
Ehdottomasti mielenkiintoisin ja odotetuin ominaisuus on kuitenkin takapuolelta löytyvä viiteen kamerasensoriin perustuva Pureview-kamera, joka on kehitetty yhdessä Lightin ja Zeissin kanssa. Ratkaisussa käytetään viittä 12 megapikselin 1,25 mikrometrin pikselikokoon perustuvaa kuvasensoria, joista jokaisen parina on f1.8-aukkosuhteen Zeiss-objektiivi. Sensoreista kaksi on värillisiä ja kolme mustavalkoisia, joiden avulla kameran luvataan kykenevän poikkeukselliseen dynamiikkaan, syvyysterävyyteen ja kerättävän valon määrään.
Heti saatuamme Nokia 9:n eilen käsiimme päätimme laittaa kameran simppeliin testiin ja nappasimme vertailukuvia erilaisista hämärätilanteista. Jatkoimme vertailukuvien ottamista tänään hieman paremmassa valossa. Otimme vertailuun verrokiksi samassa hintaluokassa kilpailevan ja io-techin toimituksen valinnan hiljattain saaneen Honor View20:n sekä parhaillaan io-techin testattavana olevan uunituoreen Galaxy S10+:n, joka saa luvan edustaa vertailussa markkinoiden kärkipäähän kuuluvaa ylemmän hintaluokan vaihtoehtoa.
Honor View20:n takakamera käyttää Sonyn 48 megapikselin IMX586-kuvasensoria, joka käyttää Quad Bayer -suodatinta. View20:n objektiivissa ei ole optista vakainta ja sen valovoima on f1.8. Galaxy S10+:n kolmoiskamera perustuu 12 megapikselin pääsensoriin optisesti vakautetulla vaihtuvan aukkosuhteen (f1.5-2.4) objektiivilla, sekä erillisiin 12 megapikselin tele- ja superlaajakulmakameroihin.
Tämän alustavan pikavertailun tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Nokia 9 Pureviewin kameran kuvanlaatuun erilaisissa tyypillisissä kuvaustilanteissa – valoisassa ulkona ja sisällä sekä hämärässä ja lähestulkoon pimeissä olosuhteissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli tässä vaiheessa heikon valon kuvaustilanteet, joista on ollu tähän mennessä vähemmän ennakkotietoa ja mallikuvia sekä johon liittyen sosiaalisessa mediassa ja keskustelufoorumeilla on kohdistunut eniten kiinnostusta viime päivinä.
Kaikki kuvat on otettu käsivaralla normaalikäyttäjän näkökulmasta samoista kuvaustilanteista automaattiasetuksilla parhaalla mahdollisella kuvanlaadulla/resoluutiolla JPG-muodossa. Kuvatessa ei käytetty salamaa. Vertailukuvissa on pikselitason 277 x 600 rajaus kuvista (poikkeuksena ensimmäinen kuvasarja, jossa View 20:n kuvat on otettu korkeammalla resoluutiolla ja muiden rajaus on skaalattu samaan kokoon). Nokia 9 käytti 4.19A-version ohjelmistoa, joka oli uusin laitteeseen saatavilla ollut ohjelmistoversio testihetkellä.

Ensimmäinen vertailukuvaustilanne sijoittu pilviseen talviaamupäivään, jolloin valoisuus oli hyvä, vaikka suoranaista auringonpaistetta ei ollutkaan. Kuvassa kameroiden dynamiikka ei joutunut erityisen kovalle koetukselle lumen eri sävyjä lukuun ottamatta, sillä auringonpaiste ei aiheuttanut kuvaushetkellä maisemaan erityisiä varjoja ja kirkkaita kohtia.

Toinen vertailukuvakolmikko on otettu normaalissa sisävalaistuksessa lähikuvana. Tilanne tuo esiin kameran lähikuvausominaisuuksia sekä kykyä piirtää yksityiskohtia.

Kolmas kuvaustilanne sijoittui toimistotilan nurkkaan, jossa sisävalaistus oli sammutettuna, mutta sälekaihtimien välistä huoneeseen pääsi tulvimaan pehmeää valoa. Kyseisessä melko tyypillisessä hämärävalaistuksessa on hyvä kiinnittää huomiota kuvan kokonaisilmeeseen, yksityiskohtien säilymiseen, värintoistoon sekä kohinanhallintaan.

Viimeinen vertailukuvakolmikko on kuvattu sisällä lähes täysin pimennetyssä tilassa, jossa ainoa valonlähde oli huoneen toisella reunalla sijainneet tietokonenäytöt. Tilannetta voi kuvailla varsin haastavaksi. Silmin nähty valoisuus oli lähempänä Nokia 9:n kuvaa kuin kahden muun vertailulaitteen kuvia.
Ensimmäisten kuvauskokemusten perusteella Nokia 9 Pureview tekee hyvässä valaistuksessa terävää ja yksityiskohtaista sekä dynamiikaltaan erinomaista jälkeä. Tavanomaisissa hämäräolosuhteissa (esim. öinen kaupunki valoineen) laite tuntuisi myös tekevän varsin hyvää jälkeä, mutta valon määrän vähentyessä erittäin haastavalle tasolle kameran kyky muodostaa selkeää kokonaisotosta ei pärjää markkinoiden parhaimmistolle.
Jätämme tässä vaiheessa vertailukuviin liittyvät syvemmät analysoinnit lukijoiden kommentoitavaksi ja palaamme asiaan myöhemmin. Nokia 9 Pureviewin kameran toimintaan, RAW-kuvaukseen ja kuvanlaatuun perehdytään tarkemmin parin viikon päästä julkaistavassa testiartikkelissa.
Näitä käsitellään varmasti meidän testiartikkelissa. TEstijakso alkaa tänään kunhan kusti polkee paketin tänne Helsingin "toimistolle"
Ei saa yksittäisiä kuvia ulos
Kun katsoi miten puhelin käynnistyi, niin hyvä oli videosta Yuotubessa huomata että joutuu Lightroomiin kirjautumaan.
Eli jos kuva on yli 10 aukkoa kumpaankin suuntaan muokattava, niin RAW kuvan datan laatu määrittelee mitä siitä saa aikaiseksi, jossa monesti juuri tämä auttaa saamaan terävät kuvat kun pääsee pienillä ISO arvoilla kuvaamaan.
Artikkelin tekijä voisi tuon pimeän kuvan laittaa käsittelyyn ja näyttää mitä siitä saa käsiteltynä.
Eli Nokia taisi mainita että tämä on valokuvaajien puhelin, jotka kuvaavat manuaali puolella.
Kuten tuossa jo aiemmin on todettu, RAW-kuvausta ja manuaaliasetuksia käsitellään myöhemmin varsinaisessa testiartikkelissa. Tämä oli nopea ensivertailu automaattiasetuksilla. Pimeässä otettu emolevykuva on lisäksi jo käsitelty valoisammaksi tuossa muutama viesti aiemmin.
Vaikka HMD Global mainitsi, että laitteessa on hyvät harrastajakuvaukseen sopivat ominaisuudet, ei se ole missään sanonut että laite olisi tarkoitettu pelkästään valokuvaajien/harrastajakuvaajien käyttöön. Hyvin toteutettu kamerapuhelin tekee asiallistä jälkeä sekä automaattitilassa että manuaaliasetuksilla.
Olisi hauska saada 1020 vertailuun.
Täällä ainakin toimii ihan normaalisti.
Minulla tulee ”jotain meni pieleen” -viesti. Miten muilla?
Täällä BBS:n puolella toimii.
Minullakin toimii liite normaalisti, et kai Matti#2 lue sitä etusivun kommenttien kautta?
Joo sivuston puolella ei tosiaan foorumitoiminnot pelaa.
On lähes kaikkiin suositumpiin ja lopuilla toimii kun
Vaan adblla enabloi oikean rajapinnan
Tuolta näköjään saa latailtua.
Google Camera Port Hub
Kiitos vinkistä!
Ihmissilmä ei ole vertailukelpoinen, kun adaptoituu pimeässä näkemään kontrasteja ilman sävyjä ja valoisassa värejä. Silmän aukko myös vaihtelee valoisuuden mukaan. Eri ihmisillä on myös vaihtelua silmän toimivudessa. Sopivissa olosuhteissa kaksi valomäärältään hyvin erilaista tilaa voi näyttää pitkään auki olleeseen ja valotasoon tottuneeseen silmään ihan identtisiltä. No, käytännössä ero paljastuu kyllä, jos ympäristössä on valokontastia jonkin verran.
Eihän tällaisella kameravertailulla tee oikeastaan mitään, että ammutaan automaatilla ja pistetään kuvat vierekkäin ilman mitään valotusarvoja.
Siellähän ne on merkattu kuvien alle? Loput saanee exif-tiedoista jos haluaa tarkempaa katsella.
Ei oikeastaan yllätä, että HMD ei saa vieläkään kuvaus algoritmejä kuntoon, vai onko ne tässä Lightin käsialaa? Artikkelin kahdessa ekassa(ainakin ekassa), kuvassa Nokia on jopa hyvä verrattuna noihin kahteen. Samsungi on yllättävän huono. Liikaa kohinanpoistoa omaan makuun.
Mielenkiintoista nähdä milloin kuvaus muuttuu siten että laitteet mallintavat kuvatusta kohteesta näkymän, jonka sen rendaavat halutuilla optioilla, tyyliin otat kuvan päivällä niin voit saada saman näkymän missä tahansa valaistuksessa.
Tuskin menee kauan kun meillä on jo DLSS ja tilan mallintaminen still kuvia kompositiolla on rutiinia. Valokuvausta tuo ei enää ole, mutta kommenttienkin perusteella ei sitä halutakaan vaan kokemusten taltiointia.
Siis Photoshop? Vai mitä nyt tarkalleen haet takaa tuolla?
Ainakin JPG kuvat näyttävät Noksulla olevan järkyttävästi yliterävöitettyjä, mutta raw kuvat ovat oikeinkin hyviä. Varsin vähän rakeisuutta ems. Eli kyllä Noksulla hyviä kuvia saa, mutta raw kuvaus puolelle joutuu menemään ja käyttämään niitä editointiominaisuuksia. Helpoksi snapperiksi ei siitä ainakaan vielä ole. Maailmalla on jo aika paljon kuvavertailija ja Noksun raw ja JPG versiot ovat kuin eri kameralla otettuja, siksi paljon kuvaa on JPG muotoon modifoitu.
Softassa on ilmeisesti muutenkin tekemistä, mutta ne jotka kuvauksesta jotain tietävät, pitävät puhelinta hyvinkin lupaavana, jos ja kun softapäivitykset korjailevat joitain juttuja.
Iso 6400 on pienellä kennolla huonossa valossa jo erittäin vaikea yhdistelmä. Parhaat täyden kennon järjestelmäkamerat valovoimaisella objektiivilla pystyvät juuri ja juuri tuottamaan hyvää jälkeä. Kuvien määrän sijaan, tärkeämpään osaan nousee kennolle saapuvan valon määrä, eli kennon koko, valovoima ja valotusaika.
Etsin huvikseni tietoa kuvien pinomisen vaikutuksesta kuvanlaatuun ja vastaan tuli seuraava mielipide: "Personally I find that every time you double the number of images in a stack you can back a stop of iso. Basically you are just totalling the exposure of the stack. But I find 4 images, 8, 16 images give me back 1 ,2, and 3 stops of noise respectively."
Tuo kuulostaa mututuntumalla melko oikealta ja senpä takia esim. neljän kuvan pinoaminen ei saa aikaan mullistusta kuvanlaatuun. Varsinkin kun yksittäisessä kuvassa on korkean ison takia vähäinen dynamiikka, paljon kohinaa ja vääristyneet värit. Monesti tuollainen hämäräkuva myös tärähtää hieman korkean suljinajan takia, jolloin pinoaminen on vaikeampaa ja viimeisetkin terävät yksityiskohdat häviävät.
Ymmärsinkö oikein, että tässä kun tulee tuo lightroom mukana, niin saisi lisenssin siihen samalla? Toimiiko tuo sama lisenssi tietokoneversiossa? Tuohan on aika iso rahallinen etu, jos näin on.
Ei tule lisenssiä mukana.
Pinoaminen myös pahentaa liikesumeutta ellei algoritmi poimi kuvasta esineitä ja laske niiden liikeratoja. Voi olla turhan vaativaa vielä. Pinoamisalgoritmit koittavat yleensä kohdistaa koko kuvan 2d-tasossa. Ja pinoaminen luo hiukan vääristymää perspektiivin mahd. vaihtuessa myös, kun käden liikkeellä on monta vapausastetta.
Käsittääkseni se Lightroomin mobiiliversio, joka puhelimessa on, on joku rajattu kevytversio. @Juha Uotila voi korjata jos olen väärässä.
Jep, kyseessä siis normaali Lightroom CC Mobile. Ei siis eroa mitenkään versiosta jonka saa ladattua Play Storesta. Vaatii myös Adobe ID:n rekisteröimisen, koska käyttää adoben pilveä johon saa tallennettua kuvia (ilmaisversiossa taisi olla muutama sata megaa tallennustilaa).
Ei itsellä tarvinnut kuin googlen.
Juu voi siis kirjautua google / FB tilillä joka "luo" sitten taustalle sen adobeid:n
Mitä katsoin kuvia, niin Samsungin kuvat olivat todella prosessoituja ja jopa luonnottoman näköisiä. Siinä taitaa olla käytössä joku neuroverkkoihin perustuva terävöitysalgoritmi käytössä liian aggresiivisilla parametreillä. Ainakin lopputulos näyttää siltä. Toki kohinaa saa suodatettua pois tehokkaasti, mutta itse en tykkää. Parhaiten tämä prosessointi näkyy ekasta kuvasta, jossa vastapäisen parkkipaikan ajotien lumi näyttää Samsungin kuvassa ihan maalatulta.
Nokia tekee varsin luonnollista jälkeä vaikkakin kuvissa on kohinaa. Huawei on sitten näiden välissä, prosessointia näkyy, mutta se ei ole kovin häiritsevää. Eli on viidestä kamerasta ehkä vähän hyötyä. Googlen kamerasofta tekee kuitenkin parasta jälkeä näistä kaikista ja se onkin omassa Nokia 8:ssa käytössä. Olisi mielenkiintoista saada testiartikkeliin myös kuvat Googlen kamerasoftalla, vaikka se varmaan lisää testaukseen menevää aikaa liiaksi.
Tässä Nokia 9 Pureviewissä taitaa olla jo perusmuodossaan sen verran "ylimääräistä" testattavaa tavanomaiseen kameratestiin nähden, että mitään ylimääräistä ei mukaan taida ehtiä enää ottaa.
XDA-ketjussa meinasivat, että Lightroom mobilella otetuilla kuvilla saisi dataa vain yhdeltä sensorilta.
Photo quality
Ihan hyvin tuo Noksu pärjää s10:lle, kun otetaan kuvia sellaisessa normaalissa hämärä valaistuksessa. Paljon enemmän yksityiskohtia kuin noissa Samsungin otoksissa. Mitä järkeä muutenkaan ottaa kuvia pilkko pimeässä. Eihän sillä ole valokuvaamisen kanssa mitään tekoa. Lähinnä voidaan kokeilla mihin kameran kuvausasetukset ja sensori venyvät.
Automaattiasetuksilla tuo softa ei tosiaan mene yli 1/30 valotusaikojen ja ISO6400 arvolla on todellakin iso pudotus kuvanlaadussa kun valon määrä menee tietyn rajan alle. Sinänsä mielenkiintoista kuitenkin että laatu on todella hyvää tuolla surimmallakin ISO arvolla jos vain valoa on riittävästi oikeaan valoitusarvoon. Saman pudotuksen kuvanlaadussa olen huomannut omassa 7+:ssa tuolla suurimmalla ISO arvolla. Suljinaikaa hieman pidentämällä paranee laatu aika dramaattisesti paremmaksi ilman suurempaa kohinaa. Uskon että manuaali asetuksilla tuo 9 ampuu todella hyviä hämärä kuvia. Mietin vaan että osaako tuo softa korjata hieman tärähtäneitä kuvia paremmiksi siinä vaiheessa kun se yhdistää ne 5 kameran kuvaa.
Omien alustavien testien perusteella ei oikein pysty. Valoitusaikaa hieman pidentämällä ei saa oikein sen parempaa kuvaa. Myöskään mitään tärähdysten korjausta ei tunnu olevan
Tämähän se pointti toki testatessa keskeisiltä osin on – hakea niitä suorituskyvyn rajoja. Toki ei ole kyllä vielä tähän päivään mennessä tullut vastaan kameraa, josta sanottaisiin että tekisi haastavissa oloissa liian hyvää jälkeä. Kyllä sitä ihmiset aika hankalissa olosuhteissa kuvia koittaa ottaa ja siinä Samsung sekä Honor View20 selviytyy automaattitilassa paremmin.
Missä? Itse kun näen yksityiskohdissa (lainaamasi viestin kuvissa) vain pieleen mennyttä terävöitystä.
Kännyköissä nyt yleisesti on se perusongelma, että ilman tukea antavaa suojakuorta ainut kuvaustyyli on pitää kädessä. Jos haastavista oloista puhutaan, perinteisesti haastavia ovat olleet esim. klubikeikat joissa kohde liikkuu nopeasti hyvin pimeässä (vaatinut esim. F1.4-laseja ja ISO6400 täyskennoisella järkkärillä) tai videon kuvaaminen pimeässä (edelleen tilanteesta riippuen haastavaa). Still-kuvaaminen EI ole ollut haastavaa näissäkään yli 10 vuoteen, paitsi kännyköille. Itsellä jonkin verran kokemusta keikkojen ja pitkän valotusajan maisemakuvista, eikä oikein avaudu tuo että ne samat asiat pitäisi nyt saada kaikki kuvattua vapisevin käsin ja muutaman kokoluokan pienemmällä kennolla.
Asettaisin ehdottoman rajan johonkin ISO 400:aan ilman BSI-kennoa ja 800 modernilla BSI-kennolla. OIS voi kompensoida myös pari stoppia. Ero kännykän ja järkkärin fotonien keräämismäärässä on luokkaa 7-11,3 stoppia laitteiden kennon koosta riippuen (11,3 ainakin iPhone 8 vs Canon 5d:t). Ja hyvillä OIS-systeemeillä tarvii luokkaa 2-3 stoppia (ilman 5-6) lisää herkkyyttä että pääsee kädessä pitämällä ilman liikesumeutta samoihin luokkiin kuin jalustaan tukemalla.
Lopputuloksena kennolta vaaditaan 12-22 stoppia enemmän suorituskykyä jottei käyttäjän tarvitsisi miettiä ollenkaan miten kuvata. Tämä nyt on ihan poskettoman paljon kun ottaa huomiota, että alalle tyypillinen eksponentiaalinen kasvu tarkoittaisi 5 stopin verran paranemista 10 vuodessa. Näkisin, että tässä se lakipiste tarkoittaisi sitä, että ihan kuvaamisesta ymmärtämättömät saisivat korkeintaan yhtä hyviä kuvia kuin ne, jotka ovat osanneet kuvata saivat viimeiset 60 vuotta. Eli ei nyt valokuvaajan mielestä hirveän huikea saavutus.
Testasin omalla 7+:lla yhden stopin vaikutusta maximi iso arvolla kuvan valoisuuteen. Ensimmäinen kuva auto asetuksilla https://photos.app.goo.gl/Rphb2KF9RdoBeLsN9
Onko tuo 9 sitten noita esimerkki kuvia huonompi? Hieman isompi kenno tuossa 7+:ssa mutta luulisi noiden BW kennojen kompesoivan?
Tässä nyt puhuttiin ja puhutaan kännykkäkameroista ja automaattitilassa kuvaamisesta, joten en nyt ihan ymmärrä miten järkkärit liittyvät tässä asiaan. Valtaosa kamerapuhelimilla otetuista kuvista ovat sellaisia, joissa käyttäjä ei ymmärrä valokuvaamisesta mitään eikä ole koskaan edes koskeneet järkkäriin.
Peruskäyttäjillä kännykät korvaavat kaikkea muuta kuvaamista ja ihmiset odottavat kännykän taipuvan kaikkeen siihen mihin aiemmin tarvittiin 2-3 eri kokoluokan ammattilaisten digikameraa ja kertaluokkaa enemmän filmilaitteita. Pitää olla 20-2000 mm polttovälit, f1.4:stä alkaen aukot ja ISO 6400 asti ja mielellään ylikin.
Pointti on, että jotkut kännykät taipuvat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset… Ja niiden välinen ero voi olla todella suuri.
Tuosta järkkäri (full-frame?) vs. iP8 fotonien keräämisestä. Miten olet päätynyt 11,3:een stoppiin? Otatko jotenkin ns. bulb-valotuksen tuossa huomioon vai mitä ihmettä?
Full-frame 864 mm2 vs. iP8 17 mm2:
864 / 17 = 50,8 (kaksikantaisella logaritmilla saadaan kennon alojen eroksi 5,67 stoppia)
Sanoit eroksi 11,3 stoppia.
11,3 – 5,67 = 5,63 stoppia
Aukon harteille jää 5,63 stoppia (iP8 f1,8).
Full-framen aukon pitää olla:
1,8 / (sqrt(2^5,63)) = 0,2558
Tuollaisella aukolla 50 mm:n normaaliobjektiivilla aukon fyysinen halkaisija pitäisi olla 50 mm / 0,2558 = 195 mm! Eihän tuollaista ole kaupoissa. Onko siis kyse maksimivalotusaikojen erosta, vai teitkö laskuvirheen jossain kohdassa?
Näinhän se juuri on. Mitä paremmin nuo kaikenmaailman vaatimukset täyttää ainakin kohtalaisesti, sitä paremmin pääosa käyttäjistä on tyytyväisiä.
Saattaa olla että pikaisesti laskin pitkän päivän jälkeen huolimattomasti. Noinhan se on. Samat 864 / 17 omissa laskuissa, mutta en osaa sanoa, miten logaritmille kävi.
Oletko koittanut käyttää kuvaa Lightroomissa, siis ilman säätöjä? Itse huomasin että parhaat kuvat syntyvät valoisallakin niin, että lataa RAWin Lightroomiin ja exportaa sen sieltä suoraan ilman mitään säätöjä. Tästä muodostunut JPG on oikeastaan aina parempi kuin se alkuperäinen RAW-kuva.
Kiitti vinkistä, eipä ole tullut vielä tuota kokeiltua.
Eipä mitään. Saattaa olla että tilanne on toinen jos kuvat lataa koneelle, mutta Google Photosin pohjalta näin. Tänään kuvasin koripalloa; alkuperäinen JPG oli suttua, RAWissa olivat seinälle heijastuneet valot palaneet puhki, mutta Lightroomista exportattu JPG oli kaikinpuolin kunnossa.
Tiedätkö onko RAW kuvat yhdistelmä viiden kameran kuvasta vai tallentaako se tuo RAWin vain yhdeltä kennolta? Näissä on eroja valmistajien kesken, jotkut poistavat kaiken prosessoinin RAW kuvista, jolloin puhelimen tekemä JPG on yleensä parempi. Kuulostaa siltä, että N9 tallentaisi RAW kuvat viideltä kennolta, mutta onko tietoa? Jos tallentaa, voi olla, että myös häckätty Google Pixel kamerasovellus saisi Camera2 APIlta tuon yhdistelmäkuvan, jolloin sillä saattaisi saada loistavaa jälkeä (jos se vielä toimii N9:ssä).
Kokeilin huvikseen omalla Nokia 8:lla vakio kamerasovellusta, Gcamia normaali HDR+ tilassa ja Gcam yökuvatilassa. Otin kuvan pimeästä saunasta, johon tuli valoa vain sälekaihtimilla hämärretystä olohuoneesta kylppärin oven kautta eli oli hyvin pimeä tilanne. Silmällä erotti juuri ja juuri lauteet ja kiukaan. Vakiosovelluksella tuli aika lailla pimeä kuva, joka vastasi mitä silmä näki. Gcam HDR+ tilassa teki vähän valoisamman kuvan, mutta edelleen hämärän ja yökuvatilan kuva oli sitten jo niin kirkas, että olisi luullut siinä olevan valot päällä. Silti kuva ei ollut tärähtänyt vaikken edes tukenut puhelinta oven karmiin. Huikea ero siis, vaikka oma sovellus käyttää sekä väri- että mustavalkokennoa ja Gcam vain värikennoa.
Mun käsityksen mukaan RAWit on kaikilta kennoilta koostettu, mutta GCam osaisi käyttää vain yhtä.
Okei, näin voi hyvinkin olla. Selittäisi miksi Lightroomin kautta pyöräyttämällä saa parempia kuvia. Gcam taas on tosiaan tehty Pixeleitä ajatellen, joissa on vain yksi kamera eli siksi algoritmeissa ei varmaan ole huomioitu montaa kennoa.
Veikkaisin (mutta en tiedä) että kyse ei ole mistään kuvankäsittelyalgoritmeista vaan siitä, että ainoastaan Nokian omalla kamerasovelluksella on pääsy Lux Capacitor -apusuorittimen tarjoamiin erikoistoimintoihin. Ts. siellä on joku proprietary-ohjelmointirajapinta, jonka olemassaolosta Google Camera (ja muut Play Store -kamerasovellukset) ei ole tietoinen, ja standardin camera2-rajapinnan kautta näkyy vain ihan alkeellisin perustoiminnallisuus.