AMD:n uusien Ryzen 7000 -prosessoreiden arvostelujen jälkeen netin keskustelupalstoilla on riittänyt kuhinaa koskien prosessoreiden lämpötiloja. Monet kokevat 95 asteen lämpötilan liian korkeaksi, mutta onko se todella sitä?
Netin palstoilla monelta keskustelijalta on unohtunut jo peruskoulussa opetettavat fysiikan perussäännöt. Esimerkiksi prosessorin kohdalla lämpöteho määrittelee, paljonko ympäristöön vapautuu lämpöä, ei lämpötila. Lämpötila vaikuttaa prosessorin lämpötehoon jonkin verran, mutta 200 wattia on 200 wattia toimi prosessori sitten 50 tai 100 asteen lämpötilassa.
AMD on asettanut Ryzen 7000 -sarjan prosessoreiden tavoitelämpötilaksi 95 astetta. Nopeasti ylös nouseva lämpötila ei siis kieli jäähdytyksen riittämättömyydestä, vaan se on tietoinen valinta yhtiöltä, joka on todennut sen turvalliseksi toimintalämpötilaksi vaikka ympärivuorokautisessa rasituksessa. Kukin prosessori nostaa kellotaajuuden tiettyyn rajaan asti niin korkeaksi kuin se saa asennetun jäähdytyksen ja tehonkulutus- ja virtarajojen puitteissa siten, että lämpötila saavuttaa 95 astetta. Manuaalisessa ylikellotuksessa raja on vielä korkeampi 115 °C, mikä sekään ei tule tällä tietoa vaikuttamaan prosessoreiden elinikään merkittävästi. Lisäksi pitää muistaa, että kyse on prosessorin korkeimmasta pistemäisestä lämpötilasta, eikä se tarkoita, että koko prosessori toimisi 95- tai 115-asteisena.
Reddit-käyttäjä matthewv1998 on ottanut asiakseen testata asiaa vielä käytännössä asettamalla kaikki neljä uutta Ryzen 7000 -prosessoria testiin useilla eri coolereilla. Coolerivalikoiman keveintä päätä edustaa kahdella lämpöputkella ja 80 mm:n tuulettimella varustettu pienikokoinen tornicooleri ja järeintä päätä 420 mm:n Arcticin AIO-cooleri. Coolerista riippumatta lämmöt pysyivät 95 asteessa, mutta miten tulosten kanssa?
Lainaten matthewv1998:a: Ryzen 5 7600X on tyytyväinen käytännössä mihin tahansa coolerin tapaiseen. Cinebenchissä toteutetussa 10 minuutin rasitustestissä eroa heikoimman tuloksen saaneen 80 mm:n tuulettimella varustetun pikkutornin ja parhaan tuloksen saaneen 240 mm:n AIO:n välillä oli 2,5 % ja kellotaajuuksissa 130 MHz. 90 mm:n tuulettimella ja neljällä lämpöputkella varustettu perustornicooleri nosti kellot 40 MHz:n säteelle maksimeista ja tuloksen 1,5 %:n sisään toisistaan.
Astetta järeämmällä Ryzen 7 7700X:llä coolerilla on jo merkitystä, mutta käytännössä 90 mm:n tuulettimella ja 4:n lämpöputken perustornicoolerilla saa irti sen minkä järeämilläkin. 240 mm:n AIO sai jälleen parhaan tuloksen, 1,4 % paremman kuin 4:n lämpöputken cooleriin. Kahden lämpöputken ja 80 mm:n cooleri sekä AMD:n vanha Wraith Prism olivat kuitenkin jo riittämättömiksi laskettavia, vaikka niilläkin piste-ero jäi vain vajaaseen 3,5 %:iin.
Ryzen 9 -puolelle siirryttäessä riittävän coolerin vaatimukset kasvavat, mutta mistään mahdottomasta ei ole kyse: perushyvän 2-tornisen coolerin pitäisi riittää oli prosessorina sitten 7900X tai 7950X. 7900X:llä parhaan tuloksen sai 360 mm:n AIO, mutta tähän asti testejä virhemarginaalin sisällä hallinneen 240 mm:n version tulokset puuttuvat valitettavasti eri ajankohtana ajettujen testikokonaisuuksien vuoksi. Eroa nimettömällä ”double blacktop”-coolerilla ja 360 mm:n AIO:lla on tuloksessa alle prosentti ja kellotaajuuksissa 30 MHz. 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin 360 mm:n AIO voitti puolestaan 6,4 %:n erolla.
Järein Ryzen 9 7950X kuten jo todettu noudattaa 7900X:n linjaa. Ensi kertaa parhaan tuloksen saanut 420 mm:n AIO peittoaa ”double blacktop” -tornicoolerin 0,55 %:n erolla pisteissä, joskin kellotaajuudessa eroa on hieman enemmän; ”double blacktop” jää 4,95 GHz:iin kun 420 mm:n AIO lyö tauluun 5,05 GHz. 420 mm:n AIO:n ja heikoimman 80 mm:n ja kahden lämpöputken coolerin tuloksissa on eroa peräti 8,3 %, mutta jo Wraith Prism kirii piste-eron vain noin 3,2 %:iin. Jostain syystä keskimäärin Wraith Prismiä paremmin pärjänneet 90 mm:n ja 120 mm:n tuulettimilla sekä 4:llä lämpöputkella varustetut coolerit pärjäävät 7950X:n kanssa aavistuksen heikommin.
Vastaten alun kysymykseen: Ei, 95 asteen toimintalämpötila ei ole liian korkea eikä siitä tarvitse huolestua. Coolerilla on kuitenkin merkitystä vaikka lämpötila järeämpään siirtyessä ei muutukaan ja se on syytä mitoittaa prosessorin mukaan. Vaatimukset eivät kuitenkaan testin mukaan ole mitenkään erityisen kovia, vaan menneiden vuosien edullisemmankin pään suositut coolerit riittävät ainakin Ryzen 7 -sarjaan asti. Esimerkkinä Ryzen 7 7700X:lle riittävästä coolerista matthewv1998 heittää aikoinaan hyvin suositun Hyper 212:n. Miksi suorituskyky ei sitten nouse merkittävästi, vaikka prosessorin päälle pistää järeämmän coolerin? Nykykilpailu on mennyt siihen pisteeseen, että prosessoreiden tehonkulutusrajat on nostettu kattoon ja kauas niiden optimista. Tämän myötä jokainen lisähertsi vaatii exponentiaalisesti lisää tehoa eikä järeäkään cooleri saa enää isoja muutoksia aikaan.
Lähde: Reddit
Jos kombovideo tulee vastaan, niin linkki otetaan kiitollisena vastaan!