
Testasimme io-techissä AMD:n uusista 3. sukupolven Ryzen -prosessoreista heti julkaisupäivänä 12-ytimisen Ryzen 9 3900X- ja 8-ytimisen Ryzen 7 3700X -mallit, jotka kilpailevat markkinoilla Intelin Core i9-9900K- ja Core i7-9700K -mallien kanssa. Molemmilla AMD:n ja Intelin prosessoreilla on ilmoitettu eri Boost-kellotaajuuksia, jotka riippuuvat muun muassa rasitettavien ytimien lukumäärästä, tehonkulutuksesta, virrankulutuksesta ja lämpötilasta.
Ryzen 9 3900X:llä maksimi Boost-taajuus on 4,6 GHz ja Ryzen 7 3700X:llä 4,4 GHz, mutta io-techin testeissä edes lähelle kyseisiä kellotaajuuksia on toistaiseksi päästy satunnaisesti ainoastaan yhden säikeen rasituksessa. Asuksen Crosshair VIII Hero -emolevyllä tuoreimmalla BIOS-versiolla todellisuudessa molemmat prosessorit toimivat rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen n. 4,0-4,3 GHz:n kellotaajuudella.
Intelin prosessoreilla puolestaan kaikkien ytimien rasituksessa Turbo-kellotaajuutta rajoittaa prosessoreiden 95 watin TDP-arvo. Intelin mukaan vakiona kyseisten prosessoreiden Power Limit 2- eli PL2 arvo on 210 wattia, johon tehonkulutus voi hetkellisesti nousta. Käytännössä noin 30 sekunnin kuluttua prosessorin TDP-arvo lukittuu 95 wattiin ja ytimien kellotaajuus laskee noin 4 GHz:iin. Emolevyjen biosista kyseisen TDP-rajoituksen voi halutessa kytkeä pois käytöstä, jolloin Core i9-9900K toimii jatkuvasti kaikkien ytimien rasituksessa 4,7 GHz:n ja Core i7-9700K 4,6 GHz:n kellotaajuudella.
Tähän artikkeliin ylikellotimme edellä mainitut AMD:n ja Intelin prosessorit ilmajäähdytyksellä eli kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla maksimiin ja asetimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeudella CL16-latensseilla.
Ryzen 9 3900X toimi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 86 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X toimi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 85 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 199 wattiin.
Core i9-9900K toimi vakaasti 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,3 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 152 (241) watista 256 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Core i7-9700K toimi vakaasti 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 82 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 147 (178) watista 210 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,6 GHz:n Turbo-taajuudella.
AMD:n Ryzenit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä ja Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Hintataso Suomessa 12.7.2019
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 499 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelun myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on hieman kasvanut, mutta sitä on kompensoitu tuplaamalla L3-välimuisti, joten tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
Valtaosa peleistä on näytönohjainriippuvaisia, kuten esimerkkinä yllä olevassa kaaviossa Shadow of the Tomb Raider, jossa Core i9-9900K oli vakiona maksimissaan 2 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiäkeskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Ylikellotettuna kaikilla prosessoreilla lämpötila nousi 80-90 asteeseen, joten mahdollisimman tehokas jäähdytysratkaisu, kuten Noctua NH-D15, on pakollinen ja custom loop -vesijäähdytys suositeltava.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Loppuyhteenveto
Intelin 9. sukupolven Core-prosessoreiden K-mallisissa prosessoreissa on huomattavasti enemmän ylikellotuspotentiaalia kuin AMD:n uusissa 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa. Core i9-9900K:lla ja Core i7-9700K:lla kaikkien ytimien suorituskykyä rajoittaa vakiona massiivisesti 95 watin TDP-arvo. Kun se ja muut teho- ja virtarajoitukset heitetään roskikseen, venyvät molemmat prosessorit ilmajäähdytyksellä 5 GHz:n kellotaajuudelle. Ylikellotettuna Core i9-9900K:n suorituskyky parani esimerkiksi Cinebench R20 -prosessoritesteissä n. 20 % ja Core i7-9700K:lla n. 13 % ja The Witcher 3 -pelissä 9900K:lla n. 11 % ja 9700K:lla n. 12 %.
Ryzen-prosessoreilla manuaaliset ylikellotukset ovat kaikkien ytimien osalta ovat jääneet aiemmin Globalfoundriesin 14 ja 12 nanometin prosesseilla sekä nyt TSMC:n 7 nanometrillä alle 4,5 GHz:iin. Ryzen 9 3900X saatiin toimimaan kaikilla 12 ytimellä 4,3 GHz:n ja 8-ytiminen Ryzen 7 3700X hieman korkeammalla 4,35 GHz:n kellotaajuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että manuaalisesti ylikellottamalla Ryzen 9 3900X:n Boost-kellotaajuudesta jää hyödyntämättä potentiaalisesti 300 MHz ja Ryzen 7 3700X:llä 100 MHz. Tämä näyttäytyi huonompana suorituskykynä kuin vakiona yhden säikeen Cinebench-testeissä sekä osassa pelejä. Kaikkien ytimien rasituksessa ylikellotettuna Ryzen 7 3900X:n ja Ryzen 7 3700X:n suorituskyky parani Cinebench R20 -prosessoritesteissä ja The Witcher 3 -pelissä suorituskyky puolestaan laski parilla FPS:llä.
Ylikellotustestien tulokset alleviivaavat ja korostavat tämän hetkistä tilannetta AMD:n ja Intelin välillä. 500 euron hintaluokassa Ryzen 9 3900X on prosessoritesteissä ja hyötyohjelmissa täysin omassa luokassaan niin vakiona kuin ylikellotettuna. Core i9-9900K häviää hyötyohjelmissa vakiona ja painii ylikellotettuna tasoissa 165 euroa halvemman Ryzen 7 3700X:n kanssa. 70 euroa kalliimmalla Core i7-9700K:lla ei ole prosessoritesteissä mitään jakoa Ryzen 7 3700X:lle.
Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä puolestaan Intelin 9. sukupolven Core-prosessorit ovat vakiona hieman ja ylikellotettuna hieman enemmän suorituskykyisempiä kuin 3. sukupolven Ryzenit. Esimerkiksi Full HD -resoluutiolla The Witcher 3:ssa ja F1 2019:ssä Core i9-9900K ja Core i7-9700K ovat ylikellotettuna noin 30 % suorituskykyisempiä kuin ylikellotetut Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X. Näytönohjainriippuvaisessa Shadow of the Tomb Raiderissa erot jäävät alle 5 %:iin ja korkeammilla 1440p- ja 2160p-resoluutioilla erot kutistuvat entisestään.
Palaamme AMD:n uusien Ryzen-prosessoreiden ylikellottamisen pariin vielä myöhemmin, kunhan AMD ja emolevyvalmistajat saavat päivitettyä biosit täyteen iskuun ja esimerkiksi Precision Boost 2 -ominaisuus sekä uusi 200 MHz:n Automatic Overclocking -ominaisuus toimivat kunnolla. Näiden avulla ainakin teoriassa pelisuorituskykyä pitäisi olla mahdollista optimoida manuaaliylikellotusta paremmaksi.
Ihan uteliaisuuttani kyselen, miten luulet valmistajien (mm. Intelin) parantavan IPC-suorituskykyä tällä hetkellä? Tiedät kai mitä on käskytason rinnakkaisuus. Tai mitä SSE/AVX tekee? Tai mitä SMT? En näe itse kovinkaan montaa reittiä eteenpäin ellei valmistusteknologia muutu (esim. fotonipohjaiseksi).
Eikö sen rajan pitänyt olla 3733Mhz jolloin vielä kulkee 1:1?
Niin luki alkuperäisissä dioissa, mutta todellisuus on ainakin Asuksen Crosshair VIII Herolla että DDR4-3600 jälkeen puolittuu muistiohjaimen uclk ja fclk lukittuu Auto-tilassa 1800 MHz
No varmaan myöhemmissä bioksissa saavat asian paremmin hallintaan.
@Sampsa saisko nuo ylikellitys tulokset myös silleen et olis ddr4-3600 muisteil? Nyt oli tolla 4000 joka on selvästi huonompi?
Selvästi? Tuloksissa maksimissaan 1-2 % ero johonkin suuntaan, useimmissa tuskin lainkaan.
Lisäät noin 3 fps:ää pelituloksiin. Päästetään mies lomalle. :tup:
Tai 3fps pois kun huononnetut latenssit…
Eiköhän tässä muistien latenssit vaikuta peleissä. CSGO:ssa tuskin tarvii niin paljon muistista siirrellä tavaraa mitä noissa muissa.
Mikä herättää mielenkiintoa on, että Miksi 1440p:llä ero prosessorien välillä oli pienin. Siis pienempi kuin 4k:lla vaikka fps nyt isompi onkin.
Ero, joka mahtuu puhtaasti mittausvirheen sisään. 😉
Mites toi CS:GO ero Ryzen 3700x:ssä Kellottamaton 495 fps ja kellotettu 622 fps. Tarkoittaa 20% parannusta. Mites se on saatu kun kellotus ei kuitenkaan nosta prossun kelloja 20%:ia?
Muistit?
Kiitos.
AMD oli siis täysi floppi.
Lisäksi DDR4-3200 vs DDR4-4000, näyttäisi cs:go aika mukavasti hyötyvän korkeammasta muistitaajuudesta.
Perustelut?
Näyttää siltä, että kaikki 120 Hz tai alle virkistystaajuuden näytön omaavat voivat hankkia huoletta AMD:tä. Vasta 144 Hz näytöillä jää hieman käyttökelpoista ruudunpäivitysnopeutta saavuttamatta.
”kyllä muutamalla bios päivityksellä mennään intelistä ohi”
”pelimoottorit huonosti suunniteltu kun ei amd pärjää”
Samat virret vuodesta toiseen
Jos pelaa 1440p tai suuremmalla resoluutiolla niin halvemmalla saa yhtä tehokkaan peli CPU:n ja huomattavasti tehokkaamman hyötyohjelma CPU:n kuin inteliltä.
1080p 120hz+ alkaa tulla eroa Intelin hyväksi.
Tämä on niin pelikohtaista. World of Warcraftissa näytti 3600:lla tulevan alimmillaan tuollaista 70fps, ja se oli nopea testirykäisy. Varmasti löytyisi raskaampiakin paikkoja esim. joissain raideissa.
Toisaalta voisi kuvitella, että 144+Hz näyttöjen suosio kasvaa jatkuvasti, hinta ei ainakaan ole este enää. Onhan nuo uudet Ryzenit periaatteessa todella hyviä, mutta jos koneen käyttö on tyyliin surffailua/videoiden katselua/pelaamista niin tuosta Ryzenin hyötyohjelmanopeudesta ei ole mitään hyötyä vaan tuollaiseen koneeseen kannattaa edelleen hankkia joku Intel.
Miten niin kannattaa? Jos käyttö on kuvailemaasi, niin halvempihan tuo amd on. Ei siinä ole sitten mitään hyötyä uhrata rahaa turhuuteen.
"Joku Intel" Hohhoijjakkaa.. ei nyt ihan mitä tahansa Inteliä kannata hankkia ja kuvitella, että se pieksee Zen kakkoset. Hyvä rolli kuitenkin.
9600K tai 9700K on vähän parempi suurimmassa osassa pelejä.
Joo, voi olla. Ajattelin kuitenkin lähinnä tässä artikkelissa esiintyneitä prosessoreita ja pelejä. Aina löytyy niitä poikkeuksia, jonka takia fiksu ostaja ottaa selvää etukäteen suorituskyvystä niissä peleissä joita hän pelaa.
Mikäs noissa AMD:issä estää saamasta kelloja korkeammalle? Inteleillä nyt tuli katto vastaan lämmöissä, mutta eikö 83C käyvässä prossussa ole vielä varaa se 10C ennen kuin alkaa tulemaan raja vastaan jos siis maksimeja haetaan. Vai alkaako noi AMD:t throttlata alempaa, vai onko niiden max temppi jotenkin alempana, vai eivät vaan yksinkertaisesti suostu kulkemaan kovempaa?
Ei kai kukaan kiistä uusien ryzenien paremmuutta hyötyohjelmissa? 3900x tasoista hyötyohjelmaprossua saa inteliltä alkaen hintaan tonneja ja pelikäytössä se on hyvin lähellä 9900k:ta. Käytännössä siis hyötypainotteisen sekakäyttäjän futureproof-valinta ehdottomasti ryzen. Eka sellainen itsellenikin.
Jos pitäisi arvata sen streamin perusteella jonka sampi kerran ylikelloyuksesta piti, niin väittäisin tuossa haetun korkein kellotaajuus jolla ei tule virheitä testiohjelmissa pian bootin jälkeen
Miksi on testattu 4000mhz muisteilla kun AMDn sweetspot on 3600mhz jotta IF pysyy mukana?
4.6ghz boosti tavoitetaan jos ottaa loput coret pois käytöstä ja rajoittaa kuorman vain 4.6ghz:iin.
AMD:n näytönohjaimilla testattaessa sitten sanottaisiin, että itse näytönohjain on pullonkaulana ja koko homma suosii AMD:ta.
Mutta ihan hyvä huomio tuo, että tämä testi on vain Nvidian korteilla.
Lisäksi pitäisi muistaa, että näissä vertailuissa koitetaan löytää niitä eroja. Tästä mallista johtuen osalle saattaa jäädä käsitys, että erot ovat suuremmat kuin ne oikeasti ovat (esim. Witcher 3). Eihän se myöskään lukijaa palvelisi, jos testiin otettaisiin 20 peliä joissa tulokset ovat mahdollisimman lähellä toisiaan Intel ja AMD kivillä?
AMD ei vaan yksinkertaisesti taida kulkea tuon kovempaa ilmajäähyllä.
Niin siksihän minä kysyinkin koska jokin siellä tulee vastaan, kiinnostaisi vaan tietää mikä, koska pelivaraa olisi nostaa jännitettä/kelloja jos vaan kulkee, kun lämmöt ei tuollaiseen yhteen rykäykseen vielä tullut vastaan, jos kerran pysyi tasaisesti alle 90C. Mikään 24/7 juttuhan tuo ei missään nimessä ole.
En tiiä mikä on noiden ryzeneiden "turvallinen" volttimäärä, mutta 1,45 volttia kuulostaa jo aika isolta. Oiskohan 9700k kulkenut 5,2ghz ~1,4voltilla?
Derbauer tuota avasi videossaan, typellä pääsee sinne 5Ghz+ jokainen 20'C jäähdytystä prossulle antaa jotain 50-100Hz lisää kulkuja.
Hyvä testi kyllä. Pelaajien ei paljon ryzen 3000:sia kannata kellotella ainakaan nykyisillä biosseila.
Toivottavasti tilanne paranee niin, että käyttäjät saavat best of the both worlds ja saavat multicore-kelloja ylös ilman, että singlecore kellot putoavat.
En tiedä olenko jo luokattoman vanha, mutta tietokoneen osto pelaamista varten kuullostaa yhtä tyhmältä kuin auton osto musiikin kuuntelua varten.
No jos hankkii jonkun 9700K:n tai vastaavan niin siinä saa kuitenkin enemmän nopeutta peleissä, jos siis on se 144+Hz näyttö, eikä se lopullinen hinta-ero ole kovin merkittävä. Työkoneessa tilanne on tietysti täysin erilainen, kunhan vaan mietin millaista käyttöä minulla on kotikoneella.
Tietokoneita ostetaan todella paljon pääasiassa pelaamiseen, mutta toki sillä tehdään sivussa muutakin. Vertauksesi on muutenkin aika kehno.
Lämpötila hidastaa piiriä. Jossain kohtaa voi tulla piste, jossa jännitettä nostamalla saadan vähemmän vauhtia kuin lisälämmön aiheuttamat toisensuuntaiset efektit.
Parempi vertaus varmaan olisi ostaa polkupyörä kuntoiluun, eikä kulkemiseen.
Ei ne pelitkään ilman tietokonetta toimi.
Kyllä minä tiedän mitä siellä prosessorissa tapahtuu. Minua vaan kiinnostaa kuulla @Sampsa lta että mihin ne Ryzenit tökkäsi. Sampsa tosin on nyt lomilla, mutta varmaan vastaa kun ehtii.
Pelaajanakin arvostan enemmän tuota mitä AMD antaa rahalla pöytään Inteliin verrattuna. Kun en kerran 1080p pelaile, vaan suuremmalla resoluutiolla, tulee näytönohjain peleissä melkein poikkeuksetta pullonkaulaksi. Vaikka näytönohjaimena olisi 2080Ti, ei eroa synny suuremmilla resoluutioilla kuin mittavirheen verran. Taas arvostan useammalla monitorilla sitä, että pelaamisen ohella voi tehdä vapaasti kaikkea muuta siinä samalla, ilman kuvitelmia prosessorin riittämättömyydestä. Puhumattakaan muista asioista jotka tarvitsevat prosessoritehoa jotka eivät ole pelaamista.
No tuskin Sampsakaan tietää mitä siellä prosessorin sisällä tapahtuu ja mihin se tökkää, sinne kun ei kukaan näe. Tuskin sitä nyt kiusakseen on tuohon jätetty.
No kyllä se nyt noita niin paljon kellotelleena ja testanneena osaa kertoa, että tuliko vain seinä vastaan kellotuksessa eli jännitteen nosto ei enää lisännyt vakautta ja ei vaan suostunut kellottumaan enempää, vai alkoiko prossu throttlaamaan jo noilla lämmöillä.
Niin minimaalisen vähän, että ei ole eurojen arvoista. Lisäksi kannattaa muistaa, että nuo pelitestit ei perustu cpu:n raakaan voimaan. Ne voivat hyvinkin muuttua, kun ajurit ja ongelmat saadaan korjattua.
Prosessorit eivät ole enää vakaita korkeammilla kellotaajuuksilla jännitteestä huolimatta.
Pääsin kokeilemaan 3900x:sää bäfä ykkösessä ja voin varauksetta suositella kaikille myös pelaamiseen. Ei esiintynyt ainuttakaan nykäystä eikä fps droppeja koko 30 min. aikana mitä kerkesin pelata.
Jengi vois lopettaa vouhottamisen tosta amd:n riittämättömyydestä pelaamiseen. Myös kinastelu kellotaajuksita on melko turhaa koska lopputulos on molemmilla sama, onko sillä väliä saavutetaanko se 4,3ghz vai 5,0ghz?
Ei sitä käytännössä tee kuin muutama trolli. Paras vaan jättä huomioitta noi huutelijat.
Se on se kun nykypäivän "gamer":lle ei riitä 144hz kun jos saa 240hz näytön ja 240fps:ät niin pelaa paremmin.
Kun oikeasti aivojen ajattelukyky ja käden lihasmuistista kiinni jos on paska vai hyvä. Kunhan vähintään 60 fps esim. BF, codit. ja ei +65" telkkari näyttöna niille peleille. Vaikka kyllä aina välillä kantanu kavereita joilla peli näyttöjä kun käytössä oli 65" telkkari csgo:ssa 😀
Eikö niitäkin tapauksia ole ollut että jätkillä on yhtäkkiä mennyt näyttö 60hz ja ei ole huomannut lainkaan kun pelannut :rofl: Mielummin itse ottaisin 1440p 60hz tai 4k 60hz näytön suosistaan kun jonkun 1080p 240hz näytön :tup:
Ens kuussa palattua suomeen tulee kyllä tehtyä ryzen 3900x buildi :geek:
Oma pelaamiseen suht vihkiytymätön tyttöystäväni huomasi helposti eron 60hz ja 165hz välillä Overwatchissa. :tup:
60Hz ja adaptiivinen synkka on varsin jees yhdistelmä myös.