io-techin testissä 7 nanometrin Vega -grafiikkapiirillä varustettu AMD:n Radeon VII -näytönohjain.

AMD:n toimitusjohtaja Lisa Su esitteli hieman yllättäen tammikuun alussa CES 2019 -messujen yhteydessä järjestetyssä keynote-esityksessä pelaajille suunnatun Radeon VII -näytönohjaimen. Vuosi sitten AMD kertoi, että  fokuksena 7 nm:n Vega-grafikkapiirillä olisi pelaamiseen sijaan koneoppiminen, autoteollisuus ja runsasta laskentaa vaativat sovellukset, kuten syväoppinen (deep learning). Marraskuussa yhtiö lanseerasikin Vega 20 -grafiikkapiirillä varustetun Radeon Instinct MI60 -kiihdyttimen suorituskykyiseen laskentaan ja vuosi 2019 potkaistiin käyntiin uuden pelinäytönohjaimen lanseerauksella.

Radeon VII käyttää samaa Vega 20 -grafiikkapiiriä kuin Instinct MI60, mutta käytöstä on karsittu hieman stream-prosessoreita ja HBM2-näyttömuisti on puolitettu 32 gigatavusta 16 gigatavuun. AMD itse lupaili esittelyn yhteydessä Radeon VII:n tarjoavan noin 25 % paremman suorituskyvyn kuin Radeon Vega RX 64 samalla tehonkulutuksella ja kilpailevan suorituskyvyssä NVIDIAn uuden Turing-arkkitehtuuriin perustuvan GeForce RTX 2080:n kanssa. Erillisiä säteenseurantaa kiihdyttäviä RT-ytimiä Radeon VII:stä ei löydy, mutta toistaiseksi niiden hyöty pelikäytössä on ollut minimaalinen.

Radeon VII:n myynti alkoi 7. helmikuuta ja Yhdysvalloissa näytönohjaimen voi ostaa AMD:n kotisivuilta 699 dollarin verottomalla suositushinnalla, joka on 100 dollaria vähemmän kuin NVIDIAn oma Founders Edition -malli GeForce RTX 2080:stä. Euroopassa ja Suomessa näytönohjain on myynnissä esimerkiksi XFX:n tai Sapphiren malleina ja suositushinta Saksassa on 729 euroa ja Suomessa korkeamman ALV:n myötä 759 euroa.

Saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan AMD:n Radeon VII -näytönohjaimen, jonka ominaisuuksiin tutustumme tässä artikkelissa. Mukana on suorituskykytestit 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla, tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittaukset sekä ylikellotus- ja alivoltitustestit.

 

7 nanometrin Vega 20 -arkkitehtuuri

Radeon VII:ssä käytössä oleva Vega 20 -grafiikkapiiri valmistetaan taiwanilaisen TSMC:n 7 nanometrin prosessilla ja se rakentuu 13,2 miljardista transistorista. Verrattuna 14 nm:n Vega 10 -grafiikkapiiriin, transistoreita on noin 720 miljoonaa enemmän, mutta piisirun pinta-ala on pudonnut 495 neliömillimetristä 331 neliömillimetriin eli noin 32 %.

Radeon VII:ssä ei ole käytössä täysi Vega 20 -grafiikkapiiri, kuten suorituskykyiseen laskentaan suunnatussa Radeon Instinct MI60 -kiihdyttimessä, vaan 64 NCU- eli Next-Generation Compute Unit -yksiköstä on karsittu pois käytöstä neljä kappaletta. Täyden grafiikkapiirin 4096 stream-prosessorin sijaan Radeon VII:ssä on käytössä 3840 stream-prosessoria, 240 teksturointiyksikköä ja 64 ROP-yksikköä. Grafiikkapiirin perustaajuus on 1,45 GHz ja sen hetkellinen huipputaajuus on 1,8 GHz.

AMD on perinteisesti käyttänyt grafiikkapiirin lämpötilana piiriin integroidun yksittäisen lämpödiodin arvoa ja erillisten lämpöantureiden verkoston maksimiarvoa on kutsuttu Junction-lämpötilaksi, joka on ollut vastuussa näytönohjaimen sammuttamisesta lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Vega 20 -grafiikkapiirin lämpötila-antureiden verkostoon on lisätty kaksinkertainen määrä antureita ja niitä on käytössä yhteensä 64 kappaletta. Lisäksi AMD on siirtynyt käyttämään kellotaajuuden säätämiseen ja tuulettimien ohjaamiseen perinteisen lämpötila-arvon sijaan Junction-lämpötilaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että grafiikkapiirin kellotaajuutta ja tuulettimen kierrosnopeutta ohjaavat algoritmit perustuvat grafiikkapiirin lämpötila-anturiverkoston maksimilämpötilaan perinteisen lämpödiodin sijaan.

Testiemme perusteella Vega 20 -grafiikkapiirin perinteisen lämpötilan ollessa 3D-rasituksessa 74-76 astetta, Junction-lämpötila oli maksimiarvossaan 110 asteessa. AMD:n mukaan Junction-lämpötilan käyttämisestä on eniten hyötyä, kun grafiikkapiirin toiminta on lämpötilarajotteinen. Yhtiön omien testien mukaan Junction-lämpötilan käyttäminen kellotaajuuden säätämiseen tarjoaa noin 2 % parannuksen suorituskykyyn verrattuna perinteiseen lämpötilaan.

Vega 20 käyttää 2. sukupolven HBM- eli High Bandwidth Memory -näyttömuistia, joka integroidaan interposer-alustalle grafiikkapiirin välittömään läheisyyteen.  Käytössä on neljä kappaletta neljän gigatavun muistipinoa eli yhteensä 16 gigatavua ja muistin kellotaajuus Radeon VII -näytönohjaimessa on 1000 MHz.

HBM2-muisteissa 1000 MHz:n kellotaajuudella siirtonopeus on 2 Gbps per pinni.  Yhdessä HBM2-pinossa on yhteensä 1024 data- eli I/O-pinniä, joten yhden pinon kaistanleveys on 256 gigatavua sekunnissa (2 Gbps/pin * 1024 pinniä / 8). Neljällä 1000 MHz:n kellotaajuudella toimivalla HBM2-piirin pinolla muistiväylän kokonaiskaistanleveydeksi muodostuu 4 * 256 Gt/s = 1024 Gt/s eli 1 teratavu sekunnissa.

 

 

Näytönohjaimen esittely

Radeon VII on varustettu hopeanvärisellä alumiinisella ilmanohjaimella, johon on upotettu kolme 80 mm:n tuuletinta. Pituutta näytönohjaimella on 26,9 cm, leveyttä 12,1 cm ja korkeutta 3,8 cm, painoa on 1290 grammaa ja se haukkaa alleen emolevyltä kaksi korttipaikkaa.

Suomessa Radeon VII -näytönohjaimen pitäisi saapua myyntiin normaaliin tapaan jälleenmyyjien kautta ja maksaa 759 euroa. Toistaiseksi myynnissä on ainoastaan AMD:n omaan suunnitteluun pohjautuvaa mallia eikä näytönohjainvalmistajien omiin suunnitelmiin perustuvista malleista ole tietoa.

Näytönohjaimen takapuoli on suojattu tyylikkäällä ja rei’itetyllä hopeanvärisellä alumiinilevyllä. Se ei kuitenkaan ole kontaktissa piirilevyn takapuoleen grafiikkapiirin tai muistien kohdalta eli sen tarkoitus on toimia lähinnä suojana ja koristeena.

Piirilevy on varustettu kahdella 8-pinnisellä PCI Express -lisävirtaliittimellä ja näytönohjaimen TDP-arvoksi on ilmoitettu 300 wattia. HBM2-muistien myötä virransyöttö sijaitsee ympäri grafiikkapiiriä ja on yhteensä 15-vaiheinen, josta 10 vaihetta pyhitetty grafiikkapiirille, kaksi vaihetta HBM2-muisteille, kaksi vaihetta Vegaan integroidulle SoC-järjestelmäpiirille ja yksi vaihe muistiohjaimelle.

Näyttöliittimistä löytyy kolme DisplayPort-liitintä ja yksi HDMI-liitin. Toinen korttipaikka on rei’itetty ja pyhitetty lämpimän ilman ulostulolle.

Vega 20 -grafiikkapiirin ja HBM2-muistien jäähdytyksestä vastaa alumiinirivaston alla sijaitseva suurikokoinen kuparinen höyrykammio, josta lähtee viisi litistettyä lämpöputkea kohti näytönohjaimen takaosaa. Virransyötön komponentteja jäähdytetään piirilevyn etupuolen peittävällä mustaksi anodisoidulla alumiinilevyllä, joka myös tukevoittaa rakennetta.

Vega 20 -grafiikkapiirin ja kuparisen höyrykammion välissä on käytetty Hitachin grafiitista eli hiilestä valmistettua HM03-lämpötyynyä. Tyyny on rakenteeltaan tahmean kiinteä eikä tahnamainen ja sen poistaminen onnistuu parhaiten esimerkiksi partaterällä. AMD ei ole kertonut tarkemmin syytä tai taustoja lämpötyynyn käyttämisestä, mutta todennäköisesti se tarjoaa hyvän suorituskyvyn verrattuna perinteisiin massatuotannossa käytettäviin tahnamaisiin lämpötyynyihin.

GPU-Z-ohjelman uusin 2.16.0-versio ei tunnistunut Radeon VII:n tietoja juuri lainkaan. Vega 20 -grafiikkapiiri on kuitenkin asetettu toimimaan 1400 MHz:n perustaajuudella, 1750 MHz:n Boost-taajuudella ja 1800 MHz:n Peak-taajuudella.

Todellisuudessa grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa keskimäärin 1743 MHz ja käväisi 10 minuutin aikana vain pariin otteeseen otteeseen 1800 MHz:n huippuarvossa. Yleisenä huomiona Radeon VII:n grafiikkapiirin kellotaajuus seilasi 3D-rasituksessa käytännössä koko ajan. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 73 asteeseen ja Junction-lämpötila yli 100 asteeseen. Monitorointiohjelmat eivät toistaiseksi tunnistaneet tuulettimien kierrosnopeutta prosenteissa, mutta se nousi rasituksessa todella ääneekkääksi 2900 RPM:ään,

 

Testikokoonpano

Suorituskykytesteissä ensisijaisina vertailukohtina Radeon VII:lle ovat Radeon Vega RX 64 ja GeForce RTX 2080. Lisäksi ajoimme mukaan tulokset GeForce GTX 1080 Ti- ja RTX 2080 Ti -malleilla eli mukana ovat molempien valmistajien näytönohjaimien terävin kärki.

Testeissä mukana ollut GeForce RTX 2080 on MSI:n 900 euron hintainen Gaming X Trio -malli, GeForce RTX 2080 Ti on Gigabyten 1339 euron hintainen Gaming OC 11G -malli ja GeForce GTX 1080 Ti sekä Vega 64 ovat Asuksen ROG Strix OC -malleja.

Testit ajettiin 3860×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Radeon-näytönohjaimilla oli käytössä Adrenalin Edition 2019 Press -ajurit ja GeForce-näytönohjaimilla uusimmat viralliset 417.71-ajurit.

 

Hintataso Suomessa 7.2.2019

 

Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.

  • Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
  • ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
  • 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
  • Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
  • Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
  • Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
  • Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesiijäähdytys prosessorille
  • Corsair HX1000 (1000W)
  • Microsoft Windows 10 Pro 64-bit

GeForce 417.71 -ajurit:

  • Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti Gaming OC 11G
  • MSI GeForce RTX 2080 Gaming X Trio
  • Asus ROG-STRIX-GTX1080TI-O11G-GAMING

Adrenalin Edition 2019 Edition Press Jan 22:

  • AMD Radeon Vii
  • AMD Radeon RX Vega 64

 

Näytönohjainten testimetodit

io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.

99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.

Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta.

 

Suorituskykytestit 3840×2160-resoluutiolla

Radeon VII oli noin 9 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 14 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 3 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

Radeon VII oli noin 4 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 10 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

 

 

Suorituskykytestit 2560×1440-resoluutiolla

Radeon VII oli noin 9 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 13 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 2 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

Radeon VII oli noin 1 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 21 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

 

 

Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla

Radeon VII oli noin 9 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 13 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 2 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 26 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.

 

 

Tehonkulutusmittaukset

Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.

Radeon VII -kokoonpanon tehonkulutus oli 3D-rasituksessa 40 wattia korkeampi kuin MSI:n GeForce RTX 2080:llä. Radeon VII:llä grafiikkapiirin kellotaajuus heitteli jatkuvasti noin 100 MHz:n haarukassa, joka vaikutti myös tehonkulutukseen ja se heitteli 360-380 watin välimaastossa.

 

Lämpötilamittaukset

Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin NVIDIAn näytönohjaimilla MSI:n Afterburner-ohjelmalla ja AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden OSD-monitorointityökalulla. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.

Radeon VII:n grafiikkapiirin perinteinen lämpötila nousi 3D-rasituksessa 73 asteeseen, mutta 64 lämpötila-anturiverkoston Junction-maksimilämpötila oli lähellä 110 astetta.

 

Melumittaukset

A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.

Siinä missä näytönohjainvalmistajien omiin jäähdytysratkaisuihin perustuvilla malleilla kokoonpanon melutaso asettui 35-38 desibelin haarukkaan, Radeon VII oli selvästi testijoukon äänekkäin jopa 6-8 desibeliä korkeammalla melutasolla.

43,5 desibelin melutasolla Radeon VII:n tuottamaa ääntä ei voi sanoa edes siedettäväksi, vaan se on häiritsevä.

 

Ylikellotus- ja alivoltitustestit

AMD on muuttanut Radeon VII:n kohdalla grafiikkapiirin ylikellottamisen käyttöliittymää. Nyt tarjolla on seitsemän eri P State -tilan kellotaajuuden ja käyttöjännitteen sijaan X-akselilla kellotaajuus ja Y-akselilla käyttöjännite. Teoriassa grafiikkapiirin ylikellottaminen suoritetaan siirtämällä kellotaajuuden Max-arvoa oikealle ja käyttöjännitettä säädetään siirtämällä keltaista palloa ylös ja alas.

Vakiona Vega 20 -grafiikkapiirin maksimitaajuus on 1800 MHz ja io-techin testikappaleessa käyttöjännite oli 1,082 volttia.

Radeon VII:n ylikellotustestit olivat kuitenkin täydellinen katastrofi. Lehdistöajureissa ylikellottaminen ajureiden Wattman-välilehden kautta ei yksinkertaisesti toiminut kunnolla eikä AMD saanut aikaiseksi korjattua ajuriversiota ennen testien julkaisua. Turhauttavaa tilanteessa oli myös se, että ongelmat olivat ilmeisesti AMD:n tiedossa, mutta se ei aktiivisesti informoinut asiasta ennen kuin testajaat itse törmäsivät ongelmiin.

Ylikellottamista saatiin kuitenkin kokeiltua Radeon Overlay -ominaisuuden kautta, mutta kun peliä yritti pelata ja Radeon Overlay -näkymä sulkeutui, kellotaajuudet palasivat vakioksi.

Päädyimme lopulta tekemään ylikellotus- ja alivoltitustestit Battlefield V -pelillä siten, että seisoimme pelin lataamisen jälkeen paikoillaan ilman, että suljimme Radeon Overlay -näkymää. Kirjasimme ensin vakiona ylös ruudunpäivitysnopeuden, grafiikkapiirin todellisen kellotaajuuden, lämpötilan ja tehonkulutuksen. Tämän jälkeen ylikellotimme ensin grafiikkapiiriä ja sen perään HBM2-muisteja ja kirjasimme samat arvot talteen jokaisen korotuksen jälkeen.

Vakiona grafiikkapiirin käyttöjännite oli 1,083 volttia ja kellotaajuus vaihteli 1650-1754 MHz:n välimaastossa, grafiikkapiirin lämpötila nousi 76 asteeseen ja Junction-lämpötila 110 asteeseen ja GPU Power -tehonkulutus 298 wattiin.

Ylikellotustestit aloitettiin nostamalla Power Target- eli tehonkulutuksen maksimiarvo +20 % korkeammalle eli 300:sta 360 wattiin.

Tämän jälkeen grafiikkapiirin Max Frequency -taajuutta nostettiin ylöspäin aina 1924 MHz:iin asti ja tarkkailtiin todellista todellista kellotaajuutta. Parhaimpaan lopputulokseen eli korkeimmalle kellotaajuudelle päästiin, kun käyttöjännite tiputettiin 1,05 volttiin, jolloin grafiikkapiirin kellotaajuus huiteli parhaimmillaan noin 1890 MHz:n tuntumassa.

HBM2-muistit saatiin toimimaan ilman grafiikkavirheitä 1200 MHz:n kellotaajuudella eikä sitä pysty Wattmanista käsin korottamaan enempää.

Näillä asetuksilla Battlefield V:n ruudunpäivitysnopeus nousi paikoillaan seisoessa 66 FPS:stä 71 FPS:ään eli noin 7,5 % ja GPU Power -tehonkulutus maksimissaan 303 wattiin. Melutasoon ylikellottamisella ei ollut vaikutusta ja tuulettimet pyörivät samalla liki 3000 RPM:n kierrosnopeudella äänekkäästi kuin vakionakin. Kyseessä ei valitettavasti ole kovinkaan eksakti mittaustapa, mutta rikkinäisten työkalujen edessä jouduimme turvautumaan luovuuteen.

Suoritamme ylikellotustestit ja kokeilemme alivoltitusta uusiksi, kunhan AMD saa julki Radeon VII:n kanssa kunnolla toimivat ylikellotustyökalut.

 

Loppuyhteenveto

Radeon VII oli yllättävä julkistus AMD:lta ja herätti toiveita todellisesta kilpailusta näytönohjainmarkkinoiden terävimpään kärkeen. Se tuo mukanaan mielenkiintoisia teknisiä uudistuksia, kuten TSMC:n 7 nanometrin valmistusprosessin ja 16 gigatavua näyttömuistia, mutta taustalta löytyvä  GCN- eli Graphics Core Next -arkkitehtuuri on pohjimmiltaan peräisin vuodelta 2011. NVIDIAn uusiin GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimiin verrattuna säteenseurantaa kiihdyttävät RT-ytimet ja DLSS-tekniikka kuitenkin puuttuvat.

Suorituskykyä AMD on saanut puristettua uuden valmistusprosessin myötä korkeammasta grafiikkapiirin kellotaajuudesta sekä tuplatusta HBM2-muistimäärästä ja niiden korkeammasta kellotaajuudesta. Radeon VII:n Vega 20 -grafiikkapiiri toimii 200-300 MHz korkeammalla kellotaajuudella kuin Radeon Vega RX 64:n Vega 10 -grafiikkapiiri ja muistiväylän kaistanlevys on yli kaksinkertaistunut jopa teratavuun sekunnissa. Poikkeuksellisen korkean muistisuorituskyvyn takia AMD markkinoi Radeon VII:tä pelaajien lisäksi myös tehokäyttäjille ja ammattikäyttöön.

Päällimmäisenä Radeon VII:stä nousee esille kaksi asiaa, toinen positiivisessa valossa ja toinen negatiivisessa. Suorituskyky on hyvällä tasolla markkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden ja vertailukohtana olleeseen MSI:n tehdasylikellotettuun GeForce RTX 2080 -näytönohjaimeen verrattuna, mutta näytönohjain on 3D-rasituksessa todella äänekäs. Tuulettimien kierrosnopeus nousee jopa lähes 3000 RPM:n nopeudelle ja melutaso oli 6-8 desibeliä äänekkäämpi kuin muilla testin näytönohjaimilla. Meillä ei ole käsissä valitettavasti NVIDIAn GeForce RTX 2080- ja 2080 Ti -näytönohjaimista yhtiön omia Founders Edition -malleja, mutta muiden testien mukaan niiden melutaso olisi ennemminkin hiljainen kuin äänekäs.

GeForce RTX 2080:een verrattuna Radeon VII oli suorituskyvyssä vahvoilla Battlefield V- ja Resident Evil 2 -peleissä, Forza 4 oli kohtalaisen tasainen ja Shadow of the Tomb Raider ja Assassin’s Creed Odyssey menivät RTX 2080:n nimiin. 4k UHD -resoluutiolla suurin ero Radeon VII:n hyväksi nähtiin Battlefield V:ssä noin 9 % erolla ja GeForce RTX 2080 oli puolestaan Shadow of the Tomb Raiderissa 14 % suorituskykyisempi. Alhaisemmille resoluutoille siirryttäessä GeForce RTX 2080 alkoi olla enemmän niskan päällä.

Tehonkulutuksen osalta Radeon VII haukkasi 40 wattia enemmän kuin MSI:n tehdasylikellotettu GeForce RTX 2080, grafiikkapiiri toimi 73-asteisena, mutta Junction-lämpötila kohosi lähelle 110 astetta ja kuten jo aiemmin mainittiin, melutaso oli häiritsevän äänekäs. Custom-loop-vesijäähdytystä harrastaville käyttäjille Radeon VII saattaa olla mielenkiintoinen julkaisu, sillä se tarjoaa hyvän suorituskyvyn kilpailukykyiseen hintaan ja vesijäähdytys poistaa näytönohjaimen isoimman ongelman eli melun.

Alustavissa ylikellotustesteissä Vega 20 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan noin 1900 MHz:n kellotaajuudella ja HBM2-muistit 1200 MHz:n maksimitaajuudella, joilla suorituskyky parani noin 7,5 %. Odottelemme kuitenkin kunnolla toimivaa ajuripäivitystä, jotta voimme tehdä ylikellotus- ja alivoltitustestit kunnolla.

io-techin testeissä mukana ollut MSI:n tehdasylikellotettu GeForce RTX 2080 Gaming X Trio -malli maksaa Suomessa noin 900 euroa eli 140 euroa enemmän kuin Radeon VII. Lisäksi AMD tarjoaa julkaisun yhteydessä Radeon VII:n ostajille kylkiäisenä kolme peliä, jotka ovat rahanarvoinen lisäetu. Julkaisun yhteydessä Radeon VII:n saatavuus on hyvin rajoitettua ja nähtäväksi jää, kuinka nopeasti se mahdollisesti paranee. Näytönohjainvalmistajien omiin piirilevy- ja jäähdytyssuunnitelmiin perustuvat mallit ovat toistaiseksi täysi kysymysmerkki, joten niitä ei välttämättä kannata edes jäädä odottamaan.

This site uses XenWord.