io-techin toimituksella on testauskokemusta prosessorin nestejäähdytyksestä jo parin vuosikymmenen ajalta monissa eri muodoissa. Viime vuosina testissä on ollut pääosin esitäytettyjä valmisratkaisuja ja kyseisten testien yhteydessä lukijat ovat tasaisin väliajoin pohtineet niiden suorituskykyeroa erilliskomponenteista rakennettuun ”custom-kiertoon” nähden. Onkin aivan totta, että vuosien varrella on tullut testattua sekä esitäytettyjä valmiscoolereita että custom-järjestelmiä, mutta koskaan ei ole tullut verrattua niiden suorituskykyä keskenään. Niinpä päätimme vihdoin ottaa asiasta selvän, käydä hieman läpi erilaisten nestejäähdytysratkaisujen eroja ja tehdä myös hieman suorituskykymittauksia.
Otimme suunnitelmaksi valita mukaan kolme saman kokoluokan jäähdytintä käyttävää nestejäähdytysratkaisua eri hintaluokista. Edullisimman hintaluokan ratkaisua edustamaan valittiin SilentiumPC:ltä tuore Navis RGB 280 –valmiscooleri, joka sijoittuu reilusti alle 100 euron hintaluokkaan. Hieman kalliimpien kustomointimahdollisuuksilla varustettujen esitäytettyjen valmiscoolerien edustajaksi valitsimme noin 135 euron hintaisen Alphacoolin Eisbaer 280:n, joka pärjäsi hyvin io-techin viimesyksyisessä nestecoolerivertailussa. Custom-kiertoa edustamaan valitsimme puolestaan slovenialaisen EKWB:n Performance-sarjan P280-valmispaketin, joka sisältää kaikki tarvittavat komponentit suorituskykyisen nestekierron rakentamiseen.
Suorituskykyvertailun lisäksi käymme tässä artikkelissa läpi eri hintaisten ja -tyyppisten nestejäähdytysratkaisujen eroja sekä tyypillisiä heikkouksia ja vahvuuksia. Artikkelin ei ole tarkoitus olla tuotevertailu, vaan ensisijaisesti havainnollistaa suuntaa-antavasti eri hintaisten nestejäähdytysratkaisujen eroja.
Tietokoneen nestejäähdytyksen taustat
Tietokoneiden nestejäähdytys virisi harrastajien keskuudessa 1990-luvun loppuvuosina Pentium II- ja Celeron-prosessorien tarjoaman ylikellotuspotentiaalin myötä. Jo pitkään ennen sitä nestejäähdytystä oli käytetty kaupallisissa tarkoituksissa mm. suurten keskustietokoneiden ja datakeskusten jäähdyttämiseen, mutta kyseiset toteutukset poikkesivat melko paljon nykyisistä kuluttajaratkaisuista.
Ensimmäiset kuluttajatietokoneissa käytetyt nestejäähdytysratkaisut perustuivat harrastajien omiin rakennelmiin. Jäähdytinkennoksi saatettiin valita auton jäähdytin tai sisätilanlämmittimen kenno, nestettä liikuttamaan akvaariopumppu, letkuksi ohutta puutarhaletkua ja blokki väkerrettiin itse porakoneen, pulttien, tiivisteliiman ja silikonin avulla.
Ensimmäiset nestejäähdytyksessä käytetyt prosessoriblokit olivat itse tehtyjä ja rakenteeltaan monesti varsin yksinkertaisia. Yksi varsin tyypillinen alkuaikojen blokkiratkaisu oli paksu kuparilevy, johon porattiin kyljestä nestekanavia ja ylimääräiset reiät tulpattiin. Pian siirryttiin erillisellä kannella varustettuihin blokkiratkaisuihin, joihin oli helpompi toteuttaa monimutkaisempia kanavarakenteita. Nykyisissä kaupallisissa blokeissa käytetään pääosin monimutkaisia ja hienojakoisia mikrokanavarakenteita, joiden tarkka koneistaminen on mahdollista tietokoneohjattujen CNC-jyrsimien avulla.
Vuosituhannen alussa kaupalliset valmistajat alkoivat hiljalleen tarjota omia jäähdytysblokkejaan ja Suomessa mm. Jimm’s PC-Store ja Coolputer olivat jälleenmyyjinä tukemassa alkanutta nestejäähdytysbuumia. Varsin nopeasti tarjolle tuli myös valmiita komponenttipaketteja nestejäähdytysjärjestelmän rakentamiseksi.
Markkinoiden ensimmäiset valmiiksi kootut ja esitäytetyt nestejäähdytysjärjestelmät tulivat saataville noin viitisentoista vuotta sitten, mutta alkoivat yleistyä merkittävästi vasta tämän vuosikymmenen puolella. Yksi merkittävistä valmisnestecoolerien kehittäjistä on tanskalainen Asetek, jonka valmistamia tuotteita monet valmistajat ovat brändänneet omiin nimiinsä jo vuosien ajan. Nestejäähdytystä on käytetty jonkin verran myös tehokkaissa valmistietokoneissa, mutta ensisijaisesti kyseessä on kuitenkin ollut harrastajien suosima jäähdytysratkaisu.
Nykypäivänä vaihtoehtoja on käytännössä kaksi – valmiiksi koottu ja esitäytetty nestekierto tai erillisosista koottava custom-kierto. Se, kumpi vaihtoehto on parempi, riippuu täysin käyttäjän tarpeista ja käytettävissä olevasta budjetista. Valinnanvaraa on onneksi varsin mukavasti.
Erillisosista rakennetun nestekierron vahvuudet ja heikkoudet
Erillisosista rakennettavan nestekierron eli ”custom-loopin” vahvuudet liittyvät muokattavuuteen, suorituskykyyn ja huollettavuuteen. Koska kaikki komponentit ovat käyttäjän itsensä valittavissa, voidaan järjestelmästä tehdä erittäin tarkasti käyttäjän omiin tarpeisiin sopiva niin toiminnallisuuden kuin ulkonäönkin osalta. Lisäksi custom-kiertoon on helppo liittää tarvittaessa prosessorin ohella myös esimerkiksi näytönohjaimen jäähdytys, mikä on useimpien valmisratkaisujen tapauksessa mahdotonta. Kiertoa on myös helppo laajentaa tai muuttaa jälkikäteen esimerkiksi tietokonekokoonpanon päivittämisen yhteydessä.
Erilliskomponentit ovat yleensä valmisratkaisuissa käytettyjä osia järeämpiä, joten custom-kierron suorituskyvyn saa rakennettua helposti paremmaksi esimerkiksi tehokkaamman pumpun ja isomman jäähdyttimen avulla.
Kuten jo nimikin kertoo, erilliskomponenteista koottu jäähdytysjärjestelmä on helppo purkaa osiin, jolloin myös sen huoltaminen on helpompaa komponenttikohtaisesti. Monesti esimerkiksi blokki ja jopa pumppu ovat purettavissa osiin ja puhdistettavissa tarpeen vaatiessa. Myös nesteiden vaihto on helppoa ja suositeltavaa tasaisin väliajoin.
Custom-kierron heikkouksia ovat puolestaan hinta ja käyttäjältä vaadittava tietotaito. Hyvän erilliskomponenteista rakennettavan kierron hinta nousee varsin helposti 2-3-kertaiseksi esitäytettyyn valmisratkaisuun nähden. Jos järjestelmää innostuu kustomoimaan ja hienosäätämään, saattaa rahaa kulua helpohkosti jopa tuhatkin euroa.
Erilliskomponenttien käyttäminen vaatii luonnollisesti myös tietoa ja osaamista. Käyttäjän on osattava valita tarvittavat yhteensopivat komponentit sekä koota ne toimivaksi kokonaisuudeksi. Tehtävä ei ole lopulta erityisen vaikea, mutta se vaatii jonkin verran perehtymistä aihepiiriin. Apua nestejäähdytykseen liittyen on tarjolla esimerkiksi TechBBS-foorumin jäähdytysosiossa.
Esitäytetyn valmisnestekierron vahvuudet ja heikkoudet
Esitäytetyn valmisnestecoolerin keskeisiä vahvuuksia ovat helppokäyttöisyys, koko ja hinta. Koska järjestelmä toimitetaan valmiiksi koottuna ja nesteellä täytettynä, jää käyttäjälle ainoastaan jäähdytysjärjestelmän kiinnittäminen tietokonekokoonpanoon. Lisäksi monet valmiskierrot ovat sinetöityjä ja huoltovapaiksi suunniteltuja (ainakin teoriassa), joten esimerkiksi nesteen vaihtoa ei tarvita (eikä se ole edes mahdollista).
Kooltaan valmiscoolerit vievät yleensä custom-ratkaisuja vähemmän tilaa, koska pumppu ja säiliö ovat useimmissa tapauksissa integroituna blokin tai jäähdyttimen yhteyteen. Hinnoittelultaan esitäytetyt valmisratkaisut ovat merkittävästi erilliskomponenteista koottuja järjestelmiä edullisempia. Edullisimpien valmiskiertojen ja custom-kiertojen välinen hintaero on pienimmilläänkin noin 2-3-kertainen.
Maininnan arvoinen joillekin käyttäjille lisäarvoa tuova seikka on myös joistain valmisratkaisuista löytyvä kattava hallintaohjelmisto, joka mahdollistaa esimerkiksi valaistusefektien säätämisen ja lämpötilojen monipuolisen seuraamisen.
Esitäytetyn valmisratkaisun heikkouksia ovat puolestaan muokattavuus, huollettavuus, kestoikä ja suorituskyky. Suuri osa valmisratkaisuista on tarkoitettu prosessorin jäähdyttämiseen, joten järjestelmää ei ole mahdollista laajentaa muiden komponenttien viilentämiseen tai mukauttaa muiltakaan osin käytettävän kokoonpanon erityisvaatimuksiin sopivaksi. Markkinoilta löytyy tosin muutama positiivinen poikkeus (kuten tässä vertailussa käytetty Eisbaer 280), joita on mahdollista laajentaa lisäkomponenteilla. Koska valtaosa valmiskierroista on sinetöityjä ja niiden komponentit eivät ole suunniteltu irrotettaviksi, ei myöskään huoltaminen onnistu käyttäjältä tuulettimien ja jäähdytyskennon ulkoista puhdistamista lukuun ottamatta.
Vaikka valmistajat ilmoittavat valmisnestekiertojen olevan huoltovapaita, kärsivät ne ajan myötä osittain vastaavista ongelmista kuin muutkin nestecoolerit. Lisäksi kuluneen vuosikymmenen aikana keskustelufoorumeille kertyneiden käyttäjäkokemusten perusteella valmiscoolereiden laadussa olisi edelleen parannettavaa, sillä pumppurikkoja ja nestevuotoja on tavattu välillä varsin vähäistenkin käyttötuntien jälkeen. Tällaiset viat johtavat helposti coolerin vaihtoon, kun komponentit eivät ole erikseen vaihdettavissa. Tästä syystä takuuajan pituus on hyvä ottaa huomioon esitäytettyä suljettua nestecooleria ostaessa.
Suorituskyvyn suhteen valmiskierrot ovat etenkin suorituskykyisistä komponenteista kasattuja custom-kiertoja tehottomampia, mutta jäähdytystehon riittävyys riippuu toki lopulta käyttötarpeista. Suorituskykyeroon tutustumme lisää myöhemmin tässä artikkelissa.
Erillisosista koottu nestekierto: EKWB EK-KIT P280
Slovenialainen EK Waterblocks on yksi nykypäivän tunnetuimmista ja suurimmista tietokoneen nestejäähdytyskomponenttien valmistajista. Valitsimme tyypillisen custom-nestekierron edustajaksi EKWB:n Performance-mallistosta valmiin P280-paketin, joka sisältää komponentit suorituskykyisen nestejäähdytysjärjestelmän rakentamiseksi prosessorille. Samat komponentit on mahdollista ostaa myös erikseen, mutta niiden ostaminen pakettina tulee edullisemmaksi. Suomessa P280-paketin hinta on edullisimmillaan noin 385 euroa – valmistajan omassa nettikaupassa hinta on 380 euroa.
EK-KIT P280 sisältää käytännössä kaiken prosessorin jäähdyttämiseen tarkoitetun nestekierron rakentamiseen tarvittavan. Mukana on pumppu-säiliö-yhdistelmä, prosessoriblokki, jäähdytin, tuulettimet, letku, liittimet, jäähdytysneste sekä tarvittavat asennustarvikkeet. Paketin sisältö on sinällään varsin perusmuotoinen ja sisältää pääosin vastaavat komponentit, mitä esitäytettyihin valmiskiertoihin on integroituna. Lisää rahaa saa helposti kulutettua esimerkiksi näytönohjainblokkiin, erilaisiin erikoisliittimiin sekä valaistuskomponentteihin.
P280:n sisältöön kuuluu EK-XRES 140 Revo D5 PWM –pumppu-säiliöyhdistelmä, jonka hinta erikseen ostettuna on noin 150 euroa, eli enemmän kuin monet valmisnestecoolerit kokonaisuudessaan. Säiliö ja pumppu ovat valmiiksi kiinnitettyinä toisiinsa, mutta tarvittaessa ne saa irrotettua toisistaan.
Sylinterin muotoinen akryylisäiliö on melko tyypillinen ratkaisu custom-nestekierroissa ja tässäkin tapauksessa letkuliittimien paikat on sijoitettu säiliön polyasetaalimuovista varustettuun pohjaosaan. Säiliön ensisijainen tehtävä on helpottaa järjestelmän täyttämistä ja tyhjentämistä sekä lisätä hieman kierrossa olevan nestemassan määrää.
Säiliön pohjaan integroitu pumppu perustuu tässä tapauksessa harrastajien keskuudessa hyväksi todettuun Xylem D5 –malliin ja on suorituskyvyltään merkittävästi esitäytettyjen valmiscoolereiden integroituja pumppuja tehokkampi. Se pystyy kierrättämään nestettä 1500 litraa tunnissa ja kykenee 3,9 metrin nostokorkeuteen. Vertailun vuoksi valmisratkaisuiden integroitujen pumppujen tilavuusvirta on yleensä alle 100 litraa tunnissa ja nostokorkeus maksimissaan metrin luokkaa. Riittävän tehokas pumppu varmistaa, ettei järjestelmässä synny suorituskykyvajausta riittämättömän virtausnopeuden takia ja lisäksi tehokas pumppu mahdollista kierron laajentamisen mm. lisäblokeilla ja jäähdyttimillä.
Liittimet on yksi esitäytettyjen valmiskiertojen ja custom-kiertojen suurimmista eroista. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta esitäytettyjen kiertojen letkuliitokset ovat kiinteästi sinetöidyt, kun taasen custom-järjestelmissä letkuliitokset toteutetaan standardimallisilla liittimillä, jotka ovat käyttäjän avattavissa ja vaihdettavissa. Käyttäjä voi valita liittimen koon, tyypin ja värin käyttötarpeiden mukaan.
Liittimien valintaan liittyy olennaisesti letkukoko, joka on myös käyttäjän valittavissa. EKWB:n P280-kitin mukana toimitettava 10/13 mm:n letku on pienin erilliskierroissa yleisesti käytetty letkukoko. Käyttäjä voi halutessaan valita myös suuremman letkun sisä- ja ulkomitan. Letkuvalinnassa voi vaikuttaa myös materiaaliin ja väriin.
Custom-kiertoa kootessa käyttäjän valittavaksi jää myös järjestelmässä kiertävän nesteen koostumus. Periaatteessa kiertoon voi laittaa vaikkapa pelkkää vettä, mutta se ei ole pysyväiskäytössä erityisen suositeltavaa. Nesteeseen on yleensä tapana sekoittaa leväkasvustoja ja korroosiota estävää lisäainetta, joka voi haluttaessa sisältää myös väriaineita tai UV-reaktiivista ainetta näyttävyyden lisäämiseksi. Custom-kierron nesteet on suositeltavaa ja melko vaivatonta vaihtaa tasaisin väliajoin – monissa valmiskierroissa nesteen vaihtaminen on lähes mahdotonta.
Jäähdyttimen valinnassa erilliskomponenteista rakennettu nestekierto tarjoaa paljon valinnanvaraa. Jäähdyttimissä on runsaasti vaihtoehtoja niin tuuletinkoon kuin paksuudenkin suhteen. Lisäksi käyttäjä voi jäähdytintä valitessaan vaikuttaa myös kennon tiheyteen, joka on hyvä optimoida sopivaksi käytettäville tuulettimille. Tarvittaessa kiertoon voi myös lisätä vaikkapa useamman jäähdyttimen. EKWB:n P280-kitin tapauksessa kuparijäähdytin on 45 mm paksu, joka tarjoaa merkittävästi enemmän jäähdytyspinta-alaa ohuempiin 30 mm paksuihin jäähdyttimiin nähden. Kuparin lämmönjohtavuus on myös parempaa kuin usein esitäytetyissä järjestelmissä käytetyissä alumiinijäähdyttimissä.
Tuulettimien suhteen custom-nestekierto eroaa esitäytetyistä valmisratkaisuista lähinnä siinä, että käyttäjän valitessa kaikki komponentit itse myös tuulettimet voidaan valita tarkalleen oman käyttötarpeen mukaisesti. Esimerkin EKWB:n P280-kitin mukana tulevat tuulettimet ovat tosin valmistajan valitsemaa Vardar EVO –mallia.
Blokki poikkeaa custom-kierroissa yleensä merkittävästi valmisjärjestelmien ratkaisuista, sillä erilliskomponenttina myytävät blokit eivät pääsääntöisesti sisällä pumppua tai nestesäiliötä, vaan niiden ainut tehtävä on prosessorin jäähdyttäminen. Tämän ansiosta erilliskiertojen blokit ovat pienikokoisempia ja helpohkoja huoltaa. Useimmat prosessoriblokit perustuvat purettavaan rakenteeseen, joka mahdollistaa sisuskalujen puhdistamisen. Kuvan EK-Supremacy EVO:n sisällä on myös erillinen nestevirtausta ohjaava suutinlevy, joka on mahdollista vaihtaa kullekin prosessorityypille optimoituun versioon.
Koottuna custom-kierto eroaa valmisratkaisuista selkeimmin siitä, että perusmallinen kierto rakentuu yleensä kolmesta tai jopa neljästä (blokki, pumppu, säiliö, jäähdytin) pääkomponentista ja niiden välillä kulkevista letkuista, kun valmisratkaisuissa pääkomponentteja on vain kaksi (blokkiyksikkö ja jäähdytin). Erillisen säiliö-pumppuyhdistelmän vuoksi järjestelmä tarvitsee kotelosta hieman enemmän tilaa, joka saattaa olla hieman ongelmallista erityisesti pienikokoisissa koteloissa. Ratkaisuksi tarjolla on onneksi useita erikokoisia ja –mallisia pumppu- ja säiliöratkaisuja.
(Kuvassa esiintyvässä havainneasennuksessa komponenttien järjestys on valmistajan suositusten vastainen, sillä asennusohjeiden mukaan on suositeltavaa on viedä neste ensin pumpulta jäähdyttimelle ja vasta sen jälkeen prosessoriblokille. Lopullisessa testiasennuksessa järjestys korjattiin valmistajan ohjeiden mukaiseksi (säiliö>jäähdytin>blokki>säiliö). Käytännössä komponenttien järjestyksellä ei ole kovinkaan suurta käytännön merkitystä.)
Esitäytetty valmiskierto: Alphacool Eisbaer 280
Hinnakkaampaa valmiskiertoa edustamaan valitsimme Alphacoolin Eisbaer 280 –coolerin, joka oli io-techin viimevuotisen nestecoolerivertailun parhaimmistoa. Se poikkeaa siltä osin tyypillisestä esitäytetystä järjestelmästä, että komponentit ovat suurimmilta osin standardinmukaisia ja irrotettavissa toisistaan. Lisäksi nestekiertoon on myös mahdollista lisätä komponentteja jälkikäteen. Eisbaer 280:n hintataso Suomessa on edullisimmillaan noin 135 euroa.
Toisin kuin erillisratkaisuissa, Eisbaer 280 toimitetaan täytettynä, ilmattuna, suurimmilta osin valmiiksi koottuna ja lähes käyttövalmiina. Käyttäjän tehtäväksi jää lähinnä kiinnittää tuulettimet jäähdyttimeen sekä asentaa blokkiyksikköön tarvittavat kiinnitystarvikkeet käytettävää prosessorityyppiä varten.
Eisbaerin blokkiyksikkö on melko korkea, sillä se pitää sisällään myös nestesäilön sekä pumpun. Useimmissa valmisnestecoolereissa ei ole erillistä säiliötä, sillä sen merkitys suljetussa järjestelmässä on olematon. Eisbaer on kuitenkin tarkoitettu poikkeuksellisesti avattavaksi ja uudelleentäytettäväksi, joten pienestä säiliöstä on täten hyötyä. Järjestelmän uudelleentäyttäminen on kuitenkin hankalampaa kuin suurella säiliöllä varustetuissa erilliskierroissa.
Eisbaerin blokkiyksikköön on integroitu DC-LT 2600 Ceramic Ultra Low Noise –pumppu, joka on myynnissä myös erikseen runsaan 20 euron hintaan. Pumppu tuottaa valmistajan mukaan 70 l/h tilavuusvirran ja kykenee 0,85 metrin nostokorkeuteen, joka on huomattavasti vähemmän kuin tehokkaammissa erillispumpuissa.
Blokkiyksikkö ei ole suoranaisesti tarkoitettu käyttäjän purettavaksi, mutta harrastajat ovat onnistuneet vaihtamaan sisäänrakennetun pumpun uuteen, joten pumpun rikkoonnuttua Eisbaerin blokkiyksikkö ei ole automaattisesti roskistavaraa.
Eisbaer-sarjan coolereissa käytetään Alphacoolin NexXxos-sarjan kuparijäähdyttimiä, jotka ovat myynnissä myös erilliskomponentteina. Ratkaisu on valmisjärjestelmien keskuudessa positiivisella tavalla varsin poikkeuksellinen, sillä yleensä jäähdytintä ei ole mahdollista irrottaa järjestelmästä ja kuparijäähdyttimet ovat kalliimpia valmistaa.
Jäähdyttimen letkuliitännät ovat standardinmukaista G1/4-tuuman kierteellä varustettua mallia, joten käyttäjä voi halutessaan irrottaa letkut jäähdyttimestä ja vaihtaa liittimet ja letkut suurempiin. Tämä on hyvin harvinaista valmisnestecoolereissa.
Eisbaerin PVC-letkut ovat kooltaan 11/8 millimetriä, eli hieman pienemmät kuin mitä custom-kierroissa tyypillisesti käytetään. Letkujen päällä on taittumista estävät metallijouset, joita on saatavilla lisävarusteena myös custom-järjestelmiin.
Eisbaerin erikoisuus on jäähdyttimen ja blokkiyksikön väliin asennettu automaattisesti sulkeutuva pikaliitin, joka mahdollistaa kierron laajentamisen esimerkiksi näytönohjainblokilla tai toisella jäähdyttimellä ilman sen tyhjentämistä. Yhteensopivilla pikaliittimillä varustettuja lisäosia löytyy Alphacoolin valikoimista. Melko uniikki ratkaisu tekee kierron laajentamisesta helppoa.
Valmiiksi kootun ja täytetyn nestekierron asentaminen kokoonpanoon on helpompaa kuin custom-järjestelmän, sillä käyttäjän ei tarvitse miettiä säiliön sijaintia, mittailla letkujen pituuksia ja täyttää sekä ilmata järjestelmää nesteellä. Riittää, että asentaa tuulettimet jäähdyttimeen, kiinnittää jäähdyttimen koteloon ja asentaa blokkiyksikön prosessorin päälle. Toki simppeli toteutus tuo mukanaan myös potentiaalisia rajoituksia, sillä letkujen pituus ei välttämättä riitä suuremmissa koteloissa jäähdyttimen sijoittamiseksi haluttuun paikkaan. Eisbaerin tapauksessa käyttäjä voi toki vaihtaa letkut tarvittaessa pidempiin.
Edullinen esitäytetty valmiskierto: SilentiumPC Navis RGB 280
Edullisimpien esitäytettyjen valmisnestecoolerien hinnat alkavat noin 50 euron tietämiltä, mutta silloin käyttäjän on tyydyttävä pienen 120 mm:n jäähdyttimen tarjoamaan rajalliseen suorituskykyyn. Suuremmilla kahden tuulettimen jäähdyttimillä varustetuista edullisemman pään malleistakaan ei onneksi tarvitse maksaa montaa kymppiä enempää.
280 mm:n jäähdyttimellä varustettujen valmiskiertojen tarjonnasta ei ole alle 100 euron hintaluokassa juuri ruuhkaa, mutta yksi harvoista Suomessa tarjolla olevista vaihtoehdoista on puolalaisen SilentiumPC:n uunituore Navis RGB 280 –malli, jonka verollinen suositushinta on edullinen 75 euroa. Valmistaja myöntää coolerilleen 24 kuukauden takuun.
Kuten valmisratkaisun konseptiin kuuluu, Navis RGB 280 toimitetaan valmiiksi koottuna ja täytettynä sekä sinetöitynä, eikä se kaipaa valmistajan mukaan minkäänlaista huoltoa. Käyttäjän tehtäväksi jää ainoastaan kiinnittää tuulettimet jäähdyttimeen ja järjestelmä tietokonekokoonpanoon.
Navis RGB 280:n jäähdyttimen toteutus on tyypillinen valmisnestekierrolle. Jäähdytin on alumiinia ja skaalan ohuemmasta päästä (28 mm). Jäähdyttimessä on sinetöity korkki, josta järjestelmä on tehtaalla täytetty. Alumiinijäähdyttimet ovat edullisia valmistaa sekä kevytrakenteisia.
Kuparipohjaisen prosessoriblokin kanssa jäähdyttimen materiaalivalinta aiheuttaa kuitenkin perustavanlaatuisen ongelman, sillä alumiini ja kupari muodostavat yhdessä kemiallisen sähköparin, joka aiheuttaa alumiinin syöpymistä. Esitäytetyissä valmiscoolereissa valmistajat ovat pyrkineet estämään tätä reaktiota käyttämällä tarkoitukseen suunniteltua jäähdytysnestettä. Avattujen valmiskiertojen kuvien perusteella menestys kemiallisen reaktion hillitsemiseksi on kuitenkin vaihtelevaa – jos jäähdytysneste ei hillitse hapettumista toivotulla tavalla, on tuloksena muutaman käyttövuoden jälkeen hapettunut jäähdytin sekä tukkeutuneet prosessoriblokin mikrokanavat.
Monissa valmiskierroissa käytetään keskimääräistä tiheämpää jäähdytinkennoa, joka mahdollistaa hieman paremman jäähdytystehon korkeammilla tuuletinnopeuksilla, mutta vastaavasti rokottaa jäähdytystehoa hiljaisessa käytössä. Jos valmisratkaisu on suunnitteilla erityisesti hiljaiseen käyttöön, on hyvä pyrkiä selvittämään etukäteen jäähdyttimen tiheysarvo (FPI, fins per inch).
Valmisnestekierroissa letkut ovat tyypillisesti mustaa taipuisaa muovia tai kumia ja läpimitaltaan custom-ratkaisuja ohuempia. Tyypillinen valmiscoolerien letkukoko on 9/6 mm, joka luonnollisesti myös rajoittaa letkuissa kulkevan nesteen tilavuusvirtaa.
Letkut ovat kiinteästi kiinni blokkiyksikössä ja jäähdyttimessä, eli käyttäjällä ei ole mahdollisuutta irrottaa letkuja tai letkuliittimiä. Jos letkuliitäntä vuotaa, sitä ei ole mahdollista kiristää tai vaihtaa, vaan koko järjestelmä menee siinä tilanteessa joko takuuvaihtoon tai romuksi. Järjestelmää ei ole luonnollisesti myöskään mahdollista laajentaa muilla komponenteilla.
Navis RGB:n blokkiyksikkö on toteutukseltaan varsin tyypillinen valmisratkaisulle. Paksuutta on hieman enemmän kuin erilliskomponenteista koottujen kiertojen prosessoriblokeissa, mutta ulkomitat ovat silti kompaktit mahdollistaen hyvän yhteensopivuuden muistien ja lisäkorttien kanssa. Valmistaja on toteuttanut blokin kuoriin RGB-valaistuksen, jota voi ohjata mukana toimitettavalla pienoiskontrollerilla tai emolevyn ohjausominaisuuksien avulla.
Pumppu on integroitu tilan säästämiseksi blokkiin ja erillistä nestesäiliötä ei ole, sillä järjestelmää ei ole suunniteltu tyhjennettäväksi ja täytettäväksi uudelleen. Blokin pohja on kuparia ja sen sisäpinnassa on käytetty mikrokanavarakennetta lämmön siirtymisen tehostamiseksi. Blokkiyksikköä ei ole suunniteltu käyttäjän avattavaksi, joten sen huoltaminen ja puhdistaminen ei ole mahdollista, joka on hieman harmillista ottaen erityisesti huomioon kuparin ja alumiinin käyttämisen samassa järjestelmässä.
Navis RGB:n mukana toimitettavat Sigma HP RGB -tuulettimet ovat SilentiumPC:n omasta mallistosta ja nykytrendien mukaisesti ne ovat varustettu roottorien RGB-valaistuksella. Tällaiset valaistusominaisuudet voidaan laskea tietyllä tapaa valmiscoolereiden eduksi, sillä monista niitä alkaa löytyä jo vakiovarusteena, kun taasen erilliskomponenteista kootussa järjestelmässä käyttäjän on maksettava valoistaan ekstraa ja lisähinta on todennäköisesti korkeampi kuin valmisjärjestelmissä.
Navis RGB:tä koskee asennuksen suhteen samat huomiot kuin Eisbaeria. Käyttöönotto on tehty yksinkertaiseksi, sillä käyttäjän tarvitsee ainoastaan kiinnittää tuulettimet, asentaa jäähdytin koteloon ja kiinnittää blokki prosessorin päälle. Jäähdyttimen sijoittamisen suhteen letkujen pituus saattaa aiheuttaa suuremmissa koteloissa rajoitteita, sillä valmisjärjestelmien letkupituus on tyypillisesti 320 ja 400 mm:n haarukassa. Toisin kuin Eisbaerin kaltaisessa toteutuksessa, letkuja ei ole mahdollista vaihtaa pidempiin.
Testikokoonpano ja suorituskykytestit
Käytämme tässä artikkelissa testialustana io-techin cooleritestikokoonpanoa, joka on lähtökohtaisesti käytössä sivuston kaikissa cooleriartikkeleissa.
Cooleritestikokoonpanomme perustuu Gigabyten Z370 Aorus Gaming 7 ATX-emolevyyn sekä Intelin Core-i7 8700K –prosessoriin. Prosessori on ”korkattu”, eli sen lämmönlevittäjä on irrotettu hartsialustasta ja väliin on vaihdettu Cool Laboratoryn nestemäistä metallia (Liquid Ultra), jonka myötä lämmön siirtymistä testattavaan kohteeseen, eli prosessoricooleriin on saatu tehostettua. Prosessorin lämmöntuottoa on lisäksi kasvatettu nostamalla kaikkien ytimien kellotaajuutta 4,6 GHz:iin ja käyttöjännitettä 1,34 volttiin.
Lisäksi kokoonpanossa käytetään Gigabyten Radeon R9 285 –näytönohjainta, jonka merkitys prosessoricooleritestien osalta on kuitenkin varsin olematon, sillä näytönohjainta ei luonnollisestikaan rasiteta testeissä, joten sen lämmöntuotto pysyy pienenä.
- Intel Core i7-8700K, delidded, kaikki ytimet 4,6 GHz (46 x 100 MHz) 1,34 V
- Gigabyte Z370 Aorus Gaming 7 (Intel Z370 -piirisarja)
- Kingston HyperX DDR4 2666 MHz CL15 HX426C15FBK2/16 16 Gt kit
- Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
- be quiet Straight Power 10 700W –virtalähde
- Gigabyte Radeon R9 285 -näytönohjain
- Cooler Master MasterCase H500P Mesh -kotelo
- AlphaCool Eisbaer 280, EKWB P280, SilentiumPC Navis RGB 280, Noctua NH-D15 (verrokki)
- Windows 10 64-bit
- Prime95 29.4 build 7 (12 worker threads, Small FFTs)
- CPUID HWMonitor 1.35
- Intel Extreme Tuning Utility 6.4.1.23
- Gigabyte EasyTune B18.0110.1
- Gigabyte System Information Viewer B18.0315.1
Cooleritestikokoonpanon rungoksi olemme valinneet varovaisen harkinnan jälkeen Cooler Masterin MasterCase H500P Mesh –kotelon. Alkuvuodesta 2018 julkaistu MasterCase H500P Mesh on paranneltu versio H500P-mallista, joka sai kritiikkiä rakenteensa laadusta sekä umpinaisen etupaneelin heikosta ilmavirtauksesta. Uudessa H500P Mesh –mallissa on keskitytty parantamaan juurikin kyseisiä ongelmakohtia. Coolerien testaamisen kannalta H500P Mesh täyttää pitkälti samat vaatimukset kuin aiemmin käytössämme ollut HAF X – se on varustettu tehokkaalla ja avoimella ilmankierrolla ja tarjoaa mukavasti tilaa coolereiden helppoon asentamiseen.
Modifioimme H500P Meshiä kevyesti vieläkin paremmin testikäyttöömme sopivaksi poistamalla etupaneelin sisäpinnassa olleen ilmavirtausta rajoittaneen pölysuodatinverkon sekä kattopaneelin muovisen ikkunan.
MasterCase H500P Mesh sijoittuu kooltaan (544 x 242 x 542 mm) miditornien ja täystornikoteloiden välimaastoon ja on yhteensopiva jopa E-ATX-kokoisten emolevyjen kanssa. Kotelon vakiojäähdytys perustuu kahteen etupaneeliin asennettuun 200 mm tuulettimeen (800 RPM) sekä yhteen takapaneelin 140 mm tuulettimeen (1200 RPM), joita käytämme testeissä vakioasettelulla ja –asetuksilla. Ilmavirran pitäisi siis olla riittävällä tasolla, jotta koteloon ei pitäisi jäädä merkittäviä coolerien testituloksia vääristäviä lämpötaskuja.
Testikokoonpanon referenssicooleriksi olemme valinneet Noctuan NH-D15-mallin, joka on yksi markkinoiden tehokkaimpia ja palkituimpia ilmajäähdytteisiä prosessoricoolereita. Tulemme käyttämään samaa cooleria vertailukohtana myös tulevissa cooleritesteissä.
NH-D15 rakentuu kahdesta tornimallisesta jäähdytysrivastosta, kuudesta lämpöputkesta sekä kahdesta 140 mm NF-A15 PWM -tuulettimesta. Hinta.fi-hintavertailupalvelun mukaan NH-D15:n hinta on Suomessa edullisimmillaan noin 85 euroa. Kyseessä on yksi parhaista ilmajäähdytteisistä vaihtoehdoista nestejäähdytteisille valmiscoolereille.
Noctua NH-D15 tekniset tiedot:
- Ulkomitat: 150 x 165 x 161 mm (L x K x S)
- Paino: 1320 grammaa
- Kaksi alumiinista tornirivastoa, kuparipohja
- 6 kpl 6 mm kuparilämpöputkia
- 2 kpl NF-A15 PWM –tuulettimia
- Pyörimisnopeus: 300 – 1500 RPM
- Melutaso: 19,2 dBA (max)
- Ilmavirta: 68 CFM (max)
Cooleritestejä varten olemme valinneet kaikissa testattavissa tuotteissa käytettäviksi referenssituulettimiksi Noctuan industrialPPC (Protected Performance Cooling) –mallistosta NF-A14- ja NF-F12-mallien 2000 PWM –versiot. Tulemme käyttämään samoja tuulettimia referenssipisteenä myös muissa tulevissa cooleritesteissämme.
Tässä vertailussa käytimme luonnollisesti vain vertailucoolereiden 280 mm jäähdyttimiin sopivaa 140 mm NF-A14 2000 PWM –mallia, joka on speksattu 500-2000 RPM pyörimisnopeusalueelle, 107,4 CFM maksimi-ilmavirralle, 4,18 mm H2O maksimipaineentuotolle sekä 31,5 dBA maksimimelutasolle. Mallin lapamuotoilu sekä paineentuotto ja ilmavirta sopivat hyvin jäähdyttimien ja jäähdytysrivastojen kanssa käytettäväksi.
Lämpötilamittaukset vakiotuulettimilla
Prosessorin kuutta ydintä kuormitettiin Prime 95 -rasitusohjelmalla 12 työsäikeen avulla vähintään 30 minuutin ajan (tai kunnes lämpötilojen nousu tasaantui) ja lämpötilat mitattiin ohjelmallisesti suorittimen ytimien DTS-sensoreista (Digital Temperature Sensor) CPUID HWmonitor- sekä Intel Extreme Tuning Utility -ohjelmilla. Prosessorin lämpötilaksi kirjattiin sisäisen lämpötila-anturin kaikille kuudelle ytimelle ilmoittama keskiarvo. Lämpötilat on pyöristetty lähimpään puoleen asteeseen. Huoneenlämpö liikkui mittausten aikana noin 22 asteessa.
Lämpötilamittauksissa kirjasimme ainoastaan rasituslämpötilat, jolloin prosessoricooleria rasitetaan maksimaalisella lämpökuormalla ja siten jäähdytysratkaisujen kyvyt sekä rajat saadaan parhaiten esiin. Ensin suoritimme testit coolerien vakiotuulettimilla ja sen jälkeen Noctuan tuulettimilla toteutetulla referenssijäähdytyksellä, jonka tulokset ovat tietyissä määrin vertailukelpoiset muiden tulevaisuudessa testaamiemme coolereiden kanssa.
Testicoolereiden jäähdyttimet asennettiin kotelon kattoon ja tuulettimet puhaltamaan ilmaa jäähdyttimien läpi kotelon ulkopuolelle. Lämpötahnana käytettiin Noctua NT-H1:tä.
Ensimmäisessä vaiheessa ajoimme testit lähinnä mielenkiinnon vuoksi coolereiden vakiotuulettimilla, vaikka kyseinen tieto ei olekaan tämän artikkelin näkökulmasta erityisen oleellinen, sillä coolereita ei ollut tarkoitus testata tuotteina, vaan ennemminkin tuotetyyppinsä edustajana.
Coolereita ajettiin tuulettimien kierrosalueen maksimi-, keski- ja miniminopeuksilla, tai lähimmillä mahdollisilla asetuksilla. Tuulettimien nopeussäätö toteutettiin ohjelmallisesti PWM-ominaisuutta hyödyntäen Gigabyten System Information Viewer -sovelluksen avulla. Alphacoolin säätö toteutettiin jännitepohjaisesti, koska se ei tue PWM-ohjausta. Määritimme tuulettimien kierrosnopeusprofiilin ja valitsimme keskinopeuden kierroslukualueen puolivälistä. Tästä syystä kuvaajasta löytyy coolereiden kohdalta kolme eri kierrosnopeutta. Verrokkicooleri Noctua NH-D15:ttä ajettiin tuulettimien maksimi- (1500 RPM) sekä alhaisemmalla 600 RPM:n nopeudella, joka ei kuitenkaan ole tuulettimien miniminopeus.
Vakiotuulettimilla testitulokset eivät tuottaneet yllätyksiä. EKWB:n custom-kierto on odotetusti joukon suorituskykyisin selvällä erolla. Alhaisilla kierrosnopeuksilla EKWB:n Vardar-tuulettimet tosin tuntuvat olevan hieman vaikeuksissa paksun jäähdyttimen kanssa, jolloin ero edullisempiin ratkaisuihin kutistuu selvästi. Myös ero kalliimman ja edullisemman valmisratkaisun välillä osoittautui jopa yllättävän selväksi. Alphacool on SilentiumPC:tä kautta linjan kolmisen asetetta suorituskykyisempi. Verrokkina käytetty Noctuan ilmajäähdytysratkaisu on samaa suorituskykyluokkaa SilentiumPC:n halpiskierron kanssa.
Lämpötilamittaukset referenssituulettimilla
Tämän artikkelin kannalta keskeisemmässä toisessa testivaiheessa vaihdoimme coolereihin edellä esitellyt Noctuan referenssituulettimet (NF-A14 iPPC 2000 PWM), joita käytämme myös tulevaisuudessa kaikissa io-techissä testattavissa 140 mm tuulettimia käyttävissä coolereissa. Ajoimme testit referenssituulettimien maksimi- (2000 RPM) ja miniminopeudella (600 RPM). Yhteneväisillä tuulettimilla ajettavat testit tuovat esiin eri hintaluokkien nestekiertojen erot, joita tässä artikkelissa haluttiin ensisijaisesti selvittää.
Referenssituulettimilla ajetut testit eivät paljasta vakiotuulettimilla ajettujen testien jälkeen suoranaisesti mitään yllättävää, sillä arvokkain jäähdytysratkaisu osoittautui joukon tehokkaimmaksi ja edullisin tehottomimmaksi. Erot eivät myöskään jättäneet juuri jossittelun varaa.
Referenssituulettimien maksiminopeudella (2000 RPM) EKWB:n custom-kierto on ainoa, jonka lämpötilat jäävät rasituksessa alle 60 asteen rajapyykin. Ero maksimi- ja minimituuletinnopeuksien välillä on kuusi astetta.
Alphacoolin muokattavissa oleva valmiskierto jää EKWB:lle merkittäväksi luokiteltavat seitsemän astetta tuulettimien maksiminopeudella. EKWB on jopa tuulettimien miniminopeudella asteen suorituskykyisempi.
Vertailun edullisin vaihtoehto, eli SilentiumPC:n sinetöity valmiskierto häviää tuulettimien maksiminopeudella Alphacoolille neljä astetta ja EKWB:lle peräti 11 astetta. Tuulettimien miniminopeudella lämpötila nousee joukon ainoana seitsemännelle kymmenelle.
Verrokkicoolerina käytetty Noctuan ilmajäähdytteinen NH-D15 pärjäsi varsin hyvin, sijoittuen jälleen suorituskyvyltään suunnilleen samaan luokkaan SilentiumPC:n valmiskierron kanssa.
Yhteenveto
Toisin kuin ehkä yllä olevan kuvan perusteella saattaisi äkkiseltään luulla, tämän vertailun pohjalta voidaan yhteenvetona todeta, että erilaisten nestejäähdytysratkaisujen välillä on varsin merkittäviä eroja, jonka vuoksi käyttäjän on hyvä pohtia etukäteen tarpeitaan löytääkseen omaan käyttöön tarkoituksenmukaisimman jäähdytysratkaisun. Edullinen valmisnestecooleri saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta ei ole välttämättä erityisen järkevä valinta.
Kokonaisuutta tarkasteltaessa sinetöityä esitäytettyä nestekiertoa ei voi pitää yleispätevästi erityisen hyvänä valintana, sillä sen heikkoudet ovat varsin painavia saavutettaviin etuihin nähden. Toteutukseltaan sinetöity järjestelmä on hyvin pitkälti kertakäyttötavara, joka ei ole kuluttajan näkökantilta kovinkaan kannatettava lähtökohta. Järkipohjalta ajateltuna esitäytetyn nestecoolerin hankintaa on hankala perustella ylivertaisena ilmajäähdytykseen nähden, jos käyttäjällä ei ole poikkeuksellisia erityistarpeita lämmön saamiseksi suoraan ulos kotelosta tai tilankäytöllisiä haasteita suurien ilmajäähdytteisten tornicoolerien kanssa esimerkiksi kotelon koosta tai mallista johtuen.
Tämän vertailun sekä io-techin toimituksen aiempien testikokemusten pohjalta edullisimmat sinetöidyt nestejäähdytysratkaisut kannattaa lähtökohtaisesti jättää väliin ja sijoittaa rahat sen sijaan joko tehokkaaseen ilmajäähdytysratkaisuun tai vaihtoehtoisesti sellaiseen valmisnestecooleriin, joka on myöhemmin huolettavissa ja päivitettävissä. Jos kuitenkin syystä tai toisesta päätyy sinetöityyn valmiskiertoon, kannattaa valita valmistaja joka tarjoaa coolerilleen mahdollisimman pitkän takuun.
Hankintahintaa ja helppokäyttöisyyttä lukuun ottamatta erilliskomponenteista koottu kierto on valmisratkaisujen rinnalla ylivertainen lähes kaikilla muilla keskeisillä osa-alueilla. Kuten tämänkin artikkelin testeissä huomattiin, suorituskyvyn saa halutessaan järeämmillä komponenteilla selvästi paremmaksi ja järjestelmän huollettavuus sekä päivitettävyys ovat suuri plussa elinkaariajattelun näkökulmasta. Custom-kiertoon on helppo liittää myös näytönohjaimen ja muiden keskeisten komponenttien jäähdytys.
Custom-järjestelmä vaatii hieman perehtymistä ja harrastamista, mutta se palkitsee käyttäjäänsä lähes kaikilla muilla osa-alueilla. Kannattaa myös muistaa, ettei erillisosiksi tarvitse valita markkinoiden kalleimpia vaihtoehtoja, vaan harrastaja saa kelpo kierron aikaiseksi kohtuuhintaan esimerkiksi käytettyjä osia tai laadukkaampia kiinalaiskomponentteja hyödyntämällä.
Päätyypä sitten lopulta mihin tahansa ratkaisuun, on tärkeintä tehdä valinta harkiten omien tarpeiden pohjalta.
Kiitokset artikkelista.
Kuten lupasin 😉
Hyvä ja hyödyllinen artikkeli :tup:
Miellyttävän tyhjentävä selostus eroista eri toteutuksien välillä.
Oliko tämä nyt se kuuluisa Juhan Iisakin kirkko? 🙂
Mites nuo melumittaukset? Pumppujen äänekkyyteen lopahti oma kiinnostus joskus 5v sitten, kun konetta suunnittelin.
Joko Sampsal jauhot suussa?
Huomenna lisään vielä kuvat kotelossa jos joku jäi kaipaamaan.
Sampsan mielestä ilmeisesti joo 😀
Lopulta juha sai artikkelin valmiiksi pienten viivästyksien ja toimitusvaikeuksien takia mutta oli ihan kiinnostava luettava.
EK:lta löytyy myös edullisemmat fluid gaming kitit mutta eivät ole yhteensopivia muiden EK tuotteiden kanssa(alumiini).
Tuli hieman retrotunnelma mieleen noista ensimmäisistä blokki kuvista erityisesti tuosta asetekin waterchill akryyli kannellisesta blokista kun ostin sellaisen paketin socket462 kannalla ja gpu,piirisarja blokit coolputerista.(jimms osti 2011)
Olivat jo siihen aikaan kehittynyt että pystyi kannet vaihtamaan ja käytin sitä vielä socket 775 emolevyllä.
Olipa hyvä artikkeli <3 ai että. Oli selkeesti panostettu tähän nyt eri tavalla – tähän tulee varmasti palattua myöhemminkin lukemaan vaikka itselle aihe tuttu.
Lisää tällaista! (ajan puitteissa)
En nähnyt tarpeelliseksi kun ei ollut kyse suoranaisesta tuotevertailusta. Ei noista kolmesta mikään kovin äänekäs pumpun osalta ole. D5:ttä ei luonnollisesti tarvitse ajaa lähellekään täysillä.
Aktiivi aikoina kellottaessa minulla oli vesi jäähdytys johon kuului hyvät blokit ja kirkasta letkua 20 metriä oli täysin äänetön aina.
Kylmävesihana pikkusen raolleen ja letkun toinen pää oli pesukoneen viemärissä.
Lämmöt ei nousseet ikinä yli +20c vaikka pronssilla ajelin testejä 5,3-5,4ghz kelloilla ja näyttis oli samassa lämmössä myös.
Oikein hyvä artikkeli. :tup:
Erinomainen artikkeli: 10/10. Tämä selvensi kyllä miten paljon käytännössä auttaa ja maksaa kunnon vesijäähdytyspäivitys verrattuna (parhaaseen) ilmaan.
Ilmeisen paljon työtä on artikkelin eteen tehty, mutta se kyllä kannatti ja se näkyy heti. En ihmettelisi jos tähän tullaan vertaamaan ja viittaamaan tulevaisuudessa monta kertaa. :tup:
Toivoin hieman että D5:ttä oltaisiin ohjattu edes hieman. Eli olisi ollut mukava lukea ja mainita että kun muut toimii yhdellä nopeudella? Niin D5:ttä voi ohjata ja miten se vaikuttaa lämpöihin.
naah,aika klompsuja jäähyjä,ei sitä omaa suosikkia JOS vedellä alkaisin plutaamaan.
taas se tuli ilmi,normikäytössä,ilmajäähy on jo paras.
mutta,yksi tärkein unohtu,eli melumitttaukset,joka laskee testin arvoa.
Mielenkiintoinen artikkeli, mutta erittäin puutteellinen, koska melumittauksia ei ole mukana.
Mihinkäs niitä melumittauksia tarvii, teoriassa kaikki pitää saman verran meteliä, koska samat tuulettimet samoilla kierroksilla. Kaikkihan sen tietää että D5 vie noita acetekin rääpäleitä kuin litran mittaa tehossa ja hiljasuudessa.
Hyvä artikkeli, sopivan nasakassa paketissa riittävästi yleisinfoa ja testitulosta. Iso peukku.
Ehkä tekniikka hifistelynä vielä olis vetänyt kaikki jäähyt muttereiksi testien jälkeen. Olisi saanyt vähän osviittaa huollettavuudesta. (ite olen purkanut jokaisen mallin näistä ja voin sanoa että D5 on ainoa joka on oikeasti järkevästi huollettavissa)
Kiitoksia hyvästä artikkelista. Näitä kiva lukea. Kun ei ole nämä nestejäähdyttimet hallussa, piti oikein miettiä mikä siinä eka kuvassa on pielessä (valm. suositusten vastainen kytkentä).
Pidin myös alun historiikkiosiosta. Kekseliäisyys on ollut arvossaan, toi Fordin jäähdytin pisti erityisesti silmään 🙂
Jäin miettimään, onko tapahtunut nesteiden vuotamista koteloon ja onko seurauksena ollut emojen hajoamisia.
Eisbaer on erittäin helppo purkaa pumppua myöden. Oon vaihtanu tohon pumpun tonne pumppu-resi kompoon, sen saa neljä ruuvia irrottamalla auki niin että voi puhdistaa coldplaten, resin ja vaihtaa pumpun.
Hyvää kannattaa odottaa :). Oli kyllä aika tyhjentävä artikkeli pohjustuksia myöten. Tässä kyllä näkee hyvin eron jäähdytysratkaisujen välillä. Itse olen välillä AIO jäähyä miettinyt noctuan tilalle, mutta aina päätynyt tulokseen, että erot ovat niin pieniä, että ei kannata sijoittaa. Ja nyt sitten tuli vahvistus, eli jos noctuaa alan päivittämään, niin se on suoraan custom ratkaisu.
Lisää tälläisiä artikkeleita! Vaikka näihin paljon aikaa meneekin, palaa tälläisen artikkelin pariin mielellään vielä vuosienkin jälkeen.
Miksi HWMonitor eikä HWInfo? Vaikka tuskin ko. käytössä välttämättä eroja tuleekaan..
Itse aikoinaan ostin keskitason Corsairin AIOn i7-5820Kn jäähyksi ja vähän petyin vs. mihin ilmajäähyt pystyivät ja ei sitä edes saanut hiljaiseksi ennenkuin tuulettimet vaihtoi noctuan tavaraksi.
Kun kasasin nyt uuden i9-9900Kn ”se on kiuas”-arvioiden jälkeen menin suoraan EKWBn konfiguraattorin kautta lompakon tyhjennykseen ja rakensin ensimmäisen custom-loopin aika lailla viimeisen päälle. Aikaa ja vaivaa paloi rahan ohella melkoisesti kun opetteli kovamuoviputkien taivuttelua, putkiston reitittelyä ja mittausta, mutta kyllä siitä kalu tuli ja 5.1Ghz kelloilla pelikäytössä jää alle 60 asteen eikä yli 70C lukemia irtoa kuin älyttömissä prosessorinkidutustesteissä joilla on aika vähän tekemistä normikäytön kanssa. Lisäetuna on jotain ideaa ikkunallisesta kotelosta kun sisällä hyrrää nestekierto vilkkuvaloilla.
Oliko hommassa taloudelliselta kannalta mitään järkeä? Ei varmaan. Yli 700e lasku prossu+VRM jäähdytyksestä on tietty raskasta overkilliä, tosin jonkin verran tässä varmisteltiin sitä että tulevaisuudessa tuon 2080ti:n voi myös pistää nesteille eikä lisälasku ole kuin blokin ja muutaman liittimen verran.
Oliko homma hauskaa askartelua ja viritys-vilkkuvalo-keulimista parhaimmillaan? Jep!
Järeä Noctua tai laadukas huollettavissa oleva AIO ovat ne järkevät vaihtoehdot. Custom-looppi on ensisijaisesti askartelua ja koneen katu-uskottavuuden korottelua. Kun on kasannut jo niin monta konetta ettei laskuissa pysy ja normaalit RGB-valosetit sun muut pikkuvirittelyt on nähty, niin custom-vesijäähy on se seuraava asia jos haluaa harrastaa tietokoneen kasailua kasailun ilosta. Kuten niin moneen muuhunkin harrastukseen, tähän saa upotettua naurettavan paljon rahaa 🙂
Pieni virhe osui silmään tekstistä, eli rasitettiin 4 ydintä, mutta eikös testialustan 8700k:ssa ole 6 ydintä.
Aivan loistavaa että SilentiumPCn halppiskin noteerattu :tup:
Hyvä artikkeli jälleen. Tälläistä on kiva lukea kun on vasta alottellut pc:n kanssa värkkäilyä. 🙂
Hyvä artikkeli ja vahvistaa lisää omia ajatuksia, eli suurin osa AIO vesijäähyistä on turhia, koska customloopilla jäähdytystehot saadaan paremmiksi ja hyvällä ilmajäähyllä sekä kopan ilmanvaihdolla ollaan samoissa kohdin noiden AIOjen kanssa. Toki olisi voinut testata miten näyttiksen kuormittaminen nostaa prossun eli koko kierron lämpöjä.
Yksi mietintää aiheuttava asia on, että onko eri jäähdytysnesteillä suuriakin eroja, tislattu vesi vs. viina ja muut vaihtoehdot?
Ois ollut mielenkiintoista nähdä eroavatko jäähyt näytönohjaimen lämpötilan osalta.
Artikkelissa olisi voinut mainita mm. @Sampsa :n aika paljon 'harrastaman' kiinalaisten vesijäähyjen option. Sampsahan on kasannu ton sen 'esittelyloopin' kokonaan aliexpressistä tilatuista palikoista.
Miksi olisi ollut ihan ok mainita? Lähes AIO:n hinnalla (tullimaksut mukaanluettuna) saa Kiinasta (aliexpressistä) todella hyvälaatuisen customloopin, esim. tämä:
US $127.88 8% OFF|Aliexpress.com : Buy Bykski Water Cooling Kit for CPU Intel AMD 360mm Copper Radiator RGB from Reliable cooling kit suppliers on Pro Liquid Cooling Store
Tuo on 182 USD eli 160 euroa. PC-palikoista ei mene tullimaksua, joten tohon tulee tullatessa vain ALV 24% eli hinnaksi tulee 199e. Erittäin laadukas CPU-blokki, tehokas pumppu, kuparinen 360mm radi = toi voittaa jäähdytystehossa ton tässä testissä mukana olleen EK:n setin joka maksaa artikkelin mukaan 380e.
Toi pienempi malli oli ainakin melko huono
http://www.tech-critter.com/amp/review-bykski-240mm-radiator-water/
Tossahan on eri osat?
Blokki on tossa mun pasteamassa kitissä kaks päivitystä tuoreempi. Radi samoin, tossa testissä on joku radi missä näyttäis olevan puristinliittimet letkuille radissa? Ja samoin pumppu on eri. Toi testi on vuodelta 2016, ja sen jälkeen noissa Kiina-kamoissa on tapahtunut paljon. Testi on vuodelta 2016, eli suunnilleen siltä ajalta kun näitä kiina-kamoja alkoi ekoja kertoja näkyä foorumeilla. Tuohon aikaan Bykski ja Barrow puski uusia versioita tuotteistaan pihalle todella usein (muistan että joku CPU blokki päivittyi neljästi vuodessa), kun kirittiin tuotteiden laatua samalle tasolle muiden valmistajien kanssa.
Hyvä artikkeli! Olen miettinyt Custom AIO:n rakentamisen mahdollisuutta Alphacoolin Eisbaer Solo -pumpulla, joka on myös tässä testissä edustettuna, mutta yhdistettynä esim. Alphacoolin Nexxxos XT45 360 jäähdyttimeen. Jännä olisi nähdä kuinka sellainen pärjäisi EKWB:n pakettilooppia vastaan. Tämä on tosin jäänyt vain mietinnäksi, koska itsellä on jo looppi rakennettuna.
Ihan samalla tavalla voisi sitten sanoa, että saahan nyt vaikka käytetyistä osista rakennettua custom loopin mikä pystyy aika pitkälti samaan kuin tuo testin custom looppi. Tälläkin hetkellä tuolla käytetyistä löytyy blokkeja n. 30€ hintaan, saman verran jostain käytetystä kuparijäähdyttimestä, sitten pumppuja liikkuu n. 60€ kieppeillä ihan takuullisiakin ja letkut ja liittimet tekee sen jonkun 20€ ja akkuvesi on noin 1€/litra. Nopeasti saa siis noin 140€ käytettynä ja toimintakuntosina täysin toimivan customloopin, jos haluaa halvalla rakentaa.
Ilmeisesti AIO:ssa tulee ongelmaksi vesikierron lämpeneminen? Vai tuoko blokkien lämmönjohtavuus tai pienempi virtausnopeus ongelmia?
Virtausnopeus. Samalla vastaus @toturu että miksi ei kannata tuollaista rakentaa.
Puhumattakaan se tosiasia, että aidosti tehokkaan ja laadukkaan pumpun saa joko käytettynä tai Kiinasta tilaten melkeinpä samaan hintaan, kuin tuon Eisbaer Solon… Tuo nyt oli tuollainen ajatelma vain 🙂
Toisaalta saahan noita halpoja AIO:ita täältä käyettynä ihan naurettavilla hinnoilla, jos haluaa leikkiä. Niin itsekkin tein ja ihan hauskaahan tuollainen modailu on. Mutta ei siitä silti saa kuin rakentelua iloa. Toki on olemassa myös kohtuu tehokkaita yhdistelmäpumppuja jos haluaa vaikka jonkun pikkukoppasen tehokoneen rakentaa, mutta sitten saakin taas laittaa sitä rahaa pinoon ja paljon.
AIO:ssa on tingitty vähän kaikessa. Asetekin malleissa pumppu on integroitu blokin päälle ja yritetty saada se tommoseen nättiin, matalaan pieneen pakettiin. Ensin on tingitty pumpusta; heikko tuotto (paine ja vesimäärä) tarkoittaa sitä että prossun päälle ei voida laittaa kauhean ohutta rivastoa taikka kauheasti ahdistavaa jet-platea (virtaus-lautasta?). Tämä tarkoittaa että CPU-blokin lämmönsiirtokyky on heikompi kuin erillisellä blokilla (olettaen että erillinen blokki on kunnollinen). Sitten tullaan radiin; materiaalina on useimmiten alumiini jonka lämmönluovutuskyky on alhaisempi kuin kuparisella, lisäksi näissä on yleensä säästelty virtauskanavissa ja lamelleissa, eli jäähdyttimen jäähdyttävää pinta-alaa on karsittu. Viimeisenä sitten tuulettimet, yleensä AIO:en (varsinkin halpojen) mukana ei tule kauhean hyviä tuulettimia. Ja tuulettimien merkitys vesijäähylle on tottakai suuri, koska ilmaanhan siinä se lämpö radista dumpataan.
Pumpun virtausnopeudella on hyvin vähän merkitystä sen jälkeen kun vesi virtaa riittävästi. AIO:lla se "riittävästi" on vähän niin ja näin. Ihmisillä on illuusio siitä että pumpulla olisi jotenkin ratkaiseva merkitys jäähdytyskykyyn; no ei oikeastaan. Kunhan on painetta riittävästi blokkien tarpeisiin (että vesi liikuu rivastoissa ja jet-platessa hyvin) niin se on riittävästi. Kun riittävä virtausnopeus on saavutettu, niin sen jälkeen virtausnopeuden kasvattamisella ei saavuta juuri mitään. Mulla esimerkiksi vesi kiertää riittävästi jollain 1000rpm, ja työntämällä pumpun täysille 4000rpm saan yhden asteen viileämmän lämpötilan CPU:lle ja GPU:lle en mitään.
Lämpökameralla voisi olla hauska katsella näitä systeemejä, jos sillä näkisi helposti nämä lämpötilaerot blokin molemmin puolin. Tästä voisi saada hyvät tiedot virtausmäärän riittävyydestä.
Taustalla painaa valloilleen päässyt raudanhimo, kun aloin 8v vanhan koneen päivitystä tekemään että pääsisi VR:nä Assetto Corsaa ajamaan :facepalm:
Kuten tuossa aiemmin kirjoitin niin ainakaan tuon Corsairin pumppubloki yhdistelmän virtaus ei vain riitä. Kokeilin myös piruuttani laittaa siihen kiinni kunnon pumpun kaveriksi ja teho kasvoi huomattavasti. Läpinäkyvillä letkuilla se pystyy parhaimmillaan havainoimaan, varsinkin kun se paska alumiininen oli saanut vähän moskaa kiertoon mikä sitten lähti kunnon pumpulla liikkeelle, vaikka kuinka olin muka puhdistanut etikalla. AIO pumpulla vauhti oli matelua. Kun laittoi kaveriksi DDC pumpun, niin alkoi tankissa tulla vortexia. Jopa pienillä DDC pumpun nopeuksilla kasvoi virtausnopeus moninkertaiseksi. Se isokaan jäähdytin kun ei auta yhtään mitään jos se lämpö ei liiku tehokkaasti pumpusta sinne jäähdyttimeen ja noilla virtausnopeuksilla mitä Corsairin ratkaisussa oli täydellä 2400RPM (muistaakseni) tehoilla, niin se aika oli noin 40cm matkalla blokista jäähdyttimeen pitkälle toistakymmentä sekuntia.
Löytyi videokin netistä mistä vähän näkee millainen tuo virtausnopeus noissa on.
Mulla on noin 3'C sisällä veden lämpötila kierron eri vaiheissa (gpu-cpu-vrm blokit, kaksi jäähdytintä, pumppu-resi) :tup:
Onko kukaan testannu laittaa AIO coolerin – Blockin letkujen väliin custom loopin pumppua auttaako yhtään lämpöihin kun AIO omat pumput niin tehottomia. Tämmöstä mod testiä kaivattaisiin 😀
:facepalm:
Mihinkäs näitä artikkeleita tarvii, kaikkihan jo tietää kaiken.
Lähinnä custom loopeissa pumppu voi tulla ongelmaksi kun rakennetaan erittäin pitkiä kiertoja jossa on paljon mutkia.
Pumppu -> Rad -> CPU block -> Reservoir niin mikä vaan markkinoilla oleva custom loopin pumppu puskee sen.
Pumppu -> Rad -> toinen Rad -> VRM block -> CPU Block -> kolmas Rad -> GPU Block -> GPU Block (koska SLI) -> Reservoir niin kämäisempi pumppu alkaa olla kovilla, varsinkin jos putkisto on täynnä tiukkoja 90 asteen käännöksiä.
En ole oikein koskaan ymmärtänyt tätä AIO vesijäähyjen parjausta. Custom loop vesijäähystä aikoinaan siirryin noihin ja ei ole ollut paluuta. Eri Corsairin AIO jäähyjä olen käyttänyt pitkään ja yhdessä koneessa on nyt Arctic Liquid Freezer 240, joka maksoi 70€.
Mun mielestä parasta näissä on se että tuulettimet voi pitää minimillä joka tilanteessa, siis kokoonpano on käytännössä äänetön, ja silti jäähdytysteho riittää. Mulle on sama onko se prossun lämpötila 55 vai 65 astetta, kunhan se pyörii vakaasti.
Noctua NH-D15 maksaa sen 85€, toki siihen saa muutaman kympin laittaa lisää hyvään AIO ratkaisuun, mutta ei tarvise olla yli kilon mötikkää laittamassa puhkumaan ilmaa ympäri koteloa.
Ainoa huono puoli on tuo laajennettavuus. Toki se reilun 100€ GPU blokki on aina hieman hidastanut intoa lähteä laittamaan myös näyttis vedelle.
Eiköhän se ole tuo huonompi teho/melu/hinta jo valmiiksi jyrkästi hinnoiteltuun Noksuun verrattuna. Saako näitä lisäksi vieläkään aivan oikeasti äänettömiksi?
Kiitos :tup: D5:ttä testasin kyllä eri nopeuksilla, eikä vaikuttanut olevan vaikutusta lämpötiloihin oikeastaan lainkaan. Tästä syystä testitkin on ajettu noin 40 % PWM-asetuksella, eli noin 2000 RPM nopeudella. Lisään maininnan noista pumppujen nopeuksista artikkeliin. Kyllä noita valmiskiertojenkin pumppuja voi nykypäivänä aika monessa säätää. Niiden kierrosnopeuden vaikutusta testasin aiemmassa artikkelissa ja puoleen tiputtaminen vaikutti muistaakseni lämpöihin maksimissaan asteen verran.
Kuten artikkelissakin ainakin pyrin tuomaan esiin (ilmeisesti sitten jonkin puutteellisesti), tämän jutun ei ollut tarkoitus olla tuotevertailu (spesifien tuotteiden vertailemista vastakkain toisiinsa nähden), vaan yleisellä tasolla eri tyyppisten ja -hintaisten nestejäähdytysratkaisujen erojen tutkiskelua ja lopuksi myös hieman suorituskyvyn vertailua.
Kuten jo yllä vähän mainitsin, nuo melumittaukset jätin ihan tarkoituksella pois, koska en nähnyt niiden tuovan merkittävää lisäarvoa artikkeliin juuri siitä syystä, ettei kyseessä ole tuotevertailu. Tärkein osuus noissa testeissä oli tuo referenssituulettimilla ajettu toinen vaihe, vakiotuulettimien tulokset pistin mukaan lähinnä jos jotakuta yleisesti sattuu kiinnostamaan. Pumppujen meluero oli korvakuulolta varsin pieni, mutta voin ne toki vielä mitata ja kertoa tässä kommenteissa lukuarvona.
Kiitos :tup: Olisi lähtenyt vähän turpoamaan tämä artikkeli liikaa, jos olisin lähtenyt purkamaan jäähyjä, mutta Sampsan kanssa tuossa juuri eilen puhelin, että voisin tässä kevään aikana purkaa yhden AIO-coolerin videolla ja tarkastella vähän mitä sellaisen sisältä löytyy.
Tuolla komponenttien järjestyksellä ei ole varsinkaan tällaisessa perustason kierrossa kovinkaan suurta merkitystä, koska se nesteen lämpötila pysyy varsin tasaisena koko kierron matkalla, mutta EKWB suosittelee asennusohjeissaan tietynlaista järjestystä, jossa neste menee ensin jäähdyttimelle ja sieltä teoriassa hieman viileämpänä blokille.
Tuosta nestejäähyjen vuotamisesta taitaa olla jäähdytyspuolella ihan oma ketjukin, jossa käyttäjät ovat jakaneet kokemuksiaan aiheesta.
Enpä osaa vastata miksi – tuo HWMonitor on ollut minulla vuosia käytössä ja ei ole ollut suoranaista tarvetta vaihtaa. Saattaahan tuo HWINfo olla parempi, pitää testata. Pääosin nuo prossulämmöt tulee kuitenkin tuon Intelin softan kautta.
Kiitos :tup: Kun näyttis ei ole osana kiertoa, sen rasittamisen vaikutus prosessorin lämpöihin riippuu suuresti mm. käytetystä kotelosta ja sen tuuletuksesta sekä käytetyn näyttiksen jäähdytysratkaisusta, joten en nähnyt tarpeelliseksi ja järkeväksi sekoittaa näyttistä prossutesteihin.
Lisämainintana aihetta sivuten minulla on jo suunnitteilla jatko-osa tähän artikkeliin, jossa tutkiskellaan näytönohjaimen lisäämistä erilaisiin nestejäähdytysratkaisuihin. Pohdiskelin alustavasti lisätä halpis-AIO:n kaveriksi jonkun 120/140 mm erillisen AIO:n näytönohjainkiinnikkeillä, Eisbaeriin laajennusblokin näyttikselle sekä custom-kiertoon luonnollisesti näyttisblokin lisäksi. Tuo näyttiksen lisääminen osaksi jäähdytystähän on lähtökohtaisesti yksi nestejäähdytyksen suurimmista eduista.
Yllä vähän taustoitinkin jo tuota näyttisasiaa, mutta prossurasituksessa näyttiksen lepolämmöissä ei coolereiden välillä ollut merkittävää eroa (max. 1-2 astetta).
Artikkelin yhteenvedossa olen maininnut toiseksi viimeisessä kappaleessa kiinalaiskomponentit potentiaaliseksi astinlaudaksi custom-looppien maailmaan siirtymiselle. Puhuttiin tuossa juuri tänään Sampsan kanssa, että pistetään tilaukseen Bykskiltä tuollainen edullinen kitti ja otetaan se testiin, koska aihepiiri varmasti kiinnostaa monia. Löytyykös tuosta linkittämästäsi coolerista 280 mm kennollista vaihtoehtoa? Mielestäni looginen lähtökohta olisi vertailla saman kokoluokan kennoja keskenään, joten toisena vaihtoehtona pitää hommata EKWB:ltä 360 mm kenno tähän Performance-settiin.
Ei oo osunu omiin silmiin, ja vähän on ollu muutenkin vähissä noi valmispaketit alissa viimeaikoina. En oo ihan varma onko Bykski tai Barrow itse koskaan tehnyt kittejä, vai onko noi vaan noiden kauppojen "bundleja". Kiinarojut on vähän sekavia 🙂
Hakee vaan alista "water cooling kit" ja kattoo mitä löytyy? Tai jos haluaa verrata niin ostaa vaikka ton mun linkin storesta bykskin 280mm radin ja testaa sitten sen kanssa. Sano sille sampsalle sitten että se sen käyttämä bykski-pro-store on tota mun linkkaamaa kauppaa paljon kalliimpi ainakin noitten kittien osalta 😉 Siellä on 240mm radilla kitti saman hintanen mitä toi mun linkkaama 360mm radin kitti, ei varmaan tartte paljon arvailla kumpi on tehokkaampi 😉
Ok, pitää kaivella. Kun Sampsa noita romuja ensimmäistä kertaa tilaili, niin katselinkin että muualta olisi saanut ainakin osan komponenteista selvästi halvemmalla.
Ja ei siinä, itsekin kyllä käytin vuosia HWMonitoria (ja vieläkin joskus), kunnes alkoi näkymään todella monessa paikkaa kommenttia, että HWInfo on äärettömästi parempi, niin tuli myös vaihdettua siihen. Ilmeisesti ainakin joissain tapauksissa saattaa näyttää todennäköisemmin oikeita arvoja, mutta HWMonitor on kyllä miellyttävän simppeli ja saa (ainakin ilman säätämistä) nopeammin paremman yleiskuvan niistä "tärkeimmistä" sensoreista.