Testissä Samsung Odyssey OLED G8 -pelinäyttö

Testissä Samsungin 34-tuumainen ja 175 Hz:n Odyssey OLED G8-pelinäyttö, joka on varustettu ultrawide-resoluutiolla ja QD-OLED-paneelilla.

1499 euron suositushintainen Samsung Odyssey OLED G8 pärjäsi testeissämme erinomaisesti etenkin väritoiston ja tarkkuuden osalta. Myös väri- ja valotasaisuudessa paneeli sai erinomaiset testitulokset hyvin pienillä poikkeamilla. Viiveet olivat alhaisia, liikesumeudet vähäisiä ja pelikokemus myös värimaailman suhteen rikas.

Liitinvalikoimasta löytyy vain DisplayPortin ja HDMI:n pienikokoisemmat mini-versiot, mutta pakkauksen mukana toimitetaan tarvittavat kaapelit. Näyttöön sisäänrakennetut Samsungin Smart TV -ominaisuudet voivat tuoda lisäarvoa, mutta ne myös hankaloittavat käyttöä perinteisenä tietokoneen näyttönä jonkin verran.

Hyvää

Erittäin laadukas paneeli värien, tarkkuuden ja tasaisuuden osalta

Alhainen viive ja erittäin vähäinen liikesumeus korkeimmalla virkistystaajuudella

Smart TV -ominaisuudet saattavat tarjota käyttäjälle ominaisuuksia, joita ei perinteisissä näytöissä ole

Ei jäähdytystuuletinta näytön sisällä

Huonoa

Vaatimaton HDR-kirkkaus

Korkea sisääntuloviive

Heppoinen jalusta reagoi pieniin tärähdyksiin ja näyttöä heiluu helposti

Smart TV -ominaisuudet tekevät asetusvalikoista monimutkaisia

Mini-HDMI-kaapelia ei toimiteta mukana

Huomioitavaa

Tavallisesta poikkeavat mini-näyttöliittimet

Samsung julkaisi viime syksynä IFA-messuilla omaan näyttömallistoonsa yhtiön omaa QD-OLED-paneelia käyttävän 34-tuumaisen OLED Odyssey G8 -ultrawide-näytön, josta uutisoimme viime syksynä. Samsung itse kutsuu QD-OLED-paneelia puhtaasti OLED-paneeliksi ja sama paneeli on jo aiemmin ollut käytössä myös muun muassa MSI:n ja Alienwaren näytöissä. Pelkkänä tietokoneen näyttönä toimimisen lisäksi Samsung tarjoaa OLED G8:ssa sisäänrakennettuna myös Smart TV -älyominaisuuksia kuten mahdollisuuden striimata Amazon Primen ja Netflixin sisältöjä ilman erillistä tietokonetta. Näyttö saapui io-techin testipenkkiin ja tuttuun tapaan tutustuimme näytön ominaisuuksiin ja suoritimme sille kattavat mittaukset ja testit. Tällä kertaa teisteissä on mukana myös uusi OSRTT-mittalaite (Open Source Response Time Tool) paneelin viiveiden monipuoliseen mittaamiseen.

Miten QD-OLED eroaa peinteisestä OLED-paneelista?

Perinteiseen LG:n White OLED- eli WOLED-paneeliin ja värisuodattimeen verrattuna Samsung QD-OLED paneelissa on yhdistetty OLED-paneeli sekä erillinen kvanttipiste- eli Quantum Dot -kerros.

OLED-paneelin pikselit rakentuvat neljästä alipikselistä, jotka tuottavat ja säteilevät valkoista valoa tai ne saa kytkettyä pois päältä, jolloin ne ovat täysin mustia. Kolmen alipikselin väri muunnetaan värisuodattimella RGB-pääväreiksi eli punaiseksi, vihreäksi ja siniseksi. Värisuodattimessa hävittyä valoenergiaa ja kirkkautta pyritään lisäämään neljännellä valkoisella alipikselillä, joka ei mene värisuodattimen läpi.

QD-OLED-paneeli tuottaa ja säteilee korkean energian sinistä valoa ja pikselit rakentuvat kolmesta alipikselistä. Quantum Dot- eli kvanttipistekerroksesessa yhden alipikselin sininen valo välitetään eteenpäin, toisessa punaiset kvanttipisteet muuntavat sinisen valon punaiseksi ja kolmannessa vihreät kvanttipisteet muuntavat sinisen valon vihreäksi. Punaiset ja vihreät kvanttipisteet käytännössä siis muuttavat sinisen valon aallonpituudeen punaiseksi ja vihreäksi ilman suurempaa hävikkiä valoenergiassa, joka auttaa kirkkaudessa.

Näytön ominaisuudet, rakenne ja OSD-valikko

Samsung Odyssey OLED G8 on 21:9-kuvasuhteen ultralaajakuvanäyttö, jonka kaareva QD-OLED-paneeli tukee 3440×1440-resoluutiota maksimissaan 175 hertsin virkistystaajuudella ja virkistystaajuuden synkronointiin on käytössä FreeSync Premium. Kuvanlaatua pyrkii parantamaan värien, varjojen ja kontrastin osalta Samsungin televisioista tuttu Neo Quantum -kuvaprosessori, joka kytkeytyy automaattisesti pois päältä Game Mode -pelitilassa. Näytöstä löytyy myös Samsungin televisioista tutut Tizen-käyttöjärjestelmällä pyöritettävät Smart TV -ominaisuudet. Näytön suositushinta Suomessa on 1499 euroa, mutta sitä on ollut tarjolla tarjouksissa 1350 eurolla.

Näytön ominaisuudet

Paneelin tyyppi: QD-OLED
Paneelin koko: 34″
Paneelin kaarevuus: 1800R
Natiiviresoluutio: 3440×1440
Virkistystaajuus: 175 Hz
DisplayHDR: VESA DisplayHDR True Black 400
Vasteaika: 0,03 ms (GtG)
Ulkomitat (jalustalla): 81,4 x 52,2 x 19,3 cm
Paino: 7,5 kg
VESA-seinäkiinnitys: 100 x 100 mm
Virkistystaajuuden synkronointi: FreeSync Premium & VRR (HDMI 2.1)

Odyssey OLED G8 on ulkoasultaan hopean harmaa ja sen takaosassa on melko kookas Core Lightning -RGB-valaistus, joka voi mm. heijastaa näytöllä näkyviä värejä tai sen voi kytkeä pois päältä.

Samsungin näytön sisuksissa ei ole lainkaan jäähdytystuuletinta, kuten esimerkiksi Alienwaren, MSI:n ja Philipsin vastaavissa QD-OLED-paneelillisissa näytöissä, vaan se on passiivisesti jäähdytetty ja rakenteeltaan todella ohut.

Näyttö käyttää ulkoista 220 watin virtalähdettä, joka painaa noin kilon verran. Molemmat virtalähteestä lähtevät johdot ovat 1,5 metrin mittaisia, seinäpistokkeeseen menee 2-pinninen laitekaapeli.

Näytön jalusta on pääosin metallia, ulkoisesti tyylikäs ja sen takaosassa on pieni reikä johtojenhallinnalle. Käytännössä jalusta on kuitenkin todella hutera ja alkaa heilua melko pienestä pöydän tärähtelystä ja jatkaa heilumista melko pitkään.

Säätövaraa jalusta tarjoaa korkeussuunnassa 12,5 cm, kallistuskulma on -2 – 20 astetta ja pystysuunnassa näyttö kääntyy muutaman asteen molempiin suuntiin. Kääntökulmaa vaakasuunnassa jalustassa ei ole.

Näyttöliittimien osalta näyttö on erikoisempaa laatua ja tarjolla on nimittäin vain Mini-DisplayPort- ja Micro HDMI 2.1 -liittimet. Mukana toimitetaan vain Mini-DisplayPort -liittimen kaapeli, joten jos käyttäjä haluaa käyttää Micro HDMI -liitäntää on kaapeli tai adapteri hankittava itse. Näyttö voidaan liittää langattomaan verkkoon ja siitä löytyy myös Bluetooth-tuki, joiden avulla kuva voidaan välittää näyttöön langattomasti. Pelikäytössä langattomuutta ei ole suositeltavaa käyttää viiveiden takia. Lisäksi näytön takaa löytyy kaksi USB Type-C -liitintä, joita voidaan käyttää näyttösignaalin siirtämiseen tai tarvittaessa tarjoamaan 65 wattia lataustehoa ulkoisiin laitteisiin.

Odyssey OLED G8 on varustettu Samsungin Smart-TV -ominaisuuksilla, jotka tarjoavat mahdollisuuden mm. käyttää eri suoratoistopalveluja suoraan näytön omilla ohjelmilla. Myös perinteisen OSD-valikon sijaan näytön asetukset löytyvät Tizen-käyttöjärjestelmän valikoista ja uumenista. Kun näyttö otetaan ensi kertaa käyttöön, ruudulle avautuu älytelevisioista tuttu käyttöönottokysely, jossa määritetään langattomat yhteydet jne. Valikot itsessään ovat monipuoliset, mutta melko sekavat ja hitaat käyttää. Näytön mukana toimitetaan pieni kaukosäädin, jolla valikoissa liikkuminen on niin mutkatonta kuin asetusten viidakossa on mahdollista. Valikoissa voidaan myös navigoida huomattavasti hankalammin liittimien vierestä löytyvällä pienellä ohjaustatilla.

Pelaamista varten kaikissa Samsungin televisioissa ja näytöissä on Game Mode eli pelikuvatila, joka kytkee pois päältä kuvaprosessorin ja parantaa sisääntuloviivettä. Näytön maksimivirkistystaajuus on 175 hertsiä vain jos näytön pelitila on käytössä, muutoin se on 120 hertsiä. Kun pelitila on kytketty päälle, joitain perusasetuksia voidaan muokata myös pelitilan omasta valikosta.

Kuvan kiinnipalamisen ehkäisemiseksi Odyssey OLED G8 tarjoaa kolme eri työkalua. Pikselisiirron, joka siirtää kuvaa muutamalla pikselillä aika ajoin. Logokirkkauden säätämisen, joka pyrkii vähentämään ruudulla olevien staattisten kuvien kirkkautta ja erikseen ajettavan pikselien säätöohjelman, jolloin näyttö on pois käytöstä yli tunnin ajan.

Mittaus- ja testitulokset

Näytön eri mittaukset suoritimme SpyderX Elite- ja Xrite i1 Display Pro -näytönkalibrointilaitteiden avulla. Kaikki muut mittaukset suoritettiin SpyderX Elitellä paitsi kontrastisuhde, kirkkaus ja mustan taso, joissa käytettiin i1 Display Prota ja DisplayCAL-ohjelmistoa tarkempien tuloksien saavuttamiseksi. Mittaukset ovat suoritettu kalibroimattomalle näytölle eli kuvastavat sitä mitä kuluttaja paketista saa.

OLED-paneelin kohdalla mittasimme myös kirkkauksia eri kokoisilla valkoisilla ikkunoilla. Tähän mittaukseen käytimme NVIDIAn LDAT-työkalua.

Lisäksi uutena hankintana näyttötestien mittalaitteisiin ostimme OSRTT- eli Open Source Response Time Tool -laitteen, jonka on kehittänyt Andrew McDonald TechTeamGB:stä. Nimensä mukaisesti OSRTT mittaa näyttöpaneelin viivettä. Lisää laitteesta alla testitulosten yhteydessä.

Kirkkaus

OLED-paneelien maksikirkkaus on yleisesti huomattavasti matalampi kuin perinteisillä LCD-paneeleilla. Odyssey OLED G8:n QD-OLED-paneelin maksimikirkkaudeksi SDR-tilassa mitattiin 275 cd/m², joka oli huomattavasti kirkkaampi kuin aiemmin testaamallamme Asus PG42UQ:n OLED-paneelilla.

OLED-paneelissa jokainen pikseli on valaistava erikseen, joten niiden tehonkulutus riippuu hyvin paljon näytettävästä sisällöstä. Siinä missä LCD-paneeleiden taustavalaistus pystyy tuottamaan maksimikirkkauden aina riippumatta näytettävästä sisällöstä, OLED-paneelien kohdalla maksimi tehonkulutus määrittää kuinka kirkkaana yksittäisiä pikseleitä pystytään pitämään. OLED-paneelissa maksimikirkkaus on yleensä sitä alhaisempi, mitä enemmän valkoisia pikseleitä on ruudulla valaistavana. Tästä käytetään termiä Average Picture Level eli APL. Kun näytön tehonkulutus ei riitä valaisemaan kaikkia pikseleitä, ABL eli Auto Brightness Limiter rajoittaa yksittäisen pikselin kirkkautta niin, että kaikki pikselit pystytään valaisemaan.

HDR-tilassa mittasimme Odyssey OLED G8:n maksimikirkkaudeksi 490 cd/m² ikkunan koon ollessa 10 % tai alle. Kun ikkunan koko kasvoi yli 25 prosentin Auto Brightness Limiter (ABL) rajoitti kirkkauden alhaisimmillaan 290 cd/m² tasolle, joka on kirkkaampi kuin SDR-tilan maksimikirkkaus. Tämä selittyy sillä, että näyttö on SDR-tilassa määritetty pitämään 275 cd/m² kirkkaus kaikilla ikkunakoilla. Mitään erillisistä Uniform Brightness -asetusta näytöstä ei löydy, kuten aiemmin testaamastamme Asuksesta, mutta SDR-tila toimii samaan tapaan.

OLED-paneelin mustan taso on aina 0 cd/m² ja näin ollen kontrastisuhde on ääretön. Tästä syystä emme lisänneet OLED-paneelillisia näyttöjä kyseisten vertailujen taulukoihin.

Värintoistoalue

Odyssey OLED G8 kattoi testeissämme 100 % sRGB-, 96 % AdobeRGB- ja 98 % DCI-P3 -väriavaruudesta, ollen väriavaruuden osalta testiemme kärkipäätä.

Gammavastaavuus

Gamma-arvolla säädetään harmaasävy- ja RGB-arvot näytölle sopiviksi. Oikein säädettynä pienet sävyerot erottuvat toisistaan mahdollisimman hyvin. Yleensä PC-näyttöjen tehdasasetus on pyritty saamaan mahdollisimman lähelle arvoa 2,2.

Samsungin oletus ja ainoa valittavissa oleva Gamma-arvo on 2,2 ja testimme perusteella se myös pitää paikkansa.

Väritarkkuus

Näytön väritarkkuus on erityisen tärkeää kuvien ja videoiden käsittelyssä. Delta-E-arvolla kuvataan numeerisesti kahden värin eroavaisuutta. Yleisesti ottaen Delta-E-arvon ollessa alle 3, voidaan todeta näytön toistavan värejä riittävän tarkasti ja jälkituotannossa kalibroinnin tavoitteeksi otetaan 2 tai alle. Arvon ollessa yksi tai pienempi, väriero ei ole ihmissilmällä havaittavissa.

Odyssey OLED G8 on tehtaalla kalibroitu ja kalibrointiraportti on nähtävissä näytön valikkojen kautta. Mittaamamme paneelin väritarkkuus oli erittäin hyvä 0,62 Delta-E keskiarvolla.

Väritasaisuus

Väritarkkuuden poikkeamat olivat kautta linjan erittäin pieniä, pääosin alle 1 Delta-E:n. Vastaavia väritasaisuuksia on näyttötestiemme aikana tullut vastaan vain muutamia.

Valotasaisuus

Samat erittäin hyvät tulokset jatkuvat myös valotasaisuustesteissä. Paneelin valotasaisuus oli kaikissa testiskenaarioissa ja kaikilla paneelin alueilla maksimissaan neljän prosentin luokkaa.

Katselukulmat

Odyssey OLED G8:n katselukulmaksi luvataan lähes 180 astetta ja tämä pitää paikkansa. Ylläolevien kuvien pienet erot johtuvat lähinnä paneelin kirkkaan pinnan heijastuksista.

Viive

Kuvasimme näyttöä ns. pursuit-camera-tekniikalla UFO-testissä selvittääksemme paneelin pikselien vasteajan mahdollisesti aiheuttavat liikesumeudet.

Nopean vasteajan ansiosta minkäänlaisia ”häntiä” ei kuvissa ole havaittavissa, mutta liikesumeutta on jonkin verran 120 hertsillä ja sitä alhaisemmilla virkistystaajuuksilla. 175 hertsin virkistystaajuudella liikesumeus on erittäin vähäistä.

OSRTT (Open Source Response Time Tool)

Uusin hankintamme näyttötestien mittauslaitteisiin on OSRTT eli Open Source Response Time Tool. Laitteen on kehittänyt ja käsin rakentanut Iso-Britannialainen Andrew McDonald TechTeamGB -sivustolta ja se on nykyisin käytössä monilla näyttötestaajilla. OSRTT:n avulla voidaan mitata näyttöpaneelin viivettä ja sen ohjelmisto tuottaa tuloksista helppolukuisia lämpökarttoja ja lisäksi myös tarkempi yksittäisten tulosten tarkastelu onnistuu interaktiivisessa graafissa.

Andrew ja TechTeamGB ovat julkaissut Youtube-kanavallaan useampia videoita laitteeseen liittyen, joissa on yksityiskohtaisesti avattu laitteen toimintaa ja periaatteita. Yksi niistä linkitettynä alla.

Ohjelmiston tuottamista lämpökartoista vasemmalta luettuna ensimmäinen Perceived Response Time esittää, kuinka monta millisekuntia kului, kun väri vaihtui yhdestä RGB-arvosta toiseen, esimerkiksi RGB 0:sta (musta) RGB 255:een (valkoinen). Tulokset ovat värikoodattu vihreästä punaiseen indikoimaan onko kyseessä hyvä vai huono tulos.

Seuraava lämpökartta RGB Overshoot näyttää, kuinka monta RGB arvoa paneeli on mahdollisesti ampunut yli tai jäänyt vajaaksi kohde RGB-arvosta ennen oikeaan arvoon asettumista.

Viimeinen lämpökartta eli Visual Response Rating on laitteen kehittäjän oma pisteytystaulukko, jossa tällä hetkellä arvot lasketaan kaavalla 100 – (Initial Response Time + Perceived Response Time).

Yksi merkittävimmistä laitteen asetuksista on Tolerance level eli kuinka paljon tuloksissa annetaan RGB-arvoihin osumisen suhteen anteeksi. Vaihtoehtoina on RGB 5 ja RGB 10, joista ensimmäinen antaa anteeksi viisi RGB-arvoa sekä kohdearvon ylä-, että alapuolelle ja jälkimmäinen taas antaa anteeksi 10 RGB-arvoa. Vaihtoehtoina ovat myös prosentuaaliset toleranssit 3% ja 10%. Eri sivustot ja testaajat käyttävät testeissään hieman eri toleransseja, esimerkiksi täysin näyttöihin erikoistunut TFT Central käyttää testeissään RGB 10 -toleranssia ja Hardware Unboxed 3 % -toleranssia. Koska laite on tämän näytön kohdalla ensimmäistä kertaa käytössä ja emme ole vielä täysin päättäneet mitä toleranssia io-tech tulee jatkossa käyttämään, ajoimme tällä kertaa testit sekä RGB 5 -toleranssilla, että RGB 10 -toleranssilla, joissa oli melko merkittävä ero Odyssey OLED G8:n kohdalla.

RGB 5 -toleranssilla mitatut tulokset ovat osoittavat selvästi, että kyseessä on erittäin nopea paneeli vasteaikojen suhteen. Täysin tai lähes mustasta täysin tai lähes valkoiseen ilmenee kuitenkin selkeät poikkeamat, jotka nostavat keskimääräistä viivettä melko paljon.

RGB 10 -toleranssilla viiveet ovat virkistystaajuudesta riippumatta keskiarvoltaa alle 1 millisekunnin luokkaa ja kaikki muutkin värikartat loistavat vihreänä.

Yllä olevissa kuvissa näkyy selitys, miksi tulokset poikkeavat eri mittaustoleransseilla. RGB 5 -toleranssilla paneelin tasaantuminen oikeaan väriarvoon kestää melko pitkään, vaikka erittäin lähellä kohdearvoa ollaankin jo noin 1 millisekunnissa, eikä kohteesta ammuta merkittävästi yli tai jäädä vajaaksi. RGB 10 -toleranssilla kyseiset värisiirtymät onkin huomattavasti nopeammat, koska annetaan anteeksi enemmän.

OSRTT:llä voidaan myös mitata näytön viivettä niin, että tuloksesta on laskettu pois tietokoneen, oheislaitteiden ja pelimoottorin luomat viiveet. Tästä syystä tämä mittaustapa on myös Nvidian LDAT:in antamaan sisääntuloviiveeseen nähden ylivertainen, koska mahdolliset kokoonpanon muutokset tai käyttöjärjestelmäpäivitykset eivät vaikuta tulokseen. Tulemmekin jatkossa korvaamaan LDAT-sisääntuloviiveen mittaamisen OSRTT:n sisääntuloviivetestillä. Tarkempaa tietoa TechTeamGB:n youtube videolla:

Odyssey OLED G8:n sisääntuloviiveen keskiarvoksi mitattiin 16,8 millisekuntia, joka on osoitettu ylläolevassa graafissa kohdassa On Display Lag. Mitattu lähes 17 millisekunnin sisääntuloviive on korkea ja saattaa osiltaan johtua joko testien aikasesta firmware-versiosta ja/tai näytön sisäisten älytelevisio-ominaisuuksien vaikutuksesta.

Kasaamme uuden vertailutaulukon uusien viiveiden esittämiseksi heti seuraavan näyttötestin jälkeen kun saamme enemmän vertailudataa.

Käyttökokemukset

Testien ohessa otimme näytön lähinnä työkäyttöön lyhyeksi ajaksi ja kokeilimme sillä hieman myös pelaamista. Näytön käyttöönotto muistuttaa huomattavasti älytelevision käyttöönottoa. Kun virrat kytketään ensimmäistä kertaa päälle, käynnistyy näytön määritysohjelma, jonka aikana on mahdollista mm. liittää näyttö langattomaan verkkoon, jolloin myös näytön älyominaisuudet ovat käytettävissä ilman erillistä tietokonetta.

Kun määritykset on saatu tehtyä ja päästään Windowsin työpöydälle, ensimmäiseksi silmiin osuu erittäin kirkkaat ja runsaat värit näytön taustakuvassa sekä pikakuvakkeissa. Värien saturaatiota voidaan tiputtaa näytön valikoista, jos värit ovat omaan makuun häiritsevän kirkkaat.

Tekstin lukeminen, joka voi toisinaan olla OLED-paneeleilla alipikseleiden sijoittelusta johtuen hankalampaa, ei mielestäni ollut Odyssey OLED G8:n kanssa häiritsevää. Lähemmin tarkasteltuna tekstin terävyydessä on kuitenkin eroa perinteisiin LCD-paneeleihin verrattuna. Noin viikon käytön aikana tämä ei ainakaan itselleni muodostunut ongelmaksi.

Pelien pelaaminen onnistuu näytöllä mainiosti, mutta ultrawide-kuvasuhde saattaa vaatia totuttelua. Joissain tilanteissa, kuten videoiden katselussa täydellä ruudulla tai striimatessa ultrawide-kuvasuhde aiheuttaa mustia surureunoja. Näytön viiveet ovat hyvin alhaiset ja lähes ääretömän kontrastisuhteen ja täysin mustan mustan ansiosta pelit näyttävät erittäin hyvältä. Itseasiassa pelit näyttävät jo SDR-tilassa niin hyvältä, että HDR-tilaan vaihdettaessa eroja on jopa hankala erottaa, osittain myös siksi, ettei näytön maksimikirkkaus HDR-tilassa eroa huomattavasti SDR-tilasta.

Suurimmat murheet näyttöä käytettäessä ja testatessa aiheutti Samsungin näyttöön sisäänrakennetut Smart TV-ominaisuudet ja Tizen-käyttöjärjestelmän valikot, joiden takia näytön asetusten muokkaaminen on huomattavasti hankalampaa kuin perinteisillä näyttöjen OSD-valikoilla. Tämä ongelma ei välttämättä ole kovin akuutti pidemmässäkäytössä, jolloin asetuksia ei tarvitse olla jatkuvasti räpläämässä.

Loppuyhteenveto

Samsung lanseerasi viime vuoden IFA-meissuilla yhtiön omaan QD-OLED-paneeliin perustuvan ultrawide-kokoluokan pelinäytön, Samsung Odyssey OLED G8:n. Se on 21:9-kuvasuhteen ultralaajakuvanäyttö, jonka kaareva paneeli tukee 3440×1440-resoluutiota maksimissaan 175 hertsin virkistystaajuudella ja virkistystaajuuden synkronoinnista huolehtii FreeSync Premium. Näytön hinta Suomessa on tällä hetkellä noin 1350 euroa.

Testeissämme näytön paneeli pärjäsi erinomaisesti etenkin väritoiston osalta. Sen väriavaruus kattoi 100 % sRGB-, 96 % AdobeRGB- ja 98 % DCI-P3 -väriavaruudesta ja väritarkkuus tehtaalla kalibroituna oli alle 1 Delta-E. Väri- ja valotasaisuudessa paneeli sai erinomaiset testitulokset hyvin pienillä poikkeamilla. Myös viiveiden osalta näyttö pärjäsi hyvin ja suotuisimmilla testiskenaarioilla keskimääräiseksi viiveeksi saatiin hieman alle 1 millisekunti, jonka päälle sisääntulo viivettä keskimäärin 17 millisekuntia. QD-OLED-paneelin tarjoama lähes ääretön kontrastisuhde ja rikkaat värit tarjosivat laadukkaan pelielämyksen SDR-tilassa jo siinä määrin, että HDR- ja SDR-pelikuvaa oli melko hankala erottaa toisistaan.

Näytön tyylikkäästä ulkoasusta osittain vastaava jalusta kaipaisi hieman lisää tukea, sillä näyttö heilui sen varassa todella herkästi pöydän tärähdellessä. Näytön liitinosastolta puuttui täysin perinteiset HDMI- ja DisplayPort-liittimet ja niiden tilalla oli niiden mini-versiot. Mukana toimitetaan vain Mini-DisplayPort -liittimen kaapeli, joten jos käyttäjä haluaa käyttää Micro HDMI -liitäntää on kaapeli tai adapteri hankittava itse. Odyssey OLED G8:n sisäänrakennetut Samsungin Smart TV -älyominaisuudet saattavat tuottaa lisäarvoa, mutta ne myös hankaloittavat käyttöä jonkin verran tietokoneen näyttöjen OSD-valikoihin verrattuna.

Hyvää

Erittäin laadukas paneeli värien, tarkkuuden ja tasaisuuden osalta
Alhainen viive ja erittäin vähäinen liikesumeus korkeimmalla virkistystaajuudella
Smart TV -ominaisuudet saattavat tarjota käyttäjälle ominaisuuksia, joita ei perinteisissä näytöissä ole
Ei jäähdytystuuletinta näytön sisällä

Huonoa