
Tällä hetkellä Suomen suosituin prosessori on reilun 250 euron hintainen AMD:n 6-ytiminen Ryzen 5 5600X, jonka mukana toimitetaan vakiocooleri. Tutustumme videolla neljään noin 30 euron hintaiseen 120 millimetrin tuulettimella varustettuun tornicooleriin ja vastaamme kolmeen kysymykseen:
- Kannattaako AMD:n vakiocoolerin tilalle ostaa n. 30 euron hintainen erillinen cooleri?
- Mikä neljästä testissä olevasta coolerista on paras?
- Kannattaako Ryzen 5 5600X:n jäähdytykseen panostaa enemmän rahaa?
Testissä ovat mukana coolerit Alpenföhniltä, Arctic Coolingilta, Cooler Masterilta ja SilentiumPC:ltä sekä verrokkeina AMD:n oma vakiocooleri ja Noctuan vajaan 100 euron hintainen NH-D15. Testit ajettiin käytännönläheisesti asentamalla cooleri prosessorille ja kytkemällä tuuletin Asus ROG Strix B550-F Gaming -emolevyn tuuletinliittimeen. Kaikkia prosessoriytimiä rasitettiin 10 minuutin mittaisella Cinebench R23 -testillä ja pelirasituksesta vastasi Cyberpunk 2077. Tulokset on ajettu prosessori vakiona, PBO-ominaisuus käytössä sekä manuaalisesti 4,7 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettuna.
AMD:n vakiocooleriin verrattuna prosessorin lämpötila putosi Cinebench R23- ja pelirasituksessa parhaimmillaan 14-18 astetta. Koska Boost-algoritmin toiminta on riippuvainen muun muassa lämpötilasta niin SilentiumPC:n Fera 5:llä prosessorin keskimääräinen kellotaajuus oli Cinebench R23:ssa kaikkien ytimien rasituksessa korkeampi ja sen myötä myös suorituskyky parempi. Samoin Cyberpunk 2077 -pelissä kellotaajuus pysy tasasemmin 4650 MHz:n maksimissa.
Testitulosten perusteella Silentium PC:n Fera 5 suoriutui parhaiten. Cooler Masterilla ja Arctic Coolingilla lämpötilat olivat rasituksessa pari astetta lämpimämmät, kun taas Alpenföhn jäi selvästi joukon viimeiseksi, todennäköisesti helppo klipsukiinnitys heikensi kontaktia ja jäähdytystehoa.
Ennen testejä odotukset olivat, että Noctua tulee päihittämään 30 euron erilliscoolerit selvästi. Testien edetessä tulokset alkoivat olla sen verran hämmentäviä, että ajoimme Noctualla tulokset kahteen kertaan ja vielä kahdella eri coolerilla. Ryzen 5 5600X:n kohdalla lämmöntuotto jäi sen verran alhaiseksi ja todennäköisesti prosessorin rakenteesta johtuen siitä ei saada lämpöä ulos niin tehokkaasti, että järeämmästä Noctuasta olisi käytännössä enää mitään hyötyä hintaansa nähden.
Testien perusteella SilentiumPC:n Fera 5 kykenee jäähdyttämään Ryzen 5 5600X -prosessorin vakiona ja ylikellotettuna lähes niin tehokkaasti kuin mahdollista. Jos testiprosessori vaihdettaisiin tehokkaampaan, kuten 105 watin Ryzeneihin tai Intelin Alder Lake Core i9-12900K:hon, niin tilanne oli todennäköisesti täysin erilainen ja Fera 5:n jäähdytysteho loppuisi kesken.
Kerro kommenteissa, mitä pidit hieman erilaisista prosessoricoolereiden testeistä.
Jos pidit videosta niin tilaa io-techin YouTube-kanava ilmaiseksi, kiitos!
Paitsi ettei uudet Intelit enää taida olla koveria, ainakaan hetken käyttöön jälkeen, vasta täältä bongasin juttua..
liittyi tuohon LGA1700-socketin kiinnitykseen, vain kahdesta kohtaa painaa prossua.
Niiden alapuoli jää käytön jälkeen kuperaksi, mutta eihän se jäähy sinne ota kiinni. IHS:n pinta sen sijaan näyttää käytönkin jälkeen koveralta, kts. Igorslabin artikkelin kuva.
"Intel has literally turned the tables with Alder Lake, so the center of the IHS tends to sit lower than the surrounding area and only an extremely convex cooler base could make direct contact with the CPU there."
Alder Lake’s cooling problem straightened out by 5 degrees! – Simple ILM-Mod for Intel’s LGA-1700 socket | Practice | igor'sLAB
http://www.igorslab.de
Alderit menevät jäähyn painaessa U-kuopalle (U:n alimmat kohdat ovat prossun pitkien sivujen keskikohdat). Normi tornikoteloa etupaneelin suunnasta katsoen U aukeaa vasemmalle, eli C väärään suuntaan. Sattumoisin NH-D15 on juuri tuohon suuntaan kupera (toiseen suuntaan oli oman mittauksen mukaan lähes suora), eli istuu näppärästi Alderien sekä staattiseen että vielä oleellisemmin dynamiseen koveruuteen.
Toki prosessorin jäähdytykseen vaikuttaa myös ympäristö (kotelo, kotelon jäähdytys, muut komponentit) jossa sitä suoritetaan ja luonnollisesti jos halutaan prosessori jäähdyttää mahdollisimman tehokkaasti, niin myös kotelojäähdytyksen on oltava kunnossa. Eli kotelojäähdytystä paremmaksi, jos haluaa pelatessa lämpötiloja alas. Se on ihan loogista, että jos koteloon tuodaan lisää lämpöä näytönohjaimella, niin myös prosessorin lämpötilat nousee kotelon sisälämpöjen mukana jos asialle ei tehdä jotain.
Kyllä, kotelotuuletuksellahan sitä lämpöjä parannetaan. Lähinnä idea noihin prossujäähdyttimien testeihin, että mikä on on jäähdytysteho korkeammissa lämpötiloissa, jota kotelon sisällä helposti aika paljon, kun nykyiset näytönohjaimet lämpöä tuottaa. Uskoisin, että siinä alkaa löytymään paremmin jyvät akanoista.
Ei se lämpö kotelossa kovaksi nouse jollei halua huonoa koteloa käyttää jostain syystä. Tosin niihinkin voi ostaa Nvidian FE-mallin jossa jäähy fiksumpien suunnittelema ja osa lämmöistä menee suoraan ulos.
Aikalailla suoraan se jäähdytysilman lämpötila vaikuttaa siihen prosessorin lämpöön, eli kun nostetaan ympäristön lämpöä, niin prossunkin lämpö nousee samaan tahtiin. Lähtökohtahan kuitenkin on, että kotelon jäähdytys toteutetaan siinä määrin hyvin, mitä sisällä käytetyt komponentit vaatii ja minkälaisia lämpötiloja tavoitellaan. Eli toisin sanoen muuttujia on yhtä paljon kuin kotelo, jäähdytys ja komponenttiyhdistelmiä. Kun testataan prosessoricoolereita, niin lähtökohtaisesti keskitytään sen coolerin jäähdytystehoon ja karsitaan ylimääräiset ulkopuoliset muuttujat pois. Ne muut muuttujat ei sitten varsinaisesti liity prosessoricoolerin jäähdytystehoon, vaan siihen muun kokoonpanon asianmukaiseen jäähdytykseen. Toivottavasti nyt ymmärsin oikein mitä hait takaa.