Testasimme io-techissä AMD:n uusista 3. sukupolven Ryzen -prosessoreista heti julkaisupäivänä 12-ytimisen Ryzen 9 3900X- ja 8-ytimisen Ryzen 7 3700X -mallit, jotka kilpailevat markkinoilla Intelin Core i9-9900K- ja Core i7-9700K -mallien kanssa. Molemmilla AMD:n ja Intelin prosessoreilla on ilmoitettu eri Boost-kellotaajuuksia, jotka riippuuvat muun muassa rasitettavien ytimien lukumäärästä, tehonkulutuksesta, virrankulutuksesta ja lämpötilasta.
Ryzen 9 3900X:llä maksimi Boost-taajuus on 4,6 GHz ja Ryzen 7 3700X:llä 4,4 GHz, mutta io-techin testeissä edes lähelle kyseisiä kellotaajuuksia on toistaiseksi päästy satunnaisesti ainoastaan yhden säikeen rasituksessa. Asuksen Crosshair VIII Hero -emolevyllä tuoreimmalla BIOS-versiolla todellisuudessa molemmat prosessorit toimivat rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen n. 4,0-4,3 GHz:n kellotaajuudella.
Intelin prosessoreilla puolestaan kaikkien ytimien rasituksessa Turbo-kellotaajuutta rajoittaa prosessoreiden 95 watin TDP-arvo. Intelin mukaan vakiona kyseisten prosessoreiden Power Limit 2- eli PL2 arvo on 210 wattia, johon tehonkulutus voi hetkellisesti nousta. Käytännössä noin 30 sekunnin kuluttua prosessorin TDP-arvo lukittuu 95 wattiin ja ytimien kellotaajuus laskee noin 4 GHz:iin. Emolevyjen biosista kyseisen TDP-rajoituksen voi halutessa kytkeä pois käytöstä, jolloin Core i9-9900K toimii jatkuvasti kaikkien ytimien rasituksessa 4,7 GHz:n ja Core i7-9700K 4,6 GHz:n kellotaajuudella.
Tähän artikkeliin ylikellotimme edellä mainitut AMD:n ja Intelin prosessorit ilmajäähdytyksellä eli kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla maksimiin ja asetimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeudella CL16-latensseilla.
Ryzen 9 3900X toimi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 86 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X toimi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 85 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 199 wattiin.
Core i9-9900K toimi vakaasti 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,3 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 152 (241) watista 256 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Core i7-9700K toimi vakaasti 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 82 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 147 (178) watista 210 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,6 GHz:n Turbo-taajuudella.
AMD:n Ryzenit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä ja Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Hintataso Suomessa 12.7.2019
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 499 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelun myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on hieman kasvanut, mutta sitä on kompensoitu tuplaamalla L3-välimuisti, joten tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
Valtaosa peleistä on näytönohjainriippuvaisia, kuten esimerkkinä yllä olevassa kaaviossa Shadow of the Tomb Raider, jossa Core i9-9900K oli vakiona maksimissaan 2 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiäkeskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Ylikellotettuna kaikilla prosessoreilla lämpötila nousi 80-90 asteeseen, joten mahdollisimman tehokas jäähdytysratkaisu, kuten Noctua NH-D15, on pakollinen ja custom loop -vesijäähdytys suositeltava.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Loppuyhteenveto
Intelin 9. sukupolven Core-prosessoreiden K-mallisissa prosessoreissa on huomattavasti enemmän ylikellotuspotentiaalia kuin AMD:n uusissa 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa. Core i9-9900K:lla ja Core i7-9700K:lla kaikkien ytimien suorituskykyä rajoittaa vakiona massiivisesti 95 watin TDP-arvo. Kun se ja muut teho- ja virtarajoitukset heitetään roskikseen, venyvät molemmat prosessorit ilmajäähdytyksellä 5 GHz:n kellotaajuudelle. Ylikellotettuna Core i9-9900K:n suorituskyky parani esimerkiksi Cinebench R20 -prosessoritesteissä n. 20 % ja Core i7-9700K:lla n. 13 % ja The Witcher 3 -pelissä 9900K:lla n. 11 % ja 9700K:lla n. 12 %.
Ryzen-prosessoreilla manuaaliset ylikellotukset ovat kaikkien ytimien osalta ovat jääneet aiemmin Globalfoundriesin 14 ja 12 nanometin prosesseilla sekä nyt TSMC:n 7 nanometrillä alle 4,5 GHz:iin. Ryzen 9 3900X saatiin toimimaan kaikilla 12 ytimellä 4,3 GHz:n ja 8-ytiminen Ryzen 7 3700X hieman korkeammalla 4,35 GHz:n kellotaajuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että manuaalisesti ylikellottamalla Ryzen 9 3900X:n Boost-kellotaajuudesta jää hyödyntämättä potentiaalisesti 300 MHz ja Ryzen 7 3700X:llä 100 MHz. Tämä näyttäytyi huonompana suorituskykynä kuin vakiona yhden säikeen Cinebench-testeissä sekä osassa pelejä. Kaikkien ytimien rasituksessa ylikellotettuna Ryzen 7 3900X:n ja Ryzen 7 3700X:n suorituskyky parani Cinebench R20 -prosessoritesteissä ja The Witcher 3 -pelissä suorituskyky puolestaan laski parilla FPS:llä.
Ylikellotustestien tulokset alleviivaavat ja korostavat tämän hetkistä tilannetta AMD:n ja Intelin välillä. 500 euron hintaluokassa Ryzen 9 3900X on prosessoritesteissä ja hyötyohjelmissa täysin omassa luokassaan niin vakiona kuin ylikellotettuna. Core i9-9900K häviää hyötyohjelmissa vakiona ja painii ylikellotettuna tasoissa 165 euroa halvemman Ryzen 7 3700X:n kanssa. 70 euroa kalliimmalla Core i7-9700K:lla ei ole prosessoritesteissä mitään jakoa Ryzen 7 3700X:lle.
Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä puolestaan Intelin 9. sukupolven Core-prosessorit ovat vakiona hieman ja ylikellotettuna hieman enemmän suorituskykyisempiä kuin 3. sukupolven Ryzenit. Esimerkiksi Full HD -resoluutiolla The Witcher 3:ssa ja F1 2019:ssä Core i9-9900K ja Core i7-9700K ovat ylikellotettuna noin 30 % suorituskykyisempiä kuin ylikellotetut Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X. Näytönohjainriippuvaisessa Shadow of the Tomb Raiderissa erot jäävät alle 5 %:iin ja korkeammilla 1440p- ja 2160p-resoluutioilla erot kutistuvat entisestään.
Palaamme AMD:n uusien Ryzen-prosessoreiden ylikellottamisen pariin vielä myöhemmin, kunhan AMD ja emolevyvalmistajat saavat päivitettyä biosit täyteen iskuun ja esimerkiksi Precision Boost 2 -ominaisuus sekä uusi 200 MHz:n Automatic Overclocking -ominaisuus toimivat kunnolla. Näiden avulla ainakin teoriassa pelisuorituskykyä pitäisi olla mahdollista optimoida manuaaliylikellotusta paremmaksi.
No ainakin halvoilla torneilla voi ajaa helposti.
Uutta ryzeniä ei käytännössä kannata kellottaa ja joku 70W tdp 3700 menee ihan millä vaan tornilla tosi helposti.
Tein pari päivää sitten pikku testin 2700x:llä ja pelasin dota 2 SMT off (eli 8c/8t) Fps oli sama kuin SMT on ja prossu näytti käyvän noin 60% käyttöasteessa maksimissaan piikeissä (oli twitch auki toisessa monitorissa).
Pelissä oli sitten ajoittain pieniä nykäyksiä ja jopa äänessä pari kertaa häiriöitä.
Kumpaakaan näistä ilmiöistä ei ole tapahtunut SMT on, eli täältä ehdottomasti ääni 8c/16t!
Amd:n etu hyötykäytössä on kyllä selvä, mutta inttelin pelikäytössä ei niinkään (keskinmäärin TPU:n testien mukaan 1080p resolla noin 7%, 4k:la noin 2%) En sanoisi kovin merkittävää eroa olevan.
Ja jos unohtaa noi benchmarkit ja luottaa omiin silmiin, ei eroa löydy. Btw, itse pelaan 165hz näytöllä ja olen hyvin herkkä pienillekin nykimisille jotka on ollu vanhempien ryyzeneiden riesa peleissä vaan ei enään.
Ongelma AMDn kohdalla on se että kaikki pelitestit testataan nvidian näytönohjaimilla joilla tulos ei ole AMDn 3000 sarjan kannalta oikeudenmukainen. Sitten kun AMD julkaisee ison Navin ja jos se menee ohi 2080 ti:n tehoissa niin pelitesteissä tulee ylläripylläri.
Vertasin vielä 24" 1080p VA ja 32" 1440p VA paneeleja keskenään niin erot tosiaan oli melkoisen minimaaliset.
Hyvin vaikea oli omin silmin löytää näistä muita eroja kuin paneelin säädöistä johtuvia.
Otin screenshotit ja zoomailin niitä ja vaikutti kovin samanlaisilta.
27" 1440p oli sitten jo kirkkaasti tarkempi kuin kumpikaan näistä edellä mainituista.
Peleissä kaukana olevat (tai lähellä olevat) pienet objektit erottuu paremmin 1440p resolla kuin 1080 resolla koska niiden piirtämiseen on käytössä enemmän pikseleitä. Eli ei ole mitään järkeä pelata esim. pupgia 1080 resolla kun annat sitten etulyöntiaseman niille jotka pelaa korkeammilla resoilla. Käytännössä vihollinen näkee sinut mutta sinä et häntä kun ollaan niin kaukana että ukko on muutaman pikselin kokoinen.
Ymmärsin, mutta Lepakkomäyrä puhuu asian vierestä. Näytön koko on epärelevantti kun tarkastellaan, kuinka yksityiskohtaisesti joku ruudulla oleva elementti renderoidaan, jos oletetaan ettei elementin kokoa skaalata resoluution mukana. Edelleen, jos pelissä näkyy kauempana vaikkapa tienviitta, jossa lukee tien nimi, niin sen nimen teksti näkyy selvemmin korkeammalla resoluutiolla, kuin matalammalla resoluutiolla, koska jokaista kirjainta kohtaan käytetään suurempi määrä pikseleitä renderöintiin. Tämä on näytön koosta riippumatonta!
Te puhutte siitä, kuinka terävältä ruutu näyttää. Minä puhun siitä, kuinka tarkasti ruudulla oleva sisältö piirretään. Vai oletko sinäkin sitä mieltä, että tuo 5×5 pikselimössö R-kirjain on kännykän näytöltä katseltaessa ihan selkeä R? Kännykän 5" näytöltähän sen esittämiseen käytetään paljon enemmän DPI:tä kuin 55" telkkarilta, mutta se on edelleen epäselvä joukko pikseleitä, joista ei näe, onko se edes mikään kirjain.
Mulla ainakin 3700x, asus rog b350 laudalla pyörii pelit 4,4GHz ilman kellotuksia. Korkeeta volttimäärää vähän ihmettelen kun nousee 1.515v. Mut lämmöt max 47c ni eipä sitä kai hirveesti tarvi miettiä?
Oho, johan haukkaa voltteja. Melko nälkäinen tuo. Mahtaisiko noi kellottua, jos niille uskaltaa syöttää vain tarpeeksi?
Olisi kiva nähdä testejä eri emolevyillä, mikä parhaiten noille sopii.
Juu vähän ihmetyttää. Sit kun tein Biossissa sen oman pikku kellotuyksen eli 8% niin tippu voltit 1.254 mutta niin tippu kellotkin 3,8GHz. Eli ei ihan ole kaikki kunnossa tuolla biossissa. Jahka nuo X570 emot pudottaa hintojaan niin ostan sen ja kokeilen kellotella.
Jos valmistaja viivaleveyden pienentyessä keskittyy vähävirtaisuuteen samalla core-määrällä, tarjoaa ne sitten manuaalisesti ylikellottavilla enemmän kelloja siellä yläpäässä.
5.5Ghz 8C/16T olis nice, menee toki nykyiselläkin prossulla "All-Core" mutta vaatii jo melkein 1.45V ja pelatessa lämmöt jo parikymmentä astetta plussan puolella. Lämmöt toki Ok mutta en kehtaa noilla extra volteilla ajella 24/7 vaivaisen +100Mhz takia.
Ne erot nousee tuosta, kun eliminoidaan gpu-pullonkaulat pois. Tietysti tuon tärkeys riippuu taas siitä, että mikä on se fps-targetti, jota haetaan. Jos 60 fps, niin sillä ei paljoa ole väliä kummalta valmistajalta prossunsa nappaa.
No ihmisen näköaistilla on rajansa ja mukaan pitää ottaa vielä katseluetäisyys. Kännykän voi katsoa läheltä koska se on pieni ja mahtuu siten helposti ihmisen ellipsin muotoiseen näkökenttään. Ruudun koon kasvaessa tarvitsee myös katseluetäisyyttä kasvattaa. Leffateatterin ekat rivit eivät kovin suosittuja ole. Tällöin myös se tarvittava erottelukyky pienenee, koska se pikselin etäisyys silmästä kasvaa. Ihmisen silmän tarkkuus on hieman hankala mäpätä muutenkaan näyttöjen tai tulostusten resoluutioille, koska ihmisen tarkan näön alue on hyvin kapea verrattuna koko näkökenttään. Puhutaan kaariminuuteista, joilla otetaan huomioon näkökenttä ja joka sitten mäpätään esim. pisteitä per tuuma (ppi). Lähelle katsottaessa erotamme enemmän yksityiskohtia koska silmämme erottelukyky pysyy samana koko ajan.
Joka tapauksessa ymmärrän pointtisi, mutta se ei päde kaikkiin pelitilanteisiin esim. konsoleita pelataan sohvalta käsin, josta etäisyys ruudulle usein muutama metri. Siellä lisätarkkuudesta on vähemmän etua kuin vaikkapa mobiilipeliä pelattaessa. Sitten taas hyvä esimerkki koko dilemmasta ovat virtuaalilasit, joissa näyttöyksikkö on hyvin lähellä silmiä ja sillä pitäisi pystyä loihtimaan myös kaukana olevaa grafiikkaa. Lopputuloksena on että lähellä oleva grafiikka esim. kädessä olevat aseet ovat hyvin aidon näköisiä, mutta kaikki kaukana olevat pienet kohteet menevät autamattoman suttuisiksi. Tämän takia VR-puolella pyritään nyt kuumeisesti lisäämään näyttöjen tarkkuutta, mutta sitten taas vastaan tulee GPU-tehon puute…ja taas tämän takia kehitteillä on nyt silmänseurantateknologioita, joilla voitaisiin kohdistaa enemmän informaatiota aina niihin kohtiin mihin ihminen katsoo, koska ainoastaan siellä tarvitaan sitä täyttä tarkkuutta.
Lisäinfoa ihmisen näön tarkkuudesta, näkökentästä, katseluetäisyyksistä ja näyttöjen tarkkuuksista:
Resolution Explained
Ei välttämättä. Fysiikan lait alkavat tulla vastaan. Tässä poiminta aiheesta:
Well, it turns out the tiny copper wires we use to connect things in CPUs get shittier as they get smaller. The thinner the wire the more resistant it is, and that's not the only difficulty. These wires require barriers around them, but the problem is those barriers don't shrink proportionally with the copper wire. So 7nm copper interconnects will be a larger percentage barrier than 14nm was.
This is a major problem, because modern CPUs are made up of many different metalization layers. The first two layers, M0 and M1, have gotten so small that they are perhaps the foremost major difficulty with increasing clocks right now. The interconnects in these layers are incredibly resistant.
AMD:n CTO Mark Papermaster povaa tämmöistä:
Papermaster called on software developers to start making better use of the multiple cores and parallel threads on offer in order for users to gain the full benefits of current and future microprocessors – because clock speeds are not going to be increasing by much, regardless of process. (AMD: 7nm shift 'the toughest process move in generations' | TheINQUIRER)
Varsinkin kun muistetaan Far Cry:n pelimoottorin olevan vuodelta 2012. Turha testailla tuollaisia muinaismuistoja vuonna 2019.
Tarkoitat resoluution tiputtamista 720p tasolle jollain 500+ euron näytönohjaimella? Siinähän ei mitään järkeä ole. Ainoa ns. järki on "kertoo tulevaisuudesta" jolloin voidaan myös sanoa suuremman ydinmäärän olevan parempi tulevaisuudessa.
Ymmärsit pointtini, joten mitä siihen enää vänkäämään jostain asioista, joita en koskaan kyseenalaistanut tai joihin en ottanut muutakaan kantaa?
Mikäs se pullonkaula nyt sitten oli?
Voi Vettel!!!
Et taida paljoa pelailla, mutta annettakoon tiedoksi, että peleissä on resoluution lisäksi tyypillisesti melkoinen liuta säätömahdollisuuksia. Ei tarvitse olla mikään huippunäytönohjain, jotta monien prossujen rajat saadaan korkeammillakin resoluutiolla vastaan, kun haetaan korkeaa fps:ää. Esim. vanhat gtx 1070 ja 1080 potkivat vielä oikein lujaa, kun asetukset heittää lowille sen ultran sijaan.
Saa tuolla 1440p tehtyä eroja prosessoreiden välille kun tavoitellaan 144hz paneelin hyötyjä laskemalla asetuksia optionsista.
Ei siis tarvitse pelata 720p että prossuissa tulee erot esille.
Pelkkä asetusten laskeminen ja 144hz hyödyntäminen 1080/1440p riittää tuomaan eroja esille prossuissa.
(Usein testeissä käytetään korkeita grafiikka asetuksia jolloin se peittää myös prosessorien välisiä eroja)
Miksi laitettaisiin low asetukset, jos silloin näytönohjaimesta jää tehoa käyttämättä?
Kyllähän prosessorien välille saa eroja monella keinotekoisella tavalla. Sitten taas: pelatessa ei ole mitään järkeä laittaa asetuksia joilla näytönohjaimesta ei oteta lähes kaikkea irti. Sellaisessa tapauksessa halvempi näytönohjain pystyisi ihan samaan jolloin testiskenaariossa ei ole järkeä.
Kyllähän esim. SATA ja NVMe levyjenkin välille saadaan eroja pelatessa. Laitetaan 4 gigaa muistia, niin kyllä swappi tekee kunnon eroa. Mitään järkeähän ei ole pelata 4 gigan muistilla mutta mitäs siitä kunhan saadaan eroja aikaan :p
Koska 60 fps ei riitä kaikille, ja etenkin kilpailullisissa peleissä fps-dropit tapahtuvat todennäköisimmin juuri silloin kun niistä on kaikkein eniten haittaa. Tämän takia gpu utilisaatio ei tyypillisesti pyöri lähellä sataa, jos halutaan sulava korkean fps:n pelikokemus.
Todella suuri osa peleistä ei ole kilpapelejä ja erittäin suuri enemmistö pelaajista ei ole kilpapelaajia. Ensimmäisissä peleissä ei ole merkitystä sillä mitä kilpapeleissä tapahtuu ja jälkimmäisillä pelaajilla näytönohjain on hyvin todennäköisesti pullonkaula ennen prosessoria.
Kun katsoo mitkä niitä suosittuja pelejä tänä päivänä ovat, niin kilpailulliset pelithän siellä kärjessä ovat. Eikä pelin tarvitse olla mikään kilpapeli, jotta sulavasta pelikokemuksesta voi nauttia. Mikä tahansa peli, jossa hiirellä liikutetaan näkökenttää, hyötyy huomattavasti >60 Hz/fps setupista.
Ja jälleen, kun katsotaan mitä monitoreja tänä päivänä myydään, niin siellä on kärjessä juuri ne "kilpapelaajien" monitorit, eli tuskin puhutaan mistään "erittäin suuri enemmistö pelaajista ei ole kilpapelaajia" -tilanteesta. Kehitys kehittyy.
Niinpä, Steamissa kaksi ylivoimaisesti suosituinta peliä ovat Dota 2 ja CS:GO. Dota 2:ssa edellisen sukupolven Ryzen pääsi jonnekin 170 FPS:n ja CS:GO:ssa nykyinen sukupolvi saa noin 500 FPS. Joten eipä noissa merkittävää eroa synny yhtään. Eli suosituimmissa kilpapeleissä merkittävää eroa ei ole Intelin hyväksi yhtään.
Kaikista monitoreista kilpapelaajien monitorit ovat todella pieni osa, pelaajien monitoreista ehkä suurempi. Kilpapelaajia sanan varsinaisessa merkityksessä on hyvin vähän, wannabe kilpapelaajia ehkä enemmän.
No MMO:ssa ei nyt niin väliä ole että pyöriikö se 120 vaiko 30FPS, itse lotroa hakkaan ja siinä saattaa joskus tippua alle 30, kyllähän sen huomaa mutta itse pelisuoritukseen sillä ei ole mitään vaikutusta kun peli nyt ei juurikaan perustu reflekseihin vaan skill rotatioon.
Menee itseasissa sillä mukana tulevalla coolerilla.
No tuosta 5,5 kun otetaan kikaherzi veke niin aletaan olla siellä mitä siltä 10nm voidaan ehkä odottaa. Jos joku tuollainen 5,5GHz kello olisi 10nm mitenkään realistinen niin eiköhän sillä rosessilla olisi jo tehty jotain muutakin kuin tuhnua läppäri prosessoria.
Menee, mutta aivan turhan äänekkäästi.
Halvinkin 120mm tower pudottaa melun ~nolliin jollain hiljaisella tuulettimella.
Eli 144hz 1440p ei kannata ottaa kaikkea hyötä irti vaan pelailla esim Max asetuksilla 60-80Fps?
Olen laskenut asetuksia Rtx2080 1440p 144hz(165hz) näytöllä että pääsee korkeampiin FPS lukemiin.
Mitenkä tämä asetusten laskeminen mukamas jättää näytönohjaimen tehoja käyttämättä?
Molemmissa tapauksissa näytö ohjaimen käyttöaste oli sama.
Vain siinä tapauksessa olisi jäänyt näytönohjaimen tehoja käyttämättä jos korkeammilla FPS lukemilla olisi tullut prosessori pullonkaulaksi mitä ei kuitenkaan kellotetulla 9700K tapahtunut.
Ja sitten kun on 1440p venytettynä 32" alalle
se Pixel per inch on lähes sama kuin 24" 1080p.llä
Eli erot on olemattomia ja revikoissa 32" 1440p luonnehditaan että tarjoaa suunnilleen samaa tarkkuutta kuin 1080p 24"
Mutta jos puhut 32" 1080p vs 32" 1440p niin silloin huomaa erot aivan selvästi.
Ehkä 5.5GHz on sitten vuonna 2025 kun käytössä 10nm++++++(++?) prosessi. 😀
1600x ottaa myös boostatessaan (4.1Ghz) tuon verran voltteja ja kaksi vuotta toiminut, en olisi huolissani.
Hmm onkos missään kokeiltu tuota 3900X:ää smt pois päältä? En nyt kuvittele että se pahemmin kulkuja nostaa, mutta mites tuo vaikuttaisi tehonkulutukseen ja peli FPS:ään. 10 säiettä nykypeleissä kuiten olisi aikalailla enemmän kuin tarpeeksi.
1440p on hieman eri kuin 1080p ja täysin eri kuin 720p. 1440p:lla toki näytönohjaimelle tulee isoa kuormaa myös mediumilla.
Aika harvassa ovat tapaukset joissa Intelin prosessori pääsee riittävän korkealle FPS:lle 144 Hz pelaamiseen mutta AMD:n samanhintainen ei pääse.
Gamers Nexusin 3900x revikassa ainakin testasivat. Joissain peleissä parempi fps SMT off.
On se aika nopsaan muuttunut täällä tuo käsitys ettei 60FPS riitä mihinkään. Vuosia se maaginen 60FPS-raja oli se millä vinoiltiin konsolipuolen suuntaan, jossa pyyhitään jossain 30FPS kieppeissä. Ehkä sitä on itse sitten tottunut pienempiin framerateihin kun aloitellut pelailut jollain kuusnepalla ja nessillä, joten ei minulla ole mitään ongelmaa pelata peliä 30FPS jos se nyt joskus siihen kyykkää. Erotan kyllä 30FPS:n 60FPS:stä, mutta se on aika sivuseikka. Ennemmin nostan detaileja vaikka FPS:t siitä vähän kärsisivätkin. Ja ettei mene heti ikärasismiksi, niin ei tuolla 12v kundillakaan tunnu olevan näiden FPS:ien suhteen mitään haasteita. Oculuksen Rift S:ää nyt käyttänyt muutaman viikon ja siinäkin sen 80Hz on täysin riittävä vaikka siitäkin iso älämölö nousi kun tippui 10Hz edellisestä Rift:stä. Ei kukaan mukaan tuota käyttänyt ole kyllä vielä framerateista mitään sanonut.
Toisin sanoen kyllä tää 144Hz-touhu on ihan PC-puolen kultasilmähifistelijöiden oma niche-alue. Onhan se sinänsä ymmärrettävää, koska ne joita tuo kiinnostaa ovat niitä ääripään tuunaajia, joiden pitää saada mitattavia suureita isosti investoidun ja vaivalla kasatun koneen hyvyyden mittaamiseksi. Ei kuitenkaan esitetä että tuo FPS-määrä olisi jotenkin merkitsevä mittari pelaajien keskuudessa. Jos näin olisi, konsolitkin olisi pitänyt suunnitella sen mukaan eikä sellaiseksi mitä ne nyt on koska markkinat olisivat niin määränneet.
Itse jynssään 1700/1080Ti/1080p60Hz-projektorikombolla ja kun ei ole turhan kranttu FPS-luvuista, niin konettakin tarvitsee päivitellä harvemmin. Toki edelleen olen PC-tuunausvälimaastossa siinä casuaalin ja hardcoren välillä, niin tämä on vain mielipide tästä segmentistä.
vai että 144hz hifistelyä kun on jo useassa edullisemmassakin näytössä ja vieläpä löytyy Freesync joka osaltaan auttaa hyödyntämään paremmin nopeampaa 144hz näyttöä.
Miksi tyytyä 60hz kun lähes samaan rahaan irtoaa 144hz+Freesync ja paljon sulavempi pelikokemus.
1080Ti ja jynssää 60hz on kyllä kaikista Nichein käyttäjäkunta :rofl:
Nämä on makuasioita. Jos joku kokee eri tavalla niin ei se tarkoita että se toinen on ääripäässä.
144 Hz auttaa paitsi pehmeästi vierivän kuvan takia, myös sen takia että paneelin haamukuva on tyypillisesti pienempi.
Vaihdoin hiljattain 70 Hz monitorin 144 Hz g-sync monitoriin, tuntui siltä kuin joku olisi käynyt vaihtamassa näytönohjaimen pari pykälää kalliimpaan, sen verran ruudun päivitys omasta mielestä parani. Halpa päivitys oli hyötyyn nähden. Ei vanhassa mitään varsinaista vikaa ollut.
Läppärin 60 Hz ruudulta pelatessa ei haittaa taajuus ja paneelin hidas päivitys vaan lähinnä ruudun koko. Immersio jää vajaaksi.
Kyllä vanhoina hyvinä aikoina tykiteltiin CRT:llä 100 Hz ja enemmänkin. Siitä tuli aikoinaan porua, kun 85 tai paremmista piti tipauttaa LCD-romujen 60 Hz-tasolle. Tässä ollaan nyt viimeinkin korjaamassa suurta vääryyttä ja takapakkia, jota näyttöteknologiassa otettiin.
Sitä nichen laajuutta voi mennä itse kukin silmäilemään esim. Gigantin ja Jimssin monitorilistoilta, kun laittelee lajittelin suosion mukaan. 😉 Pitäisi varmaan laittaa tämä signatureen, saa sen verran usein toistella kuplassa eläville. Ja tuo >60 Hz on tehnyt jo konsoleillekin tuloa, kun kaikki kelvolliset telkkarit tukevat jo 120 Hz taajuuksia ja enenevissä määrin vieläpä VRR:n kera.
Vrr se avainsana. Voi ero jäädä placebon puolelle hyvin helposti 120 vs 140fps.
120fps paljon huonompi kuin 140fps jos käytössä 144hz näyttö ilman free/Gsync.
Jos free tai Gsync löytyy niin eroa ei juurikaan huomaa.
VRR:llä se erojen havainnointi on todella vaikeampaa, kun frametime ei vispaa jatkuvasti 50-100% haarukassa.
Taitaa Intelillä silti olla vielä hallussa parhaan "peliprosessorin" titteli 😀 Ja Intelin prossuilla voi aivan mainiosti tehdä "hyötykäyttöä" siinä kuin AMDn. AMD fanipojat vain väittää toista.
Joopajoo.
Fake 120Hz refresh rates: What you need to know
Jätän tän tähän.
Kannattaisi ehkä oikeasti perehtyä asiaan vähän enemmän. Aitoja 120 Hz -paneeleja sekä tuki 120 Hz inputille on löytynyt monista telkkareista jo parin vuoden ajan. Esimerkiksi Samsungin 2018 malleista NU8000 ylöspäin ja 2019 malleista RU8000 ylöspäin. Sonylla puolestaan XE90, XF90 ja paremmissa.
Onpa luuttujen hinta noussut sitten viime katsomasta ja en tiennyt edes että Intelin uusi suuntautuminen on kierrätysala.
Seuraavaksi aletaan varmaan testaamaan pelejä 720p-resoluutiolla että Intelillä olisi edes jotain mahdollisuuksia saada sijoja testeissä.
Selvä ero näissä peleissä
Tuohan ei ole ainoa näyttö joka itselläni on käytössä. Samassa koneessa on kiinni myös 4K-näyttö ja VR-lasit. Normaalissa työpöytä- ja pelikäytössä projektori tuo paljon suuremman immersion ja mielestäni paremman kokemuksen kuin pienempi monitori, minkä takia käytän big screeniä pääosan ajasta. Silti 1080Ti:nkin saa kyllä monessa pelissä hikoilemaan ihan tälläkin kombolla. Toki jossain vaiheessa tulee ehkä päivitettyä 4K-tykkiin, mutta katseluetäisyys on jo nyt sellainen ettei muutos tule olemaan ollenkaan niin merkittävä kuin aikanaan 720P:stä hypättäessä.
Haamukuvaongelman allekirjoitan tai tarkemmin ruudun vasteajan, mutta se ei tietenkään ole sama asia kuin FPS:t kunhan vain mahdollistaa FPS:ien nopeamman piirtämisen ihan käytännössä. Toki ihmiset ostaa sitä missä on isompi numero ja on ainakin periaatteessa parempi kuin entinen malli. Sitenhän tämä maailma toimii ja niin kuuluukin että kehitystä tapahtuu. Se että onko se muutos aina niin merkittävä, on eri asia. 4K-telkkareita on myyty jo pitkän aikaa, mutta aitoa korkean tarkkuuden sisältöä on vieläkin vaikea löytää. Samoin monella se 4K töllö lilluu siellä monen metrin päässä olohuoneessa, jolloin se kasvaneen tarkkuuden hyöty voi olla vähän siinä ja tässä.
Suuresta massasta puhuessani tarkoitin sitä perusjamppaa konsolin tai marketti-PC:n kanssa. Tässäkään ketjussa tuskin kukaan kuuluu siihen kohderyhmään. Konsoleiden nopeus varmasti kasvaa ja noita korkeammilla ruudunpäivitysnopeudella toimivia konsolipelejä on ollut iät ajat (harvoja tosin). Kuitenkin se tuntuisi aina menevän niin, että jokaisessa konsolisukupolvessa ne FPS:t uhrataan paremman grafiikan edeltä. Jos sillä olisi oikeasti käyttäjille iso merkitys, niin näin ei olisi ollut jo vuosikymmenet. Ja jos nyt ihan rehellisesti kysytään siltä 90% pelaajista mitä mieltä he ovat 144FPS:stä, Freesyncistä, 60FPS-minimilimiitistä, niin vastaus on ööh tai mitä sitten jos peli on hyvä tai leffoissahan riittää 25FPS. Ollaan vain siellä peliharrastajien kärkikaartissa, mutta ei tästä hertsihifistelystä saa ison kansan huvia vaikka miten haluttaisiin.
:sfacepalm: Ja monikos noista menee natiivilla resolla sen 120Hz?
Meneehän monitorikin vaikka 480Hz kun resoa vaan pumpataan alas ja on sopivaa rautaa.
https://www.blurbusters.com/4k-120hz-with-bonus-240hz-and-480hz-modes/
Tarkoitin oikeastaan "motion blur" kun puhuin haamukuvasta. Että se parani 144 Hz monitorilla.
144 Hz monitoreita toistaiseksi myydään kait vaan "gaming"-segmentissä ja kaikki niistäkään ei ole 144 Hz. Eli toki voi sanoa että kyseessä on nichen niche. Viime vuonna myydyistä 126 miljoonasta lcd-monitorista 5 miljoonaa oli yli 100-hertsisiä. Myynnin vuosikasvu oli 100 %.
Vastaavasti voisi väittää että Applen puhelimet on hifistelijöiden valinta, ei niitä peruskäyttäjä marketin hyllystä käy poimimassa kuitenkaan. Äkkiseltään googlattuna näytti että Prisman verkkokaupassa oli kumminkin sekä iPhoneja että 144 Hz monitoreja listattuina.
Juu aikasempi 1600 oli kellotettuna 4,0GHz ja voltit 1,45. Olis pystyny meneen vielä pidemmällekkin mutta en nähnyt tarpeelliseksi.
Ja meinaat tosiaan että "144Hz" lätkä näytön kyljessä tarkoittaa automaattisesti pienempää motion blurria? 😆
Noitahan on paljon testattu ja ne halvimmat "144Hz" paneelit on monesti alle 100Hz vehkeitä, koska ne pikselit ei vain pysy perässä.
Sanoisin että kaikki yli 100Hz on sulavaa jos kaksi ehtoa täyttyy:
-free/greesync käytössä
-paneeli kunnollinen
Hyvin harva pystyisi sokkotestissä erottamaan 100/144/240Hz nopeuksia toisistaan. Toki löytyy niistä joille kyse on elämästä ja kuolemasta, eli kilpatasolla pelaajat, mutta peruskäyttäjille se 100+ on täysin riittävä. Paljon tärkeämpää että on VRR ja edes kohtalainen paneeli.
On ne 144hz näyttöjä mutta paneelityypin vuoksi esim VA sitä 144hz ei pystytä täysin aukottomasti huödyntämään.
Näytön overdrive auttaa että pixelit pysyy mukana mutta osalla näytöistä se aiheuttaa vain overshoottia reippaasti,välttämättä edes Max overdive ei riitä ja pixelit ovat silti aivan liian hitaita 144hz pelailuun.
Eli kyllä, usein se 100-120hz on ainakin VA paneelilla parempi kuin 144hz.
Väite oli että yli 60 Hz on hifistelyä. Mun tapauksessa omasta mielestä motion blur väheni selvästi (mm. testufo) kun vaihdoin TN 60 Hz oc 70 TN 144 Hz.
Kiinnostaa lukea testi jossa todetaan että motion blur on keskimäärin sama 60 Hz ja 144 Hz paneeleissa?