
Testasimme io-techissä AMD:n uusista 3. sukupolven Ryzen -prosessoreista heti julkaisupäivänä 12-ytimisen Ryzen 9 3900X- ja 8-ytimisen Ryzen 7 3700X -mallit, jotka kilpailevat markkinoilla Intelin Core i9-9900K- ja Core i7-9700K -mallien kanssa. Molemmilla AMD:n ja Intelin prosessoreilla on ilmoitettu eri Boost-kellotaajuuksia, jotka riippuuvat muun muassa rasitettavien ytimien lukumäärästä, tehonkulutuksesta, virrankulutuksesta ja lämpötilasta.
Ryzen 9 3900X:llä maksimi Boost-taajuus on 4,6 GHz ja Ryzen 7 3700X:llä 4,4 GHz, mutta io-techin testeissä edes lähelle kyseisiä kellotaajuuksia on toistaiseksi päästy satunnaisesti ainoastaan yhden säikeen rasituksessa. Asuksen Crosshair VIII Hero -emolevyllä tuoreimmalla BIOS-versiolla todellisuudessa molemmat prosessorit toimivat rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen n. 4,0-4,3 GHz:n kellotaajuudella.
Intelin prosessoreilla puolestaan kaikkien ytimien rasituksessa Turbo-kellotaajuutta rajoittaa prosessoreiden 95 watin TDP-arvo. Intelin mukaan vakiona kyseisten prosessoreiden Power Limit 2- eli PL2 arvo on 210 wattia, johon tehonkulutus voi hetkellisesti nousta. Käytännössä noin 30 sekunnin kuluttua prosessorin TDP-arvo lukittuu 95 wattiin ja ytimien kellotaajuus laskee noin 4 GHz:iin. Emolevyjen biosista kyseisen TDP-rajoituksen voi halutessa kytkeä pois käytöstä, jolloin Core i9-9900K toimii jatkuvasti kaikkien ytimien rasituksessa 4,7 GHz:n ja Core i7-9700K 4,6 GHz:n kellotaajuudella.
Tähän artikkeliin ylikellotimme edellä mainitut AMD:n ja Intelin prosessorit ilmajäähdytyksellä eli kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla maksimiin ja asetimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeudella CL16-latensseilla.
Ryzen 9 3900X toimi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 86 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X toimi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 85 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 199 wattiin.
Core i9-9900K toimi vakaasti 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,3 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 152 (241) watista 256 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Core i7-9700K toimi vakaasti 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 82 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 147 (178) watista 210 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,6 GHz:n Turbo-taajuudella.
AMD:n Ryzenit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä ja Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Hintataso Suomessa 12.7.2019
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 499 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelun myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on hieman kasvanut, mutta sitä on kompensoitu tuplaamalla L3-välimuisti, joten tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
Valtaosa peleistä on näytönohjainriippuvaisia, kuten esimerkkinä yllä olevassa kaaviossa Shadow of the Tomb Raider, jossa Core i9-9900K oli vakiona maksimissaan 2 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiäkeskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Ylikellotettuna kaikilla prosessoreilla lämpötila nousi 80-90 asteeseen, joten mahdollisimman tehokas jäähdytysratkaisu, kuten Noctua NH-D15, on pakollinen ja custom loop -vesijäähdytys suositeltava.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Loppuyhteenveto
Intelin 9. sukupolven Core-prosessoreiden K-mallisissa prosessoreissa on huomattavasti enemmän ylikellotuspotentiaalia kuin AMD:n uusissa 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa. Core i9-9900K:lla ja Core i7-9700K:lla kaikkien ytimien suorituskykyä rajoittaa vakiona massiivisesti 95 watin TDP-arvo. Kun se ja muut teho- ja virtarajoitukset heitetään roskikseen, venyvät molemmat prosessorit ilmajäähdytyksellä 5 GHz:n kellotaajuudelle. Ylikellotettuna Core i9-9900K:n suorituskyky parani esimerkiksi Cinebench R20 -prosessoritesteissä n. 20 % ja Core i7-9700K:lla n. 13 % ja The Witcher 3 -pelissä 9900K:lla n. 11 % ja 9700K:lla n. 12 %.
Ryzen-prosessoreilla manuaaliset ylikellotukset ovat kaikkien ytimien osalta ovat jääneet aiemmin Globalfoundriesin 14 ja 12 nanometin prosesseilla sekä nyt TSMC:n 7 nanometrillä alle 4,5 GHz:iin. Ryzen 9 3900X saatiin toimimaan kaikilla 12 ytimellä 4,3 GHz:n ja 8-ytiminen Ryzen 7 3700X hieman korkeammalla 4,35 GHz:n kellotaajuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että manuaalisesti ylikellottamalla Ryzen 9 3900X:n Boost-kellotaajuudesta jää hyödyntämättä potentiaalisesti 300 MHz ja Ryzen 7 3700X:llä 100 MHz. Tämä näyttäytyi huonompana suorituskykynä kuin vakiona yhden säikeen Cinebench-testeissä sekä osassa pelejä. Kaikkien ytimien rasituksessa ylikellotettuna Ryzen 7 3900X:n ja Ryzen 7 3700X:n suorituskyky parani Cinebench R20 -prosessoritesteissä ja The Witcher 3 -pelissä suorituskyky puolestaan laski parilla FPS:llä.
Ylikellotustestien tulokset alleviivaavat ja korostavat tämän hetkistä tilannetta AMD:n ja Intelin välillä. 500 euron hintaluokassa Ryzen 9 3900X on prosessoritesteissä ja hyötyohjelmissa täysin omassa luokassaan niin vakiona kuin ylikellotettuna. Core i9-9900K häviää hyötyohjelmissa vakiona ja painii ylikellotettuna tasoissa 165 euroa halvemman Ryzen 7 3700X:n kanssa. 70 euroa kalliimmalla Core i7-9700K:lla ei ole prosessoritesteissä mitään jakoa Ryzen 7 3700X:lle.
Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä puolestaan Intelin 9. sukupolven Core-prosessorit ovat vakiona hieman ja ylikellotettuna hieman enemmän suorituskykyisempiä kuin 3. sukupolven Ryzenit. Esimerkiksi Full HD -resoluutiolla The Witcher 3:ssa ja F1 2019:ssä Core i9-9900K ja Core i7-9700K ovat ylikellotettuna noin 30 % suorituskykyisempiä kuin ylikellotetut Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X. Näytönohjainriippuvaisessa Shadow of the Tomb Raiderissa erot jäävät alle 5 %:iin ja korkeammilla 1440p- ja 2160p-resoluutioilla erot kutistuvat entisestään.
Palaamme AMD:n uusien Ryzen-prosessoreiden ylikellottamisen pariin vielä myöhemmin, kunhan AMD ja emolevyvalmistajat saavat päivitettyä biosit täyteen iskuun ja esimerkiksi Precision Boost 2 -ominaisuus sekä uusi 200 MHz:n Automatic Overclocking -ominaisuus toimivat kunnolla. Näiden avulla ainakin teoriassa pelisuorituskykyä pitäisi olla mahdollista optimoida manuaaliylikellotusta paremmaksi.
Vaihdoit siis parempaan paneeliin.
Oma veikkaus että vaikka ajaisit sitä sinun 144Hz paneelia 60Hz modessa niin siinä olisi vähemmän blurria. Eli itse Hz luvulla ei mitään tekemistä blurrin kanssa.
Juu toki koitin vaihtaa vähän parempaan ja 144 näytön blurri on varmaankin pienempi myös 60 Hz taajuudella.
Ajatus että paneelin Hz (60/144) ei korreloi blurrin kanssa ollenkaan, uskon kun testit sen osoittaa. Arvelin että 144 paneeli on keskimäärin kalliimpi/nopeampi kuin 60 Hz paneeli ja rahalla saa muutakin kuin hertsejä.
Menkääs muualle kinastelee näytöistä!
Silti Amd tekee yksi parhaimista prosessoreista! Ja mihin hintaa!
Löytyi mielenkiintoinen video Ryzen 9 3900X:n alivoltittamisesta. OptimumTech oli saanut vcore 1.0v 4215 Mhz, 1.05v 4212 Mhz, 1.15v 4209 Mhz.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=sX20NspCpa4
Eiköhän nuo erot tasoitu 1440p-resoluutiolla melko pieniksi…
Gamernexus kelloitteli typen kanssa ja siinä pelkästään pienellä lämpötilan laskulla boost kellot nousi hieman eli esim, kohtalaisen tehokasta vesijäähyä kannattaa harkita.
Meilkein ehdin innostua mutta.. Tuota alivoltitusta näkyy käyttäjäkunta ehtineen jo testailemaan, ja kuuluu heikentävän selvästi suoritus kykyä. Sitä enemmän mitä alemmas mennään, luonnollisesti. Jännästi vaan tuon jannun testeissä puhutaan vain lämmöistä.
Noh, ainakin stockista -0,1 tuotti paremmat boostit.
Ja jengi raportoi saaneensa silti 800 pistettä vähemmän CB:ssä.
Itsellä nousi n. 100 v20
AMD Ryzen 9 3900X 12-Core CPU Undervolted to 1.00V – Legit Reviews
![[IMG]](https://www.legitreviews.com/wp-content/uploads/2019/07/3900x-1volt-cinebench-645x493.png)
Tuossa yksi esimerkki.
Kulutus ja lämmöt kyllä putoaa kiitettävästi.
Mutta vasta kun @Sampsa kokeilee ja iskee dataa tiskiin niin voidaan olla varmoja. 🙂
Alivoltitus eli se miten pienellä jännitteellä prossu toimii halutulla kellotaajuudella, tässä tapauksessa vakiona, on ihan yksilöllistä. Tossa legitillä on ilmeisen hyvä yksilö kyseessä. Ei AMD ole huvikseen ruuvannut jännitteitä "yli", vaan sitä jännitettä tarjoillaan just sen verran että 100% linjalta ulos tulevista prossuista suoriutuu AMD:n haluamien speksien mukaan.
Toisinsanoen alivoltitus on samanlaista arpapeliä kuin ylikellotus, ja jostain yksittäisestä prossutestistä on mahdotonta vetää mitään yleistä linjaa että "kaikki x prossut toimii vakiona 1.0v valmistajan 1.35v vakion sijaan".
Optimum Tech poisti videonsa alikellotuksesta. Mahtoi olla joku virhe siinä.
Noihan se menee valtaosan ajasta eli samaa arpapeliä piin laadusta riippuen, kuten ylikellottaessakin.
Tässä vain näkyy hyvin tuo miten uusi ryzen käyttäytyy eri tavalla tehden poikkeuksen. Stilt mainitsikin siitä muistaakseni foorumilla, että jos prosu ei saa pyytämiään voltteja se laskee kelloja. Eli normi alivoltituksessa kellot pysyisi samana ja oltaisiin piiloton ytimessä miten pienellä jännitteellä ollaan vielä vakaita, mutta nyt kellot laskee samalla ja vakauden kanssa ei pitäisi tulla ongelmia.
Paitsi eihän tuo 3900X toiminut vakiona 1.0V:lla. Saattaa päällepäin näyttää siltä mutta suorituskyky on sama kuin 3.2GHz kelloilla jos vakio on 4.2 ja cinepeli skaalautuu 1:1. Ja kun katotaan Stiltin volttikäppyrää niin 1.0V:lla pitäisi saavuttaa 3.6GHz. Toisinsanoen suorituskykyä hukkaantuu enemmän kuin pitäisi.
Vertailun vuoksi vielä 36 pelibenchmarkkia 1080p resolla. Ironisesti 9900k ottaa turpaan kynärissä, vaikka se oli juuri eräs niistä argumenteista, että AMD sovellu (kilpa)pelaamiseen lainkaan; toki jos reso vaihdetaan 720p tuolla näytönohjaimella, niin ehkä sitten 9900k vie maagisesti voiton.
TL;DW kokonaisuudessa Intel vie voiton, mutta AMD on yllättävänkin lähellä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Tuntuu olevan ihan testaajasta ja sivustosta kiinni tulokset. (Niinkuin yleensä) Tässä näyttäs olevan melko samalla viivalla.
katso liitettä 250973
Hieman poikkeavat tulokset vs IO-Tech (mm. F1 2019) mutta lopputulos sama.
Ja witcher
Jos nyt meni ohi, niin tuossa on PBO+AutoOC AMD:ssa ja onhan vehkeet kerenneet jo vanheta reilun viikon. Joku tommonen Adoredin yksittäinen slide ei oikein testiasetuksista kerro mitään, erona hänellä tuo Ultra nähtävästi ainakin.
Itse en ole vielä ihan varma onko AMD:n puolelta piirisarjan ajurit saatika BIOS vielä aivan tikissään, joten joudumme vielä varmaankin palaamaan näihin bencheihin myöhemmin. Ja eikös io-tech luvannut myös näin tehdä.
Oli tullut näköjään uusi video missä pahoitteli ja kertoi mokanneensa tulosten suhteen ensimmäisellä videolla. Kertoi samalla mistä moka johtui ja näytti uudelleen testauksen jälkeen tulokset.
Toisin kuin OptimumTechin "korjatussa" videossa sanotaan, kyseessä ei ole mikään biosbugi vaan prosessorin AVFS:n ominaisuus.
Postasin toiselle forumille 3900X:llä otetut datat clock stretcherien käytöksestä, kun prosessorin jännitettä pudotetaan.
0.000% tarkoittaa ettei stretcheri ole aktiivisena ja mitä suuremmaksi arvo kasvaa, sitä enemmän suorituskykyä menetetään.
https://www.overclock.net/forum/28046248-post211.html
Tom's Hardware testannut myös PBO + AutoOC 3800X artikkelissaan, aika samaa kaavaa jatkaa. Mielenkiitoista nähdä miten suorituskyky tulee parantumaan kun ajurit ja bios kehittyy.
AMD Ryzen 7 3800X Review: Conclusion – Tom's Hardware
14% 9900k ja 13% 9700k edellä 3900x:ää. (OC tulokset)
Niin eikös optimi muistiasetukset noille uusille ryzeneille ole 3600, jotta infinity fabric pysyy ”täysillä”…?
Ei se 3600MHz ole mikään absoluuttinen raja, suhteen voi pitää samana ihan miten ylös vaan.
Eri asia toki on, että miten pitkälle se FCLK menee (riippuu prosessoriyksilöstä ja muistikonfiguraatiosta).
Suurin osa prosessoreista menee nykyisen tiedon perusteella ainakin 1800MHz 1 DPC SR (yksipuoleiset kammat) muistikonfiguraatiolla.
Omalla 3900X testiyksilöllä tosin 3466MHz (eli 1733MHz FCLK) on suurin edes etäisesti vakaa taajuus, käytettäessä 1 DPC DR (kaksipuoleiset kammat) konfiguraatiota.
Rahat hukkaan siis ku tulossa 2x16GB 3733C17 kammat? No ei nyt ehkä hukkaan mutta..
Onko muuten tuon FCLK:n vakauden testauksessa RAM test eli muistitesterit oikeita työkaluja?
Asetat muistit profiilin mukaisesti DDR4-3733 ja manuaalisesti Infinity Fabricin fclk-kellon 1866 MHz. Muistitohjaimen uclk-kellotaajuus tosin puolittuu.
Tai sitten voit kokeilla DDR4-3600 ja mahdollisimman kireät latenssit.
Oliko sinulla eri CCXien välillä suorituskykyeroja @Sampsa ?
Der8auer puhuu uusimmassa videossaan että pystyi samaan vielä vähän enemmän puristettua irti kun kellotti eri kellot per CCX niin että kellotti aina erilliset CCXät vastamaan sitä mihin kyseinen CCX pystyi, sen sijaan että kellottaisi kaikki coret samalle taajuudelle. Hänellä näytti olevan Asuksen joku custom ohjelma käytössä, mutta kuulemma on myös mahdollista tehdä Ryzen Masterilla.
Jos ymmärsin videon oikein niin 3900x ymmärtääkseni on 4 kpl 3 coren CCXää, Der8auerilla parhaalle CCXlle meni coret 4450, ja huonoin 4350 (eli ei nyt hirvittävän iso ero)
Der8auerin video asiasta:
Ram Test on suositeltava työkalu tuohon tarkoitukseen.
Täytyy näitä kokeilla sitten, kun saa osat käsiinsä ja kasaankin vielä. Periaattessa noiden pitäisi olla korkeampi "binni" kuin 3600C17 mutta taitaa olla aika mitättömät erot, ellei oikeasti olemattomat.
Taisin olla vähän AMD:n markkinointikuvien uhri, kun luulin, että tuo puolittuminen tapahtuu vasta yli 3733MHz mennessä. Eikä tainnut aivot toimia, kun ei ajatellut tuota single rank vs. dual rank eroa saavutettaviin taajuuksiin/latensseihin.
Näillä uusilla tiedoilla siis 3600/1800MHz kuulostaa jo hyvältä kaksipuolisilla kammoilla, ainakin kun Stiltin prossuyksilöllä vain 3466/1733MHz oli vakaa.
No niin korkealle nostetaan, kuin menee ja kiristetään latenssit. Tiedossa luultavasti pitkiä iltoja, varsinkin jos lähtee noihin aliajoituksien optimointiin…
Ei sitä muistiohjaimen kelloa (UCLK) mikään pakko oli puolinopeudella ajaa.
Se pitää puolittaa vain silloin, kun FCLK ei ole 1:1 muistikellon kanssa.
Jos se puolittuu jollain emolevyllä automaattisesti, niin sen saa kytkettyä takaisin 1:1 asentoon CBS valikosta.
Loogisesti sijoitettu NBIOXFR Enhancement alle :vihellys:
Uusin CPU-Z näyttää UCLK:n "NB Frequency" nimellä.
Hyvä tietää, mitään tämän suuntaista infoa ei suoraan AMD:n suunnalta ole kerrottu edes etäisesti.
Jahas… siellä sitä kehitellään softaa mikä ei ole julkisesti jaossa. 😀
Mitäpä jos autojen nopeus ilmoitettasiin vastaavasti, että maksimi nopeus ja kiihtyvyys olisi saavutettavissa vain lentokoneesta pudotettaessa.
Nämä on vain lukuja paperilla eikä tarvitse toteutua, saa nähdä kauanko voidaan tälläistä markkinointia jatkaa.
Sitä voikin miettiä että moniko auto oikeasti kulkee ja kiihtyy sen minkä tehdas lupaa.
Tai päästelee päästöjä tai kuluttaa polttoainetta.. 😀
Kyllä niissä autojenkin kuluissa on olosuhde-ehtoja.
Tossa on hyvä video miten turbo kellot toimii ryyzenissä. Eli ne on hyvinkin paljon riippuvaisia jäähdytyksestä, toisin kun inttelit boostaa riippumatta siitä onko lämmöt 50c vai 80c,
ryyzeni skaalautuu vielä 0c lämmöissä typellä jäähdyttäessä.
Ei sillä tuumakoolla tai pikseliä tuumalla arvolla ole mitään merkitystä kun puhutaan oikeasti siitä mitä peli näyttää ulos. Jos vaakaviivalle menee 1920 pikseliä ja toiselle 2560 niin ei se 1 pikselin kokonen ukko näy fullhd resolla vaikka olis miten iso näyttö.
Mun silmään ovat saman näköisiä laadullisesti
32" 1440p
24" 1080p
Pixel per tuuma on lähes sama ja sen kyllä huomaa.
Yhtä tarkoilta näyttää kun tuossa olen katsellut kun 17 näyttöö pöydillä ja vertailuja on helppo tehdä.
Huomaan eron kuitenkin kun kyseessä on esim 1440p 27" näyttö.
Nyt sekoitat jotain FullHD ja isoa näyttöä vaikka en ole tuollaisesta puhunut.
Kyse on pienemmästä näytöstä(24") jossa 1080p vs Isompi näyttö(32")jossa 1440p
ja näyttää yhtä tarkoilta
Esim 27" 1080p huomaa selvästi että kuvan tarkkuus on heikompi kuin 24" 1080p näytössä.
Enkä postaa enään mitään OT tähän ketjuun joten poistun taka vasemmalle.
Ja vielä ei pidä unohtaa sitä katseluetäisyyttä. Silmän tarkka näkökenttä on tietyn kokoinen eli kun se tuumakoko kasvaa, niin sitä kuvaa pitää viedä kauemmaksi jolloin tarkkuuden merkitys vähenee. Yleinen hyvälaatuinen printti on noin 300dpi (dots per inch) ja katseluetäisyys noin 30cm. Vastaavalta etäisyydeltä käytetty iPad on noin 270ppi (pixels per inch). Tämän tarkempaa ei ole järkeä tehdä koska valtaosa ei eroa huomaisi. Tietokoneen näyttöä katsellaan noin 80cm päästä, jolloin 100ppi on riittävä ja ammattimonitoritkin eivät ole paljoa enempää esim. joku Eizon 4K 36"-monitori on noin 125ppi. Normaalia 50"-televisiota katsotaan noin kolmen metrin päästä, johon FullHD on aika lailla riittävä. Kolmesta metristä ihmisen silmä ei pysty erottamaan paljoa enempää. Elokuvissa taas suositeltu katseluetäisyys on noin 3x kankaan korkeus, jolloin 4K on ihan riittävä, jos siis istuu suositellulla etäisyydellä. Mutta jos sitten katsellaan näyttöjä alle suositeltujen etäisyyksien, jolloin päätä joutuu todennäköisesti veivaamaan välillä puolelta toiselle, niin silloin toki nuo korkeammat tarkkuudet tulevat tarpeeseen.
Kuvan terävyys (ppi/katseluetäisyys) on kuitenkin eri asia kuin mistä jooseppi valitti. Jos sattuu olemaan sellainen pelitilanne, että siellä kilometrin päässä aavikolla juoksee pikkumies ja koitat tähdätä siihen rautatähtäimillä eikä voi zoomata, niin se voi olla 1080p-resolla yhden pikselin kokoinen, tai ei välttämättä erotu laisinkaan. 4k-resolla siinä on 4 pikseliä mihin tähdätä. Toki hyvin harvinaista ja epäkäytännöllistä joka tapauksessa.
Niin no, tällöinhän on kyse siitä että se kuva tuodaan ns. keinotekoisesti lähemmäs naamaa jolloin suositeltu resoluutio tavallaan muuttuu. Voisi kuvitella että tuon voisi kuitenkin kiertää ohjelmallisesti vaikka piirämällä sen kuvan pelimoottorilla zoomaamalla kohti kohdetta tms. vähän samaan tapaan kuin kiikarikiväärin zoomi, mutta ilman niitä kiikarin kehyksiä.
Tunnut nyt olevan täysin pihalla asiasta. Ei kyse ole mistään zoomeista, keinotekoisesti lähemmäs tuomisista tai muusta sellaisesta, vaan siitä että kuvan erottelukyky on parempi.
4K-kuvaan yksinkertaisesti mahtuu neljä kertaa se määrä pikseleitä kuin 1080p-kuvaan, jolloin katseluetäisyyksistä tai muista riippumatta ne asiat ruudulla piirretään neljä kertaa yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi jos siellä ruudulla on se 4 pikselin kokoinen kohde 4K-resoluutiolla, se on yhden pikselin kokoinen 1080p-resoluutiolla, ihan riippumatta mistään muusta.
Enpä lähtisi noin väittämään ellen olisi aika varma mistä toinen puhuu. Nyt näyttää siltä että puhumme edelleen eri kantilta ja vain noin periaatteessa samasta asiasta. Itse luulin että rautatähtäimellä tarkoitetaan sitä pienen pientä zoomia mikä usein tapahtuu kun tavallaan tähdätään sillä rautatähtäimellä eli kuvaa zoomataan vähän eteenpäin kun ilman kiikaria oleva kivääri nostetaan pelissä "poskelle". Tämä taisi olla osaltani virhetulkinta.
Jos ja kun nyt tarkoitetaan vain pelin normaalikuvaa ja siellä näkyviä pikseleitä, niin edelleenkin tuntuisi olevan hakusessa tuo ymmärrys ihmisen tarkasta näkökentästä, pikselitiheydestä ja katseluetäisyydestä. Jos siis tuutataan se 4K pienelle näytölle, niin se neljä pikseliä voi hyvinkin vastata kooltaan samaa aluetta kuin se yksi pikseli 1080P-näytössä (ppi). Ja jos tätä näyttöä katsotaan tarpeeksi kaukaa kuten esim. noita perustöllöjä katsotaan, niin ihmisen silmä ei vaan erota sitä yhtäkään pistettä vaikka kuinka haluaisi. Rautalangasta väännettynä ihmisen silmällä on tietty hyvä tarkkuus ovaalinmuotoisella pienellä alueella ja ympärillä paljon sumeampaa. Tämä "näkömatriisi" ei siitä tarkemmaksi muuttu vaikka pupilli pystyykin tarkentamaan eri etäisyyksille. Näyttö on vain yksi tasainen pinta johon silmä tarkentuu. Jos näyttö on "liian tarkka", niin yhdelle silmän reseptorille osuu useampi pikseli eikä ihminen pysty erottamaan niitä kaikkia vaan muodostuu joku keskiarvo. Mitä kauemmaksi näyttö viedään, sen enemmän tätä päällekkäisyyttä syntyy. Jos taas tuodaan näyttö liian lähelle, niin ylitetään ihmisen tarkan näön näkökenttä ja joudutaan vilkuilemaan näytön reunoille mikä taas rasittaa silmiä. Tämän takia kännykkänäytöt ovat tarkkoja ja pieniä kun taas perustöllöissä voi hyvinkin riittää se 1080P. Leffateattereissa se 4K on sieltä keskivaiheilta riittävä, mutta kangasta lähempänä olevilla riveillä 8K olisi parempi, mutta ei siinä lähellä taas ole kiva katsoa kun päätä saa pyöritellä jatkuvasti.
@sushukka
"Silmä ei erota yli 4K resoa" on vain uusi versio "silmä ei näe yli 24fps"-myytistä
Ihminen näkee kuvan terväyydessä eron vielä pitkään sen jälkeen kun yksittäiset pikselit eivät enää silmällä erotu.
Ei täällä mitään tuollaista olla menty väittämään. Pyrin vain tuomaan esiin sen tosiasian, että katseluetäisyydellä on väliä. 720P:stä 1080P:hen siirtyminen oli paljon isompi hyppäys normi-TV:n käyttäjälle kuin 4K:hon hyppääminen katseluetäisyyden takia. Kännyköissä on tarkkoja näyttöjä, mutta on jokseenkin toivotonta spottaa se yksittäinen pikseli edes fullHD-kännynäytöltä. Itse säästän oman Galaxyni akkua käyttämällä 1080P:tä koska en vain kykene näkemään eroa parempiin resoihin oli sitten käyttökohde mikä tahansa. Muutenkin ei nyt ole kyse vain PC-pelaajan 4K-monitoreista. Kyllä minä itsekin erotan häiritsevän selvästi 1080P 24"-näytöltä pikselit, koska sitä töllöttää sen verran läheltä, mutta taas läppärissä ja pädissä se fullHD on vielä täysin riittävä.
Kyse on koko ajan pikselitiheydestä. Ihmisen silmälle on olemassa tietyt tutkitut rajat mitä se kykenee erottelemaan; tilaa on vähemmän subjektiivisuudelle. FPS-tiheyden kanssa mukana on taas paljon vaikeammin mitattavia yksilöllisiä eroja, minkä takia en lähtisi sitä nyt tähän rinnastamaan. Samoin puhutaan nyt täysin käsittelemättömästä puhtaasta kuvasta eli ei rasterointeja, antialiasointeja tai vastaavia sotkuja.
Seuraan tätä ketjua koska ilmajäähyllä ylikellottaminen AMD/Intel kiinnostaa.
EI VOISI VÄHEMPÄÄ KIINNOSTAA TEIDÄN MONITORI VÄÄNTÖ. SE ON OFFTOPIC JA MUUTENKIN LASTENASTEELLA TASOLTAAN.
JATKAKAA SITÄ JOSSAIN AIVAN MUUALLA.
Samaa mieltä vaikkakin ilma Caps Lockia, on se hankala pysyä aiheessa…
Noniin, nyt te tylsimykset tapoitte tämän ketjun. 🙁 😉