
Testasimme io-techissä Intelin uuden Alder Lake -koodinimellisen Core i9-12900K -prosessorin julkaisun yhteydessä uudella Z690-piirisarjalla ja DDR5-muisteilla. Prosessoriin integroitu muistiohjain tukee DDR5-muistien ohella kuitenkin myös DDR4-muisteja, joten testaamme tässä artikkelissa suorituskykyä niillä. Lisäksi tutustumme DDR5-muistien ominaisuuksiin ja eroihin verrattuna DDR4-muisteihin sekä testaamme eri nopeuksisia DDR4- ja DDR5-muisteja.
DDR5-muistien ominaisuudet
Kuluttajille suurimmat näkyvimmät uudistukset ovat DDR5-muistien korkeammat siirtonopeudet ja Column Address Strobe- eli CAS-latenssi. DDR-muistien siirtonopeuden virallinen yksikkö on MT/s eli MegaTransfers per second, mutta käytännössä niin muistivalmistajat kuin jälleenmyyjätkin käyttävät edelleen nopeuden määrittelyyn kellotaajuutta eli megahertsejä (MHz). DDR5-muistien siirtonopeudet alkavat 4800 Mt/s:stä eli 4800 MHz:stä ylöspäin ja CAS-latenssi on alkuun 36-40 välimaastossa. DDR5-muisteja on myynnissä julkaisun yhteydessä 16 gigatavun kokoisina muistikampoina ja kahden muistikammat settien hinnat ovat noin 300 eurosta ylöspäin. Valitettavasti DDR5-muistien saatavuus on tällä hetkellä erittäin huono, eikä niitä löydy juurikaan jälleenmyyjiltä varastosta, eikä paremmasta saatavuudesta ole tarkempaa tietoa.
DDR5-muistit toimivat JEDEC-standardin mukaan vakiona 1,1 voltin käyttöjännitteellä, joka on 0,1 volttia alhaisempi kuin DDR4-muisteilla (1,2V). Muistit on varustettu omalla PMIC- eli Power management integrated circuit -virransyötöllä, joka muuntaa 5 voltin jännitteen emolevyltä muisteille sopivaksi vakiona 1,1 volttiin. Muistien virransyöttö on siirretty emolevyltä muisteihin ja tavoitteena on parempi hyöytysuhde ja vakaus. Alhaisemmasta käyttöjännitteestä huolimatta testeissämme DDR5-muistit toimivat 1,25 voltin käyttöjännitteellä pitkäkestoisessa 7-Zip-pakkausrasituksessa noin 43-asteisina, kun DDR4-muistit toimivat 1,35 voltin käyttöjännitteellä 10 astetta viileämpinä 33-asteisina.
Yhdessä DDR5-muistikammassa on kaksi 32-bittistä muistikanavaa, jotka tukevat 16 purskeen pituutta, kun DDR4-muisteissa on käytössä yksi 64-bittinen kanava ja 8 purskeen pituus. Käytännössä siis yhdellä DDR5-muistilla käytössä on kaksi muistikanavaa ja kahdella muistilla neljä muistikanavaa. Ulkoisen ylimääräisen muistipiirin sijaan kaikissa muistipiireissä on integroitu ECC-virheenkorjaus, joka havaitsee ja korjaa virheet ennen niiden lähettämistä prosessorille.
Testikokoonpano
DDR5-testit ajettiin Core i9-12900K -prosessorilla Asuksen Z690-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus Hero -emolevyllä, johon oli päivitetty lokakuun lopulla julkaistu ja samalla tuorein 0702 BIOS-versio. Testikokoonpano varustettiin 32 gigatavulla Corsairin DDR5-5200-nopeudella ja 38-38-38-84-latensseilla toimivia Vengeance-muisteja.
DDR4-testit ajettiin Core i9-12900K:lla Asuksen Z690-piirisarjaan perustuvalla TUF Gaming Z690-Plus WiFi D4 -emolevyllä, johon oli päivitetty lokakuun lopulla julkaistu 0702 BIOS-versio. Testikokoonpano varustettiin 32 gigatavulla Corsairin DDR4-3600-nopeudella ja 16-18-18-34-latensseilla toimivia Dominator Platinum RGB -muisteja.
Core i9-12900K -prosessori toimi molemmilla emolevyillä testeissä ilman tehorajoituksia eli siitä otettiin suorituskyvyn suhteen irti maksimipotentiaali. Intelin vakio PL1=PL2-tehorajoituksen sijaan BIOS-asetuksista käytössä oli Asuksen optimoinnit, joilla saavutetaan hieman vakiota parempi suorituskyky.
Prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena testeissä oli käytössä NVIDIAn GeForce RTX 3080 Ti.
Testit ajettiin kaikilla alustoilla lokakuun alussa virallisesti julkaistulla Windows 11 Pro -käyttöjärjestelmällä.
Intel Alder Lake DDR5 -kokoonpano
- Intel Core i9-12900K -prosessori 680 €
- Asus ROG Maximus Z690 Hero -emolevy 680 €
- 32 Gt Corsair Vengeance DDR5 5200 MHz (38-38-38-84) 350 €
- Hinta: 1710 €
Intel Alder Lake DDR4 -kokoonpano
- Intel Core i9-12900K -prosessori 680 €
- Asus TUF Gaming Z690-Plus Wi-Fi D4 320 €
- 32 Gt Corsair Dominator Platinum RGB DDR4 3600 MHz (16-18-18-36) 250 €
- Hinta: 1250 €
Muut komponentit
- Noctua NH-D15 chromax.black -prosessorijäähdytys
- NVIDIA GeForce RTX 3080 Ti -näytönohjain
- Corsair MP600 Pro XT 2 Tt M.2 SSD (PCI Express 4.0)
- Fractal Design Ion+ 860W Platinum
- Microsoft Windows 11 Pro 64-bit
Prosessoritestit
DDR5-5200-muistit olivat suurimmassa osassa prosessoritestejä DDR4-3600-muisteja edellä. Merkittävimmät erot DDR5:n eduksi syntyivät Handbrake-enkoodauksessa, 3DMark Time Spyn CPU-testissä, 7-Zipin pakkaustestissä ja AIDA64:n luku-, kirjoitus- ja kopointitestissä.
DDR4:n selkein etu oli keskusmuistin viiveessä eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista ja se oli DDR4-3600-nopeudella ja CAS 16 18-18 -latensseilla noin 17 nanosekuntia alhaisempi kuin DDR5-5200-nopeudella ja CAS 38 38-38-latensseilla.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Pelitesteissä DDR4-muistit olivat vahvoilla Assetto Corsa Competizionessa, jossa suorituskyky oli 10 % parempi kuin DDR5:llä, mutta lähes kaikki muut testit menivät marginaalisesti DDR5-muistien nimiin. Eniten DDR5-muisteista hyötyi Total War Saga: Troy, jossa ruudunpäivitysnopeus oli DDR5-muisteilla 9 % parempi kuin DDR4:llä.
DDR4 vs DDR5 eri nopeuksilla ja latensseilla
Testasimme DDR4- ja DDR5-muistien eroa laajemmin ottamalla mukaan G.Skillin 16 gigatavun TridentZ RGB -muistit, jotka toimivat DDR4-3200-nopeudella ja kireillä 14-14-14-34-latensseilla. Käytössä on kaksi 8 gigatavun Single Rank -muistikampaa eli muistipiirit ovat yhdellä puolella muistikampaa, kun Corsairin 32 gigatavun DDR4-muistisetti on Dual Rank eli on yhdistettynä kaksi 8 gigatavun single rank -muistikampaa yhteen muistikampaan. Dual Rank DDR4 -muisteissa suorituskykyetu tulee suuremmasta määrästä avoimena olevia rivejä (row) kuin single rank -muistissa, tarjoten sovelluksesta riippuen paremman mahdollisuuden osumaan avoimessa riviosoitteessa.
Team Groupilta mukaan otettiin 32 gigatavua T-Force Delta RGB -muistia, jotka toimivat DDR5-6000-nopeudella ja 40-40-40-82-latensseilla. DDR5-6000-nopeudella listattuja muisteja ei ole vielä juurikaan myynnissä, mutta niiden hintataso on oletettavasti 400 eurosta ylöspäin.
- G.Skill TridentZ RGB F4-3200C14D-16GTZR
- Corsair Dominator Platinum RGB CMT64GXM4Z3600C16
- Corsair Vengeance CMK32GX5M2B5200C8-PK
- Teamgroup T-Force Delta RGB FF3D516G6000HC40ABK
Cinebench R20 -testissä DDR5-6000-muisteilla kaikkien ytimien nT-testin tulos nousi ohi DDR4-muisteista.
Adoben Lightroom Classicissa DDR5-muistit olivat täysin omilla lukemillaan ja RAW-kuvien tuonti sujui noin 20 sekuntia nopeammin kuin DDR4-muisteilla.
7-Zipissä tiedostojen pakkausnopeus oli DDR5-muisteilla yli 40 % parempi kuin DDR4-muisteilla.
Assetto Corsa Competizionessa DDR4-muisteilla ruudunpäivitysnopeus oli noin 5 % parempi kuin DDR5-6000-muisteilla.
CS:GO:n FPS Benchmarkissa erot olivat marginaaliset eli alle prosentin luokkaa DDR4- ja DDR5-muistien kesken.
Total War Saga: Troy -pelissä DDR5-muistit suoriutuivat selvästi paremmin ja ruudunpäivitysnopeus oli parhaimmillaan 12 % parempi kuin DDR4:llä.
Myös The Witcher 3:ssa DDR5-muisteilla ruudunpäivitysnopeus oli hieman parempi ja ero oli enimmillään 3 % parempi kuin DDR4:llä.
Loppuyhteenveto
Intelin uudet Alder Lake -koodinimelliset 12. sukupolven Core-prosessorit tuovat mukanaan tuen DDR5-muisteille, mutta uuden muistisukupolven alkutaival on aina hieman kankea. Tällä kertaa lisämausteena on DDR5-muistien äärimmäisen huono saatavuus. Lähes olemattoman saatavuuden lisäksi DDR5-muistien ja -emolevyjen korkea hinta sekä kohtalaisen marginaalinen hyöty suorituskyvyssä saattavat jarruttaa innokkaimpia tehokäyttäjiä uuteen muististandardiin siirtymisessä.
Isossa kuvassa Core i9-12900K:n suorituskyky DDR4- tai DDR5-muisteilla oli niin tasainen, että tällä hetkellä suorituskyvyn kannalta ei ole merkitystä, kummat muistit käyttöön valitsee. DDR4-muisteilla on mahdollista säästää euroja muistien ja emolevyn hankintahinnassa, kun taas DDR5-muisteilla on tulevaisuudessa saavutettavissa parempaa suorituskykyä kellotaajuuksien kasvaessa.
Ensimmäiset myyntiin saapuvat DDR5-muistit toimivat 4800-5200 MHz:n kellotaajuudella, mutta testien perusteella DDR4:ää parempaa suorituskykyä on luvassa vasta, kun kellotaajuudet nousee yli 6000 MHz:iin. Muistivalmistajat ovat hehkuttaneet saavuttaneensa nykyisillä muistipiireillä DDR5-7000-nopeuksia ja extreme-ylikellotustesteissä CPU-Z-kuvankaappausennätys on tällä hetkellä DDR5-8704. Seuraavien parin vuoden aikana tulemme todennäköisesti näkemään markkinoilla yli DDR5-10000-nopeudella toimivia muisteja, eikä kukaan enää haaveile DDR4:n ja kireämpien muistilatenssien perään.
Seuraavassa artikkelissa testaamme DDR5-muistien ylikellottamista kellotaajuden osalta ja muistilatenssien laskemista ja niiden vaikutusta suorituskykyyn.
Hyvä, että tuodaan esiin niitä ohjelmia missä muisteista on todellista hyötyä. Varsinkin hyötyohjelma puolella, säätynyt työaika on niin arvokasta. Ettei siinä muistin hinnan viisinkertaistuminenkaan mitään merkitse.
Vähän hankalaa tuota on kätevästi selittää ainakaan yhdellä virkkeellä. Olisi kuitenkin hyvä jotenkin käydä ilmi, että myyjien käyttämä kellotaajuus on kaksinkertainen todelliseen – ja ohjelmienkin raportoimaan – kellotaajuuteen verrattuna.
Joo sitkeää on MHz:n käyttö (toinen puhuu kellotaajuudesta ja toinen siirtonopeudesta), termit iloisesti sekaisin kuten muuten muistikorteissakin.
Varsinaisissa uutisissa käyttäisin kuitenkin täsmällistä ja oikeaa yksiköintiä huolimatta valmistajien omista esitystavoista.
Mistäs tuo tässä artikkelissa kerrottu ”Seuraavassa artikkelissa testaamme DDR5-muistien ylikellottamista kellotaajuden osalta ja muistilatenssien laskemista ja niiden vaikutusta suorituskykyyn” löytyy?