SteelSeries julkaisi Arctis 7+ -pelikuulokkeensa tammikuussa. Kyseessä on seuraajat jo pidemmän aikaa myynnissä olleille langattomille Arctis 7 -kuulokkeille, jotka tuovat mukanaan vanhoja malleja nykyaikaisemmat liitännät, eli micro-USB:n sijaan USB-C:tä käyttävän latauksen sekä niin ikään USB-C-liitäntäisen langattoman vastaanottimen. Uusien liitäntöjen lisäksi valmistaja kertoo parantaneensa akunkeston 24 tunnista 30 tuntiin.
Arctis 7+ -pelikuulokkeet ovat saatavilla vanhemmista malleista poiketen ainakin toistaiseksi vain mustana värivaihtoehtona, mutta suositushinta niillä on vanha tuttu 199,99 euroa. Valkoinen värivaihtoehto on kuitenkin saatavilla erityisesti Playstation 5:n ominaisuuksia tukevaksi mainostetusta Arctis 7P+ -mallista.
Tässä artikkelissa tutustumme lyhyesti Arctis 7+:n ominaisuuksiin, äänenlaatuun ja mikrofoniin sekä vertaamme, mitä uutta kuulokkeet tarjoavat edeltäjämalliinsa nähden. Koska kuulokkeet jakavat monia edeltäjänsä ominaisuuksia, voi artikkelin pohjille lukea aiemmin julkaistun vertailuartikkelin 200 euron langattomista pelikuulokkeista tai mahdollisesti katsoa samaisen arvion videomuodossa YouTubesta.
Rakenne ja istuvuus
Rakenteen osalta SteelSeries ei ole kuulokkeitaan lähtenyt muuttamaan ja sen myötä myös istuvuus on ennallaan. Kuulokekupit ovat muovia, kuppien pehmusteet kangasta ja pääpanta metallia. Päätä vasten puolestaan asettuu hiihtolasien pantaa muistuttava automaattisesti säätyvä kangaspinta.
Kuten aiemmatkin Arctis 7:t ovat myös 7+:t käytännössä erittäin mukavat kuulokkeet, kunhan ne vain ovat fyysisesti sopivan kokoiset. Metallinen pääpanta ei nimittäin ole järin suuri, minkä vuoksi kuulokkeet eivät välttämättä sovellu kovin hyvin suurempiin päihin, mutta allekirjoittaneen omaan päähän Arctis 7+:t olivat vielä juuri ja juuri sopivat.
Kuulokkeiden oikeassa kupissa mukana ovat vanhat tutut virtapainike sekä keskustelu- ja peliäänten voimakkuuden suhdetta säätävä rulla ja vasemmasta kupista puolestaan löytyvät edelleen mikrofonin mykistysnäppäin, äänenvoimakkuusrulla, valmistajan oma liitäntä 3,5 mm:n kuulokekaapelin liittämistä varten, 3,5 mm:n liitäntä äänten toisiin kuulokkeisiin jakamista varten sekä kupin sisälle piiloon vedettävissä oleva mikrofoni.
Latausliitäntä on kuulokkeiden ainoa ulospäin näkyvä muutos aiempiin Arctis 7 -malleihin nähden, sillä se on vaihdettu jo vanhahtavasta micro-USB:stä nykyaikaisempaan USB-C:hen. Muutos tekee kuulokkeista selvästi modernimman tuntuiset ja mahdollistaa kuulokkeiden lataamisen mukana toimitettavan kaapelin lisäksi useilla nykypuhelinten mukana tulevilla kaapeleilla.
Liitäntämuutoksen lisäksi valmistaja kertoo kuulokkeiden akunkeston nousseen 24 tunnista 30 tuntiin, mikä on varsin mukava lisäys. Markkinoiden kärkeen 30 tunninkaan akunkesto ei nykypäivänä kuitenkaan yllä, mutta tulos on kuitenkin hyvää keskitasoa.
Tietokoneeseen kuulokkeet puolestaan yhdistyvät langattomasti oman vastaanottimensa kautta. Kyseistä vastaanotintakin on päivitetty ja vanhan USB-A-liitäntäkaapelin kärjessä olevan kiekkomaisen lätkän sijaan se on suoraan itsessään USB-C:n tarjoava pienikokoinen palikka. PC-puolella USB-A-liitännät ovat edelleen varsin yleisiä, mutta kuulokkeiden mukana kuitenkin toimitetaan myös USB-A kaapeli, jonka toisessa päässä on naaraspuolinen USB-C-liitäntä vastaanotinta varten.
Liitännän muutos itsessään ei käytännössä ole miinus todennäköisesti kenellekään tuon lisäkaapelin myötä, mutta valitettavasti vastaanottimen ominaisuuksia on samalla karsittu. Aiemmissa malleissa vastaanotin tarjosi myös 3,5 mm:n sisääntulon toiselle äänilähteelle sekä 3,5 mm:n ulostulon esimerkiksi kaiuttimille, mutta uusi vastaanotin ei tarjoa minkäänlaisia liitäntöjä toisten laitteiden kiinnittämistä varten.
Ohjelmisto ja ominaisuudet
Ohjelmiston ja ominaisuuksien osalta Arctis 7+:t ovat niin ikään pääosin edeltäjistään tutut. Kuulokkeet näkyvät tietokoneelle kahtena äänikorttina, joten ne mahdollistavat helposti keskusteluohjelmiston äänten sekä peliäänten suhteen muuttamisen.
Kuulokkeiden hallintaan SteelSeries käyttää edelleen GG-ohjelmistoaan, jossa on vakiona tarjolla vanha tuttu Engine-sovellus. Enginen taajuuskorjain on uutuusmallissa kasvatettu kymmenenkanavaiseksi, minkä lisäksi tarjolla on vain mikrofonin äänenvoimakkuuden ja sivuäänen säätö, eli ainakaan nykyisessä beetaversiossa GG:stä ei ole tarjolla Enginen kautta mahdollisuutta hallita tilaäänimallinnusta tai asettaa ääniulostuloon kompressoria.
Puuttuvat Enginen ominaisuudet kuitenkin selittyvät beetaohjelmaan saatavilla olevaan Sonar-ohjelmistoon tutustuessa. Sonar tarjoaa todella monipuoliset säädöt niin kuulokkeille kuin myös mikrofonille ja lisäksi ohjelmistosta voi asettaa päälle myös vanhan tutun kompressorin sekä tilaäänimallinnuksen kuulokkeille. Sonar ei kuitenkaan ole vain Arctis 7+:lle saatavissa, vaan se toimii kaikilla kuulokkeilla ja äänikorteilla eli myös vanhemmat Arctis 7 -mallit voivat sitä hyödyntää. Sonar sisältää niin 10-kanavaisen parametrisen taajuuskorjaimen kuulokkeille kuin myös mukavana lisänä 10-kanavaisen taajuuskorjaimen mikrofonille yhdessä muutamien lisäominaisuuksien kanssa.
Kokonaisuudessaan Sonar on yksi parhaimmista pelikuulokkeiden hallintaan käytettävistä ohjelmistoista ja erityiskiitosta se ansaitsee siitä, ettei se vaadi toimiakseen mitään tiettyjä kuulokkeita. Tarkemmin Sonariin voi tutusta io-techin YouTube-kanavalla julkaistulla videolta.
Kuulokkeiden äänenlaatu
Huom. Taajuusvasteet ovat MiniDSP EARS-laitteistolla mitatut. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulee käyttää vain sanallisen arvion ohessa visuaalisena tukena. Taajuusvastemittaus ei ole pääasiallinen testaustapa, vaan arvostelut pohjautuvat pääosin arvioijan omiin kuuntelukokemuksiin. Tuloksia ei voi verrata suoraan muiden sivustojen mittaustuloksiin. Kuppikuulokkeiden ja nappikuulokkeiden mittaustulokset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia.
Arctis 7+:n äänenlaatu ei ole muuttunut edeltäjästään lainkaan. Kuten taajuusvastekuvaajasta on nähtävissä, on kuulokkeissa todella voimakas bassokorostus, joka jatkuu myös pitkälle keskialueiden päälle sotkien siten keskialueen toistoa. Ääni jää tämän myötä huomattavan suttuiseksi ja bassovoittoiseksi, mutta valitettavasti basso itsessäänkään ei onnistu vakuuttamaan, vaan se jää ikään kuin pehmeän pyöreäksi eikä siinä ole kovinkaan hyvin potkua.
Keskialueet puolestaan ovat selvästi kuopalla ja yläpäät jälleen koholla. Musiikin kuunteluun kokonaisuus jää bassoiltaan kumisevaksi ja kokonaisuudessaan varsin epätarkaksi, sillä keskialue on selvästi paitsiossa. Yläpään korostuksen myötä ääni ei kuitenkaan jää tumpun tummaksi.
Pelaamiseen kuulokkeet soveltuvat kohtalaisesti, sillä alapääkorostus tuo jonkin verran tunnelmaa aseisiin tai räjähdyksiin ja yläpään lisävirta puolestaan tuo kuulokkeisiin pientä ilmavuutta. Pelaamiseenkaan kuulokkeet eivät kuitenkaan ole luokassaan erityisen hyvät, vaan kuten Arctis 7:n testissäkin jo todettiin, on kuulokkeiden äänenlaatu luokassaan varsin heikko. Esimerkiksi vanhempien Arcitisien kanssa samassa vertailussa ollut HyperX Cloud II Wireless tarjoaa paremman äänenlaadun.
Mikrofonin äänenlaatu
Mikrofonin äänenlaatua voit kuunnella alla olevasta YouTube-videosta. Videolla on mukana myös vertailua varten alkuperäiset Arctis 7 -pelikuulokkeet.
Mikrofoni jatkaa kuulokkeiden äänenlaadun kanssa tuttua linjaa ollen identtinen aiempien mallien kanssa. Valitettavasti tämä tarkoittaa samalla myös sitä, ettei laatu onnistu yltämään hintaluokan asettamien odotusten tasolle, vaan Arctis 7+:n mikrofoni on luokassaan varsin nasaalin ja yläpäävoittoisen kuuloinen. Pelaamiseen mikrofoni tarjoaa riittävästi erottelua ollakseen käyttökelpoinen, mutta parempiakin mikrofoneja on saatavilla.
Yhteenveto
Kokonaisuudessaan SteelSeries Arctis 7+:t ovat erittäin tutut kuulokkeet. Käytännössä kyseessä ovat samat vanhat Arctis 7:t joiden latausliitäntä ja langattoman vastaanottimen liitäntätapa ovat tuotu nykyaikaisemmiksi USB-C:n myötä, minkä lisäksi kuulokkeiden akunkestoa on parannettu hieman.
Latausliitännän päivitys nykyaikaan on ehdottomasti hyvä muutos, mutta vastaanottimen päivityksen osalta kehitys ei ole aivan yhtä selvää. USB-C-liitännän myötä kuulokkeet voi olla helpompi kiinnittää esimerkiksi Nintendo Switchiin tai Playstation 5:een ja USB-A-liitäntöjä käyttävien tietokonepelaajien onneksi valmistaja toimittaa myös erillisen USB-A-kaapelin, jonka toisessa päässä on naaraspuolinen USB-C-liitäntä vastaanotinta varten. Valitettavasti uuden pienemmän vastaanottimen myötä vanhemmasta mallista löytyneistä 3,5 mm:n sisään- ja ulostuloista on kuitenkin luovuttu, eli vastaanottimen monipuolisuus on ottanut takapakkia.
Kuulokkeiden ja mikrofonin äänenlaatu ovat puolestaan täysin identtisiä edeltäjämallien kanssa ja siten 200 euron kuulokkeiksi valitettavasti edelleen pettymyksiä. Kuulokkeissa on todella voimakas bassokorostus, joka ei valitettavasti ole erityisen jämäkkä ja lopputulos jää suttuisen pehmeäksi keskialueen jäädessä korostuksen jalkoihin. Mikrofoni puolestaan on edelleen varsin nasaali ja yläpääkorosteinen, mikä toki kuuluu pelatessa pelikavereille, mutta ei ole missään nimessä erityisen luonnollisen tai hyvän kuuloinen.
Arctis 7+:n edut puolestaan ovat mallistolle tuttuun tapaan sen mukavuudessa. Kuulokkeet ovat yksinkertaisesti äärimmäisen mukavat päässä, joskaan kovin isoon päähän ne eivät välttämättä sovi ja allekirjoittaneen pää alkoi kuulokkeiden kanssa olla jo rajoilla sopivuuden suhteen. 200 euron suositushintaansa kuulokkeita ei voi kuitenkaan päivitetystä latausliitännästä ja hieman parantuneesta akunkestosta huolimatta edelleenkään suoranaisesti suositella.
Plussaa
- Erittäin hyvä mukavuus varauksin (eivät välttämättä sovi isoille päille)
- Mahdollisuus kiinnittää kuulokkeet myös 3,5 mm:n kaapelilla
- Mahdollisuus jakaa ääni toisille kuulokkeille 3,5 mm:n kaapelilla
- Kuulokkeet näkyvät tietokoneelle kahtena erillisenä äänikorttina
Miinusta
- Mikrofonin äänenlaatu
- Kuulokkeiden äänenlaatu
- Edeltäjämallista karsittu vastaanotinpalikka varauksin
Haluaisin, että asioihin pitää kiinnittää huomioita dB-määrään ja äänimaailmaan, että kuulokkeet eivät ole riippuvaisia tietokoneen äänivoimakkuudesta kuten tässä kommentissa osoitin pettymykseni:
Video: Vertailussa noin 300 euron langattomat pelikuulokkeet (Astro, Audeze, Epos, SteelSeries)
bbs.io-tech.fi
Itse petyin karvaasti Steelseries Arctis Pro Wireless kuulokkeisiin kun kaikista mahdollisista äänilähteistä tulee tuota staattista kohinaa.
Mikäli Engine ohjelmistosta laitetaan Volume Limiter päälle, niin se vaimentaa tuota jonkin verran, mutta ei poista sitä kokonaan.
Tähän tottuu, mutta eron huomaa välittömästi, jos vaihtaa esim. langalliset Sennheiser HD600 päähän, niin kohina loppuu samantien.
Samasta aiheesta on todella paljon valituksia Redditissä ja muilla keskustelualustoilla. Osa käyttäjistä taas raportoi ettei havaitse mitään kohinaa, mutta olisiko ko. käyttäjillä heikompi kuulo tms.
Hmm. En ole havainnut mitenkään poikkeavaa kohinaa. Pientä taustakohinaa on käytännössä kaikissa langattomissa kuulokkeissa ollut havaittavissa, mutta oma korva ainakin on aina tottunut niihin todella nopeasti. Aivan täysin hiljaisia langattomia kuulokkeita en tähän hätään muista kuulleeni. Jos tulee vastaan poikkeavaa ja selvästi kovempaa kohinaa, niin sitten tulee tietenkin arvioonki maininta.
Itselläni oli sama noissa Arctis Proissa ja lähti samantien palautukseen kun olin asetuksista todennut, että ei sitä kohinaa saa pois ja samaa muutkin olivat kironneet netissä.
Hieman houkuttaa langattomuuden helppous kun tulee entistä enemmän noustua koneen äärestä eri syistä johtuen, mutta mennään nyt vielä hetki kunnon langallisilla kuulokkeilla.
Saisiko taajuuskäppyrään mukaan Harman curven, jotta näkisi miten voimakas tuo ”todella voimakas” korostus on?
Pelaajilla tarpeet ovat erilaisia, esimerkiksi omassa käytössä musiikki ja yksipelit nautitaan aina ”tavallisilla” kuulokkeilla.
Olisiko mahdollista saada subjektiivista arvioita äänen paikallistamisesta?
Mikrofonin osalta pelikäytössä tarpeet lienee samanlaisia: puheen täytyy erottua peliäänistä ja sanoista saada selvää, jos tarkoituksena ei ole striimata tai tallentaa puhetta/laulua. Tämän testaaminen johdonmukaisesti taitaa vaan olla aika vaikeaa. Samoin kuin muiden puheen erottaminen pelaamisen tiimellyksessä.
Näin langattomien kuulokkeiden ollessa kysessä, kiinnostavaa olisi nähdä myös mahdollinen viive äänessä.
Taajuuskäppyrä käyttää MiniDSP:n laitteiston omaa kompensaatiota, eli suora käyrä on jo valmiiksi kompensoitu käyrä. Tuon miniDSP:n kompensoinnin täysin tarkkaa luonnetta en osaa sanoa, mutta se mukailee Harman-käyrää. Pohjalla vaikuttais kuitenkin olevan vähän vanhempi Harman, joten tuo bassokorostus, johon taajuusvaste kompensoidaan ei taida olla yhtä voimakas kuin nykyisimmissä Harmanin versioissa. Tuohon päälle ei kuitenkaan Harmanin käyrää tuon kompensaation jo ollessa olemassa voi enää suoraan laittaa. Kyseisen mittauslaitteiston esittelyartikkelista voi lukea tarkemmin.
Äänen erottelevuudessa pelikäytössä SteelSeriesit ovat varsin tavanomaiset. Yläpään korostuksen myötä ne eivät tosiaan liian tummat ole ja suunnat ovat sinänsä selkeitä, kuten useimmissa muissakin pelikuulokkeissa. Alla lainaus alkuperäisten SteelSeries Arctis 7 -kuulokkeiden äänenlaatuosiosta tuosta 200 euron kuulokkeiden vertailuartikkelista:
Viiveiden mittaukseen mulla ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole mitään keinoa, mutta pidetään ajatus korvan takana mielessä, jos tilanne johonkin suuntaan kehittyy.