AMD esitteli tammikuun alussa CES-messuilla vihdoin ja viimein työpöytäkäyttöön tarkoitettuja Raven Ridge -koodnimellisiä APU-piirejään, jotka tunnistaa G-liitteestä mallinimen perässä. 12. helmikuuta myyntiin saapui kaksi neliytimistä mallia, Ryzen 5 2400G ja Ryzen 3 2200G, jotka saapuivat heti tuoreeltaan io-techin testiin.
Tutustumme tässä artikkelissa Raven Ridgen ominaisuuksiin ja molempiin uutuusprosessoreihin. Suorituskykytesteissä vertailukohtina ovat Ryzen 5 2400G:n kanssa suurinpiirtein samanhintaiset Ryzen 5 1500X- ja Core i5-8400 -prosessorit. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit.
AMD:n suurin intressi julkaista grafiikkaohjaimella varustetut Ryzen APUt markkinoille on yksinkertaisesti markkinaosuuden kasvattaminen. Jon Peddie Researchin mukaan tällä hetkellä 30 % kaikista tietokoneista myydään ilman erillistä näytönohjainta, joten AMD pyrkii iskemään tähän markkinarakoon houkuttelevalla hintatasolla, suorituskykyisellä integroidulla grafiikkaohjaimella, ylikellotuspotentiaalilla ja valmiilla AM4-kannan ympärille rakennetulla ekosysteemillään. Raven Ridge -prosessorit toimivat nykyisissä AM4-kantaisissa emolevyissä BIOS-päivityksellä tai suoraan jos emolevystä löytyy AMD Ryzen Desktop 2000 Ready -tarra.
Uudet Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200G-mallit korvaavat markkinoilla viime vuonna julkaistut Ryzen 5 1400- ja Ryzen 3 1200-prosessorit. Kyseessä ovat ensimmäiset Ryzen 2000 -sarjan prosessorit, jotka saavat jatkoa huhtikuussa, kun yhtiö julkaisee Pinnacle Ridge -koodinimelliset 2. sukupolven Ryzen-prosessorit ilman integroitua grafiikkaohjainta.
Ryzen 5 2400G:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 169 dollaria ja Ryzen 3 2200G:n 99 dollaria. Suomessa Ryzen 5 2400G:n hinta on julkaisun yhteydessä alkaen 165 euroa ja Ryzen 3 2200G:n alkaen 105 euroa.
Raven Ridge -arkkitehtuuri
AMD on perinteisesti käyttänyt prosessoriytimet ja grafiikkaohjaimen samalle piisirulle integroiduista piireistä termiä Advanced Processing Unit eli APU. Zen-arkkitehtuuriin perustuvista uutuuksista yhtiö puhuu kuitenkin useissa yhteyksissä APU-piirin sijaan myös Ryzen-työpöytäprosessoreina Radeon Vega -grafiikoilla (Ryzen Desktop Processor with Radeon Vega Graphics).
Käytännössä yhtiö on integroinut samalle piisirulle neljä Zen-prosessoriydintä eli yhden CPU-kompleksin (CCX) ja Vega-grafiikkaohjaimen. Prosessoriytimet, grafiikkaohjain, muistiohjain ja muut prosessorin sisäiset toiminnot keskustelevat keskenään yhtiön kehittämällä Infinity Fabric -yhdysväylällä.
Raven Ridge pohjautuu samaan Zen-arkkitehtuuriin kuin viime vuonna julkaistut Summit Ridge -koodinimelliset Ryzen 3-, 5- ja 7-sarjan työpöytäprosessorit, mutta ne on valmistettu hienoisesti optimoidulla Globalfoundriesin 14 nanometrin 14LPP-prosessilla, jota AMD kutsuu omissa dokumenteissaan epävirallisesti 14 nm+:ksi. Raven Ridge -piisiru rakentuu 4,94 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on noin 210 neliömillimetriä.
Vertailun vuoksi 1. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessoreissa käytettävä 8-ytiminen Summit Ridge -piisiru rakentuu 4,8 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on 213 neliömillimetriä.
Summit Ridge rakentuu kahdesta CPU-kompleksista, kun taas Raven Ridge yhdestä CPU-kompleksista ja Vega-grafiikkaohjaimesta. Lisäksi Raven Ridgessä on 16 megatavun L3-välimuistin sijaan vain 4 megatavun kokoinen L3-välimuisti ja ulkoiselle näytönohjaimelle on käytössä PCI Express x16 -väylän sijaan vain 8 linjaa. DDR4-muistiohjain on sen sijaan päivitetty tukemaan virallisesti DDR4-2933-nopeutta.
Jos Ryzen 5 2400G:tä ja Ryzen 3 2200G:tä verrataan keskenään niin suorituskykyisempi 2400G tukee Simultaneous Multi Threading- eli SMT-ominaisuuden avulla kahdeksaa säiettä, Vega-grafiikkaohjaimessa on käytössä enemmän laskentayksiköitä ja se toimii hieman korkeammilla kellotaajuuksilla.
Piisirulle integroidussa Vega-grafiikkaohjaimessa on 11 Next-Gen Compute Unit -yksikköä (NCU) eli 704 stream-prosessoria, joita AMD kutsuu omissa dokumenteissaan ALUiksi (Arithmetic Logic Unit). Ryzen 5 2400G:ssä on käytössä kaikki grafiikkaohjaimen ominaisuudet ja potentiaali, mutta Ryzen 3 2200:ssä on käytössä vain 8 NCU-yksikköä ja 32 tekstuuriyksikköä.
Ryzen 2000 -sarjan prosessoreihin AMD on päivittänyt Precision Boost -ominaisuuden toiseen sukupolveen. Ominaisuutta on päivitetty käytännössä siten, että Boost 2 kykenee mukautumaan joustavammin rasitettavien ytimien lukumäärään. Kellotaajuutta eri parametrien, kuten lämpötilan, mukaan säätelevä algoritmi on aiempaa optimistisempi, jonka myötä kellotaajuus pysyy aiempaa pidempään mahdollisimman korkealla paremman suorituskyvyn saavuttamiseksi. Kellotaajuutta säädetään edelleen 25 MHz:n askelin.
Prosessoreiden esittely
Neliytiminen Ryzen 5 2400G tukee SMT-ominaisuuden ansiosta kahdeksaa säiettä, ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus on 3,9 GHz. Vega 11 -grafiikkaohjain toimii maksimissaan 1250 MHz:n kellotaajuudella.
Neliytiminen Ryzen 3 2200G ei tue SMT-ominaisuutta, joten se kykenee suorittamaan neljää säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,5 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus on 3,7 GHz. Vega 8 -grafiikkaohjain toimii maksimissaan 1100 MHz:n kellotaajuudella.
AM4-kantaisten prosessoreiden mukana toimitetaan matalaprofiilinen emolevylle ruuvattava Wraith Stealth -vakiojäähdytys. Molempien prosessoreiden TDP-arvo on 65 wattia ja kustannussyistä piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytetty perinteistä lämpötahnaa, kun 1. sukupolven Ryzen-prosessoreissa lämmönlevittäjä on juotettu kiinni piisiruun. Raven Ridgen lämpötilaa mittaavassa tCTL-sensorissa ei ole käytössä 20 asteen offset-kerrointa, jota käytetään tuulettimen ohjaamiseen esimerkiksi Ryzen 7 1700X- ja 1800X-malleissa.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200G-APUja verrattiin suurin piirtein samanhintaisiin Ryzen 5 1500X- ja Core i5-8400-prosessoreihin.
Hintataso Suomessa 14.2.2018
- Ryzen 3 2200G: alkaen 104 €
- Ryzen 5 2400G: alkaen 165 €
- Ryzen 5 1500x: alkaen 168 €
- Core i5-8400: alkaen 189 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli ensisijaisesti käytössä prosessoreihin integroitu grafiikkaohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna 240 gigatavun SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 520-wattinen Platinum-520 FANLESS -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 3 2200G (4/4 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2400G (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 1500X (4/8 ydintä/säiettä, XFR 3,9 GHz)
- MSI B350 Pro IC (B350-piirisarja, BIOS: PT4)
- 16 Gt G.Skill Flare X DDR4-3200
Socket 1151-alusta (Z370):
- Intel Core i5-8400 (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,0 GHz)
- MSI Z370 Gaming Pro Carbon AC (Z370-piirisarja, BIOS: )
- 16 Gt G.Skill Flare X DDR4-3200
Muut komponentit:
- Corsair Force GT 240 Gt SSD
- Seasonic Platinum-520 FANLESS (520 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Raven Ridgellä muistien latenssi oli noin 66-68 nanosekuntia, Summit Ridgellä (Ryzen 5 1500X) 71 ns ja Coffee Lakella (Core i5-8400) selvästi alhaisempi 48 ns.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja testejä varten Raven Ridge APUilla näyttömuistin koko asetettiin emolevyn biosista kahteen gigatavuun. Ryzen 5 1500X -prosessorilla käytössä oli 1,5 vuotta vanha Radeon RX 460 -erillisnäytönohjain, jonka suositushinta oli aikoinaan noin 100 dollaria eli 100 euroa.
3DMark Fire Strikestä ajettiin läpi Full HD -testi ja taulukossa on kokonaistuloksen rinnalla esitetty myös grafiikkatulos.
The Witcher 3 testattiin Low-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Rise of the Tomb Raider testattiin Low-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
F1 2017 testattiin Low-kuvanlaatuasetuksilla pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla, joka ilmoittaa keskimääräisen ja minimiruudunpäivitysnopeuden.
DDR4-nopeuden vaikutus 3D-suorituskykyyn
Koska Ryzen APUun integroitu Vega-grafiikkaohjain käyttää keskusmuistista lohkaistua kahden gigatavun osiota näyttömuistina, on keskusmuistin nopeudella suora vaikutus grafiikkasuorituskykyyn. Testasimme The Witcher 3 -pelillä suorituskyvyn skaalautumista DDR4-muistinopeuden mukaan. DDR4-3200-muisteilla ruudunpäivitysnopeus oli 4 % parempi kuin DDR4-2933-muisteilla, mutta DDR4-3400-nopeudella suorituskyky ei enää merkittävästi parantunut.
Tehonkulutus ja lämpötila
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja The Witcher 3 -pelillä.
Ryzen 5 1500X -kokoonpanon tehonkulutus oli selvästi korkeampi erillisnäytönohjaimen takia. Ryzen 5 2400G -kokoonpanon tehonkulutus oli esimerkiksi Handbrakessa SMT-tuen myötä 21 wattia korkeampi kuin Ryzen 3 2200G:llä, mutta 3D-rasituksessa The Witcher 3:ssa ero kaventui viiteen wattiin.
Mittasimme erikseen myös pelkän prosessorin tehonkulutuksen HWiNFO 64 -ohjelman avulla ja Ryzen 5 2400G:n tehonkulutus oli prosessoritesteissä noin 20 wattia korkeampi kuin Ryzen 3 2200G:llä, mutta 3D-rasituksessa tismalleen sama eli 33 wattia.
AMD:n päätös vaihtaa Raven Ridge APUjen piisirun ja lämmönlevittäjän väliin perinteistä lämpötahnaa nestemetallin sijaan näkyi lämpötilamittauksissa, varsinkin kun myyntipakkaukseen on laitettu mukaan kaikkein avuttomin Wraith Stealth -cooleri. Lämmöt avoimessa testipenkissä nousi molemmilla Ryzen APUilla kunnon prosessorirasituksessa yli 80 asteeseen. Suosittelemme ehdottomasti Raven Ridgen kaveriksi vakiocooleria järeämpää jäähdytysratkaisua.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 5 2400G -prosessorin ylikellotuspotentiaalia avonaisessa testipenkissä Noctuan todella järeällä NH-D15-coolerilla, jotta saimme selville prosessorin ja optimoidun 14 nm+ -valmistusprosessin todellisen ylikellotuspotentiaalin ilmajäähdytyksellä. Raven Ridge -prosessoreiden mukana toimitettava Wraith Stealth oli vaikeuksissa jo vakiona, joten suosittelemme päivittämään ylikellottamista varten kunnolliseen jäähdytysratkaisuun. Käyttämämme 80 euron hintainen NH-D15 on kuitenkin täydellinen ylilyönti Raven Ridgelle.
Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Handbrake-ohjelmalla ja kaikki testiohjelmat läpäisten sekä maksimitaajuus Cinebench R15 -testissä. Vega-grafiikkaohjaimen vakaus testattiin The Witcher 3-pelillä. Ryzen-prosessoreita ylikellottaessa kaikki prosessoriytimet toimivat automaattisesti samalla kertoimella ja kellotaajuudella.
Huom! io-techin testiprosessori on AMD:n lähettämä testikappale, eikä kaupasta ostettu retail-versio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Handbrake rullasi vakaasti 4,15 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 80 asteeseen, kokoonpanon tehonkulutus 109 wattiin ja pelkän prosessorin tehonkulutus 72,5 wattiin.
Testasimme pikaisesti Raven Ridgellä myös DDR4-muistien kulkua ja kokoonpano saatiin toimimaan DDR4-3600-nopeudella, mutta DDR4-3800- ja 4000-nopeuksilla jo pelkkä postaaminen jäi haaveeksi.
Pelkkä Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,25 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,5125 volttiin. Näin korkeaa käyttöjännitettä ei kuitenkaan voi suositella arkikäyttöön, vaan kyseessä oli pelkkä maksimitaajuuden kokeilu testiolosuhteissa.
Integroidun Vega-grafiikkaohjaimen ylikellottaminen onnistuu Ryzen Master -ohjelmalla, jolla pystyy säätämään kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. The Witcher 3 -pelissä kokoonpano saatiin vakaaksi grafiikkaohjaimen toimiessa 1550 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,2 volttia.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä Ryzen 5 2400G:n tulos parani ylikellotettuna noin 6 %.
The Witcher 3:ssa keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 4 %.
3DMark Fire Strikessä kokonaistulos parani molemmat prosessori ja grafiikkaohjain ylikellotettuna 306 pisteellä eli noin 9 %.
Loppuyhteenveto
Lyhyesti tiivistettynä AMD:n uudet Ryzen APUt tarjoavat edulliseen hintaan markkinoiden suorituskykyisimmän integroidun grafiikkaohjaimen työpöytäprosessoreissa. Tutun AM4-kannan myötä ekosysteemi on jo valmiiksi kunnossa ja Ryzen APUt ovat yhteensopivia BIOS-päivityksellä nykyisten emolevyjen kanssa.
Pelikäytössä Ryzen APUihin integroiduilla Vega 11- ja 8-grafiikkaohjaimilla ei kuitenkaan päästä kuuhun asti ja modernit pelit pyörivät Full HD -resoluutiolla ja alhaisilla Low-kuvanlaatuasetuksilla 30-40 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella. Kevyemmän pelaamisen ohella Ryzen APUt soveltuvat mainiosti esimerkiksi pienikokoisiin HTPC-kokoonpanoihin erinomaisten video-ominaisuuksiensa ansiosta tai edullisiin kokoonpanoihin Windows-työpöytäkäyttöön.
io-techin testeissä Ryzen 5 2400G osoittautui prosessoritesteissä hienoisesti suorituskykyisemmäksi kuin Ryzen 5 1500X johtuen ensisijaisesti uudistetusta Precision Boost 2 -ominaisuudesta, jonka avulla kellotaajuus pysyy rasituksessa pidempään mahdollisimman korkealla. Myös keskusmuistien latenssia on saatu marginaalisesti viilattua, mutta Intelin prosessoreilla latenssi oli edelleen noin 20 ns alhaisempi.
1,5 vuotta vanha noin 100 euron hintainen Radeon RX 460 -erillisnäytönohjain pieksi integroidut Vega-grafiikkaohjaimet selvästi, mutta Intelin Coffee Lake -arkkitehtuurissa käytettävään HD 630 -grafiikkaohjaimeen verrattuna Ryzen APUt olivat ylivoimaisia.
AMD on kustannussyistä jättänyt Ryzen APUissa piisirun ja lämmönlevittäjän välistä nestemäisen metallin pois ja korvannut sen perinteisellä lämpötahnalla. Valitettavasti mukana toimitettava Wraith Stealth -cooleri on niin auttamattoman huono, että prosessorirasituksessa lämmöt nousivat avonaisessa testipenkissä yli 80 asteeseen.
Ylikellotustesteissä järeällä Noctua NH-D15-coolerilla Ryzen 5 2400G saatiin rullaamaan Cinebench R15 -testi läpi jopa 4250 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,5125 volttia. Tuloksen perusteella Raven Ridgen käyttämä Globalfoundriesin optimoitu 14LPP-prosessi tuntuu skaalautuvan hieman paremmin kuin Summit Ridge -piisiruun pohjautuvat 1. sukupolven Ryzen 1000 -sarjan työpöytäprosessorit.
Käyttökelpoisempi vakaus ylikellotettuna saavutettiin 4,15 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,45 volttia. Integroitu Vega 11 -grafiikkaohjain saatiin toimimaan vakaasti 1550 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,2 volttiin. Ylikellotettuna Ryzen 5 2400G:n suorituskyky parani 3DMark Fire Strike -testissä noin 9 %.
Nyt julkaistut Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200G-APUt korvaavat markkinoilla Ryzen 5 1400- ja Ryzen 3 1300 -prosessorit. Huhtikuussa yhtiö aikoo esitellä Pinnacle Ridge -koodinimelliset 2. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessorit, jotka täydentävät Ryzen 2000 -malliston valmiiksi yhdessä 400-sarjan piirisarjojen kanssa.
Olisi ollut mukava nähdä, että pystyisi pyörittämään nykypelejä 1080 resolla low asetuksilla sen 60fps. Nyt käytännössä on vielä niin tehoton, että ilman erillistä näytönohjainta jää pelit pelaamatta.
Lisäksi vaatii suhteellisen kalliit muistit, että toimisi edes tuolla nopeudella, joita tuskin pakettikoneisiin/läppäreihin tulee.
Mielenkiintoista, että AMD vertaa taulukossa prosessoreita vanhempiin kaby lake prosessoreihin, eikä ollenkaan coffee lake i3. Kai tämä saa näyttämään prosessorit paremmalta..
Ollos hyvä.
Ihmeen vähän näkyy puolittuneen L3-välimuistin vaikutus verrattuna 1500x:ään 😮
Jep. Integroiduilla näytönohjaimilla ei näköjään vieläkään tee yhtään mitään.
14-14-14-34
Jos teette vielä pelitestejä niin testailkaa vähän vanhempia pelejä kun kiinnostaisi tietää kuinka nää pyörittelee jotain vähän vanhempia pelejä :kahvi:
Lienee myös perusteltua kokeilla myös 720-resolla, kun ei ton kovempaa 1080:lla pyöri :think:
Kun tässä on nyt toisen sukupolven Ryzeni kyseessä niin voisiko tämä antaa erillisnäytönohjaimella rahtusen paremmat FPS:t verrattuna ensimmäisen sukupolven samalla kellolla olevaan Ryzeniin verrattuna? Eli esim. 2400G vs 1500X samoilla kelloilla. Testiä? :geek:
Tällähän voi periaatteessa testata, että pyöriikö pelit yhtä hyvin kuin niissä videoissa, joissa ryzenia pyöritettiin 3600 muisteilla. Onko tästä käpyjärven kaatajaksi 😀
Tainnut mennä Tomb Raiderissa Ryzenien tulokset väärinpäin.
2200 pitäs pyöriä nopeammin kuin 2400:n?
Siellä oli alunperin virheellistä dataa sisältänyt kuva jossa 2200G oli selvästi nopeampi kuin 2400G, nyt on jo vaihdettu oikea kuva
Oli mennyt tulokset väärinpäin, korjattu jo :tup:
+ ainakin pari muuta kohtaa.
Nestemetallin sijaan? Missä prossussa on vakiona nestemetallia? Ei missään. Juotos on se mikä näissä on jätetty kustannussyistä pois. Ei nestemetalli.
OT:
Niin ja @Sampsa voi jättää linkittämättä sen palautelomakkeen. Laita sinne se automaattinen osoitteen täydennys niin voisi puhelimellakin käyttää.
Eihän siellä välissä koskaan varsinaisesti nestemetallia ole edes ollut vaan jotain juotetta (indium)?
Pieni ajatuskatkos, tosiaan juotettu eikä nestemetalli siellä.
OT eli ontopic:
Palaute – io-tech.fi 😉
Voisko tuota juttua jatkaa vielä miten laite suhtautuu eri näyttö vaihtoehtoihin =
Onko kuva samaa DVI / HDMI / DP liitännöillä ja mikä muuttuu ja miten jos perään kytketään 2-näyttöä
esim normi 4K telkkari ja jokapojan 1440p 144Hz pelimonitori yhtäaikaa
Vaikuttiko nopea M.2 SSD jotenkin prossuun , entä PCIe äänikortti ?
Tuollahan tekee KAIKEN, paitsi pelaa uusia AAA-toimintapelejä 1080p resoluutiolla :confused:
Eniten kiinnostaisi e-sports pelit ja sensellaiset. LoL, CS:GO, Overwatch, fortnite jne. Noilla pääsee jo pitkälle aloitteleva pelaaja.
Tälle kanssa ääni
Tämä ei ole Zen2. Itse asiassa tämä ei ole edes toukokuussa tuleva Zen+ vaan tämä on sama Zen kuin esim. 1500X, joskin hiukan päivitetyllä 14nm prosessilla (Zen+ 12nm prosessilla)
Johan sen noista prosessorituloksista näkee, että käytännössä tasoissa ovat 2400G ja 1500X. Uudemmassa on vähän parempi boosti (ja ehkä vähän parempi prosessi), vanhemmassa enemmän välimuistia
Eikös tämä just nimenomaa ole zen+ ominaisuudet sisältävä lastu? Vai pystyykö ton uuden boostin lisäämään ilman erityistä muutosta? :think:
Niin, mutta mitä järkeä integroidussa grafiikkaohjaimessa olisi muutenkaan vaikka pärjäisikin tehoissa erillisnäytönohjainten kanssa. Mitä sitten kun grafiikkapuoli pitää päivittää tehokkaampaan, menee samalla prosessori vaihtoon vaikka sillä pärjäisi mainiosti vielä monta vuotta.
Sampsa jo miettinyt nestemetallin väliin laittamista. io-tech 2400G korkkausvideota odotellessa..:)
Oli mielenkiintoinen artikkeli ja kiinnostaisi minuakin vähän vanhemmilla peleillä suorituskyky, ajopelit varsinkin, kun niitä omalla mediapeeceellä eniten pelailen.
Kyllä sillä vanhallakin näyttiksellä pärjää, kun vääntää graafisia herkkuja pienemmälle.
CPU-teho määrittelee sen, onko peli pelattava, GPU-teho määrittelee sen, millä resolla sitä peliä voi pelata ja miltä se peli näyttää.
Ja vaikka oikeasti tarvisi näyttistehoa lisää, ei mene CPU vaihtoon. Voi vaan hankkia sen erillisnäyttiksen rinnalle ja jättää integroidun näyttiksen käyttämättä.
Näinhän kaikki tekee noissa intel-pohjaisissa pelikoneissa jo alusta asti.
Ei näiden kanssa kiinnosta miten jotkut uudet raskaat pelit pyörii vaan esim esportsit. CS:GO, DOTA, LOL ym. Melkein sanoisin että cs:s saattaa jo pyörähtää sen 100fps low asetuksilla…
Miksi kukaan haluaisi pelata low-asetuksilla?
Näin CS:GO:ta pelaavana voin kertoa että low asetuksilla eliminoidaan ylimääräinen krääsä pelistä pois joten viholliset voi joissain tapauksissa erottaa paremmin. Myöskin Source enginen huonoihin puoliin kuuluu se että fps:n täytyy olla vähintään yli 100, mielellään ainakin 150 koska muuten eron huomaa hiiressä vaikka näyttö ei sitä näyttäisikään. Sitten 120 ja 144 Hz näytöille suositellaan jo mieluiten 200-250fps päivitysnopeutta.
Koska usko tai älä, monille pelin hyvyys tai huonous ei riipu sen grafiikan tasosta.
Ajattelin tätä itseasiassa vielä erikseen kokeilla, ostinkin tuossa CS: GO:n juuri :tup:
Näissä testeissä on vaan pakko vetää raja johonkin, torstai-iltapäivällä tuli AMD:lta viimeisin BIOS emolevyyn, tulosten julkaisu sallittu maanantai-iltapäivällä klo 16. Jokainen voi laskea tuosta 1+1 että mitä tälläisen kokonaisuuden niputtaminen vaatii ja miettiä samaan aikaan miksi esim. Anandtechillä ja TechARPilla on tulokset (esim. Cinebench) täysin päin helvettiä ja minkä takia Jayz2Centin videoarvostelusta ei tullut yhtään mitään.
Ei varmaan, mutta en ymmärrä miksi räpeltää jollain integroidulla tuhnulla jos pelaa.
Koska ne tarjoavat Ryzen+Vegan tapauksessa erittäin hyvää suorituskyky/euro-suhdetta edullisimpien kokoonpanojen rintamalla ja koska pelihalut eivät ole kiinni lompakon paksuudesta?
@Sampsa tulikos mitään ongelmia vastaan testatessa?
Ja jos joku tietää, niin mistä tuo Intelin pienempi muistinsaantiaika johtuu? Mikä on Intelin prossussa tehty hyvin vai mitä on Ryzenissä tehty kehnommin?
En ole mikään miljonääri, mutta en ymmärrä tuollaista köyhäilyä. Jos pelaa, osta pelikone, ei näissä niin isoista rahoista puhuta. Tosin, ostaahan ihmiset jotain 300e läppäreitäkin…
PS. Sun teksti on vähän heikosti luettavaa.
Tuollanen Apu Mitx pienellä budjetilla lanikoneena olis aivan lyömätön kun pelaillaan esim jotain Call of Duty 2 tai Battlefield 1942 imho :drool::drool:
Korjattu teksti, jostain syystä ihan satunnaisesti tonne tulee noita tekstin muotoiluja vaikken itse ole klikannut sellaisia mukaan.
Ei siinä kyse ole köyhäilystä vaan siitä ettei monilla ole oikeasti varaa ostaa sitä parempaa tietokonetta
Joops. Kaotika kopsaa tekstin värin.
Köyhäilystä. Opintotuki 250 euroa kuukaudessa. Työttömyyskorvaus 640 euroa. Työttömät on nyt tuossa tietysti paremmassa asemassa mutta kyllä se muu elämä pelaamisen ulkopuolellakin maksaa. Ei saa niitä varsinaisia pelinäyttiksiä oikein osteltua. Tolla AMD prossulla saa tehtyä koulutyöt ja pelattua muutakin kuin sudokua.
Mutta pitäähän tietokoneessa joka tapauksessa olla näytönohjain. Emolle integroitukin maksaa, tässä saa kelpo prossun ja peruskäyttöön ja kevyeen pelailuunkin soveltuvan piirin samassa paketissa. Eiköhän näitä ole pian edullisissa pakettikoeissa varsin yleisesti.
Tietoa ei ole, mutta näyttäisi arkitehtuurilliselle erolle, joka ei välttämättä ole paremmuus/huonommuus kysymys, kun näyttävät ryzenit paukuttavan kuitenkin parempia luku ja kirjoitusnopeustuloksia.
Kyllä tätä lieväksi jytkyksi voi ehkä varovasti sanoa, ei sitä toki voikkaan olettaa, että integroidulla näyttiksellä kilpaa pelataan taikka nautitaan peleistä täydellä laadulla, sitävarten on hommattava se näytönohjain erikseen. Mutta, kevyihin peleihin, videoeditointiin/kuvankäsittelyyn ja monipuoliseen käyttöön nämä antavat vastinetta rahoille aivan varmasti. Jos äkkiseltään laskee, ni sä saat tällähetkellä CS:GO:ta pyörittävän prossun ja näyttiksen samassa kivessä satkulla, ja toinen satanen emolevyyn. Sulla on siis parillasataa jo koneen ''pohja'' valmis. Jahka muistien hinnat tulee alas, ni aivan killerisetti kyseessä. Tosin, se pitää muistaa, että kun tuo integroitu näyttis ei sisällä itsessään muistia, ni alle 16 Gb Rammilla tuskin pitkälle pötkitään. :kahvi:
Enpä tiedä rajoittaisiko 8gb rammi (siis 6+2) enemmän kuin integroidun suorituskyky:think:
Kyllä tuo omaankin silmään näyttää asialliselta prossalta niin työntekoon kuin kevyeen pelailuulkin!
Nyt kahden kolmen sadan euron hypriditäppäriin saa Intelin atomin… jos tämän pienempivirtainen GE malli saataisiin vastaavaan hypridiin, niin jo pojat olisi messevä vehje matkoille ja muutenkin peruskäyttöön!
Kyllä sillä jotain cvilizaatiota ja korttipohjaisia pelejä pelaisi ihan mielikseen, ehkä jopa jotain kevyttä rst tai vastaavaa jaksaisi myös pyörittää.
Prosessoreilla on erilainen hierarkia sisäisten väylien suhteen.
Intelillä kaikki ytimet, L3-välimuisti, muistiohjain ja näyttis on "samalla tasolla" väylähierarkiassa, yhdistettynä samaan rengasväylään. Haittapuolena tässä on että L3-välimuisti on sitten hitaampaa.
AMDllä taas CCXn sisäiseen liikenteesen on omat nopeat väylänsä, ja L3n käyttö on nopeampaa, mutta DRAM-ohjaimet ei ole CCXllä ja CCXltä ulos meneminen tarkoittaa että pitää mennä seuraavan tason väylälle, joka on hitaampi. Pitää siis sekä mennä useamman hypyn yli, että uloin näistä hypyistä on hitaampi.
Eli siis, AMD on valinnut väylärakenteen jolla (oman CCXn) L3-välimuisti on nopeaa, mutta DRAM (ja zeppelinissä toisen CCXn L3-välimuisti) on hitaampaa, intel on valinnut väylärakenteen jolla kaiken nopeus on lähempänä toisiaan.
Näistä ei voi mitenkään yksikäsitteisesti sanoa, kumpi on parempi, ja kumpi huonompi.
Aivan häikäisevän hyvä performanssi on tässäkin Ryzenissä. Vega yksinkertaisesti loistaa tässä asetelmassa. Olen todella yllättynyt miten lähellä 2400G on suorituskyvyssä i5-8400:aa ja pelitesteissä integroitu piirihän on erinomainen.
Kannattaa muistaa miten raskaista ja teknisesti edistyneistä peleistä on kyse tässä testissä. Jos heittää testiin kevyempiä pelejä kuten Overwatch, CS:GO, Dota 2, Rocket League tai Dirt Rally, niin alkaa pelit pyörimään jo 1080p jollakin keskitason asetuksilla monessa tapauksessa. Witcher 3 lukittuna 30 FPS myös onnistuu matalimmilla asetuksilla, jos näin haluaa pelata, eli ei olla ihan älyttömän kaukana lähtötason konsolien suorituskyvystä, jotka pyörittävät Witcher 3:ea tietääkseni pääosin PC:n medium-asetuksilla.
Toivoisin vain että saataisiin integroitua grafiikkapiiriä Intelin tyylisesti parhaimpiinkin Ryzeneihin, siis vaihtoehtona joillekin asiakkaille. On yksinkertaisesti kätevää myydä näyttis pois ja käyttää uuden tullessa tai sitä etsiessä integroitua ja joskushan voi näyttis yksinkertaisesti kosahtaa yllättävästi.
Pikkuisen näkyy lämpötiloissa tahnan käyttäminen ja sen osalta sanoisin että päälle sadan euron 2200G on potin todellinen voittaja, jos tahtoo HTPC:n kasata. Hinta on todella passeli ja en näe oikein SMT:stä hyötyä elokuvia katsoessa ja perusmediaa selaillessa. Tavanomaisen työkoneen saa hyvin myös 2200G:llä rakennettua ja kellottaa voi reilumminkin jos menee tilavaan koteloon. Kun tältä kannalta miettii niin 2400G ei näytä enää niin houkuttelevalta tuotteelta, mutta onhan siinä työjuhdan pontta raskaampaankin käyttöön, jos juuri osuu omaan budjettiin.
Hieno arvostelu ja innolla odottelen päivitetyn Ryzenin tuloksia.
Kiitos. AMD:llä se infinity fabric:in kellotaajuus ilmeisesti myös vaikuttaa tuohon latenssiin? Intelin puolella varmaan on vastaavasti joku kellojako tuon rengasvaylän (oikeampi suomenkielen vastine olisi varmaan kehäväylä) ja muistin kellotaajuuksien kesken?
Juups. Lisäksi esimerkiksi servut ja työasemat (siis töissä käytettävät) ei tartte mitään pelinäyttistä, mutta jonkin näytönohjaimen kuitenkin. Tossa olisi AMD:lla ollut loistava paikka Threadripperillä, jos olisi tehnyt alustasta integroitua näyttistä tukevan. Masiinat olsivat hyviä video editointi järjestelmiä.
Monessa videoeditointitehtävässä voidaan nykypäivänä tosin hyödyntää sitä näyttistä, jolloin siitä "pelinäyttiksestä" on selkeää hyötyä.
Juu, infinity fabric jolla CCX ja muistiohjain on kytketty toisiinsa pyörii suoraan jollain kerrannaisella muistikellosta, joten itse infinity fabric-väylän aiheuttamat viiveet skaalautuu suoraan sen muistikellon mukaan.
Muistaakseni intelillä ne ei ole synkroonisia keskenään, vaan niiden nopeuksia voi säätää toisistaan riippumatta, mutta en ole varma tästä.
Hieno tuote AMD:ltä, jos on aivan pakko saada prosu ja näytönohjain integroituna samaan pakettiin. Mutta en silti oikein ymmärrä, miksi joku haluaisi ostaa tämän pelikäyttöön. Jos pelikoneen budjetti antaa liikkumavaraa muutaman satasen lisää, erillinen näytönohjain tarjoaa aivan eri tasolla olevan pelikokemuksen.
Jos taas budjetti ei jousta, niin 40 eurolla saa käytettynä jonkun G4560, tms. prosun ja siihen kylkeen satasella joku vanha GTX 780 kortti. Halvempi ja varmasti on taas huikeasti enemmän vastinetta rahoille vs Ryzen 5 2400G. Toki käytetty on aina käytetty.
Kyllä näille varmasti kysyntää löytyy ja hyvä niin, mutta kyllä se pelaaminen tällä integeroidulla näytönohjaimella aika rajallista on.
Monella on myös kakkoskoneita, jolloin kaikkien talon vehkeiden ei tarvi olla viimeistä ja tehokkainta. Jos muutaman vuoden vanhemmat tai vähän kevyemmät pelit pyörii sulavasti ja ongelmitta niin onhan se nyt tajuton ero verrattuna siihen, ettei juuri mikään alle 10v vanha pyöri.
Mutta sitä käytettyä ei kanneta kotiin sittarista tai gigantista ja vaatii jo ihan eri osaamista kuin se valmisvehje, jonka kohdalla "muutama satanen" voi yhtäkkiä olla 50% lisää hintaa
Se mitä testillä ei käsitelty ollenkaan oli laitteen soveltuvuus kaivuu toimintaan
Mainareita on miljoonia , eSport räpeltäjiä joitakin kymmeniä
Mutta niitä joille tärkeintä on kotikäyttö ; netin selaus, uutisten luku , videoitten katselu , nettipankki , jopa veikkauksen pelit , niitä löytyy syrjäisemmiltäkin seuduilta
Mitä vikaa on Sudokussa ?
Hyvä pointti, ei siinä mitään. On varmaan ihan totta, että tuolla IO-Techin ulkopuolella on aika iso massa ihmisiä, jotka eivät jaksa selata käytettyjä kompontteja, saatika että osaisivat niistä rakentaa itselleen toimivan pelikoneen 🙂
Ja taas toisaalta, tästä on AMD:n hyvä jatkaa eteenpäin. Seuraava versioon kun väännetään se 20 – 30 prosenttia lisää tehoa, niin ollaan taas ihan eri lukemissa.
Tarjoaako? Uuden emon+muistien+muitten palikoiden jälkeen paketin hinta pyörii kuitenkin jossain 500€ tuntumassa. Jos tuohon hankkii vaikka käytetyn rx460:n(joka testissä oli) joka maksaa <<100€ mutta fps:t nousee jopa 50% niin se paketti lyö tuon apun kaikilla mittareilla.
Kellotus oli kyllä hirveä pettymys. Toivottavasti Ryzen 2 ei ole yhtä surkea kellottumaan. 1,5V+ tappovoltit että pääsee Windowsiin asti 4,25G.