Testissä neljän valmistajan edullisemmat X570-emolevyt noin 200 euron hintaluokasta.

AMD on valmistelemassa tämän vuoden loppupuolelle 4. sukupolven eli Ryzen 4000 -sarjan työpöytäprosessoreiden julkaisua, jotka pohjautuvat Zen 3 -arkkitehtuuriin. Uudet prosessorit valmistetaan edelleen 7 nanometrin viivanleveydellä, ne käyttävät tuttua AM4-prosessorikantaa ja ovat yhteensopivia BIOS-päivityksellä nykyisten X570-, B550-, A520-, X470- ja B450-piirisarjojen ja emolevyjen kanssa.

Tutustumme tässä artikkelissa neljään 170-210 euron hintaiseen X570-emolevyyn Asukselta, ASRockilta, Gigabyteltä ja MSI:ltä. Käymme pikaisesti läpi emolevyjen ominaisuudet ja virransyötön rakenteen. Lopuksi testaamme jokaisella emolevyllä Ryzen 9 3950X -prosessorilla vakiona suorituskyvyn ja emolevyn käyttäytymisen, jonka jälkeen ylikellotamme prosessorin 3,8 GHz:n kellotaajuudelle ja 165 watin tehonkulutukselle. 30 minuutin Prime95-rasituksen jälkeen mittasimme prosessorin, piirisarjan ja virransyötön lämpötilan ja virransyötön tehonkulutus, virran ja jännitteen.

 

Piirisarjatuki tuleville Zen 3 -prosessoreille

Alunperin AMD ilmoitti vain X570- ja B550-piirisarjoihin perustuvien emolevyjen tukevan tulevia Zen 3 -arkkitehtuuriin perustuvia prosessoreita, mutta keskustelupalstoilla ja mediassa syntyneen myrskyn seurauksena yhtiö pyörsi päätöksensä ja ilmoitti tukevansa myös B450- ja X470-piirisarjoja beeta-tasolla.

Kaikki neljä Zen 3 -prosessoreiden tukemaa piirisarjaa tarjoavat samat perusominaisuudet ilman suurempia rajoituksia normaaliin käyttöön, joten kuluttajilla on edessään melkoinen eri emolevymallien viidakko ostopäätöstä tehdessä.

X570 on edelleen ainakin paperilla lippulaivamalli, joka julkaistiin vuoden 2019 kesällä Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden yhteydessä. Siinä on kattavin tuki PCI Express 4.0 -standardille, mutta hyöty tavalliselle kuluttajalle toistaiseksi on hyvin marginaalinen. B450- ja X470-piirisarjat lanseerattiin jo kaksi vuotta sitten Ryzen 2000 -sarjan prosessoreiden kaveriksi ja varsinkin muutamat B450-emolevymallit ovat olleet kuluttajien suosiossa hyvän hinta-laatu-ominaisuus-suhteen ansiosta. Uusin tulokas on tänä keväänä lanseerattu B550-piirisarja, johon perustuvien emolevyjen hintataso on hieman kalliimpi kuin B450-emolevyillä ja ne korvaavat käytännössä kokonaan X470-emolevyt. Useissa B550-emolevyissä on kiinnitettyä huomiota erityisesti laadukkaan virransyötön suunnitteluun ja se saattaa olla järäempi kuin kuin monissa X570-emolevyissä.

 

Pikainen katsaus X570-piirisarjaan

X570-piirisarja on itseasiassa sama piiri kuin Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden I/O-piiri, mutta se on valmistettu Globalfoundriesin 12 nanometrin prosessin sijaan 14 nm:n viivanleveydellä.

Yksi 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden uudistuksista on tuki PCI Express 4.0 -väylälle, joka tarjoaa 31,5 Gt/s tiedonsiirtonopeuden. Uuden standardin tiedonsiirtonopeus on kaksinkertainen 3.0-standardiin verrattuna.

Piirisarja on yhteydessä prosessoriin PCI Express 4.0 -standardin x4-väylällä ja tarjolla on 8 kappaletta USB 3.2 Gen 2 -portteja, neljä USB 2.0 -porttia, neljä SATA 6 Gbps -porttia sekä 12 kappaletta PCI Express 4.0 -linjoja, jotka on konfiguroitavissa joustavasti eri tarpeisiin.

Lähes kaikki myynnissä olevat X570-emolevyt on varustettu aktiivisella jäähdytysratkaisulla eli tuulettimella, joten piirisarja voi tietyissä olosuhteissa toimia kohtalaisen lämpöisenä. Piirisarjan lämmöt pyörivät rasituksessa noin 60-70 asteessa ja emolevyvalmistajien mukaan piirisarjan lämpötila olisi 10 astetta korkeampi ilman tuuletinta. Uusissa B550-emolevyissä tuuletinta ei käytetä.

 

ASRock X570 Phantom Gaming 4

ASRockin X570 Phantom Gaming 4 on yhtiön edullisin X570-emolevy ja sen hinta Suomessa on alkaen 165 euroa. Seuraavaksi edullisin on X570 Pro4 -malli, jonka hinta on alkaen 190 euroa.

Emolevyvalmistaja mainostaa itse tuotesivuillaan metallilla vahvistettua näytönohjaimen PCI Express x16 -liitintä, virransyötön 50 ampeerin keloja, kahden unssin kuparimäärää per piirilevykerros ja ELNA:n audiokondensaattoreita,

 

Tuuletinliittimiä on yhteensä neljä kappaletta, joista kaksi on emolevyn yläreunassa prosessorin jäähdytykselle, yksi keskellä oikeaa reunaa ja yksi keskellä alhaalla. RGB-liittimiä on kolme kappaletta, joista kaksi tukee 12 voltin ja yksi 5 voltin jännitettä. Emolevy itsessään ei ole varustettu minkäänlaisella valaistuksella.

M.2 SSD -liittimiä on kaksi kappaletta, eikä kumpaakaan ole varustettu jäähdytyssiilillä. SATA-liittimiä on 8 kappaletta. Emolevyltä löytyy myös paikka M.2 Wi-Fi -lisäkortille.

I/O-liitännät käsittävät PS/2-liittimen, 8 USB-liitintä (6 kpl USB 3.2 Gen1 ja 2 kpl USB 3.2 Gen2), DisplayPort- ja HDMI-näyttöulostulot, RJ-45-verkkoliitännän ja audioliittimet. Äänistä vastaa Realtekin ALC1200 -koodekkipiiri ja gigabitin ethernetistä Intelin I211AT-verkko-ohjain

Muistiliittimien vierestä löytyy neljä POST-lediä, jotka kertovat käynnistämisen yhteydessä prosessorin, muistien ja näytönohjaimen tilan.

Piirisarjan tuuletin jää isokokoisen näytönohjaimen alle ja rasituksessa tuuletin pyörii melko korkealla 3200 RPM:n kierrosnopeudella. Onneksi tuuletinta ei pidä korvakuulolla häiritsevää ääntä.

Emolevyn virransyöttöä mainostetaan 10-vaiheiseksi, josta 8 on pyhitetty prosessorille. Prosessorin virransyöttö on jäähdytetty alumiinisiilillä, mutta yläreunan kaksi vaihetta SoC:lle ovat paljaana.

Virransyöttöä ohjataan uP9505P-piirillä (4+2) ja prosessorijännitteestä vastuussa olevat vaiheet on tuplattu neljästä kahdeksaan UP1961SQ-tuplaimilla. Jokaista prosessorivirransyötön vaihetta kohden on vanhanaikainen erillisistä komponenteista rakentuva ajurin sekä ylä- ja alapuolisen mosfetin yhdistelmä. Yläpuolen mosfetit ovat Sino Powerin SM4337, jotka on luokiteltu 25 asteen lämpötilassa jatkuvalle 50 ampeerin virralle ja 100 asteessa 35 ampeerille. Alapuolen mosfetit ovat SM4336, jotka on luokiteltu 25 asteen lämpötilassa jatkuvalle 60 ampeerin virralle ja 100 asteessa 40 ampeerille.

ASRockin biosista löytyy muutamia erikoisuuksia, esimerkiksi jännitteen load-line-ominaisuuden yhteydessä puhutaan Intelistä ja valikoista löytyy myös mahdollisuus säätää emolevyn RGB-valaistusta, jota ei ole. Tuulettimien säätö onnistuu hyvin yksinkertaisella tasolla biosista FAN-Tastic Tuning -työkalulla.

 

Asus TUF Gaming X570-Plus

Asuksen TUF X570 Gaming Plus on yhtiön toiseksi edullisin X570-emolevy ja sen hinta Suomessa on alkaen 180 euroa. Edullisin malli on Prime-sarjan X570-P, jonka hinta on alkaen 165 euroa ja seuraavaksi edullisin malli on selvästi kalliimpi Prime X570-Pro 250 euron hinnalla.

Emolevyvalmistaja mainostaa itse tuotesivuillaan metallivahvistettua näytönohjaimen PCI Express x16 -liitintä, tehovaiheisiin perustuvaa virransyöttöä, 6-kerroksista piirilevyä, kiinteitä EPS 12V -lisävirtaliittimen pinnejä ja Turbo LAN -ohjelmistoa verkkopriorisointiin.

Tuuletinliittimiä on yhteensä kuusi kappaletta, joista kaksi on emolevyn yläreunassa prosessorin jäähdytyksellä, kaksi I/O-liittimien luona ja kaksi alareunassa. Oikeassa reunassa ei ole lainkaan tuuletinliittimiä. RGB-liittimiä on kolme kappaletta, joista kaksi tukee 12 voltin ja yksi 5 voltin jännitettä. Emolevy on varustettu maltillisella RGB-valaistuksella piirisarjan kohdalta.

M.2 SSD -liittimiä on kaksi kappaletta ja alempi on varustettu ohuella alumiinisella jäähdytyslevyllä. SATA-liittimiä on 8 kappaletta.

I/O-liitännät käsittävät PS/2-liittimen, 7 USB-liitintä (4 x USB 3.2 Gen 1 ja 3 kpl USB 3.2 Gen2), joista yksi on Type-C-mallinen, DisplayPort- ja HDMI-näyttöulostulot, RJ-45-verkkoliitännän ja audioliittimet optisella äänen ulostulolla. Äänistä vastaa Realtekin ALC S1200A -koodekkipiiri ja gigabitin ethernetistä Realtekin L8200A-verkko-ohjain

Muistiliittimien vierestä oikeasta reunasta löytyy neljä POST-lediä, jotka kertovat käynnistämisen yhteydessä prosessorin, muistien, näytönohjaimen ja boottiaseman tilan.

Piirisarjan tuuletin jää isokokoisen näytönohjaimen alle ja rasituksessa tuuletin pyörii 1650 RPM:n kierrosnopeudella, mutta sitä ei korvakuulolla kuule kotelon sisältä.

Emolevyn virransyöttö prosessorille on 4-vaiheinen, jossa jokaiselle vaiheelle on kolminkertainen määrä komponentteja. Virransyöttö on jäähdytetty kahdella erillisillä alumiinisiilillä.

Virransyöttöä ohjataan ASP1106G-piirillä (4+2). Jokaista prosessorivirransyötön vaihetta kohden on kolme Vishayn integroitua SiC639 DrMOS -tehovaihetta, jotka on luokiteltu jatkuvalle 50 ampeerin virralle. SoC:n kaksi vaihetta rakentuvat samoista komponenteista.

Asuksen biosista pääsee kattavampaan Advanced-tilaan F7-näppäimellä. Prosessorin, muistien ja jännitteiden säätämiseen liittyvät parametrit löytyvät AI Tweaker -valikosta. Tuulettimien säätö onnistuu biosista Q-Fan Control -työkalulla.

 

Gigabyte X570 Aorus Elite

Gigabyten X570 Aorus Elite on yhtiön kolmanneksi edullisin X570-emolevy ja sen hinta Suomessa on alkaen 210 euroa. Edullisin malli on X570-UD, jonka hinta on alkaen 150 euroa ja toiseksi halvin on X570 Gaming X 165 euron hinnalla. Seuraavana Aorus Eliten yläpuolella on Aorus Pro reilulla 250 euron hinnalla.

Emolevyvalmistaja mainostaa itse tuotesivuillaan muun muassa metallivahvistettua näytönohjaimen PCI Express x16 -liitintä, järeää tehovaiheisiin perustuvaa virransyöttöä, kahden unssin kuparimäärää per piirilevykerros, kiinteitä EPS 12V -lisävirtaliittimen ja ATX-virtaliittimen pinnejä, biosin päivitysmahdollisuutta USB-tikulta BIOS Q-Flash Plus -ominaisuudella ilman komponentteja, Chemicon- ja WIMA FKP2 -audiokondensaattoreita sekä koteloiden kaapeleiden asennusta helpottavaa G Connector -liitintä.

Tuuletinliittimiä on vain neljä kappaletta, joista kolme on emolevyn yläreunassa ja yksi I/O-liittimien luona. Oikeassa reunassa ja alhaalla ei ole lainkaan tuuletinliittimiä. RGB-liittimiä on sen sijaan viisi kappaletta, joista kolme tukee 12 voltin ja kaksi 5 voltin jännitettä. Emolevy on varustettu maltillisella RGB-valaistuksella I/O-liittimien muovisuojan ja audiopiirin kohdalta.

M.2 SSD -liittimiä on kaksi kappaletta ja ylempi on varustettu melko paksulla ja maltillisesti rivoitetulla alumiinisiilillä. SATA-liittimiä on 6 kappaletta.

I/O-liitännät käsittävät 10 USB-liitintä (4 x USB 3.2 Gen 1 ja 3 kpl USB 3.2 Gen2), joista yksi on Type-C-mallinen, DisplayPort- ja HDMI-näyttöulostulot, RJ-45-verkkoliitännän ja audioliittimet optisella äänen ulostulolla. Äänistä vastaa Realtekin ALC1200 -koodekkipiiri ja gigabitin ethernetistä Intelin I211AT-verkko-ohjain

Emolevyltä ei löydy POST-ledejä käynnistyksen aikaiseen diagnostiikkaan.

Piirisarjan tuuletin ei ole sijoitettu suoraan näytönohjaimen alle ja se ei pyöri lämpötilan pysyessä alle 60 asteessa. Korkeimmillaan lämpötila nousi rasituksessa 62,5 asteeseen, jolloin tuuletin pyöri hetken 1650 RPM:n kierrosnopeudella, kunnes lämpötila laski alle 60 asteseen ja tuuletin pysähtyi.

Emolevyn virransyöttöä mainostetaan 12+2-vaiheiseksi, josta 12 on pyhitetty prosessorille ja kaksi SoC:lle. Virransyöttö on jäähdytetty kahdella erillisellä alumiinisiilillä.

Virransyöttöä ohjataan ISL69147-piirillä (6+1) eli todellisuudessa emolevyn 7-vaiheinen virransyöttö on tuplattu. Prosessorin vaiheissa on käytössä Vishayn integroitua SIC634 DrMOS -tehovaihetta, joista jokainen on luokiteltu jatkuvalle 50 ampeerin virralle. Myös SoC:n yksi vaihe on tuplattu ja käytössä on erilliset ylä- ja alapuoliset mosfetit.

Prosessorin, muistien ja jännitteiden säätämiseen liittyvät parametrit löytyvät Tweaker-valikosta. Tuulettimien säätö onnistuu biosista Smart Fan 5 -työkalulla, joka tarjosi testijoukon kattavimmat säätömahdollisuudet. Gigabyten kotisivuilta ladattava BIOS-paketti sisälsi ainoana myös mahdollisuuden päivittää bios Windowsista käsin.

 

MSI MPG X570 Gaming Plus

MSI:n MPG X570 Gaming Plus on yhtiön toiseksi edullisin X570-emolevy ja sen hinta Suomessa on alkaen 185 euroa. Edullisin malli on X570-A Pro, jonka hinta on alkaen 170 euroa. Seuraavana MPG X570 Gaming Plussan yläpuolella on MPG Gaming Edge WiFi 210 euron hinnalla ja kehuttu MAG X570 Tomahawk WiFi noin 220 euron hinnalla.

Emolevyvalmistaja mainostaa itse tuotesivuillaan muun muassa metallivahvistettua näytönohjaimen PCI Express x16 -liitintä, palvelintason piirilevyä, ylimääräistä 4-pinnistä lisävirtaliitintä prosessorille ja biosin päivitysmahdollisuutta USB-tikulta Flash BIOS Button -ominaisuudella ilman komponentteja.

Tuuletinliittimiä on kuusi kappaletta, joista kaksi on emolevyn oikeassa ylänurkassa prosessorille ja pumpulle ja loput neljä nätissä rivissä emolevyn alareunassa. Oikeassa reunassa ja I/O-liittimien luona ei ole lainkaan tuuletinliittimiä. RGB-liittimiä on neljä kappaletta, joista kaksi tukee 12 voltin ja kaksi 5 voltin jännitettä. Emolevy itsessään ei ole varustettu minkäänlaisella valaistuksella.

M.2 SSD -liittimiä on kaksi kappaletta ja alempi on varustettu melko paksulla maltillisesti rivoitetulla alumiinisella jäähdytyslevyllä. Jäähdytyslevy ei ole emolevylle valmiiksi asennettu, vaan se täytyy kaivaa erikseen käyttöön emolevyn myyntipakkauksesta. SATA-liittimiä on 6 kappaletta.

I/O-liitännät käsittävät PS/2-liittimen, 8 USB-liitintä (2 x USB 2.0, 4 x USB 3.2 Gen 1 ja 2 kpl USB 3.2 Gen2), joista yksi on Type-C-mallinen, HDMI-näyttöulostulon, RJ-45-verkkoliitännän ja audioliittimet optisella äänen ulostulolla. Äänistä vastaa Realtekin ALC1200 -koodekkipiiri ja gigabitin ethernetistä Realtekin 8111H-verkko-ohjain

Muistiliittimien vierestä oikeasta reunasta löytyy neljä POST-lediä, jotka kertovat käynnistämisen yhteydessä prosessorin, muistien, näytönohjaimen ja boottiaseman tilan.

Piirisarjan tuuletin ei ole sijoitettu suoraan näytönohjaimen alle. Se ei pyöri lämpötilan pysyessä alle 70,5 asteessa, jonka jälkeen tuuletin pyörii hetken 1750 RPM:n kierrosnopeudella, kunnes lämpötila laskee alle 70 asteseen ja tuuletin pysähtyy.

MSI mainostaa emolevyn virransyöttöä täysin digitaaliseksi ilman mainintaa vaiheiden lukumäärästä. Todellisuudessa emolevyn virransyöttö on 6-vaiheinen, josta prosessorin neljä vaihetta on tuplattu ja kaksi on pyhitetty SoC:lle. Virransyöttö on jäähdytetty kahdella erillisellä alumiinisiilillä.

Virransyöttöä ohjataan IR35201-piirillä (4+2) ja neljä prosessorijännitteestä vastuussa olevaa vaihetta on tuplattu IR3598-tuplaimilla. Jokaista prosessorivirransyötön vaihetta kohden on vanhanaikainen erillisistä komponenteista rakentuva ajurin sekä ylä- ja alapuolisen mosfetin yhdistelmä. Yläpuolen mosfetit ovat On Semiconductorin NTMFS4C029N, jotka on luokiteltu 25 asteen lämpötilassa jatkuvalle 46 ampeerin ja 80 asteen lämpötilassa jatkuvalle 34 ampeerin virralle. Alapuolen mosfetit ovat NTMFS4C024N, jotka on luokiteltu 25 asteen lämpötilassa jatkuvalle 78 ampeerin ja 80 asteen lämpötilassa jatkuvalle 58 ampeerin virralle.

Prosessorin, muistien ja jännitteiden säätämiseen liittyvät parametrit löytyvät OC-valikosta. Tuulettimien säätö onnistuu biosista Fan Control -työkalulla.

 

Testikokoonpano

Testejä varten kasasimme tietokoneen Fractal Designin Meshify S2 -koteloon ja testit ajettiin normaalissa käyttöympäristössä. Prosessorina testeissä oli AMD:n 16-ytiminen Ryzen 9 3950X, jonka TDP-arvo vakiona on sama kuin 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä eli 105 wattia. Prosessoria jäähdytettiin Corsairin H110i Pro RGB AIO -nestejäähdytyksellä ja kotelossa oli kaksi 140 mm:n tuuletinta puhaltamassa viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takana yksi 140 mm:n tuuletin puhaltamassa lämpimää ilmaa ulos kotelosta.

Ajoimme testit prosessori vakiona sekä 3,8 GHz:iin ylikellotettuna, jolloin sen tehonkulutus oli säädetty 165 wattiin. Muisteina käytössä oli 16 gigatavua G.Skillin Trident Z Royal -muistia, jotka toimivat kaikilla emolevyillä ongelmitta DDR4-3600 -nopeudella CAS 16 -latensseilla.

Virransyötön lämpötilat mitattiin Wavetekin Meterman TDM90 -lämpömittarilla ja kahdella K-tyypin lämpöanturilla, joista toinen asennettiin suoraan kontaktiin mosfetin pintaan jäähdytyssiilin alle ja toisella mitattiin lämpötila emolevyn takapuolelta piirilevyltä virransyötön kohdalta. Mittasimme lämmöt jokaisella emolevyllä virransyötön pystyrivin keskimmäisen mosfetin kohdalta.

Virransyötön jännite ja virta mitattiin emolevyn 12 voltin EPS 12V -lisävirtaliittimestä Mastechin MS2115B -pihtimittarilla. Prosessorin tehonkulutusta seurattiin HWiNFO-ohjelmalla PPT- eli Power Package Tracking -arvoa monitoroimalla ja virransyötön Power Reporting Deviation -tarkkuus huomioiden.

  • AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
  • 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal DDR4-3600 (16-16-16-36)
  • Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
  • Gigabyte 512 Gt M.2 SSD
  • Cooler Master V850 -virtalähde
  • Fractal Design Meshify S2 -kotelo

 

Jokaiselle emolevylle ladattiin ja päivitettiin tuorein BIOS-versio ennen testejä:

  • ASRock X570 Phantom Gaming: 3.10 (5.8.2020)
  • Asus TUF Gaming X570-Plus: 2607 (17.8.2020)
  • Gigabyte X570 Aorus Elite: F20 (10.7.2020)
  • MSI MPG X570 Gaming Plus: 7C37vA9 (10.8.2020)

Testit Ryzen 9 3950X vakiona

Aluksi testit ajettiin kaikilla emolevyillä Ryzen 9 3950X vakiona ja biosista säädettiin käyttöön ainoastaan muistien DDR4-3600-nopeuden XMP-profiili. AMD itse ilmoittaa, että 105 watin TDP-arvolla varustetun prosessorin peruskellotaajuus on 3,5 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta yhdellä ytimellä maksimissaan 4,7 GHz:iin.

Vakiona ero Cinebench R20 -tuloksessa heikoimpaan tulokseen jääneen Asuksen ja parhaimman tuloksen saavuttaneen ASRockin välillä oli 274 pistettä eli noin 3 %.

Tarkemmin emolevyjen käyttäytymistä tarkastelemalla havaittiin, että ASRock toimi rasituksessa 3988 MHz:n kellotaajuudella, kun taas Asuksella kellotaajuus oli selvästi muita alhaisempi.  Asuksella prosessorin kellotaajuus oli 129 MHz alhaisempi kuin ASRockilla eli 3859 MHz. MSI:llä ja Gigabytellä kellotaajuus oli päälle 3930-3950 MHz.

Selitys kellotaajuuden eroihin löytyy HWiNFO-ohjelman ja suomalaisen The Stiltin kehittämästä Power Reporting Deviation -tarkkuudesta, joka kertoo emolevyn virransyötön käyttäytymisestä ja tarkkuudesta. Ryzen-prosessoreiden kellotaajuus vaihtelee rasituksessa dynaamisesti muun muassa tehonkulutuksen, virrankulutuksen ja lämpötilan mukaan, eikä prosessorilla ole ennaltamäärättyä kiinteää kellotaajuutta tietyllä määrällä rasitettavia ytimiä, kuten Intelin prosessoreilla.

Emolevyvalmistajien vastuulla on toimittaa prosesorin tehonkulutus eli CPU Package Power Tracking -arvo Boost-algoritmille, jotta se kykenee säätämään reaaliaikaisesti prosessorin kellotaajuuden AMD:n määrittämien raja-arvojen sisällä. Valmistajat ovat keksineet ilmoittaa kyseisen arvon todellista alhaisempana, jotta Boost-algoritmi nostaa virheelliseen dataan perustuen kellotaajuuden parempaa suorituskykyä tavoitellessaan korkeammalle. HWiNFOn kehittäjän ja The Stiltin mukaan +-10% olisi virhemarginaalin sisässä, mutta sitä alhaisemmista lukemista on lähes varmuudella kyse tarkoituksenmukaisesta harhaanjohtamisesta.

AMD on antanut aiheeseen liittyen lausunnon, jonka mukaan se on tietoinen emolevyvalmistajien toimista, mutta ei usko alustavan arvion mukaan niiden vaikuttavan prosessorin materiaaleihin ja käyttöikään negatiivisesti:

”We want to be clear with our customers: AMD Ryzen processors contain a diverse array of internal safeguards that operate independently of external data sources. These safeguards enforce the safety and reliability of the processor during stock operation. Based on our initial assessment, we do not believe that altering external telemetry in the manner described by those public reports would have a material impact on the longevity or safety of a user’s processor”

HWiNFO-ohjelman ilmoittama Power Reporting Deviation -tarkkuus 100 % tarkoittaisi täysin AMD:n ohjearvojen mukaan oikein kalibroitua virransyöttöä. Asuksella tarkkuus oli lähimpänä 100 %, mutta se oli jopa hieman yli, jonka myötä prosessori toimii alhaisemmalla kellotaajuudella kuin AMD:n ohjearvot mahdollistaisivat. Cinebench R20 -tuloksesta ja kellotaajuudesta ei ollut vaikea arvata, että ASRockin virransyötön tarkkuus on kaikkein alhaisin eli 88,8 %, joka tarkoittaa todellisuudessa 153 watin tehonkulutusta, kun se Asuksella oli 133 wattia. Gigabytellä ja MSI:llä arvot olivat sattumalta ja sopivasti juuri virhemarginaalin sisässä eli 92-93 %:ssa.

Erot kellotaajuuksissa näkyivät prosessorin lämpötilassa. Asuksella Ryzen 9 3950X toimi vakiona 63-asteisena, kun ASRockilla lämpötila nousi 8 astetta korkeammaksi 71 asteeseen.

Eroja oli myös prosessorin käyttöjännitteessä ja Asuksella se oli vakiona 0,066 volttia alhaisempi kuin ASRockilla.

 

Testit Ryzen 9 3950X ylikellotettuna (3,8 GHz / 165W)

Toiseen testiin Ryzen 9 3950X ylikellotettiin kaikkien ytimien osalta kiinteästi 3,8 GHz:iin ja käyttöjännite säädettiin jokaisella emolevyllä niin, että prosessorin todellinen tehonkulutus Prime 95 -rasituksessa oli noin 165 wattia. Kyseessä selvästi vakiota korkeampi kuormitus, mutta koska kyseessä ovat edulliset X570-emolevyt, prosessoria ei ylikellotettu äärimmilleen yli neljään gigahertsiin, jolloin tehonkulutus olisi ollut yli 200 wattia.

Heti alkuun on todettava, että MSI:n MPG X570 Gaming Plus ei selviytynyt ylikellotustestistä ja saa hylätyn arvosanan. Virransyötön lämpötila nousi parissa minuutissa yli 100 asteeseen ja kokoonpano kaatui tai prosessori alkoi throttlata, joka tarkoitti käytännössä sen kellotaajuuden romahtamista 500 MHz:iin. Saimme ajettua testin joten kuten MSI:n emolevyllä läpi kytkemällä Ryzen Master -ohjelmasta Prochot-rajoituksen pois päältä, jolloin virransyöttö saavutti 30 minuutin rasituksen aikana jopa 127 asteen lämpötilan, mutta prosessori ei siitä huolimatta throttlannut.

Asus ja Gigabyte käyttävät emolevyissään moderneja integroituja tehovaiheita, kun ASRock ja MSI ovat päätyneet käyttään perinteistä nykystandardeilla vanhanaikaista erillisen ylä- ja alapuolisen mosfetin käsittävää rakennetta. Erot tulevat esille heti lämpötilatestissä, kun Asuksella ja Gigabytellä emolevyltä mitatut lämpötilat olivat noin 60 asteen tuntumassa, ASRockilla 76-87 asteessa ja MSI:llä reilusti yli 100 asteessa.

Gigabyten ja MSI:n virransyötöt osasivat ilmoittaa virransyötön lämpötilan HWiNFO-ohjelmalla monitoroituna.

Asuksen ja Gigabyten tehovaiheisiin perustuvat virransyötöt ovat hyötysuhteeltaan huomattavasti paremmat kuin ASRockin ja MSI:n erillisen ylä- ja alapuolisen mosfetin ratkaisut. Asuksella ja Gigabytellä virransyötön tehonkulutukseksi mitattiin noin 180 wattia, kun ASRockilla ja MSI:llä tehonkulutus oli 40 wattia korkeampi eli yli 220 wattia.

Pihtimittarilla prosessorin EPS 12V -lisävirtaliittimestä mitattuna Asuksella ja Gigabytellä virrankulutus oli reilu 15 ampeeria ja ASRockilla ja MSI:llä noin 19 ampeeria.

3,8 GHz:n kellotaajuudella ja 165 watin tehonkulutuksella Gigabytellä prosessori toimi viileimpänä eli 75-asteisena. Asuksella lämpötila oli 2 astetta lämpimämpi ja ASRockilla lämpötila oli 7 astetta korkeampi eli 82 astetta.

Piirisarjan lämpötila oli Asuksella, ASRockilla ja Gigabytellä rasituksessa 60 asteen tuntumassa, mutta MSI:llä paremmasta sijainnista huolimatta 10 astetta korkeampi 71 astetta. Gigabytellä ja MSI:llä piirisarjan tuuletin ei pyörinyt ennen kuin lämpötila nousi Gigabytellä yli 60 asteeseen ja MSI:llä 71 asteeseen.

 

Loppuyhteenveto

X570-piirisarja edustaa tällä hetkellä parasta, mitä AMD:n Ryzen-prosessoreille on tarjolla, joten siihen perustuvilta emolevyiltä on lupa odottaa hyvää suoritustasoa. io-techin testiin saatiin neljältä valmistajalta edullisemman pään noin 200 euron hintaluokkaan sijoittuva X570-emolevy. Kyseessä oli kaikkien valmistajien mallistosta joko 2. tai 3. edullisin X570-emolevymalli.

Huomionarvoisena seikkana mainittakoon, että valmistajat eivät itse edullisempia emolevyjä oikeastaan koskaan tarjoa testiin, vaan tyrkyttävät aina parhaimpia ja kalleimpia malleja. Jokaista valmistajaa voidaankin kiittää siitä, että lähettivät pyytämämme emolevyn testiin mukisematta.

Ominaisuuksien valossa kaikki neljä emolevyä ovat hyvin samanlaisia ja tarjoavat suurin piirtein toisiaan vastaavat liitännät. Suurimmat erot löytyvät esimerkiksi USB-, SATA- ja tuuletinliittimien lukumäärästä ja sijoittelusta. Ominaisuuspuolella ASRockissa oli muita heikoimmat audioliitännät, eikä mukana tullut jäähdytyssiiliä M.2 SSD:lle. Gigabytessä I/O-liittimien suojus on integroitu, mutta diagnostiikkaledit puuttuivat. Asus ja Gigabyte olivat varustettu maltillisella RGB-valaistuksella.

Vaikka päällisin puolin emolevyjen niin hinta kuin ominaisuudet vaikuttivat olevan linjassa, testeissä syntyi jopa yllättävän isoja eroja.

Vakiona kaikki emolevyt toimivat ilman ongelmia. Paras suorituskyky saavutettiin ASRockin emolevyllä, jolla virransyötön Power Reporting Deviation -tarkkuus oli kaikkein alhaisin. Se mahdollisti korkeimman tehonkulutuksen ja lähes 4 GHz:n kellotaajuuden Cinebench R20 -testissä. Asuksella tehonkulutus oli kalibroitu yli 100 %:iin, joka tarkoitti noin 130 MHz alhaisempaa kellotaajuutta ja 3 % heikompaa suorituskykyä R20-testissä. Suorituskyvyn lisäksi ero näkyi prosessoreiden lämpötilassa ja Asuksella Ryzen 9 3950X toimi vakiona 63-asteisena, kun ASRockilla lämpötila nousi 8 astetta korkeammaksi 71 asteeseen.

Ylikellotettuna emolevyjen virransyötöt altistettiin Prime95-rasitukselle prosessorin kohtalaisella 165 watin tehonkulutuksella. Kyseessä ei missään tapauksessa ole ns. worst case eli pahin mahdollinen skenaario, koska testissä olleet emolevyt edustivat valmistajien X570-malliston edullisempaa päätä. Siitä huolimatta MSI:n MPG X570 Gaming Plus kyykkäsi täysin, virransyötön lämpötila nousi parissa minuutissa yli 100 asteeseen eikä kokoonpano ollut enää throttlaamisen takia käyttökelpoinen.

Asuksen ja Gigabyten emolevyt erottuivat edukseen tehovaiheisiin perustuvalla virransyötöllään, joiden lämpötilat olivat rasituksessa noin 60 astetta. ASRockin virransyötön noin 80 asteen lämpötiloihin verrattuna Asuksen virransyöttö toimi 20-30 astetta viileämpänä ja tehonkulutus oli Asuksella ja Gigabytellä noin 40 wattia alhaisempi, joka tarkoittaa huomattavasti parempaa hyötysuhdetta. Myös prosessorin lämpötila ylikellotettuna oli Asuksella ja Gigabytellä 5-7 astetta alhaisempi kuin ASRockilla.

Vaikka kaikki emolevyt oli varustettu aktiivisella piirisarjan jäähdytyksellä, ei pieni sirkkeli pitänyt häiritsevää tai kunnolla kuultavaa ääntä edes ASRockilla, jolla kierrosnopeus nousi yli 3000 RPM:ään. Gigabytellä piirisarjan lämpötila pysytteli rasituksessa 60-asteisena, eikä tuuletin edes pyörähtänyt kuin satunnaisesti.

Testin parhaana edullisena 200 euron emolevynä palkitaan Gigabyten X570 Aorus Elite, joka pärjäsi erinomaisesti niin vakiona kuin ylikellotettuna. Emolevyn komponetit ovat laadukkaat, ominaisuudet hyvällä tasolla ja virransyöttö hoiti hommansa. Myös Asuksen TUF Gaming X570-Plus saa toimitukselta kunniamaininnan erityisesti virransyöttönsä osalta ja se sopii erinomaisesti Ryzen-prosessoreiden alustaksi ja ylikellotuksiin.

ASRock X570 Phantom Gaming 4 tarjosi vakiona hyvää suorituskykyä Power Reporting Deviation -tarkkuutta manipuloimalla, mutta prosessorin lämpötilan kustannuksella. Ominaisuuskattaus ja komponenttien laatu jäivät kuitenkin selvästi Asukselle ja Gigabytelle. Ylikellotettuna emolevy sinnitteli lämpötilojen ja hyötysuhteen osalta heikommalla virransyötöllään kaukana Asuksen ja Gigabyten perässä.

MSI MPG X570 Gaming Plus toimi vielä vakiona, mutta ylikellotettuna emolevyn virransyöttö petti täydellisesti. Yhtiön emolevymallistossa kannattaa kääntää katseet muutaman kympin kalliimpaan X570 Tomahawk -emolevyyn.

This site uses XenWord.