Testissä OnePlus 9 Pro

Testasimme OnePlussan uuden Hasselblad-kameralla varustetun 9 Pro -huippumallin.

OnePlus aloitti taipaleensa vuonna 2014 haastajan asemassa ja on viime vuosina noussut etenkin Suomen markkinoilla myydyimpien älypuhelinbrändien joukkoon. Maaliskuun 23. päivä julkaistu OnePlus 9 -mallisto edustaa järjestyksessään kiinalaisyrityksen kahdeksatta vuotta markkinoilla. Mallisukupolvia on toki jo ollut enemmän, sillä viimeisinä neljänä vuonna OnePlus on julkaissut uusia malleja kahdesti vuodessa.

Merkittävimpänä uutena seikkana OnePlus ilmoitti pari viikkoa ennen 9-malliston julkaisua aloittaneensa kolmivuotisen kamerayhteistyön ruotsalaisen Hasselbladin kanssa ja keskittyneensä uutuusmalleissa erityisesti kameraominaisuuksien parantamiseen. Hasselbladilla on ollut hieman kyseenalainen menneisyys vastaavien brändiyhteistöiden kanssa (mm. aikanaan Motorolan kanssa), joten on mielenkiintoista nähdä mitä konkreettista se tuo OnePlussan kanssa tullessaan.

Tämänkeväinen mallisto koostuu viimevuoden tapanaan OnePlus 9 -perusmallista ja OnePlus 9 Pro -huippumallista. Myös hinnoittelu ja valikoima on pysynyt samana – muistivariantteja on kaksi (8 & 128 Gt sekä 12 & 256 Gt) ja värivaihtoehtoja kolme. Perusmallin suositushinnat ovat vuodentakaiseen tapaan 699 ja 799 euroa, Pro-mallin vastaavasti 899 ja 999 euroa. Jos perusmallia verrataan syksyllä julkaistuun 8T-malliin, on hinta noussut satasella.

Tässä artikkelissa tutustumme OnePlus 9 Pro -huippumalliin kattavasti kahden viikon käytännön testijakson pohjalta. OnePlus 9 -malli arvostellaan lähipäivinä julkaistavassa omassa artikkelissaan.

Pakkaus ja sen sisältö

OnePlus toimittaa 9 Pron ulkoisesti hyvin tutun näköisessä punaisessa pahvirasiassa, joka on edelleen kooltaan poikkeuksellisen suuri, etenkin kun otetaan huomioon viimeaikaiset suuntaukset tuotepakkausten pienentämiseen. Vertailun vuoksi OnePlussan pakkaus on tilavuudeltaan silmämääräisesti arvioiden yli kolminkertainen Galaxy S21 -mallien pakkauksiin nähden.

Pakkauksen toimitussisältö on pysynyt pitkälti muuttumattomana – puhelimen ohella mukaan on pakattu pikakäyttöohje, takuu- ja SAR-tiedot, tervetulotoivotus, korttikelkan irrotustyökalu, harmaa taipuisa suojakuori, USB Type-C -kaapeli sekä 65 watin Warp Charge -pikalaturi.

Toisin kuin Samsungilla ja Applella, laturi toimitetaan siis edelleen puhelimen mukana. OnePlussan mukaan laturia voidaan hyödyntää myös muiden USB Power Delivery -yhteensopivien laitteiden kanssa 45 watin teholla.

Muotoilu, materiaalit ja käsituntuma

OnePlus 9 Pro on ulkoisesti muuttunut selvästi edeltäjämalliin nähden. OnePlus on jo pitkään noudattanut melko epämääräistä muotoilulinjaa ja se jatkuu myös 9 Prossa. OnePlussan huippumallit ovat jo pitkään olleet asiallisen näköisiä ja tuntuisia, mutta samalla myös varsin geneerisiä, eikä muodoissa ole havaittavissa juurikaan mitään brändille erityisen tyypillisiä yksityiskohtia. Joku voisi jopa sanoa, että muotoilullinen identiteetti on ollut jo hetken hieman hukassa. Hyvänä puolena se ei onneksi tee puhelimesta yhtään sen huonompaa.

Edestä OnePlus 9 Pro on luonnollisesti lähes täysin näytön peittämä, mutta taustapuolen muotoilun ja käsituntuman osalta se erottuu helposti OnePlus 8 Prosta. Muotoilu on muuttunut pyöristetymmäksi ja kehys ei ole enää kyljissä niin kapea, jonka myötä laite tuntuu kädessä hieman pulleammalta. Useamman sukupolven ajan OnePlussista löytynyt kyljen terävä muotolinja on nyt viimeistään hävinnyt kokonaan. On makuasia, pitääkö enemmän uudesta mallista vaiko edeltäjästä – 8 Prosta sai ehkäpä hieman pitävämmän otteen ja 9 Pro tuntuu puolestaan hieman mukavammalta.

Värivaihtoehdot on pistetty uusiksi ja tällä kertaa tarjolla on kiiltäväpintainen Usvan harmaa sekä mattapintaiset Männyn vihreä ja Tähtitaivaan musta. Testikappaleemme edusti ensimmäisenä mainittua vaihtoehtoa.

Fyysiset mitat:

Ulkomitat: 163,2 x 73,6 x 8,7 mm
Paino: 197 grammaa
Näytön ja ulkomittojen suhde: 90,3 %

OnePlus on pienentänyt hieman 9 Pron näyttökokoa 6,7 tuumaan, minkä myötä myös ulkomitat ovat kutistuneet. Siitä huolimatta kyseessä on edelleen varsin suurikokoinen puhelin, jonka käyttäminen yhdellä kädellä ei ole erityisen sujuvaa.

0,08” suuremmalla näytöllä varustettu OnePlus 8 Pro -edeltäjämalli on 2,1 mm pidempi, 0,8 mm leveämpi, 0,2 mm ohuempi ja 2 grammaa painavampi. Ero on silmällä havaittavissa, mutta suurempi vaikutus käsituntumaan on silti muuttuneella muotoilulla.

Kilpailijoista 0,1 tuumaa suuremmalla näytöllä varustettu Xiaomi Mi 11 on 1,1 mm pidempi, 1,0 mm leveämpi, 0,6 mm ohuempi ja gramman kevyempi. Samsungin tismalleen 9 Pron kanssa saman kokoisella näytöllä varustettu Galaxy S21+ on sen sijaan 1,7 mm lyhyempi, 2,0 mm leveämpi, 0,9 mm ohuempi ja kolme grammaa painavampi.

OnePlus 9 Pron runko on valmistettu tuttuun tapaan alumiinista ja etu- sekä takakuori ovat pari sukupolvea vanhaa Gorilla Glass 5 -suojalasia. Lasiosat on sovitettu tiiviisti suoraan alumiinikehykseen ja viimeistelyn laatu vaikuttaa hyvältä, kuten tässä hintaluokassa voikin odottaa.

Näytön pitkien sivujen kaarevuutta on pienennetty ja vastaavasti takalasin kaarevuutta pitkillä sivuilla on hieman kasvatettu. Näppäimille on nyt muotoilu kehykseen oikeaan kylkeen pieni levennys. Alumiinikehys on viimeistelty kiiltäväksi (mustassa versiossa mattapintainen) ja vaaleat antenniraidat on jätetty selvästi näkyviin.

Testikappaleemme kiiltäväpintainen hopeanvärinen takakuori on varustettu mielenkiintoisella efektillä (näkyy huonosti hyvin valaistussa ympäristössä otetuissa kuvissa), jossa alaosa on kromimaisen peilaava, joka kuitenkin häivyttyy metallinhopeaksi yläosaa kohti mentäessä. Takakuoren pinta on melko liukas myös nihkeämmissä näpeissä ja pinta kerää todella herkästi näkyviä sormenjälkiä, joten se ei pysy käytössä hetkeäkään puhtaana. Tältä osin suosisinkin kahta muuta värivaihtoehtoa, jotka ovat mattapintaisia. Mustassa värivaihtoehdossa valmistaja kertoo olevan hieman legendaarista ”sandstone”-kuorta muistuttavan tekstuurin.

Edeltäjänsä tavoin myös 9 Pro on IP68-sertifioitu, eli testattu kestämään 30 minuutin vesiupotuksen 1,5 metrin syvyydestä. OnePlus kuitenkin mainitsee tuotesivuillaan pikkupräntillä, että ”Tuotetta ei ole suositeltavaa käyttää merivedessä, rannalla tai uima-altaassa. Veden- ja pölynkestävyys voi heikentyä laitteen vanhetessa. Takuu ei kata nesteen ja pölyn aiheuttamia vaurioita”, joten puhelinta ei kannata ehdoin tahdoin altistaa vedelle. Myös valmistajan edustaja vahvisti, etteivät vesivauriot kuulu takuun piiriin. Käytännössä tilanne ei siis eroa mitenkään OnePlussa aiemmista malleista, joista löytyi vesisuojaukset ilman virallista sertifiointia.

Tekniset ominaisuudet ja –yksityiskohdat

OnePlus on luottanut huippumalleissaan alusta asti Snapdragon-lippulaivapiireihin ja niin se tekee myös tälläkin kertaa. Käytössä on siis Snapdragon 888 5G -piiri, joka valmistetaan viiden nanometrin prosessilla. Kyseessä on Qualcommin ensimmäinen integroidulla 5G-modemilla varustettu huippumalli.

Piiriin on integroitu Snapdragon X60 5G -modeemi, joka tarjoaa tuen alle 6 GHz ja mmWave -taajuusalueille, non-standalone- ja standalone verkkotekniikoille, DSS-tekniikalle (Dynamic Spectrum Sharing) sekä Sub-6 carrier aggregationille (TDD ja FDD). Modeemi kykenee jopa 7,5 Gbit/s siirtonopeuksiin.

Snapdragon 888 sisältää kahdeksan prosessoriydintä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään. Kokonaisprosessorisuorituskyvyn ja energiatehokkuuden kehutaan parantuneen jopa 25 %. Suorituskykyisin Kryo 680 -ytimistä perustuu ARM:n uuden sukupolven Cortex-X1-ytimeen, toimii 2,84 GHz maksimikellotaajuudella ja sisältää 1024 kt L2-välimuistia. ARMin mukaan X1-ydin tarjoaa jopa 30 % huippusuorituskykyparannuksen Snapdragon 865:ssä käytettyyn Cortex-A77-ytimeen nähden. Cortex-X1-pohjaisen suorituskyky-ytimen kaverina on kolme 2,42 GHz:n maksimikellotaajuudella toimivaa Cortex-A78-pohjaista ydintä, joilla jokaisella on käytössä oma 512 kt L2-välimuisti. Kolmas prosessorirypäs koostuu neljästä 1,8 GHz:n maksimikellotaajuudella toimivasta Cortex-A55-ytimestä, joilla kullakin on 128 kt L2-välimuistia. Kaikilla prosessoriklustereilla on lisäksi käytössään yhteinen 4 Mt:n L3-välimuisti. Piirin muistiohjain tukee LPDDR4X- ja LPDDR5-muistia nelikanavaisena ja jopa 3200 MHz taajuudella (51,2 Gt/s).

Adreno 660 -grafiikkasuoritin tarjoaa valmistajan mukaan 35 % suorituskykyparannuksen edeltäjämalliin nähden ja on 20 % virtapihimpi. Piirin Spectra 580 kolmois-kuvasignaaliprosessori on 35 % edeltäjäänsä nopeampi ja pystyy prosessoimaan 2,7 gigapikseliä sekunnissa. Hexagon 780 DSP on merkittävä kehitysaskel edelliseen sukupolveen nähden sillä sen rakenne on suunniteltu kokonaan uudelleen ja sen skalaari-, tensori- ja vektoriominaisuudet sijaitsevat nyt samassa yksikössä. 6. sukupolven AI Engine hyödyntää piirin useampaa eri osa-aluetta ja tarjoaa 26 TOPS:n suorituskyvyn (yli 70 % parannus edeltäjään nähden).

OnePlus kertoo toteuttaneensa järjestelmäpiirille aiempaa suurempaan höyrykammioon, paksumpiin grafeenikerroksiin sekä näytön taustapuolelle liimattuun lämpöä levittävään kuparifolioon perustuvan jäähdytysratkaisun.

Tekniset ominaisuudet:

Qualcomm Snapdragon 888 5G -järjestelmäpiiri
- 1 x 2,84 GHz Cortex-X1 -prosessoriydin
- 3 x 2,42 GHz Cortex-A78 -prosessoriydintä
- 4 x 1,8 GHz Cortex-A55 -prosessoriydintä
- Adreno 660 GPU
- Spectra 580 ISP
- Hexagon 780 DSP & 6. gen AI Engine
- integroitu X60 5G-modeemi
8 tai 12 Gt LPDDR5 RAM-muistia
128 tai 256 Gt UFS 3.1 -tallennustilaa (vapaana 256 Gt:n mallissa noin 231,3 Gt)
X60 5G –modeemi, 5G NSA & SA, Sub 6 Ghz (N1, 3, 5, 7, 8, 20, 28, 38, 41, 78)
LTE Cat.20/18 (2000/200 Mbit/s), 4×4-MIMO, 2 x nano-SIM
11ax Wi‑Fi 6, 2×2 MIMO
Bluetooth 5.2 (aptX, aptX HD, LDAC, AAC), NFC
GPS (L1+L5 Dual Band), GLONASS, Galileo (E1+E5a Dual Band),Beidou, A-GPS
Stereokaiuttimet, Dolby Atmos
4500 mAh akku, kaksiosainen rakenne
- USB Type-C 3.1 gen 1
- 65 W Warp Charge 65T -pikalataustuki
- 50 W Warp Charge 50 Wireless -langaton pikalataus
- 5 W käänteinen langaton lataus

Yhteyksien osalta puhelimet eivät luonnollisestikaan aina tarjoa kaikkia ominaisuuksia mihin järjestelmäpiiri pystyisi ja näin on asia myös OnePlus 9 Pron kohdalla. 5G-yhteydet on tuettuna NSA- ja SA-tekniikoilla alle 6 GHz taajuusalueella. LTE-puolella tarjolla on puolestaan high-end-puhelimelle varsin tyypilliset ja varmasti nykyverkoissa riittävät maksiminopeudet. WiFi-puolelta puuttuu aivan uusin 6e-version tuki, mutta Bluetooth tulee sentään uusinta 5.2-standardia.

Muistivariantteja on tarjolla kaksi – 8 & 128 ja 12 & 256 gigatavua. Lähtötason mallissa etenkin tallennustilan määrä alkaa olla 900 euron puhelimeen jo melko alarajalla – tallennustilojen tuplaaminen ei olisi tässä hintaluokassa kohtuuton vaatimus. Käytössä on onneksi suorituskykyisimmät mobiililaitteisiin tarjolla olevat LPDDR- ja UFS-muistitekniikat. Muistikorttipaikkaa ei tänäkään vuonna ole, joten valitun tallennuskapasiteetin on riitettävä.

OnePlus 9 Pron alapääty on pysynyt käytännössä muuttumattomana edeltäjästä. Tarjontaan kuuluu korttipaikka, mikrofoniaukko, USB Type-C -liitäntä (USB 3.1 gen 1) ja toisen stereokaiuttimen aukot. Korttikelkka sisältää paikat kahdelle nano-SIM-kortille.

Stereokaiuttimista toinen on sijoitettu näytön yläreunaan kuulokeaukon yhteyteen. Äänenlaatua voi kuvailla parhaiten sanalla ”napakka”, eli volyymia löytyy erinomaisesti ja kaiuttimet soivat melko puhtaasti, vaikka aivan puhelinkaiuttimien muhkeinta bassoa ei olekaan tarjolla. Äänenpaineeksi mittasimme 30 cm päästä aivan mittaustemme huipulle sijoittuvan 85 dBA. Stereokaiuttimilla on lisäksi Dolby Atmos -tuki ja käytössä on Qualcomm WCD9385 Aqstic audio codec -piiri.

Näytön alareuna on suunnilleen yhtä kapea kuin pitkätkin sivut. Navigointi tapahtuu oletuksena pyyhkäisyeleillä, jotka ovat jo nykypäivänä peruskauraa.

Sormenjälkitunnistin on sijoitettu edeltäjämallia alemmas ja poikkeuksellisen lähelle näytön alareunaa, joka saattaa vaatia aluksi pientä totuttelua, mutta ainakaan itselleni sijainti ei lopulta ollut ongelma. Nopeudeltaan optinen tunnistin on testijakson perusteella yksi parhaista näytönalaisista tunnistimista joita olemme käyttäneet. Sen lisäksi, että se toimii miellyttävän nopeasti, ei sen toimintavarmuudessa havaittu mitään ongelmia, eikä epäonnistuneita tunnistuksia esiintynyt oikeastaan lainkaan.

OnePlus on päätynyt näytön suhteen viimeaikaisista trendeistä poikkeavaan ratkaisuun – näytön kokoa on nimittäin pienennetty hieman 6,7-tuumaiseksi. Näytön tarkkuus on pysynyt samana QHD-tasolla, mutta kuvasuhdetta on venytetty hieman pidemmäksi. Näytön maksimikirkkaudeksi ilmoitetaan 1300 nitiä ja näyttö tukee HDR10+:aa.

Näyttö perustuu edelleen AMOLED-paneeliin, mutta uutta on LTPO-tekniikka. LTPO on näytön taustakerrostoteutus, joka sisältää näytön pikseleitä ohjaavat kytkentäpiirit. LTPO mahdollistaa selvästi alhaisemman virrankulutuksen, sillä se ei vaadi jatkuvaa ohjausta kuten piipohjaiset kytkentäpiirit, joten näyttöä voidaan tarvittaessa päivittää harvemmin ja alhaisemmalla virkistystaajuudella. Kääntöpuolena LTPO on hankalampi ja kalliimpi valmistaa.

Näyttö tukee edeltäjämallin tapaan 120 hertsin virkistystaajuutta, mutta aiemmasta poiketen se on nyt adaptiivinen, eli puhelin pystyy muuttamaan päivitystaajuutta näytettävän sisällön mukaan 1-120 Hz haarukassa. Käytännössä (Androidin sisäänrakennetun virkistystaajuusmittarin mukaan) virkistystaajuus vaikutti muuttuvan käytössä melko vähän. 60 hertsin virkistystaajuus aktivoitui lähinnä YouTube- ja Maps-sovelluksissa, eikä sitä alhaisempiin virkistystaajuuksiin törmätty oikeastaan missään tilanteessa. On kuitenkin mahdollista, ettei käyttämämme mittaustapa toimi oikein LTPO-näytön kanssa.

Näytön 360 hertsin kosketuksentunnistus on käytössä vain sitä tukevissa peleissä, joita on toistaiseksi vain muutama (PUBG Mobile, COD Mobile, League of Legends, Brawl Stars).

Hieman erikoisempina lisäominaisuuksina näyttö tukee myös värisävyn mukauttamista ympäristön valaistuksen mukaan, videon tarkkuuden parantamista tekoälyn avulla (toimii vain Instagramissa) sekä liikegrafiikan pehmennystä (MEMC), joka kuitenkin käytännössä tekee esimerkiksi elokuvista ja sarjoista epärealistisemman saippuaoopperamaisen näköisiä.

Näytön tekniset ominaisuudet:

6,7-tuumainen LTPO AMOLED –näyttöpaneeli
1440 x 3216 pikseliä, 20,1:9-kuvasuhde, 525 PPI
1300 nitin pistemäinen kirkkaus
adaptiivinen ruudunpäivitysnopeus 1-120 Hz, MEMC-liikkeenparannus
HDR10+, 100 % DCI-P3 & sRGB
360 Hz kosketuksentunnistus (vain tuetuissa peleissä)
reunoilta kaartuva Gorilla Glass 5 -suojalasi
herätys kaksoisnapauttamalla, yötila, lukutila, videoresoluution parannus, ympäristönäyttö

Kuvanlaadultaan 9 Pron näyttö on erinomainen, kuten tämän luokan puhelimelta voi nykypäivänä odottaa. Näytön maksimikirkkaus on korkea ja musta on AMOLED-paneelille tyypillisesti mustaa. Realistista värintoistoa arvostavien kannattaa valita luonnollinen-väritila, mutta myöskään näyttävämpi eloisa-tila ei ole lainkaan hassumpi. Tarjolla on myös erilliset sRGB- ja DCI-P3-väriavaruuksien mukaiset tilat. Näytön reunojen kaarevuus on siinä määrin maltillista, ettei vihertävyyttä tai sinertävyyttä ole juurikaan havaittavissa edes valkoisella taustalla.

OnePlus 9 Pron yläpääty on asettelultaan tismalleen samanlainen kuin edeltäjänsä. Toisin sanoen tarjolla ei ole muuta kuin kaksi antenniraitaa ja mikrofonin aukko.

Kuuloke ja toinen kaiuttimista on sijoitettu näyttölasin yläsaumaan sijoitetun kapean ritilän taakse. Ritilä estää lian kertymisen kuulokeaukon sisään, joka osoittautui pienoiseksi ongelmaksi esimerkiksi Galaxy S21 -malleissa.

Etukamera sijaitsee edeltäjämallin tapaan reiässä näytön vasemmassa ylänurkassa. Reikä ei ole erityisen pieni, joskaan ei häiritsevän suurikaan. Tekninen toteutus ei ole muuttunut, eli käytössä on edelleen Sonyn 16 megapikselin IMX471-sensori kiinteätarkenteisella f2.4-objektiivilla. OnePlussan olisikin jo toivonut päivittäneen etukameraa hieman modernimpaan ja automaattitarkennuksella varustettuun versioon.

9 Pron kylkinäppäinten asettelu ei ole muuttunut edeltäjämallista – virta-/lukitusnäppäin sekä Alert Slider -kytkin sijaitsevat vanhaan tapaan oikeassa kyljessä ja äänenvoimakkuuden säätöpainike monista kilpailijoista poiketen vasemmassa kyljessä. Painikkeiden asemointia on muutettu hieman vasemmassa kyljessä siirtämällä äänenvoimakkuuspainiketta sentin verran aiempaa alemmas.

Alert Slider -äänitilakytkimen tuntuma on ehkäpä hieman löystynyt aiemmasta, sillä huomasimme testijaksolla muutamaan otteeseen sen vaihtaneen itsekseen asentoa puhelimen taskuun laittaessa. Sormella käyttäessä se kuitenkin vaikuttaa riittävän jäykältä, joten asennon vaihtuminen itsestään oli hieman yllättävää.

OnePlus käyttää 9 Prossa lineaarista värinämoottoria, joka tuottaa melko napakan värähdyksen, mutta jonka voimakkuus jättää hieman toivomisen varaa. Edeltäjämallissa värähdys on näppituntumalla hieman voimakkaampi.

Laitteen sisällä piileskelevä akku on kapasiteetiltaan 4500 mAh, eli sen koko on itseasiassa pienentynyt merkityksettömät 10 mAh edeltäjämallista. Akku koostuu nyt kahdesta erillisestä 2250 mAh (8,59 Wh) kokoisesta osasta, jonka myötä on mahdollistettu aiempaa suuremmat latausnopeudet.

Päivitetty Warp Charge 65T -pikalataus mahdollistaa nyt akun lataamisen tyhjästä täyteen 29 minuutissa. Myös langaton lataus toimii entistä nopeammin ja erikseen lisävarusteena myytävällä pikalaturilla 50 watin Warp Charge 50 Wireless -langaton lataus täyttää akun tyhjästä 43 minuutissa. Yleisen Qi-standardin mukaisella laturilla maksimilatausteho on 15 wattia.

Kamera

OnePlus 9 Pron uudistusten keskiössä on uusi Hasselbladin kanssa toteutettu kamera, jolta voi ainakin markkinointipuheiden perusteella odottaa paljon. Maineikkaan kameravalmistajan nimi ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita huippuluokan kuvausominaisuuksia, sillä aiemmin mm. Zeissin nimen yhteydessä on nähty vaihtelevia puhelinkameratoteutuksia.

OnePlussan ja ruotsalaisen Hasselbladin kolmivuotisen ja 150 miljoonan dollarin arvoisen yhteistyön lähtökohdat vaikuttavat kuitenkin hyvältä, sillä yritykset ovat kertoneet melko tarkkaan mihin osa-alueisiin yhteistyön merkeissä on OnePlus 9 -mallistossa paneuduttu. Ensinnäkin Hasselbladin asiantuntemusta on OnePlussan mukaan hyödynnetty luonnollisuuteen pyrkivässä värikalibroinnissa ja ultralaajakulmakameran freeform-linssissä. Tulevaisuuden kehityskohteita ovat lisäksi mm. 140 asteen panoraamakamera ja viiveettömän tarkennuksen mahdollistava T-linssitekniikka.

9 Pron takakameran ulkoasu ja asemointi ovat muuttuneet näkyvästi edeltäjämallista. Kamerasaareke sijaitsee nyt takakuoren vasemmassa ylänurkassa ja sen seurauksena puhelin keinuu pöydällä käytettäessä. Saareke on aiempaa suurikokoisempi, mutta toisaalta hieman matalampi.

Ultralaajakulmakamera sijaitsee ylimpänä, pääkamera keskimmäisenä, telekamera oikealla alhaalla ja mustavalkokamera vasemmalla alhaalla. Lisäksi kehyksessä on kaksois-salama, mikrofoni ja laser-tarkennuksen sensori.

Kameran tekniset tiedot:

48 megapikselin laajakulmakamera, 1/1,43″ Sony IMX789 -sensori, 1,12 um pikselikoko, 23 mm kinovastaava polttoväli, f1.8, OIS, 2x2OCL, DOL-HDR
8 megapikselin telekamera, 1,0 um pikselikoko, 77 mm kinovastaava polttoväli, f2.4, 3,3x optinen zoom, OIS
50 megapikselin ultralaajakulmakamera, 1/1,56” Sony IMX766 -sensori, 120 asteen kuvakulma, f2.2, 14 mm kinovastaava polttoväli, automaattitarkennus, Freeform-objektiivi, 4 cm tarkennusetäisyys
2 megapikselin mustavalkokamera
kaksois-LED-salama
Videotallennus:
- 8K 30 FPS
- 4K 120, 60 & 30 FPS
- 1080p 240 FPS slow-mo, 720p 480 FPS super slow-mo

Neloiskameran tekninen toteutus on kokenut mielenkiintoisia muutoksia viime vuodesta. Pääkamera on päivitetty käyttämään uusimman sukupolven Sony IMX789-sensoria, jonka resoluutio on säilynyt 48 megapikselissä, mutta pikselikoko on kasvanut 1,12 mikrometriin.

Ehkäpä merkittävin uudistus on tapahtunut ultralaajakulmakamerassa, joka käyttää nyt peräti 50 megapikselin sensoria, ollen täten markkinoiden korkearesoluutioisimpia luokassaan. Ultralaajakulmakamerat ovat melko suosittuja käyttäjien keskuudessa, mutta monet toteutuksista on etenkin tarkkuuden ja hämäräkuvauksen osalta heikkoa, joten on mukavaa että OnePlus on panostanut tähän osa-alueeseen. Ultralaajakulman objektiivissa on käytetty Freeform-linssitekniikkaa, joka mahdollistaa vääristymisen poistamisen kuvan reunoilta. Kamera on myös automaattitarkenteinen, joten sitä voidaan käyttää makrokuvaukseen.

Telekamera on pysynyt melko samankaltaisena edeltäjämalliin nähden. Tarkkuus on kahdeksan megapikseliä ja polttoväli 3,3-kertainen pääkameraan nähden. Mukana on edelleen myös optinen kuvanvakain.

Neljäntenä kamerana mukaan on tungettu kahden megapikselin mustavalkokamera, jonka tarpeellisuus muun kuin kameralukumäärän kasvattamisessa on hyvin kyseenalainen. Etenkään tämän hintaluokan puhelimissa ei alhaisen resoluution humpuukikameroille pitäisi olla enää minkäänlaista tarvetta.

OnePlus sanoo uudistaneensa kamerasoftaa Hasselblad-yhteistyön myötä, mutta käytännössä muutokset vaikuttaisivat olevan edeltäjämalliin nähden lähinnä kosmeettisia. Näkyvin uutuus on Hasselbladilta lainattu oranssipunainen korostusväri, joka näkyy suljinpainikkeessa sekä valikoiden korostuksissa. Uutta on myös perspektiivinkorjaus-kuvaustila sekä manuaalikuvaustilan nimeäminen Hasselblad Pro -tilaksi.

Toisin sanoen kamerasovelluksen käyttöliittymä on pysynyt aiempaan tapaan selkeänä, helppokäyttöisenä ja melko monipuolisena. Käyttäjä voi mukauttaa suljinpainikkeen vieressä näkyvän kuvaustilalistauksen sisältöä ja järjestystä ja kuvaustilavalikkoon pääsee käsiksi näppärästi sivulle pyyhkäisemällä. Kameranvaihtopainike sijaitsee näppärästi peukalon ulottuvilla kuvaustilalistauksen vasemmalla puolella. Pika-asetuksia ja asetusvalikko ovat sijoitettuna vasemman reunan kuvakkeisiin. Viimeisimmän otetun kuvan painiketta pohjassa pitämällä päästään näppärään pikajakovalikkoon.

Kamerasovellus tukee myös tekoälyyn perustuvaa automaattista näkymäntunnistusta ja se osaa vaihtaa automaattisesti makrokuvaustilaan ja suositella yökuvaustilaa.

Suurimman osan ajasta testijaksolla oli käytössä kuvaussovelluksen versio v6.2.224.

Manuaalikuvaustila on nimetty uudelleen Hasselblad Pro Mode -tilaksi, mutta käytännön toiminnot ovat ennalta tuttuja ja visuaalista muutosta on tapahtunut lähinnä manuaalisäätöjen ulkoasuun ja niitä on nyt hieman helpompi käyttää yhdellä kädellä. RAW-kuvaus on mahdollista Pro-tilassa 12-bittisessä formaatissa, joka tarjoaa 64-kertaisen värimäärän 10-bittiseen formaattiin nähden.

Säätömahdollisuudet ovat pysyneet samoina kuin edeltäjämallissa, mutta säätöasteikko on hieman kasvanut. ISO-arvoa voi nyt säätää 100-6400 välillä. Muut skaalat ovat pysyneet samoina, eli tarjolla on säädöt suljinajalle (1/8000-30 s), tarkennukselle, valkotasapainolle ja valotuksen kompensoinnille (+2…-2). Omat asetukset voi halutessaan tallentaa kahteen muistipaikkaan (C1 ja C2).

Valitettavasti manuaalikuvaustila ei tue edelleenkään kuin pääkameraa, eikä videokuvaukselle ole tarjolla omaa pro-tilaa.

OnePlus 9 Pro tarjoaa edeltäjänsä tapaan kolme erillistä polttovälivaihtoehtoa – 14, 23 ja 77 mm (kinovastaava). Toisin sanoen ultralaajakulmakamera on 0,6-kertainen pääkameraan nähden ja telekamera 3,3-kertainen pääkameraan nähden. Ultralaajakulmakameran ja telekameran välinen polttovälikerroin on 5,5.

Ylle on liitetty testipuhelimen kameralla otettuja muokkaamattomia kuvia erilaisista käytännön tilanteista ja valaistusolosuhteista. Kuvat saa avattua alkuperäiseen kokoonsa klikkaamalla suurennettua kuvaa hiiren oikealla painikkeella ja avaamalla kuva sen jälkeen uuteen välilehteen.

Valoisissa olosuhteissa kuvatessa pääkameran suorituskyky on hieman kahtiajakoista. Parhaimmillaan hyvässä valaistuksessa OP 9 Pron pääkamera tekee erittäin mukavan näköistä jälkeä. Kuvat ovat yleisilmeeltään todella teräviä ja värimaailma eloisa. Kääntöpuolena prosessointi terävöi kuvaa paikoin vähän liiankin kanssa, joka näkyy mm. lähempää tarkasteltuna korkean kontrastin reunojen ”hohteena”.

Prosessointi ei suitsi liikaa kohinaa, joka on hyvä asia, sillä jälki pysyy sen osalta luonnollisena ja myös yksityiskohdat säilyvät paremmin. Pienenä, tosin käytännön kannalta lähes merkityksettömänä miinuksena kohinassa voi havaita pikselitasolla pieniä roskia muistuttavia artifakteja, jotka johtuvat todennäköisesti edellä mainitusta yliterävöinnistä. Pikselitasolla tarkasteltuna yksityiskohtien määrässä ei pärjätä markkinoiden parhaimmiston korkeampiresoluutioisille sensoreille.

Kääntöpuolena välillä kuvat jäävät selvästi vajaaksi nappisuorituksesta. Jopa harmillisen usein kuvien tumma pää tuntuu jäävän tukkoiseksi, jolloin tummat yksityiskohdat jäävät piiloon. Suurten valaistuserojen tilanteissa HDR-prosessointi tuottaa myös paikoin epärealistisen korostunutta jälkeä. Paikoin värimaailma myös ylikorostuu liikaa, joka ei ole luonnollisten kuvien ystävän mieleen.

Lähikuvauksessa suuren kuvasensorin haasteet näkyvät pienessä terävyysalueessa. Syvyyssuunnan ohella kuva pehmenee herkästi havaittavasti myös kuvan reunoja kohti mennessä.

Edeltäjämalliin nähden parannus kuvanlaadussa on hyvin olematon ja joissain tilanteissa OnePlus 8 Pro tekee jopa parempaa jälkeä etenkin värimaailman ja valkotasapainon suhteen. Parhaiten laitteiden kuvat erottaa tosistaan valkotasapainon ohella 9 Pron ylikorostuneesta terävöinnistä.

Hämäräolosuhteissa 9 Pron pääkamera tuottaa kohtalaisen hyvää, joskaan ei huippuluokan jälkeä. Kuvien yleisilme on pääosin luonnollista valoisuustasoa mukaileva, paikoin hieman valoisampi. Kun valoa on tarjolla esimerkiksi kaupunkiympäristössä tai tunnelmavalaistussa sisätilassa jonkin verran, tekee kamera varsin hyvää jälkeä, jossa värit ja yksityiskohdat taltioituvat hyvin. Valonlähteiden ja valon määrän vähentyessä kuvista häviää kuitenkin terävyys ja yksityiskohdat sumentuvat selvästi. Myös värintoisto haalenee selvästi. Päiväkuvauksen tapaan kamera ei myöskään ole parhaimmillaan tummien kohteiden kanssa, jotka jäävät tavallista helpommin tukkoon. Kohina pysyy hyvin hallinnassa – se on hienojakoista ja tasasävyistä. Yleisesti ottaen dynamiikassa on parantamista ja esimerkiksi kirkkaat valopisteet palavat puhki. Yökuvaustila tosin korjaa tämän ongelman.

Kameran automatiikka ei arastele nostaa tarvittaessa herkkyyttä ja pidentää suljinaikaa. Korkeimmillaan saimme herkkyyden nousemaan ISO 25000 -arvoon ja suljinajan 1/4 sekuntiin. Toiminta on hyvin samankaltaista kuin edeltäjässä, joten siltä osin ei ole tapahtunut isoja muutoksia.

Pääkameralla on mahdollista ottaa myös sensorin täyden resoluution 48 megapikselin kuvia, jotka voi valita käyttöön kuvausnäkymän vasemman ylänurkan valikosta.

Täyden resoluution kuva on testiemme perusteella selvästi yksityiskohtaisempi, kuten pikselimäärän perusteella saattaakin odottaa. Yleisilmeeltään täyden resoluution kuvat ovat jopa paikoin parempia, sillä niiden kontrasti ei ole yhtä korostunutta ja tumma pää ei ole aivan yhtä tukkoinen.

Hämärässä korkeammasta resoluutiosta ei sen sijaan ole yksityiskohtien osalta mitään etua, joskaan ei myöskään kokonaiskuvan kannalta merkittävää haittaa.

OnePlus 9 Pron merkittävimmät tekniset kamerauudistukset löytyvät ultralaajakulmakamerasta, joka osoittautuikin testeissä sijoittuvansa luokkansa terävimpään kärkeen. Aivan virheetöntä jälki ei kuitenkaan ole. Yleisilmeeltään kuvat ovat hyvin samankaltaisia pääkameran kanssa. Yleisilme on terävä ja kuviin tallentuu luokassaan hyvin yksityiskohtia. Värit ovat eläväisiä ja paikoin hieman ylikorostuneita. Tumma pää menee hieman turhan herkästi tukkoon, kirkkaiden kohtien osalta dynamiikka on ultralaajakulmakameroiden mittapuulla hyvää. Uusi freeform-objektiivi näyttäisi toimivan ja vääristymät reunoilla ovat vähäisiä.

Hämärässä ultralaajakulmakameran kyvyt eivät yllä pääkameran tasolle, joka on ymmärrettävää, mutta tavallaan silti pieni pettymys. Siitäkin huolimatta suoritustaso on ultralaajakulmakameroiden mittapuulla parhaimmistoa. Kohinanhallinta on onnistunutta, sillä se ei pyri silottelemaan kohinaa kokonaan pois, vaan säilyttää sen tasajakoisena ja -värisenä, joka tekee hyvää kuvien yleisilmeelle. Värimaailma on myös hämärässä vastaavaa kuin pääkameralla ja huomattavasti realistisempaa kuin edeltäjämallin ultralaajakulmakameralla kuvattuna. Hämärässä kameran valovoima loppuu kesken ja otokset jäävät hämäriksi. Siihen asti kun valovoima riittää, kuvat ovat varsin hyviä. Kaupungin yövalaistuksessa ja sisävalaistuksessa kameralla pärjää vielä mainiosti.

Pääkameran tapaan automatiikka venyttää myös ultralaajakulmakameran asetuksia varsin vapaamielisesti jopa ISO 25000- ja 1/5 s arvoihin.

Myös ultralaajakulmakamera mahdollistaa kuvien ottamisen sensorin täydellä 50 megapikselin resoluutiolla oletuksena käytössä olevan 12,5 megapikselin sijaan.

Toisin kuin pääkameralla, ultralaajakulmakameralla täyden tarkkuuden käytöstä ei vaikuttaisi testiemme mukaan olevan käytännössä juurikaan hyötyä, sillä jostain syystä täyden resoluution kuviin ei vaikuttaisi tallentuvan merkittävästi enempää yksityiskohtia. Sama koskee luonnollisesti myös hämäräkuvausta, eli täyden 50 megapikselin otosten taltioimiselle ultralaajakulmakameralla ei siis vaikuttaisi olevan mitään järkevää perustetta.

OnePlus 9 Pron telekamera tarjoaa siis 3,3-kertaisen polttovälin pääkameraan nähden – kerroin on siis hieman kasvanut OnePlus 8 Pron telekameraan nähden, johtuen pääkameran pienentyneestä polttovälistä.

Hyvässä valaistuksessa jälki on asiallista ja hyvinkin käyttökelpoista. Värimaailma mukailee pitkälti puhelimen muita kameroita. Lähemmässä tarkastelussa voi huomata pikselitason jäljen olevan hieman prosessoitua ja vesivärimäisen suttuista. OnePlus 9 Pron taipumus ylikorostaa terävyyttä jatkuu myös telekameran kuvissa. Dynamiikka on luokassaan asiallista.

Valon määrän vähentyessä puhelin siirtyy automaattisesti rajaamaan telekameran otokset pääkameran sensorilta ja se näkyy suoraan kuvanlaadussa, eli hämäräkuvausta telekameralla ei voi suositella. Maininnan arvoisena seikkana muutamaan otteeseen telekamera siirtyi käyttämään rajausta jopa kirkkaassa päivänvalossa, jolle ei keksitty järkevää syytä.

Edeltäjämallin telekameraan nähden kuvanlaatu ei ole muuttunut mitenkään merkittävästi, mutta kontrastia ja terävöintiä on runsaammin 9 Pron muiden kameroiden tapaan.

Puhelimen 2 megapikselin mustavalkokamera aktivoidaan käyttöön värisuodattimien kautta. Käytännössä kuva otetaan pääkameralla, sillä lopputulos on kooltaan 12 megapikseliä. OnePlussan mukaan mustavalkokameraa käytetään apuna kuvan luomisessa.

Testiemme perusteella mustavalkokamera ei tarjoa mitään sellaista havaittavaa lisäarvoa, mitä ei voisi toteuttaa suoraan softatason toteutuksella. Päinvastoin, mustavalkokameralla otettu kuva on tukkoinen tumman pään sävyjen osalta.

Kamerasovellus tarjoaa erillisen makrotilan, jota se osaa myös suositella automaattisesti kuvausolosuhteiden (etäisyys kohteeseen) ollessa sille otolliset. Makrotilassa kamera hyödyntää käytännössä ultralaajakulmakameraa, jonka automaattitarkennus pystyy tarkentamaan lähelle kohdetta. Tarkennus ei onnistu yhtä läheltä kuin markkinoiden äärimmäisissä toteutuksissa, mutta lopputulos on silti erittäin käyttökelpoinen.

Kuvanlaatu on sinällään samaa kuin ultralaajakulmakameran muissakin otoksissa, eli käytännössä kokonaisuudessaan parempaa kuin yhdessäkään markkinoilta löytyvässä erillismakrokamerassa, vaikka niillä pääseekin useasti lähemmäs kohdetta. 9 Pron makrokuvissa on kuitenkin rajausvaraa ja lisäksi kuvaustila tarjoaa 1x ja 2x-tilat, jotka ovat käytännössä häviölliset rajaukset ultralaajakulmakameran kuvasta. 1x-tilaa voi harkita käyttävänsä tietyissä tilanteissa, mutta 2x heikentää kuvanlaatua jo havaittavasti. Onkin hieman erikoista, miksei OnePlus ole päätynyt tekemään rajausta häviöttömästi 50 megapikselin sensorilta.

Pääkameraan nähden makrotilan etuna on myös pääkameraa pienempi syvyysterävyysefekti, joka voi tietyissä tilanteissa edesauttaa paremman lopputuloksen taltioimista.

OnePlus 9 Pron yökuvaustila on hyödynnettävissä pääkameralla ja ultralaajakulmakameralla. Yökuvaustilan tuottama jälki on ennemminkin realistiseen lopputulokseen pyrkivää, kuin tilannetta epärealistisesti valottavaa. Toki yötila pystyy myös kaappaamaan peruskuvaustilaa enemmän valoa, etenkin jos valaistusolosuhteet ovat todella heikot. Suurempi sen mukanaan tuoma etu on kuitenkin eläväisemmät värit, tarkemmat yksityiskohdat sekä parempi dynamiikka. Todella pimeissä olosuhteissa yökuvaustila ei pysty tekemään vastaavanlaisia ”ihmeitä”, mihin markkinoiden parhaimmisto kykenee.

Kokonaisuudessan yötilan käyttö on suositeltavaa kaikissa tilanteissa, joissa se on ajankäytöllisesti mahdollista (kuvan koostaminen kestää muutaman sekunnin).

Etukameran rautatoteutus on pysynyt samana jo useamman sukupolven ajan ja se alkaa näkyä kuvanlaadussa kilpailijoihin nähden. Kuvanlaatu ei ole huonoa, mutta ei myöskään hintaluokassaan erityisen hyvää.

Miinusta tulee myös automaattitarkennuksen puutteesta, melko kapeasta kuvakulmasta (useamman henkilön selfieiden ottoon) sekä 4K-videomahdollisuuden puuttumisesta. Ironista on, että edullisempi Nord-malli tarjoaa ratkaisun kahteen jälkimmäisenä mainittuun puutteeseen.

OnePlus 9 Pro mahdollistaa videokuvauksen kolmella kameralla tietyin rajoituksin. Pääkameralla on käytössä kaikki valikoimaan kuuluvat tarkkuudet ja ruudunpäivitysnopeudet, edistyneimpinä mainittuna 8K 30 FPS ja 4K 120 FPS.

Ultralaajakulmakamera pystyy muutoin samaan, poislukien 4K-tarkkuuden 120 FPS nopeudella. Telekameralla tallennus on puolestaan valitettavan rajoitettua – ainoastaan 1080p 30 FPS -vaihtoehto on tuettuna, muilla asetuksilla video tallennetaan pääkameralta tehtynä rajauksena, joka näkyy heikkona kuvanlaatuna.

HDR-videotallennusmahdollisuutta ei ole, kuten ei myöskään manuaalikuvaustilaa videoille. Molemmat ovat ominaisuuksia, jotka alkavat löytyä monista nykypäivän high-end-älypuhelimista.

Äänet tallentuvat stereona, mutta bittivirta riippuu tallennusmuodosta. H.264-pakkauksella bittivirta on keskitasoinen 156 kbit/s, mutta H.265-pakkauksella korkeampi 256 kbit/s.

Video tallentuu pääkameralla eri tarkkuuksilla ja asetuksilla seuraavasti:

8K 30 FPS
- H.264 150 Mbit/s, High@L6 CABAC 1 Ref Frames
- H.265 100 Mbit/s, Main@L6.1@Main
4K 120 FPS
- H.264 160 Mbit/s, High@L6 CABAC / 2 Ref Frames
- H.265 80 Mbit/s, Main@L6.1@Main
4K 60 FPS
- H.264 80 Mbit/s, High@L5.2 CABAC 2 Ref Frames
- H.265 42 Mbit/s, Main@L5.1@Main
4K 30 FPS
- H.264 50 Mbit/s, High@L5.1 CABAC 2 Ref Frames
- H.265 32 Mbit/s, Main@L5.1@Main
1080p 60 FPS
- H.264 25 Mbit/s, High@L4.2 CABAC 2 Ref Frames
- H.265 20 Mbit/s, Main@L5@Main
1080p 30 FPS
- H.264 20 Mbit/s, High@L4 CABAC 2 Ref Frames
- H.265 12,5 Mbit/s, Main@L5@Main

Pääkameran ja ultralaajakulmakameran videokuva on ulkoasultaan keskenään hyvin samankaltaista ja mukailee tyyliltään valokuvissa nähtyä linjaa. Kuva on terävää ja yksityiskohtaista, värimaailma on eläväistä – paikoin jopa vähän liikaa, ja kontrasti on myös hieman ylikorostunutta. Lisäksi tumma pää jää ajoittain tukkoiseksi. Kokonaisuudessaan kuvanlaatua voi pitää ihan hyvänä, mutta se ei haasta markkinoiden parhaimmistoa.

Uusi 120 FPS:n 4K-kuvausmahdollisuus on hieman ristiriitainen ominaisuus, sillä toisaalta se tuottaa hyvin sulavaa ja jälkikäsittelyssä hidastuskelpoista materiaalia, joka on kuitenkin elektronisen vakautuksen puuttumisen johdosta todella tärähdysherkkää, tarkoittaen että kuvaaminen on hyvä tehdä paikallaan tai jalustalta. Toisaalta jos haluaa pääkameralla mahdollisimman laajan kuvakulman eikä kuvatessa ole tarvetta liikkua, on 4K 120 FPS -kuvaustila siihen hyvä, sillä elektroninen vakautus ei myöskään tee kuvaan rajausta.

Telekameralla kuvattu video ei pärjää kuvanlaadultaan kahdelle muulle kameralle, vaan on laadultaan selvästi suttuisempaa ja pehmeämpää sekä kohisevampaa. Hyvässä valaistuksessa se on jossain määrin käyttökelpoinen, kunhan muistaa laadulliset rajoitteet.

8K-videon ulkoasu mukailee värien ja kontrastin osalta 4K-videota, mutta yksityiskohtia on luonnollisesti enemmän ja sen myötä kuvan kokonaisilme on terävämpi. Pikselitason tarkastelussa voi huomata kuvan kärsivän pakkauksesta, sillä bittivirta on vain 150 Mbit/s luokkaa. Kokonaisuudessaan 9 Pron pää- ja ultralaajakulmakameralla kuvattu 8K-video on kuitenkin tähän asti nähdyistä käyttökelpoisinta päätä ja plussana myös elektroninen vakautus on käytössä.

Kuten jo mainittua, elektroninen kuvanvakautus on käytössä kaikissa kuvaustiloissa 4K 120 FPS -vaihtoehtoa lukuun ottamatta. Vakautuksen toiminnassa ei ole valittamista ja se pitää kuvan mukavan vakaana, joskaan ei poista kaikkia aivan terävimpiä tärähdyksiä. Tarjolla on myös erillinen supervakautustila, joka on käytettävissä 4K ja 1080p -resoluutiolla 30 FPS ruudunpäivitysnopeudella.

Miinuksena elektroninen vakautus rajaa kuvaa tavanomaista enemmän, jonka myötä pääkameran kuvakulmasta tulee jo melko kapea. Elektronista vakautusta ei myöskään voi kytkeä pois päältä.

Käyttöjärjestelmä

OnePlus 9 -mallit käyttävät valmistajansa tuoreinta OxygenOS 11 -käyttöliittymää, joka pyörii Android 11:n päällä. Mitään suurempia uudistuksia ei ole tarjolla, sillä sama ohjelmisto on tullut jo aiemmin päivityksenä saataville viime vuoden malleille. Pinnanalaisina parannuksina OnePlus kertoo kehittäneensä RAM-muistin käyttöä mm. pakkaamisen ja virtuaalisen RAM-muistin osalta.

Toteutukseltaan OxygenOS noudattaa edelleen samaa linjaa, eli perusta nojaa vakio-Androidiin ja OnePlus on lisännyt omia hillittyjä muokkauksiaan sekä lisäominaisuuksiaan. Toteutus on siltä osin miellyttävä, ettei asiaan perehtymätön juuri huomaa mitkä ovat OnePlussan lisäyksiä ja mitä on löytynyt jo valmiina Androidin perustoteutuksesta. Monipuolisimpien kilpailijoiden, kuten Samsungin, tasolle OxygenOS ei kuitenkaan lisäominaisuuksien osalta yllä.

Maininnan arvoisia OxygenOS:n lisäominaisuuksia ovat mm. lukuisat näytön lisäsäädöt, mukautusmahdollisuudet (kuvakkeet, teemat), eletoiminnot, rinnakkaissovellukset, sovelluslukko, ajastettu käynnistys ja sammutus sekä pelitila.

Sovellusvalikoima nojaa tuttuun tapaan pitkälti Googlen vakiosovelluksiin ja mukana on vain muutama OnePlussan oma lisäsovellus (Sää, Switch-puhelimenvaihtosovellus, Community-yhteisösovellus) joista kaikki ovat haluttaessa poistettavissa. Positiivisena suuntana OnePlus on luopunut lähes kaikista kolmansien osapuolien sovelluksista, joiden esiasennuksista se sai viime vuonna kritiikkiä. Nykyisellään mukana on enää yksi esiasennettu kolmannen osapuolen sovellus – Netflix – eikä sitä saa valitettavasti poistettu peruskonstein kokonaan puhelimesta.

Päivitystuki on pysynyt entisellään viime vuoden malleista, eli laite saa vähintään kaksi seuraavaa Android-versiopäivitystä (12 ja 13) sekä vähintään kolme vuotta tietoturvakorjauksia kahden kuukauden välein. Kilpailijat ovat parantaneet viime aikoina tällä saralla, joten nykymittapuulla OnePlussan suoritusta voi pitää high-end-luokassa perushyvänä. Esimerkiksi Samsung tarjoaa Android-puolella kuitenkin paremman päivitystuen, Applesta puhumattakaan.

Suorituskyky

OnePlus 9 Pro vietti io-techin ympärivuorokautisessa käyttötestissä kahden viikon ajan ja testijaksolla ei törmätty minkäänlaisiin ongelmiin. Testijakson alussa puhelimeen saapui yksi päivitys (11.2.11.LE15BA) ja aivan testijakson lopussa kaksi lisää (11.2.1.1.LE15BA ja 11.2.2.2.LE15BA).

Käytännön suorituskyky on puhelimella odotusten mukaisesti erittäin liukasta ja sulavaa, eikä käytännössä millään osa-alueella tarvitse jäädä odottelemaan puhelimesta johtuvista syistä. Toisaalta nämä asiat kuuluvatkin olla itsestäänselvyyksiä tämän hintapisteen puhelimessa.

Edeltäjämallin kanssa rinnatusten vertailtuna sovellusten avautumisnopeudessa ja sovellusten välillä liikkumisessa on vaikea nähdä eroja. Kilpailijoihin nähden (Galaxy S21 Ultra & Xiaomi Mi 11) suorituskyvyssä on myöskin hankala havaita mitään merkittäviä eroja. Marginaalisia eroavaisuuksia voi havaita lähinnä siirtymäanimaatioissa ja niidenkin osalta puhutaan sekunnin kymmenyksistä tai sadasosista. Käyttöliittymäanimaatioissa Samsung vaikuttaisi olevan hiuksenhienosti nopeampi ja Mi 11 vastaavasti hitaampi. Erot ovat kuitenkin käytännössä merkityksettömiä.

Pelikäytössä 9 Pro tarjoaa suunnilleen parasta suorituskykyä, mitä tänä päivänä on tarjolla. Testasimme puhelinta mm. PUBG Mobile, COD Mobile ja Asphalt 9 -peleillä, jotka pyörivät kaikki erittäin sulavasti täysillä grafiikka-asetuksilla. Miinusta ropisee kuitenkin ruudunpäivitysnopeuden rajottamisesta 60 hertsiin edeltäjämallin tapaan. Ruudunpäivitysnopeuden nousu 90 hertsiin on jostain syystä sallittu vain muutamassa hassussa pelissä. Sama rajoite koski jo OnePlussan viimevuotisia malleja.

Pidemmässä rasituksessa puhelin lämpenee havaittavasti, mutta ei polttavasti etenkin takakuoren yläosasta ja kehyksestä. Lämpökamerakuvan perusteella takakuoren yläosan pintalämpö nousi pidemmässä grafiikkarasituksessa noin 45 asteen tuntumaan. 15 minuutin CPU Throttling -prosessoritestissä suorituskyky laski 90 %:iin maksimista, joka on hyvä tulos. Pitkäaikaista grafiikkarasitusta simuloivassa 3DMark Wild Life Stress Test -testissä suorituskyky puolestaan tippui 20 minuutissa noin 55 % maksimista ja suorituskyky heitteli testin aikana ylös ja alas.

Suorituskykytestien verrokkina käytimme edeltäjämalli Galaxy S21 Ultraa (Exynos 2100), Xiaomi Mi 11:tä (Snapdragon 888) sekä edeltäjämalli OnePlus 8 Prota (Snapdragon 865).

Testien valossa suorituskyky näyttäisi olevan Android-markkinoiden huippua, jota muutkin Snapdragon 888 -piirilliset puhelimet edustavat, joskin muutamassa testissä (PCMark, Sunspider) havaitsimme kilpailijoita havaittavasti heikompaa suorituskykyä, jolle emme keksineet selitystä. Pohdimme myös, voisiko tavallista alhaisemmat tulokset johtua samasta syystä kuin viime vuoden malleissa, joissa melko vastaavat testitulokset laskivat havaittavasti Android 11 -päivityksen jälkeen.

Päivitys 8.7.2021: OnePlus on myöntänyt XDADevelopers-sivustolle, että yritys rajoittaa suorituskykyä tietyissä suosituissa sovelluksissa, kuten Chromessa, akunkeston parantamiseksi, joka saattaa selittää saamamme heikommat tulokset selainpohjaisessa Sunspider-testissä. Lisäksi Geekbench on poistanut OnePlus-mallien tulokset palvelustaan sovellustunnistuksen vuoksi. On kuitenkin toistaiseksi epäselvää johtuuko poikkeuksellisen korkea single-core-testitulos suorituskyvyn keinotekoisesta parantamisesta testissä.

Akunkesto

Viime vuonna edeltäjämallin akunkesto edusti keskitasoa, joten odotukset 9 Pron osalta olivat hieman sitä korkeammalla, sillä uutuudesta löytyy virtapihimpi adaptiivista ruudunpäivitysnopeutta tukeva näyttö sekä modernimpi integroidulla 5G-modeemilla varustettu järjestelmäpiiri.

Valitettavasti kehittyneemmästä tekniikasta ei vaikuttanut olevan testijakson perusteella merkittävää hyötyä käytännön akunkestoon, sillä OnePlus 9 Pron akunkesto osoittautui hyvin keskitasoiseksi. Tuloksia kuvaajasta tulkittaessa suoritustaso on kuitenkin hieman edeltäjää parempi, etenkin kun huomioidaan 5G:n päälläolo testijakson aikana.

Testijaksolla latauksella selvittiin toistuvasti ongelmitta yhden päivän yli, mutta toisen päivän ylitystä ei yritetty monesti, sillä se vaikutti useimmiten menevän liian tiukille. Yhden päivän aikana tyypillinen näytön päälläoloaika liikkui noin 2 tunnin tietämillä, jolloin akkua oli päivän päätteeksi jäljellä 50-60 %. 3-3,5 tunnin näytön päälläoloajalla akun varaus laski 40 % tietämille. Tulosten perusteella laitteen valmiustilan virrankulutus on keskimääräistä korkeampaa, eli vaikka puhelinta ei käyttäisi lainkaan, kuluu akkua hieman edeltäjää enemmän.

Kahden päivän yli selvittiin testijaksolla yhden kerran ja silloinkin runsaan kahden tunnin päivittäisellä näytön päälläoloajalla akkua oli jäljellä toisen päivän iltana alle 10 prosenttia. Toinen kahden päivän yritysylitys jouduttiin keskeyttämään toisen päivän alkuillasta akun loputtua kesken. Testikokemusten perusteella kahden päivän ylitys on saavutettavissa varmasti hieman kevyemmällä käytöllä (1-1,5 h SOT päivässä). Vaihtoehtoisesti testikokemusten perusteella noin seitsemän tunnin näytön päälläoloajat voisivat myös olla saavutettavissa yhden päivän käytössä.

Testijakson puhelimenkäyttöprofiiliin kuului mm. WhatsApp- ja Slack-viestittelyä, Twitterin ja Instagramin selailua, sähköpostien lukemista, karttasovelluksen selailua ja navigointia, nettiselailua, muutamia puheluita, lyhytjaksoista pelailua ja kameran käyttöä dual-SIM-mobiiliverkkoyhteyden (DNA 5G, Telia 4G), Bluetoothin, WLAN:in ja synkronointien ollessa jatkuvasti päällä. Käyttöjärjestelmän teema oli asetettu suurimman osan ajasta tummaksi. Näytön virkistystaajuus oli adaptiivinen 120 Hz ja resoluutio täysi 1440p.

Synteettisten akkutestien tulokset päivitetään artikkeliin lähipäivinä.

OnePlus on jälleen optimoinut pikalataustekniikkaansa OnePlus 9 -mallistoon ja se kulkee nyt Warp Charge 65T -nimellä. Kahteen osaan jaettua akkua ja 65 watin maksimilataustehoa hyödyntävä pikalataus mahdollistaa valmistajan mukaan akun täyttämisen tyhjästä 29 minuutissa, joka on markkinoiden kovimpia lukemia. Testiemme mukaan valmistajan lupaus ei pitänyt aivan paikkaansa, mutta ero oli pieni, sillä testissämmi täysi lataus saavutettiin 31 minuutissa. Lukema on joka tapauksessa aivan markkinoiden kovimpia. Kymmenessä minuutissa tyhjän akun saa jo lähes puolilleen ja vartissa akussa on jo melkein 2/3 varauksesta, joten puhelimeen lataa nopeasti merkittävästi lisää toiminta-aikaa myös kesken päivän.

Puhelimen mukana toimitettava 65 watin laturi toimii myös muiden USB Power Delivery -yhteensopivien laitteiden kanssa 45 watin maksimiteholla. Itse puhelin pystyy puolestaan ottamaan vastaan virtaa yleisen USB PD -standardin mukaisella laturilla 27 watin teholla.

OnePlus esitteli 9-malliston ohessa myös uuden entistä tehokkaamman 50 watin langattoman pikalaturin, joka suositushinta Suomessa on 69,95 euroa.

Väriltään valko-hopea laturi on pystymallinen ja sen sisällä on tuuletin, joka ottaa ilmaa pohjasta ja puhaltaa sitä puhelimen takakuoren ja laturin väliin jäävään rakoon. Laturi sisältää kaksi latauskelaa, joten puhelinta voi pitää laturissa sekä vaaka- että pystyasennossa.

Laturin mukana ei tule seinämuuntajaa, vaan se on tarkoitettu käytettäväksi puhelimen mukana toimitettavan laturin tai muun USB PD -laturin kanssa käytettäväksi. Täyden lataustehon saavuttamiseksi tarvitaan OnePlussan 65 watin laturi tai muu USB PD -yhteensopiva 65 watin laturi.

Lautrin pohjassa sijaitseva tuuletin pitää ladatessa tasaista ja melko miellyttävää huminaa, joka on kuultavissa hiljaisessa huoneessa lähempää kuulosteltaessa. Tyhjästä-täyteen latauksen jälkeen OnePlus 9 Pro oli takakuoresta lämmin, mutta ei kuuma. Puhelimen asetuksista voi määrittää hiljaisen aikavälin, jolloin laturin tehoa vähennetään, tuuletin hiljennetään ja latauksen merkkivaloa himmennetään.

OnePlus 9 Prota laturi pystyy lataamaan 50 watin teholla, OnePlus 8 Prota 30 watin teholla ja muita Qi-yhteensopivia puhelimia 15 watin maksimiteholla. Langattoman pikalaturin luvataan täyttävän OnePlus 9 Pron akun 43 minuutissa ja testiemme perusteella se pitää parin minuutin marginaalilla paikkansa, joka on langattoman latauksen mittapuulla erinomainen suoritus. Lataustestissämme täysi lataus vei tasan 45 minuuttia – vartissa saavutettiin lähes 40 % lataus ja puolessa tunnissa lähes kolme neljännestä. Huomionarvoisena seikkana puhelimen arvioima jäljellä oleva latausaika oli hyvin pessimistinen, näyttäen koko latausajan todellista selvästi suurempia aikoja.

Yhteenveto

OnePlus on onnistunut tekemään huippumallistaan tänäkin vuonna hyvän puhelimen, mutta jäimme siltikin odottamaan hieman suurempaa parannusta edeltäjämalliin nähden. Myöskään odotukset isosti mainostettua Hasselblad-yhteistyötä kohtaan eivät aivan täyttyneet.

Rakenteellisesti 9 Prossa ei ole mitään valittamista, mutta edeltäjänsä rinnalla se tuntuu jostain selittämättömästä syystä hieman vähemmän hienostuneelta. Syy löytyy todennäköisesti pyöristetymmästä muotoilusta sekä testikappaleemme kiiltävästä takakuoresta. Laatuvaikutelmassa ei ole sinänsä mitään valittamista ja käsiteltävyyden kannalta on myös positiivista, että ulkomitat ovat hieman pienentyneet. IP68-suojaus löytyy, mutta valitettavasti takuu ei siitä huolimatta kata nestevaurioita.

Rautakattaus on 9 Prossa tasapainoinen. AMOLED-näyttö on kuvanlaadultaan erinomainen ja monet arvostanevat edeltäjää vähemmän kaartuvia reunoja. Näytön virkistystaajuuden adaptiivisuus jätti ilmaan hieman kysymysmerkkejä ja myöskään alhaisemmaksi mainostettu virrankulutus ei näyttänyt auttavan akunkestoa. On myös harmi, että useimmat pelit eivät tue täyttä virkistystaajuutta.

Snapdragon 888 -järjestelmäpiiri tarjoaa Android-markkinoiden tämän hetken parasta suorituskykyä ja OnePlus vaikuttaisi myös toteuttaneen jäähdytyksen siinä määrin toimivasti, ettei testeissä havaittu kaatumisia. Suorituskykytesteissä oli havaittavissa muutamia outouksia, jotka eivät kuitenkaan heijastuneet käytännön toimintaan. Akkukesto osoittautui pieneksi pettymykseksi, ollen vain keskinkertaista. Tilannetta korjaa kuitenkin erittäin nopeat pikalatausmahdollisuudet. Perusmallin tallennuskapasiteetin määrä on nykymittapuulla alarajoilla, etenkin kun muistikorttipaikkaa ei ole edelleenkään tarjolla.

OnePlus 9 -malliston ehkäpä mainostetuin osa-alue on Hasselbladin kanssa yhteistyössä toteutettu kamera, joka ei kuitenkaan testissä onnistunut suoranaisesti loistamaan. Kamera ei ole huono, mutta ei myöskään merkittävä parannus edeltäjämalliin nähden. Esimerkiksi puheet tarkasta välikalibroinnista vaikuttavat ainakin toistaiseksi olevan paikkansa pitämättömiä, sillä mm. värintoistosta ja kontrastista löytyisi toistaiseksi selvästi parannettavaa. Parasta antia on uusi 50 megapikselin ultralaajakulmakamera, joka on luokassaan markkinoiden terävintä kärkeä – parannettavaa silti jäi vielä hämäräkuvauksen osalta. Videopuoli on perushyvää tasoa, mutta ei pärjää markkinoiden parhaimmille. Myös manuaalikuvausominaisuudet saisivat olla sekä valokuva- että videopuolella monipuolisemmat.

Softapuolella tarjolla oleva OxygenOS on hyväksi todettu kattaus, joskin viime aikoina sen kilpailukyky on hieman rakoillut mm. softatuen osalta. Softatuki on edelleen hyvä, mutta ei pärjää enää mm. Samsungille. Yleisesti ottaen käyttöliittymätoteutus on edelleen toimiva ja käyttökokemus sulava.

Yhteenvetona OnePlus 9 Pro on hyvä puhelin ja harkinnan arvoinen vaihtoehto Samsungin, Applen ja Xiaomin huippumalleille, mutta toisaalta se ei kuitenkaan onnistu tarjoamaan erityisen merkittäviä kehitysaskelia edeltäjämalli OnePlus 8 Prohon nähden. Vaikka 9 Prota on melko helppo suositella yleispätevänä laitteena, jää se tällä kertaa ilman toimituksen valintaa.

Plussaa