AMD ja Intel ovat julkaisseet markkinoille viimeisen puolen vuoden aikana uusimmat prosessorisukupolvensa. AMD lanseerasi syyskuun lopulla Zen 4 -arkkitehtuuriin perustuvat ja uutta AM5-kantaa käyttävät Ryzen 7000 -sarjan X-malliset prosessorit ja tammikuun alussa edullisemmat ja vähävirtaisemmat 65 watin ei-X-perusmallit. Helmikuun lopulla myyntiin saapuvat ensimmäiset 3D-välimuistilla varusteut Ryzen 9 -sarjan X3D-mallit. Intel puolestaan toi lokakuussa markkinoille Raptor Lake -koodinimelliset 13. sukupolven Core-prosessorit ja ensimmäisenä myyntiin saapuivat suorituskykyisemmät ja ylikellottamiseen soveltuvat K- ja KF-mallit. Tammikuun alussa mallisto täydentyi edullisemmilla kerroinlukituilla 65 watin perusmalleilla.
Yritysten keskenäinen kilpailu on viime vuosina kiristynyt, suorituskyky molemmilla on erinomaisella tasolla ja hintoja on laskettu puolin ja toisin. Tästä huolimatta prosessorit eivät viime vuonna käyneet kaupaksi. AMD ilmoitti osavuosikatsuksensa yhteydessä prosessorimyynnin laskeneen viime vuonna 51 % ja Intel ilmoitti 23 % pudotuksesta. PC-markkinat ovat kärsineet koronan jälkeisestä ajasta ja yleinen maailmantilanne on ollut viime aikoina haastava. Monet ostivat ja päivittivät tietokoneensa karanteenivuosien aikana, eikä tarvetta uusille investoinneille ole. Lisäksi emolevyjen selvästi kohonneet hinnat, DDR5-muistien kalliimpi hintataso ja näytönohjainmarkkinoiden tilanne ovat hillinneet päivityshaluja.
Tutustumme tässä artikkelissa AMD:n ja Intelin uutuusprosessoreiden edullisimpiin malleihin ja vertailemme niiden suorituskykyä keskenään. AMD:ltä mukana on edullisin Zen 4 -prosessori eli 260 euron hintainen Ryzen 5 7600 ja Inteliltä 235 euron hintainen Core i5-13400F.
AMD Ryzen 5 7600
6-ytiminen Ryzen 5 7600 kykenee suorittamaan SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 12 säiettä. AMD:n mukaan prosessorin kellotaajuus voi nousta yhden ytimen rasituksessa maksimissaan 5,1 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on megatavun kokoinen L2-välimuisti, ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 32 megatavua ja TDP-arvo on 65 wattia. Zen 4 -prosessorit käyttävät uutta AM5-kantaa ja tukevat ainoastaan DDR5-muisteja.
I/O-siruun on integroitu RDNA 2 -grafiikkaohjain, jonka tarkoitus on mahdollistaa kuvan saaminen ruudulle ja tietokoneen käyttäminen ilman erillisnäytönohjainta. Grafiikkaohjain on suorituskyvyltään vaatimaton, eikä sitä ole missään nimessä tarkoitettu pelikäyttöön.
Mukana toimivettavalla vakiocoolerilla prosessorin lämpötila nousi kaikkien ytimien Cinebench R23 -rasituksessa parissa minuutissa 95 asteeseen kellotaajuuden ollessa 4750 MHz. Järeämmällä Noctuan NH-D15-coolerilla lämpötila oli 15 astetta alhaisempi ja kellotaajuus 4875 MHz eli 125 MHz korkeampi.
Intel Core i5-13400F
6 suorituskykyisemmällä P-ytimellä ja 4 vähävirtaisella E-ytimellä varustettuna Core i5-13400F on yhteensä 10-ytiminen ja se kykenee suorittamaan P-ytimien Hyper-Threading-teknologian avulla samanaikaisesti 16 säiettä. Intelillä on 13. sukupolven Core i5 -sarjassa prosessoriytimien hybridiarkkitehtuurin ansiosta tällä hetkellä mallistossaan ylivoima ytimien lukumäärässä verrattuna AMD:n Ryzen 5 -prosessoreihin. F-mallisena prosessorina integroitu grafiikkaohjain on kytketty pois käytöstä, prosessorin kellotaajuus voi nousta 1-2 P-ytimen rasituksessa maksimissaan 4,6 GHz:iin, jokaisella P-ytimellä on 1,25 megatavua L2-välimuistia ja neljän E-ytimen ryppäällä jaettu kahden megatavun L2-välimuisti. Kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 20 megatavua.
Vaikka prosessoria markkinoidaan 65 watin tehonkulutuksella, kyseessä on Intelin ilmoittama arvo peruskellotaajuudella ja erilliseksi Turbo-tehonkulutukseksi on ilmoitettu maksimissaan 148 wattia. 13. sukupolven Core-prosessorit käyttävät LGA 1700 -kantaa eli ne sopivat BIOS-päivityksella edellisen sukupolven Intel 600 -piirisarjan emolevyille sekä uusilla Intel 700 -sarjan emolevyille. Prosessorit tukevat molempia DDR4- ja DDR5-muisteja, mutta emolevyt tukevat joko DDR4- tai DDR5-muisteja.
13400F:n hinta on 235 euroa eli se on 25 euroa edullisempi kuin AMD:n halvin Zen 4 -prosessori Ryzen 5 7600. Intelin mallistosta löytyy myös edullisempi i3-sarja, jotka ovat neliytimisiä (4P + 0E).
Mukana toimivettavalla vakiocoolerilla prosessorin lämpötila nousi kaikkien ytimien Cinebench R23 -rasituksessa noin 80 asteeseen. Järeämmällä Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä lämpötila laski 59 asteeseen.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa Ryzen 5 7600:n ja Core i5-13400F:n rinnalle ajettiin testit AMD:n kahden edellisen sukupolven suosituimmilla Ryzen 5 -malleilla eli 3600:lla ja 5600X:llä sekä AM4-kannan ultimaattisella peliprosessorilla eli 3D-välimuistilla varustetulla Ryzen 7 5800X3D:llä. Mukana on myös tulokset uuden sukupolven suorituskykyimmillä malleilla eli AMD:n Ryzen 9 7950X:llä ja Intelin Core i9-13900K:lla.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena prosessoritesteissä käytössä oli GeForce RTX 4090.
AMD:n AM5- ja Intel-alustalla käytössä oli kaksi G.Skillin 16 gigatavun Trident Z5 -muistikampaa, jotka toimivat DDR5-6000-nopeudella ja 30-38-38-latensseilla. AM4-alustalla käytössä oli kaksi Corsairin 16 gigatavun Dominator Platinum RGB -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja 16-18-18-latensseilla.
Hintataso Suomessa 15.2.2023
- Intel Core i5-13400F: alkaen 235€
- Ryzen 7 7600: alkaen 260€
- Ryzen 7 5800X3D: alkaen 370 €
- Core i9-13900K: alkaen 670€
- Ryzen 9 7950X: alkaen 650€
LGA 1700 -alusta (Z790):
- Intel Core i5-13400F (6+4 ydintä / 16 säiettä)
- Intel Core i9-13900K (8+16 ydintä / 32 säiettä)
- Asus ROG Maximus Z790 Hero
- 2 x 16 Gt G.Skill Trident Z5 @ DDR5-6000 (30-38-38)
AM5-alusta:
- AMD Ryzen 5 7600 (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 7950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair X670E Hero
- 2 x 16 Gt G.Skill Trident Z5 @ DDR5-6000 (30-38-38)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 5600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 5800X3D (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero Wi-Fi (X570)
- 2 x 16 Gt Corsair Dominator Platinum RGB @ DDR4-3600 (16-18-18)
Muut komponentit:
- Noctuan NH-D15 chromax.black -cooleri
- NVIDIA GeForce RTX 4090 Founders Edition -näytönohjain
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
- Fractal Design Ion+ 2 Platinum 860W .-virtalähde
- Microsoft Windows 11 Pro 64-bit -käyttöjärjestelmä
- GeForce 528.24 -ajurit
Prosessoritestit
Cinebench R23:n kaikkien ytimien testissä 13400F oli korkeamaan ydinmääränsä ansiosta 8 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka oli tasoissa 5800X3D:n kanssa. Yhden ytimen testissä 7600 oli korkeamman kellotaajuutensa ansiosta 6 % suorituskykyisempi kuin 13400F ja 31 % suorituskykyisempi kuin Zen 3 -arkkitehtuurin 5800X3D.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi. 13400F:n tulos oli 22 sekuntia parempi kuin 7600:llä, joka oli tasoissa 5800X3D:n kanssa.
V-Ray 5 Benchmarkissa 5800X3D, 13400F ja 7600 olivat lähes tasoissa.
Handbraken x264-videoenkoodauksessa 13400F:n tulos oli 5 % parempi kuin 7600:llä, joka oli lähes tasoissa 5800X3D:n kanssa.
DaVinci Resolve 18:llä renderöitiin 10 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264-enkoodauksella videotiedostoksi Youtube 2160p -profiililla (10000 kbps). 13400F oli 32 sekuntia ja 5800X3D 23 sekuntia nopeampi kuin 7600.
AIDA64:n muistitestin tuloksissa 13400F:llä muistinopeus oli 30000 Mt/s, kirjoitusnopeus 3000 Mt/s ja kopiointinopeus 22000 Mt/s nopeampi kuin Ryzen 5 7600:lla.
AIDA64:n muistitesti testaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Zen 4 -prosessoreilla latenssi oli noin 62-63 nanosekuntia ja Intelin ja Raptor Lakella 70 nanosekuntia.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Assetto Corsa Competizione testattiin Epic-kuvanlaatuasetuksilla, Medium Rain -sadeasetuksella ja 29 kanssakilpailijalla. 3D-välimuistilla varustettu 5800X3D oli koko joukon nopein ja 38 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka oli puolestaan 5 % suorituskykyisempi kuin 13400F.
Cyberpunk 2077 testattiin Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. 5800X3D oli 5 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka oli puolestaan 3 % suorituskykyisempi kuin 13400F.
Microsoft Flight Simulator testattiin DirectX 11 -rajapinnalla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. 5800X3D oli 12 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka oli puolestaan 17 % suorituskykyisempi kuin 13400F.
Far Cry 6 testattiin Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. Zen 4 -prosessorit olivat vahvoilla ja 7600 oli 6 % suorituskykyisempi kuin 5800X3D ja 15 % suorituskykyisempi kuin 13400F.
The Witcher 3 testattiin Novigrad-kaupungissa parhailla kuvanlaatuasetuksilla. 5800X3D oli koko joukon nopein ja 27 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka oli puolestaan 9 % suorituskykyisempi kuin 13400F.
Counter Strike: Global Offensivessa oli Full HD -resoluutiolla käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen. 7600 oli 21 % suorituskykyisempi kuin 5800X3D ja 25 % suorituskykyisempi kuin 13400F.
Total War Saga: Troy -peli testattiin pelin sisäisellä Battle-benchmarkilla. 5800X3D oli 5 % suorituskykyisempi kuin 13400F, joka oli puolestaan 17 % suorituskykyisempi kuin 7600.
Pelisuorituskyvyn skaalautuminen eri resoluutioilla
Cyberpunk 2077 -pelissä Ultra-kuvanlaatuasetuksilla 1440p-resoluutiolla 5800X3D oli 14 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka oli tasoissa 13400F:n kanssa. 4k-resoluutiolla 5800X3D oli noin 7-9 % suorituskykyisempi kuin 7600 ja 13400F.
Microsoft Flight Simulatorissa Ultra-kuvanlaatuasetuksilla 5800X3D oli 6 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka 15 % suorituskykyisempi kuin 13400F. 4k-resoluutiolla 5800X3D oli noin 10 % suorituskykyisempi kuin 7600, joka 16 % suorituskykyisempi kuin 13400F.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R23 -testillä ja Cyberpunk 2077 -pelillä Full HD -resoluutiolla. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Kokoonpanon tehonkulutus 7600:lla, 13400F:llä ja 5800X3D:lla oli noin 30 watin sisällä toisistaan. Cinebech R23 -rasituksessa tehonkulutus oli alle 200 wattia ja Cyberpunk 2077:ssä vajaa 400 wattia.
13400F:llä oli testijoukon alhaisimmat lämpötilat alle 60 astetta, kun 7600:lla ja 5800X3D:llä lämmöt pyörivät 70-85 asteen tuntumassa.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Siinä missä Intelin ei-K-mallit ovat kerroinlukittuja, AMD:n Ryzen-prosessorit ovat vapaasti kertoimella ylikellotettavia (poislukien 3D-välimuistilliset X3D-mallit). Ryzen 5 7600:n mukana toimitettavalla vakiocoolerilla ylikellottaminen ei ole suositeltavaa, sillä kaikkien ytimien rasituksessa lämmöt nousevat maksimiin eli 95 asteeseen, mutta paremmalla jäähdytyksellä ylikellotusvaraa löytyi kiitettävästi.
Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä Ryzen 5 7600 toimii vakiona kaikkien ytimien Cinebench R23 -rasituksessa 80-asteisena noin 4875 MHz:n kellotaajuudella ja Cypberpunk 2077 -pelissä 72-asteisena 5150 MHz:n kellotaajuudella.
Manuaalisesti kaikkia ytimiä ylikellottamalla saimme prosessorin toimimaan vakaasti 5,45 GHz:n kellotaajuudella ja 1,3 voltin käyttöjännitteellä.
Ylikellotettuna Ryzen 7600:n lämpötila nousi Cinebench R23 -rasituksessa 80 asteesta 91 asteeseen, mutta Cyberpunk 2077:ssa lämpötila pysyi samana 72 asteessa, koska vakiona käyttöjännite on alhaisemmasta kellotaajuudesta huolimatta hieman korkeampi 1,33 volttia.
Cinebench R23 -tulos parani ylikellotettuna 12 % 15966 pisteeseen, Cyberpunk 2077:n ruudunpäivitysnopeus 1080p-resoluutiolla 4 % 115 FPS:ään ja Assetto Corsa Competizionen ruudunpäivitysnopeus 1080p-resoluutiolla 3 % 116 FPS:ään,
Loppuyhteenveto
Mahdollisimman hyvää useamman ytimen prosessorisuorituskykyä kaipaaville päivittäminen AMD:n tai Intelin uusimpiin sukupolviin ja huippumalleihin on testitulosten valossa hyvinkin perusteltu ratkaisu. Pelisuorituskyvyn suhteen tilanne markkinoilla on kuitenkin monimutkaisempi. Pian myyntiin saapuvat 3D-välimuistilliset Ryzen 7000 -sarjan prosessorit tekevät kuitenkin AM5-alustasta pelaajille mielenkiintoisen vaihtoehdon.
Edullisten uuden sukupolven prosessoreiden vertailussa Intelin Core i5-13400F suoriutui korkeamman ydinmääränsä ansiosta prosessoritesteissä paremmin kuin Ryzen 5 7600, mutta pelitesteissä 7600 oli puolestaan suorituskykyisempi. Ylikellotettuna 7600:n suorituskyky parani Cinebench R23:ssa 13400F:n edelle.
Vakiocoolerin tilalle kannattaa vaihtaa mikä tahansa parempi vaihtoehto. Lämpötilat olivat Noctuan NH-D15-coolerilla 7600:lla ja 13400F:llä hyvin kurissa.
Uusimpien prosessorisukupolvien hintakilpailussa Intel-kokoonpanon saa on tällä hetkellä kasattua edullisemmin. 13. sukupolven Core-prosessoreiden hinnat alkavat 135 eurosta, B760-emolevyt 115 eurosta ja 32 gigatavua DDR4-muistia 100 eurosta eli yhteensä 350 eurosta ylöspäin. AMD:n Ryzen 7000 -sarjan prosessorit maksavat 260 eurosta, B650-emolevyt 190 eurosta ylöspäin ja 32 gigatavua DDR5-muistia 200 eurosta eli yhteensä 650 eurosta ylöspäin.
AMD:n leirissä vanhemman Ryzen-prosessorin omistajalle houkutteleva päivitysvaihtoehto on AM4-kantainen Ryzen 7 5800X3D, jonka suorituskyky prosessoritesteissä oli Ryzen 5 7600:n tasolla, mutta pelistä riippuen pääsääntöisesti 3D-välimuistin ansiosta merkittävästi parempi. Hieman kalliimpi prosessorin hinta säästää itsensä takaisin, kun käytetään vanhaa emolevyä ja muisteja.
Eikö siihen riitä nuo blenderit ym, missä oikeasti niillä on jotain merkitystä, jotka nimenomaan testaavat prosessoria? Mitä tietoa me saadaan kynärituloksilla 700fps vs 780fps?
Monessa pelissähän tulee ihan 144Hz:n näytöllä erot esiin? Blender tai cinebench ei ole hyviä pelitestaukseen, koska pelit eivät kuormita cpu:ta samalla tavalla. 5800x3d hyvä esimerkki siitä kuinka peleissä vie selvästi, mutta rendauksessa jopa karvan hitaampi kuin 5800x.
Eli tulokseen vaikuttaa enemmän pelioptimointi kuin itse käytettävä prossu. Tämähän nyt käy ilmi käytännössä jokaisessa testissä.
Sama toistuu myös GPU puolella, kun pääpaino on siellä 4K resolla jo. Vaikka nyt uudet 4000-sarjan testit esimerkkinä: Eivät skaalaudu enää kunnolla matalille resoluutioille ihan sama minkä prossun sinne lykkää. Tästä oli juttua jo muistaakseni 3000-sarjan korttien kanssa.
Nykyisellään kuitenkin GPU:t pärjää 4K/144hz melko kivasti, niin miksi näitä 1080p testejä pitää vielä hieroa. Vai miksei full hd aikaan ajettu testeja 420p:llä, mietin vain.
Prosessori on se minkä voi valita. Tai sitä voi pelin koodiakin koittaa optimoida, mutta mahtaako onnistua kovin helposti?
Nimenomaan. investointi parempaan GPU:hun tuottaa kuten sanottua 99,99% varmuudella enemmän iloa kuin prossun päivittely. Ellet nyt sitten pelaa edelleen 1080p resolla jostain syystä, ja silloinkin 500e laitettuna prossu ym. settiin on aika kyseenalaista koska näyttiksenä toimii todennäköisesti silloin joku gtx900-sarjalainen tai vastaava.
Ainoa järkevä käyttökohde prossun päivitykseen on i5-3000 – i5 7000 sarjalaisissa suurinpiirtein ja siitä vanhemmissa. loput prosessorit pärjää oikein mainiosti vaikka RTX4090 kaverina, ja saat paremman hyödyn heittämällä sen 500e lisää näyttikseen kuin 500e prossu emo muistit komboon.
Työhommat sitten ihan toinen asia.
Prosessoritestissä, mitä tämäkin ketju käsittelee, ihan normaalia. Vaikka tulokset ei välttämättä enää suoraan olisikaan artikkelin lukijalle relevantteja, niin ne hieman kuvaavat minkälaista prosessorisukupolvien välistä kehitystä (IPC ja muut optimoinnit) on tapahtunut.
4K resolla näitä eroja ei saisi esille, kun pullonkaula on näytönohjaimella. Testeihin yleensä valitaan se markkinoiden järein näytönohjain, että se muodostaa mahdollisimman vähän pullonkaulaa.
Näytönohjaintesteissä sitten taas käsitellään tarkemmin korkeita resoluutioita, koska pullonkaula siirtyy prosessorilta näytönohjaimelle.
Tämä turhanpäiväinen inttäminen voisi siirtää sinne kuuluvempaan paikkaan…
Mutta reaaliteetit on kyllä vähän hakusessa kun 13400f prossua pelitestataan 4090 kaverina. Kuinka moni 13400f prossun ostoa harkitseva edes ajattelee sen kaveriksi laittaa 4090 näyttiksen?
Sitten uudet näyttikset testataan huippuprossuilla vaikka testissä olisi 3060. Joka taaskaan ei ole se realistinen kombo.
Tuollaista keskitason kokoonpanoa kokoavan pitää sitten yrittää kalkuloida eri testeistä mitä se tämänkin vertailun prossujen oikea suoritustaso mahtaisi olla omassa kokoonpanossa.
Juurikin näin.
@AeshmA Se on totta mutta kuten tässä ^^ tuotiinkin ilmi, ja itsekin sanoit: Ei se kuvaa mitään realistista käyttökohdetta. IPC hommat on ok, mutta samoja tietoja saadaan myös blenderistä jne jos ajellaan lukituilla kelloilla, eikö?
Hiemanhan se kieltämättä on mutta foorumeiden pitää luoda aineistoa lukijoille ja se on sitten lukijan päätettävissä miten tiedon käyttää.
Testien tarkoitus on selvittää mihin tuote pystyy.
1080p reso on yleisin käytössä oleva resoluutio ja sillä etenkin prosessorien erot tulevat selkeästi esille, 1440p resolla vähemmän ja 4K resolla marginaalisesti.
Nykyrauta jopa low- ja mid-endissä alkaa olemaan jo sen verran suorituskykyistä, että ihan hyvin voisi rakentaa tehokkaan pelikoneen markkinoiden suorituskykyisimmillä näytönohjaimilla.
Ajettiin 720p resolla ja myös pienemmillä 4:3 resoilla. Muistelen että tämänkin sivuston jossain ekoissa testissä ajettiin vielä 720p testit ja se oli 4K aikaa tuo 2016-2017 jo selvästi
Samat pelit jos on testissä niin sen kun kattoo kumpi saa isomman fps:n: oma näyttis huippuprossulla vai oma prossu huippunäyttiksellä. Tulos on se, kummassa pienempi luku
Vertasinpa mielenkiinnosta Cinebench R23 testillä paljonko tuo testattu 7600 prossu eroaa nopeudessa 7600x prossuun nähden. Sain tuloksiksi 1962/15081 pst, eli tämä minun 7600x oli noin 6 % nopeampi, vaikka kokoonpanoni eroaa muistien latenssien osalta heikompaan suuntaan. Tosin 7600 kellotettuna taas oli noin 6 % nopeampi, mutten ole testannut tämän 7600x kellottuvuutta (veikkaisin, ettei kellotu 12 %).
Olen samaa mieltä, tosin liekkö sellainen pointti kuin mainstream ja kenelle niitä artikkeleja ja testejä tehdään.
Steamin mukaan ~65% käyttää edelleen 1080p ja ~5,5% 1368×768, 4K:ta taasen ~2,5%.
Jos ostaa kaupasta joka tapauksessa kaikkein kalleinta on heillekin testien tekeminen täysin turhaa, koska sieltä lähtee ostoskoriin lähtee joka tapauksessa kallein tai sillä hetkellä tehokkain mitä löytyy ja näköjään hinnalla tai hinta-tehosuhteella ei ole mitään merkitystä.
Mutta jos mainstream edellä vedetään niin sitten pitäisi testatakin realistisesti, eli tosiaan sillä muutaman satasen kortilla. En tiedä miksi kukaan laittaisi 700€ alustaan ja 500€ GPUhun, mutta niitähän on maailma täynnä, kliseisin esimerkki tietysti oem- koneet, tuskin ovat miksikään muuttuneet.
Tai sitten prosessorien turha hehkutus pitäis lopettaa kokonaan pariksi vuodeksi niin kenties firmojen mielenkiinto siirtyis takasin näyttismarkkinoille. Vaatis toki kaikkien alan julkaisujen kollektiivista samanaikaista reaktiota, joten ei ole tapahtumassa. Mutta halvempaa se on painaa turhia prossuja ja saada samanlaiset otsikot ku näyttiksistä ja kääriä isommat voitot kun näyttiksistä. Vaikkei niitä joku valistunu harrastaja ostakkaan uutena, niin mitä sitten, isossa skaalassa käyvät kaupaksi silti.
Ei, se ei ole ollenkaan ymmärrettävää kokonaisuudessa, koska se vain ruokkii nykyistä tilannetta, ks. ylempi. Toki ymmärrettävää oman lyhytnäköisen edun ja klikkauksien kannalta ja koska kaikki muutkin.
Maailma hukkuu liukuhihnatesteihin eikä niiden suorittamiseen tarvita foorumeja tai yhteisöjä. Isojen yhteisöjen tarkoitus olis pikemminkin vaikuttaa asioihin, ks. ylöspäin.
Mutta nyt vaan hehkutetaan massan mukana suhteellisen turhia tuotteita ja suorastaan ruokitaan sitä, että tarpeellisia tuotteita lykätään ja hinnat moninkertaistetaan.
Joo yksi laajassa mittakaavassa pieni toimija ei voi vaikuttaa mitään ja pitää elää jollain ja näin. Niin ne kaikki muutkin ajattelee ja sitten tilanne on mikä on.
Enemmän näistä irti saa kun voi verrata kalliimpiin prossuihin ja huomata, ettei välttämättä tarvitse sen kalliin kortin kanssa ostaa sitä kalleinta prossua. Näkee missä prossujen rajat menee.
Huvittavaa että tietotekniikka foorumilla kun ollaan niin testitkin pitäisi rampauttaa koska Pentti-Peruspelaaja ei kyseisiä tuotteita aio kuitenkaan ostaa…
No sehän se koko pointti onkin, että ei olis mielenkiintoista! Ettei ihmiset ostais uusia ja ettei testejä olis ollenkaan, ettei valmistajat sais julkisuutta. Tämä isossa mittakaavassa, jotta vihdoinkin valmistajille välittäis se viesti, että työntämällä ulos halvalla uutta prossua ei enää tehdä tulosta vaan vähäsen vois keskittyä niihin näyttiksiin.
Nythän valmistajat saa haluamansa julkisuuden, koska uusi prossu x on 10% tehokkaampi ku edellinen, kattokaa kaikki, klik klik, firma x on paras ja huomenna firma y. CPU puolella pitäis olla täysi mediaignore vähän aikaa. Isojen messujen aikaan kun uusia prossuja esiteltäis niin yleisö nousis ja lähtis. Koska peruskäytössä miksi mitään Sandy-Haswell-nyky-ARM:t (A76->) tehokkaampaa ja pelikäytössä näyttistilanne on mikä on.
Siihen kuuluisaan "ammattikäyttöön" on sitten ihan eri prossut.
SteamDB on aika turhake tällaisissa asioissa (ja ylipäätään nykyisellä toteutuksella). Yleisesti tiedossa että siellä on hyvin paljon läppäreitä jotka pyörittää korkeintaan miinaharavaa. Siihen päälle kaikki aasian kymmenet miljoonat nettikahviloiden tietokoneet joita pingataan aina ku eri käyttäjä kirjautuu sisään niin käsissä on dataa josta puolet on täyttä roskaa.
Siis aina on painotettu että näytönohjain on se merkittävämpi ja kaikki rahat siihen. Prossua päivitetään sitten jälkijunassa. Ne jotka ostaa joka sukupolvi uuden prossun, ostaa myös markkinoiden parhaan näytönohjaimen.
En todellakaan näe ehdottamallasi uutispimennolla mitään hyötyjä.
Olet oikeassa ja näin onkin, miten tämä muuttaa mitään?
Siksihän läppäreissä kiinnostavaa onkin Radeon 780M, joka tulee ilmeisesti 7040- Ryzeneihin, ei itse prossut. Ja kehitys sillä puolen ihan mahdollista, vaan edelleen on kaikenlaista peliläppäriä, jossa on tuhottomasti ytimiä prossussa ja näyttiksenä sellainen peruna, että sillä hädin tuskin avaa tämän päivän bloattistrategioita.
Ihan selvä asia, että kehitysmaissa, eikä kohta vähemmän vauraammissa ensimmäisissäkään maissa voida ostella mitään ns. pelinäyttiksiä tai pelikoneita, eikä ole välttämättä haluakaan. Ilmeisesti tarkoitit, että ihmiset kirjautuvat Steamiin joltain kakkoskoneelta tai nettikahvilassa käydessään, kenties, mutta epäilen oikein kovasti, ettäkö näillä kaikilla olis high-end rauta erikseen.
Niin harrastajat ja kokoajat jne ja vieläpä ne hintatietoiset, joka on täysi tippa meressä. Kokonaiskuvassa tuskin eroaa niistä, jotka tekee toisinpäin.
Tuo hintaoletus toimii toisinpäin myös, ihminen, joka laittaa "kaikki rahat", eli huomattavan summan 500€+ luokassa hyvin todennäköisesti päivittää myös alustaa, pysyen toki ymmärrettävissä summissa ja saadessa vanhasta jotain.
Kauppaosiota kun selailee niin kyllä se hinku saada uusin alusta on monilla kova, oli siinä järkeä tai ei. Puhumattakaan sitten siitä oikeasti merkittävästä osasta, eli oem ja tietämättömät uusien ostajat. Vaikka uuden ostajalta on luonnollisesti turha odottaa käytetyn ostamista saatika vanhentuneen alustan ostoa niin uudet low-end CPUt olis järkiostos kun nykyinen tilanne on mikä on, mutta mitä vielä kun hehkutetaan suorastaan tarpeettomia mid-high tiereitä.
Oem puolella tilanne on tuskin muuttunu miksikään 20 vuodessa vaan on pahempi, sillä erolla, että ennen prossulla olis oikeasti merkitystä.
Ja siihen työpöytäammattikäyttöön vielä, eikö kaikki raskaat suoritteet kuitenkin tehdä pääosin näytönohjaimella, joten onko niillä high-end prossuilla oikein mitään järkevää käyttöä myöskään sillä puolen? Kun aiemmin sivuttiin sitä. Paljonko sitä 3D mallinnusta, videoeditointia ym oikeasti prossulla tehdään, eikät estimielessä testien tekemisen vuoksi?
Perustelen siis hyödyn sillä, että huomio siirtyisi sinne, missä sillä on oikeasti väliä, eikä sinne, missä sillä ei ole mitään merkitystä, mutta on suhteellisen halpa valmistaa ja helppo myydä. Huomion jakamisella nähdäkseni ruokkii vain valmistajaa ja täysin turhaa kuluttamista oikeiden hyötyjen ja edistyksen kustannuksella. Ja erityisesti korostuu siellä massapuolella, joka on se merkittävin ja määräävin tekijä, se, että joku 1-5% ymmärtää olla ostamatta jatkuvasti uusia prossuja, jotka muutenkin muodostaa jonkun prosentin liikevaihdosta on yhtä tyhjän kanssa.
Trollaatko vai mikä tässä nyt on sulla agendana? Kaikki komponentit kehittyy jatkuvasti, joten tietysti muidenkin komponenttien kehityksellä on merkitystä, nopeampi näytönohjain tarvitsee nopeampaa prosessoria ja nämä tarvitsevat nopeaa keskusmuistia ja niin edelleen.
Miksi uudesta raudasta pitäisi yhtäkkiä lopettaa uutisointi? Jos ei kiinnosta lukea tietotekniikka-uutisia, niin ehkä tämä on väärä keskustelufoorumi teikäläiselle…
Ei kukaan ole pakottamassa että kaikkien pitäisi jatkuvasti ostaa uusinta rautaa, vaan Sampsa ja kumppanit testaavat rautaa, jotta me, kuluttajat, näkisimme onko tarvetta päivittää tai mitä komponentteja kannattaa ostaa. Markkinoilta löytyy jokaiselle jotakin. Täydellisellä uutispimennolla ei kukaan hyödy mitään.
Tämä ei kuitenkaan ole puhtaiden prosessoritestien funktio, vaan niissä on tarkoitus esitellä prosessorien suhteellista tehoa riippumatta muista komponenteista.
En tiedä mistä angsti kalliita prosessoreita vastaan juontuu, itseäni ei haittaa yhtään että markkinoilla on 800€ prosessori jolla saisi optimitilanteessa keskiarvoisesti 20-25% kovemmat FPS-lukemat kuin omalla 150€ prossulla. Syynä se että nämä testit nimenomaan kertoo että molemmat vaihtoehdot ylittää monitorini hertsimäärän jolloin erosta tulee täysin merkityksetön. Se myös tarkoittaa että sitten kun koen tarvetta päivittää, voin ostaa tuon saman 800€ prosessorin tod. näk. puoleen hintaan kun markkinoille on jo tuupattu kolme uutta toinen toistaan nopeampaa 800€ mallia.
Ja jos puhutaan niistä oikeista massakuluttajista niin siellä tiedetään kertoa että i9 on parempi kuin i7, lopuista numeroista ei olla niinkään varmoja… (i9-9700 vs i7-13700 varmaan jo vihjaa miksi tämä on suurempi ongelma kuin prosentit sinne tai tänne). Näille kuluttajille paras vaihtoehto onkin se että valmiskoneet on hyvin suunniteltu eikä millään prosessoritestillä ole mitään painoarvoa.
Lainasit viestiäni hukaten sen reaaliteetti pointin
Prossu ja näyttistestit on tehty pienelle joukolle joka moisia edes lukee, pelaamisestakin vain pieni murto-osa tapahtuu tietokoneella, kännyköillä ja pelikonsoleilla on paljon enempi pelaajia.
Tottakai valmistajat toimittavat testaajille ne parhaat mallinsa, esim näyttiksistä niitä kehnompia hinnat alkaen malleja löytyy testeistä harvoin.
Mainostustahan nämä ovat tuotteille ja valmistaja toivoo tuotteilleen myyntiä. Parhaissa malleissa on paras kate -> Rahaa omistajien taskuun ja myös seuraavan kehitysversion tuottamiseen.
Suurin osa tietokoneen käyttäjistä ei tiedä yhtään mitään siitä, mitä sen sisällä on. Se on joko työnantajan pöytäkone siellä toimistolla tai Gigantin myyjän suosittelema pakettikone tai läppäri kotona.
Kyllä mun mielestä voisi joku tehdä sellaisen budjettipainotteisenkin pc-pelikone vertailun, jossa laitettaisiin vastakain koneet.
Paras mahdollinen pelikokoonpano 1k€ vs 2k€ vs 3k€
Tuollaisesta ihan tavallinen sukankuluttaja näkisi helposti mitä lisärahalla saa ja miten paljon. Mutta kun niitä sukankuluttajia ei ilmeisesti liikaa pyöri tälläkään alustalla niin eivät näe moista tarpeelliseksi.
En trollaa, enkä rupea toistamaan itseäni, siellä on ylempänä ihan rautalangasta väännettynä kaikki.
Miten niin ei kiinnosta? Pointtina on se, että rautaan tarvis saada muutos ja sen muutos tapahtuu vasta kun ihmiset äänestää lompakolla ja media huomiolla.
Peruskäyttöön riittää 10v+ vanha rauta, jopa osaan AAA- peleistä. Ei se ole mihinkään kehittynyt, eikä tarvitse nopeampaa kun ei niitä huippunäytönohjaimia saa muutakun naurettavilla summilla ja niillä pyöritellään 4K:ta, jolloin taas prossun merkitys laskee. Mikä tuossa on vaikeaa ymmärtää?
Samaten se selviää näistäkin testeistä, että uusilla edes keskivertoprossuilla ei tee yhtään mitään käytännössä kun se halvin i3 riittää kaikkeen realistiseen käyttöön ml. raskas käyttö. Sitten kun näytönohjain alkaa maksamaan vanhan auton verran on käytettävä resokin 4K, jolloin silloinkaan isommalla prossulla ei tee mitään, ellei ainoa tarkoitus ole näyttää, että CS pyöriikin 1080p resolla 2000 euron näyttiksellä 850fps eikä 790fps, jee. Ja tuon hintaluokkaa ostavat hankkivat samanlaisen halo- tuotteen prossupuolelta.
Menet lopussa yksilöön, väännetään vielä kerran rautalangasta, että minä tai tuskin kukaan muukaan kokee, että olis pakotettu ostamaan uutta rautaa vaan pointti on siinä, että kollektiivisella vaikutuksella ja huomiolla kääntyisi raudan kehityksen painopiste suhteellisen merkityksettömästä, mutta suhteellisen halvasta tuottaa ja myydä siihen paljon merkittävämpään, jonka hinta on vain noussut nousemistaan. Jotkut ajattelee myös kokonaisuuksia, eikä vain itseään.
Angsti prosessoreita vastaan juontuu näyttistilanteessa ja että keskittämällä resurssit prossuihin, joita on halvempi tuottaa valmistajien kiinnostus kuluttajanäyttiksiin laskee. Eikä halo- tuotteissa itsessään ole mitään ongelmaa, kunnes niistä tehdään median voimalla normi, jolloin niiden menekki nousee jolloin kannattaa panostaa entistä enemmän turhaan prossutehoon niiden näyttisten sijaan.
Miksi ihmeessä AMD panostaisi 200-400€ näyttiksiin jos tuottamalla isomman numeron omaavaa Ryzeniä saa moninkertaisen katteen tarvitsi sitä käyttäjä tai ei. Vaikka ihan oikea käyttökokemus peruskäytössä ei erota käytännössä mitenkään 10 vuoden takaisesta eikä pelikäytössäkään paljoakaan reilun satasen prossusta tai yli 5 vuotta vanhasta keskitasosta tai ollenkaan kun huomiodaan mitkä näyttiksen on realistisesti ihmisten pelikoneissa.
Vaan kun huomio keskittyy prossuihin, niin syntyy mielikuva, että niillä on jotain eroa. Erityisesti kun tuossa lopussa @kajakkivajakki mainitsee tavalliset sukankuluttajat niin siellähän se ilmiö vasta korostuu. "Julkaisu x sano, että on sitten niin paljon parempi ku toi, tää on paras, se otetaan" ja ne oikeat lukemat jätetään katsomatta, jos niistä alun alkaenkaan olis mitään ymmärretty. Niinpä sitten syntyy näitä yksinkertaistuksia ja mutkien suoriksi vetämisiä.
Mutta kyllä siitä samalla kuluttajakin hyötyy. Jos käyttäjä tietää, että i3 on hyvä peliprossu -> konetta ostettaessa on joka vuosi tarjolla edellistä i3 parempi (ja inflaatiokorjattuna ei edes merkittävästi kalliimpi). Ja niitä vanhoja prossuja ei kovin kauaa edes kauppojen hyllyltä löydy kun samalla rahalla saa parempaa niin miksi ostaa vanhaa rautaa.
Mutta se on totta, että nykyisten prosessorien teho on sitä luokkaa ettei sinne välttämäti mitään parannusta edes tarvittaisi. Jos kokoajan ei tulisi parempaa ja parempaa niin koodinikkarit joutuis oikeasti panostamaan työhönsä enempi.
Otetaan esimerkiksi oma lapsuuden tehokone C-64 -> Aivan järkyttävästi pelit parani sen noin 10 vuoden aikana mitä sille pelejä tehtiin, kun raudan rajoitteet oli aina sama -> Pelintekijät oppivat käyttämään sen kaiken saatavilla olevan tehon ja muistin optimaalisesti.
Jos nyt maailmasta loppuisi jokin komponentti jolla ei pystyttäisi valmistamaan yhtäkään tietokonetta lisää niin saataisiin ikuisesti parempia ja parempia pelejä nykyiselle raudalle. Markkinataloudessa nyt vain on tarkoitus myydä, myydä ja vielä kerran myydä.
En ole vielä törmännyt NVIDIAn prosessoreihin PC-puolella, joka vähän viittaisi että tässä teoriassa on aukko.
No johan oli olkiukko, missä olen väittänyt, että kehityksen pitäisi pysähtyä?
Päinvastoin peräänkuulutan näyttisten kehitystä.
Enkä myöskään sanonut mitään uutisoinnista teknisistä vempaimista, siinä valehtelit ja keksit omiasi ihan suoraan, keskityin vain ja ainoastaan CPUihin. Mainitsin vieläpä erikseen hyvänä ja merkittävänä asiana Radeon 780M:n 7040- sarjalaisissa Ryzeneissä.
Meinasin kirjoittaa edelliseen viestiin, mutta ajattelin, että eiköhän kaikki ymmärrä miten kilpailutilanne vaikuttaa, joten annoin itsestäänselvyyden olla. Vielä mitä.
Väännetään nyt taas rautalangasta itsestäänselvyyksiä, kun kilpailijat, eli käytännössä AMD, ehkä Intel, alkaa oikeasti kilpailemaan on Nvidiankin pakko lähteä siihen tai sitten menettävät markkina-aseman. Tässä taasen korostuu median vastuu ja halo- tuotteiden nostaminen jalustalle ja normalisointi jopa high-endiä alas painamalla.
Joo, menee kieltämättä offtopiciksi kuten tuossa ylempänä mainittiin, en vaan ymmärrä miten asian ihmettely, että CPU tehot ovat enemmän tai vähemmän tarpeettomalla tasolla GPUiden kustannuksella ja tähän soisi muutosta ja nimenomaan medialla ja yhteisöillä on voima sitä ajaa saa vastaan moisen reaktion jossa joko ei nähdä metriäkään omaa napaa pidemmälle, luodaan olkiukkoja, väännetään melko itsesäänselvyyksistä yms.
En mä keneltäkään ole niitä halo- tuotteita kieltämässä, joilla voi sitten ajella niitä karkkimarkkeja ja kasvattaa egoa, niitä on aina ollu ja tulee olemaan, kyse oli mainstreamkehityksen painopisteestä.
Eikä siinä mitään jos tapahtuis ihan oikeaa kehitystä, milloinkas sitä on tapahtunut x86:ssa ja vielä tärkeämmin, milloin se oli viimeksi oikeasti tarpeellista ja ratkaisi jotain tai toi jotain lisäarvoa? 10 vuotta sitten?
Markkinoilla on tuotteita jokaiselle, lowendistä highendiin.
On juu omat tiimit, mutta eihän niillä rajattomat resurssit ole. Mun nähdäkseni aika yksinkertainen asia, tavoitteena tehdä rahaa, sijoitatko yhtiön resurssit toimarina tuottavampaan vai vähemmän tuottavampaan?
Paljonko firman kokonaisuutena kannattaa panostaa tuoteryhmään, josta saa (luvut on hatusta vedettyä esimerkkejä, mutta pointti ei) valmistuskustannusten jälkeen 1,5x hinnan ja jolla on markkinat noin 100-200 miljoonalle ihmiselle vs tuote josta saa valmistuskustannusten jälkeen 3x hinnan ja jolla on vähintään 10x isommat markkinat. Loppujen lopuksi yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa ja yleensä vielä suhteellisen nopeasti, resurssit eivät myöskään ole rajattomat ja samat tiimien välillä. Oletetaan, että kehitystyö maksaa saman verran.
Kumpaankohan tiimiin, prosessorien vai näytönohjaimien, sitä tuossa tilanteessa ylimmän johdon kannattaa panostaa, jotta saa bonukset kun seuraavan kvartaalin lukemat näyttää hyviltä? Toistan, että rajattomasti ei kuitenkaan ole millään yhtiöllä rahaa ja se perimmäinen ajatus on tehdä voittoa ja tuijottaen joka kvartaali tuloksia. Ei firmojen tarkoitus ole kehittää tekniikkaa hyvää hyvyyttään ja rakkaudesta alaan, eikä kaikilla tiimeillä ole samanlaisia resursseja, joita vaan tulee jostain. Tarkoitus on tehdä rahaa, vaikka sitten täysin turhilla tuotteilla ja luoda niille kysyntä, erityisesti jos se on helpompaa kuin oikeasti hankala ja vähemmän rahaa tuottava tuote. Ja miksipä ei jos kuluttaja sen hyväksyy tai suorastaan joskus haluaa hieman kyseenalaisia tuotteita.
Tarviiko asiaa tuntevien siihen sitten oikein kannustaa vaiko kuitenkin teknisesti kestävämpään ja edistyksellisempään suuntaa.
Älypuhelin-tabletti-läppäri ja combot on oma aiheensa, jossa ei voi ku todeta, että facepalm ja valmistajat itseasiassa yritti teknisesti, rahallisesti ym parempaa ratkaisua, mutta kun ei selvä, kärsiköön kuluttaja. Toinen sitten TV:issä olevat tietokoneet, ettäkö koko ruutu täytyy uusia tai ostaa useita satoja kalliimpi, koska kympin ARM kone on kympin ARM kone vuosikymmenen takaa ja laittamalla useamman kympin saat siihen vanhaan kaikki toiminnot.
Menee liian offtopiciksi, mutta pointtina siis ylipäätään miten media käsittelee laitteita ja tarkasteltavat asiat.
Tuo on enemmän fab-puolen ongelmia, jos joutuu valitsemaan mitä myy voitolla. Näytönohjaimissa toki varmaan alkaa myös olla pelko persiissä molemmilla, kun 4-5v vanhakin gpu pyörittelee uusia pelejä ihan ok. Kuinka moni on ostamassa nykykehityksellä 5v päästä uutta näyttistä jollei peleissä tule valtavaa loikkaa graafisesti vaatimusten noustessa? UE5 näyttää heille katastrofilta, kun pelit ulkoasultaan parempia ja pyörivät helpommin.
Olet oikeassa, tuotantokapasiteetista enemmän kyse kuin suunnittelusta, itse pointti tosin säilyy.
Totta, että näyttistenkin kehitys tuolla tavalla ajateltuna on hidastunut, tottakai kehitys hidastuu tietyn pisteen jälkeen missä tahansa teknisissä laitteissa.
Sillä mainitsinkin tuon 4K:n, se olisi taannut vaatimusten nousun jo kauan sitten, se siirtymä piti tapahtua juurikin joskus ~5v sitten. Siinä olis oikeasti jotain uutta kun laitettais kunnollinen FOV peleihin, isompi ruutu, isompi katselupinta-ala ym. Eli siis ei postiluukkunäyttöjä vaan ihan vaan iso, kaareva. On sellaisiakin, tai pikemminkin sellainen. Hinta myös sen mukaan.
Sen sijaan junnataan jossain 24" postimerkkinäytöissä 1080p resoilla 10v+ takaa mitaten onko se CS nyt 790 vaiko 850 fps ja kyllä on sulavaa.
Kai se muodostuu standardiksi jos oikein syötetään sitä mielikuvaa, että noin kuuluu pelata, naama kiinni nykymittapuulla postimerkkinäytössä ja resoluutio alempi ku puhelimessa. Siinä on BenQ takonu aikanaan melkoisesti rahaa 10v+ vanhoilla näytöillä tarroja vaihtamalla kehityksen kustannuksella.
Toisaalla sitten FOV on jotain 65-90, koska konsolipelaajat, TV on kaukana ym.
Ei kai mikään ihme, ettei vaatimukset nouse jos ei oikeasti tehdä jotain oikeasti kokemusta laajentavaa. VR olis voinu olla yks, mutta pienen näytön tai kahden änkeminen pakettiin linssien taakse ja hintalapun hilaaminen lähemmäs nelinumeroista, niin ei ihme, että ottajia ei löydy, kas kun vastaavia näyttöjä on huomattavasti edullisemmissa luureissa. Tiedän, ettei ole noin suoraviivaista, mutta kuitenkin.
Taisin siinä 7040- Ryzeneitä koskevassa aiheessa mainita, että siinä on oikea kehityssuunta, laitetaan sitten satunnaiseen peruspelaamiseen riittävä näyttis samaan pakettiin prossun kanssa. Vaikka se Radeon 780M olis noin samantehoinen ku RX580 tai 1060 niin kyllähän tollanen APU kannattaa ostaa, jotta pääsee eroon tiiliskiven kokoisesta kiukaasta, vaikka nykyinen prossu oliskin hyvä.
Ja odotetusti se 12 coren näyttis löytyy vain top-of-the-line prossuista, jossa on coreja suorastaan liikaa. Samoin lienee odotettavissa, että tietenkään sitä ei ole tarjolla edes kauhean semijärkevästi erikseen myytäväksi, jotta vois tehdä pöytäbuildin.
Mielenkiintoista nähdä pystyykö tolla integroidulla näyttiksellä tekemään myös yleistä laskentaa ja miltä ne tulokset sitten näyttää.
Nythän näissä testeissä tosiaan mitataan Blenderiä sun muuta, mutta kuten jo todettua, ei kukaan niitä hyötyohjelmia oikeasti käytä prossulla vaan näyttiksillä, pääasiassa Nvidian, mutta kuitenkin.
Vetämällä mutkat suoriksi tulis sellanen näkeymys, että järkevämpää olis laittaa nykymittapuulla keskitason tai alemman CPU ja keskitason tai ylemmän (GP)GPU samaan piiriin ja ajella sitten oikeasti niitä testejä sen sijaan, että sinne ängettään turhaan enemmän ja enemmän CPU ytimiä tai apinoidaan suoraan ARM:ää tekemällä niistä erikokoisia.
Millään i9:illä ja Ryzen 9:illä ei olis itsessään jakoa tuollaista piiriä vastaan oikeassa käytössä, siinäpähän sitten mittailisivat SuperPitä keskenään.
Se olis sitä oikeaa kehitystä, ei se, että arkkitehtuurina ehtoopuolella oleva x86 kulkee toista pari prosenttia kovempaa staattisissa testeissä tai varta vasten järjestetyssä skenaariossa.
ARM- puolen käsityksistä sais oman aiheensa, joten ei uppouduta siihen, mutta pakko mainita Nvidian Shield oivana esimerkkinä tuosta konseptista, 8 vuotta vanha laite A-57 prossulla.
ajetaanko testit nykyään win11 versiolla?
Siellähän se lukee artikkelissa.