AMD julkaisi kootut vinkit Ryzen-kokoonpanon suorituskyvyn optimointiin

Uuden tietokoneen kokoaminen, asentaminen ja optimointi on monelle varmasti peruskauraa, mutta vastaavasti useat näkevät sen edelleen rakettitieteenä. AMD:n Robert Hallock on julkaissut yhtiön blogissa ohjeet uuden Ryzen-kokoonpanon optimointiin parhaan pelisuorituskyvyn takaamiseksi. Mukana on etenkin nykypäivän Steam- ja muiden siirrettävien pelikirjastojen kannalta oleellista tietoa, mitä moni ei tule välttämättä edes ajatelleeksi.

Blogissa lähdetään liikkeelle perusasioista, kuten muistutuksesta päivittää UEFI Bios uusimpaan versioonsa. Uudet UEFI-versiot pitävät sisällään lukuisia korjauksia, ja esimerkiksi toukokuussa AMD aikoo julkaista emolevyvalmistajille mikrokoodipäivityksen, joka asennetaan UEFI Bios -päivityksen mukana. Uusi mikrokoodi tuo mukanaan tuen aiempaa kattavammille muistikertoimille, mikä mahdollistaa aiempaa nopeampien muistien käytön.

AMD:n mukaan nopeita muisteja haluavien käyttäjien tulisi ostaa ensisijaisesti DDR4-3200- ja DDR4-3500-muistikittejä. Yhtiö muistuttaa myös, että nopeimpia virallisesti tuettuja DDR4-2667-muisteja nopeampien muistien kohdalla käyttäjän on syytä tutustua oman emolevynsä kanssa toimiviksi testattujen muistien listaan. AMD:n sisäisissä testeissä yleisesti parhaiksi DDR4-2933-, DDR4-3200- ja DDR4-3500-muisteiksi Samsungin valmistamia ”B-die”-muistipiirejä käyttävät kitit.

Käyttöjärjestelmän kohdalla AMD kertaa jo tutuksi tullutta mantraa: Windows 10:n kanssa on syytä käyttää Paras suoritusteho -virranhallintaprofiilia (High performance), mikä estää ydinten sammuttamisen (Core Parking) ja mahdollistaa Ryzenin nopeat kellotaajuuden ja jännitteen muutokset. Yhtiö aikoo julkaista ensi kuun ensimmäisen viikon aikana päivityksen prosessoreilleen, mikä optimoi Tasapainotettu-profiilia (Balanced) paremmin Ryzenin kanssa toimivaksi. Hallockin mukaan käyttäjien kannattaa myös välttää useammin kuin kerran sekunnissa prosessorin lämpötilaa ja kellotaajuutta seuraavien ohjelmien käyttöä.

Hallock muistuttaa myös mahdollisuudesta ylikellottaa prosessoreita, vaikkei AMD:n takuu sitä katakaan. Hallockin mukaan esimerkiksi Ryzen 7 1700 -prosessorit ylikellottuvat yleensä 3,9 GHz:n tuntumaan, eli yli 25 prosenttia vakiokellotaajuutta korkeammalle.

Erilaisia pelikirjastoja käyttävien käyttäjien kohdalla blogipostauksen oleellisin osa koskee pelejä, jotka tunnistavat asennuksen yhteydessä käytetyn prosessorin. Esimerkiksi Hallock nostaa F1 2016 -pelin, joka luo hardware_settings_config.xml-tiedoston asennuksen yhteydessä ja tallettaa sinne käytetyn prosessorin ydinten ja säikeiden määrän.

Jos peli on asennettu tietokoneelle aiemmin, se synkronoi tiedoston Steamin pilveen, ja lataa sen sieltä tarvittaessa takaisin. Jos peli oli asennettu alun perin esimerkiksi neliytimiselle prosessorille ilman SMT- tai Hyper-threading-ominaisuutta, käyttää peli maksimissaan neljää ydintä myös Ryzenillä. Ainut varma ratkaisu on poistaa peli kokonaan Steamista ja ladata ja asentaa se sen jälkeen uudelleen. F1 2016:n kohdalla peli tosin tunnistaa Ryzenin väärin, ja kuvittelee se olevan 16-ytiminen prosessori.

Pelkästään pelin puhdas uudelleenasennus ja HPET-ajastimen (High Precision Event Timer) pois kytkentä toi testeissä 18,5 % lisää suorituskykyä. Editoimalla hardware_settings_config.xml-tiedostoa näkemään prosessorin 16-ytimisen sijasta kahdeksanytimisenä Hallock sai puristettua Ryzen-kokoonpanosta vielä tipan lisää suorituskykyä. Optimointien, nopeampien muistien ja ylikellotusten jälkeen Ryzen-kokoonpanon suorituskyky oli lopulta 35 prosenttia parempi kuin alun perin myös HPET-ajastin päällä.

Valitettavasti ainakaan toistaiseksi ei ole saatavilla listaa peleistä, jotka vaativat F1 2016:n tavoin uudelleenasennuksen tai jopa tiedostojen puukottamista käsin parhaan suorituskyvyn takaamiseksi.