AMD lanseerasi Zen 2 -arkkitehtuurin ja siihen perustuvat 3. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessorit ja palvelimiin Epyc-prosessorit viime kesänä. Tuolloin virallisesti julkaisematta jäivät vielä Ryzen 9 -sarjan huippumalli 16-ytiminen 3950X sekä uuden sukupolven Threadripper-tehoprosessorit. Nyt odotus on päättynyt Ryzen 9:n osalta kokonaan ja myös ensimmäisistä uusista Threadripper-prosessoreistakin paljastettiin oleellisimmat tiedot.
Kuten jo kesällä kerrottiin AM4-kantaan sopiva Ryzen 9 3950X on 16-ytiminen prosessori eli siinä on käytössä kaikki kahden CCD-sirun (Core Complex Die) ytimet. SMT-teknologian avulla prosessori kykenee suorittamaan samanaikaisesti 32 säiettä. Prosessorin peruskellotaajuus on 3,5 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus 4,7 GHz ja siinä on L2- ja L3-välimuisteja yhteensä 72 megatavua. Prosessorin TDP-arvo on 105 wattia.
Ryzen 9 3950X:n myynti alkaa 25. marraskuuta ja veroton hinta Yhdysvalloissa on 749 dollaria. Suomessa myyntihinta tulee todennäköisesti asettumaan noin 850 euroon.
AMD on sijoittanut omissa kaavioissaan Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorin kilpailemaan Intelin HEDT-alustalle suunnatun 12-ytimisen Core i9-9920X:n kanssa. Todennäköisesti vertailut on tehty ennen Intelin viimeisintä rajua hintojenleikkausta, jolloin Core i9-9920X maksoi vielä 1189 dollaria ja Suomessa yli 1100 euroa, mutta nykyään sen hinta on laskenut 725 euroon. Tällä hetkellä osuvampi vertailukohta olisi 14-ytiminen Core i9-9940X, jonka hinta on 784 dollaria tai Suomessa 820 euroa.
Intel on jo myös ehtinyt esittelemään 10. sukupolven Cascade Lake-X -koodimelliset Core X -prosessorit, jotka tulevat saataville myöhemmin tässä kuussa. Tulevasta Core X -sarjasta puuttuu kuitenkin täysin 16-ytiminen malli, joten suoraa vertailua samalla ydinmäärällä varustettua prosessoria vastaan ei päästä näkemään, mutta 14-ytiminen Core i9-10940X tulee maksamaan noin 900 euroa ja 18-ytiminen Core i9-10980XE puolestaan noin 1100 euroa.
Suorituskykymittareissa 3950X on asetettu Core i9-9900K:ta ja i9-9920X:ää vastaan. Pelikäytössä prosessorin luvataan olevan 1080p-resoluutiolla suurin piirtein yhtä nopea 9900K:n kanssa ja peittoavan 9920X:n selvästi. Hyötyohjelmapuolella samoihin verrokkeihin syntyy eroa kymmeniä prosentteja, kun AMD:n mukaan 3950X peittoaa 9900K:n 18 – 79 % ja 9920X:n 11 – 35 %:n erolla.
Samassa yhteydessä julkaistiin myös uusi Athlon 3000G, joka on Ryzen-prosessoreiden tapaan kerroinlukoton. Prosessoriytimet ja grafiikkaohjaimen yhdistävässä APU-piirissä on käytössä kaksi ydintä ja SMT-teknologian avulla se kykenee suorittamaan neljää säiettä samanaikaisesti. Grafiikkaohjaimena toimii Radeon Vega 3 ja piirin TDP-arvo on 35 wattia. AMD:n mukaan se peittoaa selvästi Intelin Pentium G5400 -prosessorin huolimatta selvästi edullisemmasta hinnastaan, Pentiumin suositushinta on 73 dollaria ja Athlonin 49 dollaria. Athlon 3000G:n myynti alkaa 19. marraskuuta.
Lähes varmasti sama piiri kuin 3200U kannettavissa eli Banded Kestrel.
Mä ymmärrän kaiken jos joku ostaa 3950X suorittimen, sanomattakin selvää..
Mutta, en sano tätä 3900X omistajana, tai etten voisi tuollaista 3950X prosessoria itselleni ostaa, ostaisin itse kuitenkin 3900X, jos näiden kahden väliltä pitäisi valita.
En edes lähde sille linjalle et paljonko ytimiä kukakin tarvitsee ja mitä tietokoneellaan tekee..
Vaan, 3900X on jo melko ikävä kivi pitää viileänä. Jonkun näköinen pintakutina mulla on siitä asiasta muodostunut ja mä en tavallisen tallaajan pöytäkoneeseen haluaisi tuollaista 3950X lämmönlähdettä. Viileämpi se ei tule olemaan kuin 3900X joka tuottaa celsiusasteita enemmän kuin käyttäjä ehkä välillä haluaisi.
Jos tarvitsee Noctua NH-D15 kokoisen ilmajäähyn että stock 3900X pysyy edes maksimissaan 80 asteessa (muutaman asteen heitto kotelossa kun Sampsalla avoin penkki), niin 3950X kanssa voi olla lämmintä.
Tottakai me potkurihattuiset erikseen jotka sitten keksii kyllä tavan millä se jäähtyy jos sellaisen suorittimen haluaa, mut emme ole enemmistö.
Johtuu varmasti pienestä lämmönlevittäjästä.
Threadripperistä pinta-alaa löytyy niin pysyy lämmöt alhaisina vaikka olis 32 ydintä rasituksessa wraith ripper jäähdyttimellä.
katso liitettä 301330
Tuohan slaidihan oli tosiaan myös meidän uutisessa, kannattaa käydä vilkaisemassa sieltä etusivulta kun tuo foorumisilta ei tue gallerioita jne 😉
Tossa slaidissa lämpötilojen vertailuun vaikuttaa se, että 7980XE:ssä on tahnat ytimen ja HS:n välissä. Uudemmissa HEDTeissä (9000-sarjasta alkaen) siirtyivät jälleen juotokseen. Threadripperit ovat kaikki juotettuja. Se ei tietysti ko. Intelin prossuja energiataloudellisemmiksi muuta. :smoke:
Ymmärrän sen että TDP ja energiatehokkuus yleensäkin on todella tärkeä asia, tietysti, mutta omasta näkökulmasta pidän melkein tärkeämpänä kun prosessoreista on kyse, että suoritinkokonaisuus on vaikka pinta-alaltaan ja lämmönsiirtokyvyltään vaadittavilla ominaisuuksilla varustettu tuottamaansa energiahukkaan nähden. Tietysti se raja nyt menee jossain, ei liioitella kuitenkaan. Sopivalla pinta-alalla varustettu hyvin lämpöä johtava metallilevy olisi miellyttävämpi jäähdyttää käyttölämpötiloihin kuin kolvin kärki. Threadripperit ovat tältä osin huomattavasti järkevämpiä kuin AM4.
Chiplet ratkaisu tuottaa itsessään jo valmiiksi omat haasteensa tuohon, se ei helpota että ne ovat tuollaisessa tilassa kuin AM4 prosessoreissa on.
Ei tämä nyt oimein tätä uutisaihetta palvele, mutta haluatko selittää mitä ihmeen väliä on sillä että siirretäänkö joku energiamäärä ulos 80 asteesta vai 60 asteesta?
Nyt kuitenkin näyttäisi siltä että se AMD:ltä ulos siirrettävä energiamäärä on pienempi kuin intellillä.
Sillä tietysti on väliä että jos kokonaisuus muuttuu sellaiseksi että vaadittua energiamäärää ei enää pysty poistamaan. Mutta ei kai sellainen tule vielä kysymykseen kummankaan merkin kanssa.
Sen verran sillä on merkitystä ainakin AMD:lla, että prosessorin kellotaajuus muuttuu yllättävän paljonkin lämpötilan perusteella vaikka throttlausrajaa ei oltaisikaan saavutettu
Vähän vähemmän on tullut seurattua, mutta käykö siis niin (agesa kohu jne) että luvattuja taajuuksia ei saavuteta ellei saa pysymään lämpötilaa jossakin (tuntemattoman) rajan alapuolella ja vaikka virallisia maksimeita ei edes tavoitella?
@Cirrus
AMD julkaisi virallisesti pitkään odotetun Ryzen 9 3950X -huippumallin
Tuossa edellisessä postauksessani kävin kysymäsi asiat lävitse.
Ei toki saavuteta jos prosessori huitelee jossain sadassa asteessa, mutta siinä kohtaa ollaan rankasti user errorin puolella. Boostit sitten heittelee miten sattuu lämpötilan mukaan.
Et käynyt. Et kertonut mitään syytä miksi CPU pitäisi pitää ”viileänä” (mitä lukua se ikinä sinulle tarkoittaakin).
Lämpövuo on suoraan verrannollinen seuravista asioista:
1) Lämpötilaero
2) Pinta-ala
3) Materiaalin lämmönjohtavuuskyky.
Tästä seuraa mm. seuraavat asia:
A) Suuri pinta-ala on helpompi jäähdyttää kuin pieni
B) Mitä kylmemmässä tilassa kone on, sitä helpompi se on jäähdyttää
C) Mitä kuumempana prossu käy, sitä enemmän siitä myös saadaan siirrettyä lämpöä pois samalla jäähdytyksellä.
Lämptehon ollessa vakio käytännössä lämpötila ja jäähdytys hakeutuvat aina jonkinlaiseen tasapainoasemaan, jossa lämpöä siirtyy pois yhtä paljon kuin sitä muodostetaan. Jos prossu kuumenee enemmän, sama jäähdytys kykenee siirtämään suuremman määrnä lämpötehoa ulos koska lämpötilaero on suurempi. Jos prossu kuumenee vähemmän, sama jäähdytys kykenee siirtämään vähemmän lämpötehoa ulos koska lämpötilaero on pienempi.
Zen2 boostkellotaajuus alkaa leikkautumaan 80 asteessa jo. 50C Zen2 prosessori boostaa todella paljon paremmin, yrittäen saavuttaa "luvattuja" boost kellotaajuuksia, kuin 80C Zen2 prosessori ei pystyisi sitä ikinä tekemään, ainakaan tässä kunnossa mitä biosit nyt on. Joku viisaampi voi tähän vastata että pystytäänkö tuohon asiaan kuinka paljon edes paremmalla biosilla vaikuttamaan. Saman verran maksimilämpöä se silti tuottaa, jos käyttöjännite pidetään samana.
AMD:n throttleraja taitaa tulla jo vastaan tuossa tilanteessa. Keskustellaan nyt kuitenkin tilanteessa jossa pysytään sen alle.
Mutta tuo tuli nyt selväksi että AMD:n kellot paranee ”itsestään” jos saa pidettyä pienempiä lämpöjä.
Fysiikka on minulle hyvin tuttua, mutta kiitos kuitenkin itsentäänselvyyksien selittämisestä.
Onko teillä heittää artikkelia tms, jossa tätä lämpötilakäytöstä olisi tutkittu jopa järjestelmällisesti tai se olisi tullut hyvin esiin? Nyt zen2 aikaan.
3950x olisi mielenkiintoinen kampe (joskin ehkä hinta vähän nyt oli turn off).
Minulla ei ole tähän hätään antaa. Kertomani perustuvat vain ja ainoastaan omiin kesäkuusta asti jatkuneeseen harrastukseen (jäähdytys ja ylikellotus, sekä jatkuva tietokoneiden kasaaminen, jos nyt erikseen pitää mainita) asian tiimoilta, sekä omaan tutkivan journalismin tuloksiin, joten uskomisen päätös jää lukijalle.
Tuossa GamersNexusin testejä aiheen tiimoilta
Ei se piirin pinta-ala muutu siitä mihinkään riippumatta kuinka iso metallilätkä siihen on laitettu päälle. Sillä taas ei sitten ole käytännössä mitään merkitystä onko se metallilätkä paketissa vai jäähdyttimessä. Aikanaanhan (P4/AXP) piirit tulivat kokonaan ilman kotelointia, jolloin säästettiin yksi lämmönsiirtoa rajoittava kerros. Huonona puolena vain suojaamaton piilastu murenee todella helposti.
Itseasiassa P4 oli heatspreaderilla, samoin kuin osa viimeisistä P3-malleista (Tualatin)
Robert Hallockin mietteitä uusista tulokkaista, 3950x osuus alkaa 41:36. Puhutaan binnauksesta, jäähdytyksestä jne., tosin aika pinnallisella tasolla ennen tarkempien tietojen julkistamista. Kertoi, että siellä ois 3950x työpöydällä odottamassa asennusta ja että ilmajäähy miehenä tarkoitus olisi mennä Noctuan NH-D15S:llä vaikka AMD:n antamat suositukset vähän järeempiä onkin. Mainitsee, että labratestien mukaan järeimmillä ilmajäähyillä pärjää, mutta se jää nähtäväksi. Aika vähältähän se 173 watin kulutus CB20 testissä kuulostaa, pääseekö edes 3700x samoihin lukemiin?
Kun kerta AMD rajoittaa 105W TDP prossujen maksimikulutukseksi vakiona 142W(PPT) niin 3950X jäähtyy ilmalla yhtä hyvin kuin 3900X. Saattaa olla hieman helpompikin koska ytimiä enemmän ja niitä ajetaan siksi alemmilla kelloilla/jännitteillä(vähemmän hotspot efektiä) että pysytään PPT:n sisällä. PBO:lla toki mennään sitte 3900X:n ohi että heilahtaa ja vesijäähy on pakollinen.
Mitä tuo PBO niin kuin käytännössä tarkoittaa? vastaa intelin turboa?
Eli siis ilmajäähyllä ei voi käyttää PBO?
Esim.Aikaisemmin Gpu puolella ei ollut osalle AMD käyttäjistä mitään merkitystä mitä kuluttaa koska Amd kulutti reilusti kilpailijaa enemmän, mutta nyt prossu puolella kun Amd kuluttaa vähemmän on tämä monelle Amd käyttäjälle merkittävä asia.
Eli tekopyhyyshän näissä selvästi loistaa.
Mutta onhan se nyt huomattavasti helpompi jäähdyttää vähemmän kuluttava prosessoria kuin esim 9900K, kun tehdään jotain raskasta niin 9900K vaatii huomattavasti järeämpää jäähdytystä kuin Amd joka selviää samaisessa hyöty softassa selvästi kevyemmällä jäähdytyksellä saaden jopa paremmat tulokset.
Myös kelloihin suora vaikutus jne. hyötyjä on kyllä.
Precision Boost Overdrive. Käytännössä automaattista ylikellotusta.
Explaining AMD Ryzen Precision Boost Overdrive (PBO), AutoOC, & Benchmarks
Joo pitää odotella testejä ja emolevy suosituksia tuolle. En ala vesijäähyä rakentamaan näin "vanhana" :), jos ei ilma riitä valinta on 3900X.
Kyllä kärkitason ilmajäähy riittää vakiona siinä missä 3900X:lläkin, lämmöntuotto vakiona on sama. Lisäksi vesijäähyjä saa valmiina AIO-tyyppisinä. Ne vaan ruuvataan paikoilleen kunhan kotelossa on lauhduttimelle paikka(moderneissa on). Ilmajäähyistä tosin en ottaisi kuin Noctuan D15:n. Vakio 3900X:n lämmöt pysyy 70C pinnassa sillä.
Nuo AIO vesijäähythän eivät juuri NH-D15:sta tehokkaampia ole. Jos AIO riittää, riittää todennäköisesti myös NH-D15.
Kuten täälläkin joku taisi epäillä, Athlon 3000G perustuu Banded Kestrel (tai Dali) ytimeen