Intelin ja Crayn toteuttama supertietokone tulee olemaan varmuudella Yhdysvaltain ensimmäinen eksaFLOPSin suorituskykyyn yltävä supertietokone, mutta riippuen Kiinan Tianhe-3:n toteutuvasta aikataulusta siitä voi tulla myös maailman ensimmäinen rajapyykin rikkova supertietokone.

Intel esitteli viime joulukuussa tulevan erillisnäytönohjainten ja laskentakorttiensa arkkitehtuurin Xe:n. Jo tuolloin yhtiö kertoi, että arkkitehtuuri tulee skaalautumaan integroiduista aina datakeskuksiin asti.

Nyt Intel on kertonut yhteistyössä Yhdysvaltain energiahallinnon (U.S. Department of Energy, DOE) sopimuksesta rakentaa maan ensimmäinen eksaluokan supertietokoneen, Auroran. Riippuen lähinnä Kiinan Tianhe-3-supertietokoneen lopullisesta aikataulusta Aurorasta saattaa tulla myös maailman ensimmäinen eksaluokan supertietokone. Eksaluokalla viitataan supertietokoneen exaFLOPSiin eli 1 000 000 TFLOPSiin yltävään laskentatehoon.

Yksin Intel ei ole leikkiin lähdössä, vaan Aurora perustuu Crayn Shasta-supertietokonerunkoon. Se tulee perustumaan Intelin Optane DC -muisteihin, tarkemmin määrittelemättömän tulevan sukupolven Xeon Scalable -prosessoreihin sekä Xe-arkkitehtuurin laskentakortteihin ja se hyödyntää Crayn Slingshot-verkkoa. Supertietokoneen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. Toistaiseksi ei ole tiedossa minkälaisessa suhteessa esimerkiksi Xeon Scalable -prosessoreita ja Xe-laskentakortteja tullaan käyttämään. Tyypillisesti kuitenkin valtaosa supertietokoneiden suorituskyvystä tulee nimenomaan laskentakorteista.

Luvatusta suorituskykyluokasta antaa hyvän kuvan se, että tällä hetkellä maailman tehokkaimman supertietokoneen Summitin teoreettinen maksimisuorituskyky on 200 000 TFLOPSia eli 0,2 eksaFLOPSia. Suomeen rakenteilla olevan Tieteen Tietotekniikan Keskuksen BullSequana-supertietokone yltää lopullisessa konfiguraatiossaan noin 11 600 TFLOPSiin eli vaivaiseen 0,0116 eksaFLOPSiin.

Lähde: Intel, Tom’s Hardware

This site uses XenWord.